Mun mielestä muut on velkaa mulle
Hyvää käytöstä ja minusta välittämistä silloinkin kun he loukkaantuvat minulle. Niin minutkin opetettiin suhtautumaan muihin. Esim. kun täällä oli se yksi ketju, jossa jonkun työkaveri koko ajan kysyi, että onko massu täynnä, niin se oli loukkaavaa. Silti täälläkin neuvottiin vain olemaan pahalla mielellä siitä ennemmin kuin näpäyttämään ja koittaakaan saada moista loppumaan. Siispä: minäkin saan olla vastaavalla tavalla vittumainen eikä muiden kuulu siitä loukkaantua, harmistua eikä pahastua ja jos näin yuntisivatkin, niin sitä ei saa näyttää minulle vaan jatkaa kivasti kaveerausta kuten ennenkin. Sitten on kaikilla hyvä mieli, varsinkin mulla. Viis siitä jos muilla ei olisikaan, he ovat velkaa mulle, kun mäkin joudun sietämään heitä.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei voi ottaa eroa miehestään, koska jos elämä eron jälkeen olisikin paskempaa kuin nyt, se olisi hänen itsensä syy (Ja olisihan se koska hän joutuisi takemään kotitöitä ja vuoroviikoin hoitamaan lapsiansa). Mies täytyy ajaa vittumaisella käytöksellä ottamaan ero, jotta ap voi jatkaa uhriutumistaan ja kaikkien muiden syyttelyä.
Miten niin vuoroviikoin hoitamaan lapsensa? Ja onhan se ihan järkevää, ettei mene kohti elämää, joka olisi surkeampaa kuin tämä, ja saisi vielä syyttää itseään oman äitinsä virheistä.
ApOlisipa äitisi ymmärtänyt tehdä abortin.
Miksi itseään vanhempiensa virheistä syyttävä olisi pitänyt abortoida?
Ap
Koska olet äitisi suurin virhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei voi ottaa eroa miehestään, koska jos elämä eron jälkeen olisikin paskempaa kuin nyt, se olisi hänen itsensä syy (Ja olisihan se koska hän joutuisi takemään kotitöitä ja vuoroviikoin hoitamaan lapsiansa). Mies täytyy ajaa vittumaisella käytöksellä ottamaan ero, jotta ap voi jatkaa uhriutumistaan ja kaikkien muiden syyttelyä.
Miten niin vuoroviikoin hoitamaan lapsensa? Ja onhan se ihan järkevää, ettei mene kohti elämää, joka olisi surkeampaa kuin tämä, ja saisi vielä syyttää itseään oman äitinsä virheistä.
ApOlisipa äitisi ymmärtänyt tehdä abortin.
Miksi itseään vanhempiensa virheistä syyttävä olisi pitänyt abortoida?
ApKoska olet äitisi suurin virhe.
Olenko? Ihan oikein sille.
Ap
Jos olisin onnellinen olisi helpompi olla kiltti ja rakastettava, vaikka inhoankin kyllä ajatusta, että olakseen rakastettava pitää olla jotain muuta kuin on. Eihän silloin ole rakastettava, vaan se oma kuori on. Mutta jos olisin onnellinen, en kaataisi katkeruutta muihin. Jos katkeruus purkautuisi niin sitä ei enää olisi. Silloin katkeruus ei olisi ongelma. Sitä ei tarttisi pidätellä. Tai tukahdutella. Olisi ihanaa kokea että elämässäni on elämäni valo ja ilo. Yleensä sitä on minulle aina edustanut joku ihminen. Ehkä oma mies kaikesta huolimatta viimeiseksi. Mutta entä jos oma mies kuolee? Ja on henkilön elämän ilo ja valo? Eli pitäisikö elämän silti perustua jollekin muulle ja jos näin niin mille ihmeelle?
Ap
Viimeiseen kysymykseesi sanoisin, että elämän pitäisi perustua sisäiseen onneen.
Kuten sanotaan, ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa muita. Ja kun rakastaa muita, he vastaavat.
Yksin kenenkään toisen ihmisen varaan elämän onnea ei voi rakentaa. Toki perhe on useimmiten ihmisen ilon ja onnen aihe, mutta ihmiset ympärillä eivät voi korjata rikkinäistä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeiseen kysymykseesi sanoisin, että elämän pitäisi perustua sisäiseen onneen.
Kuten sanotaan, ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa muita. Ja kun rakastaa muita, he vastaavat.
Yksin kenenkään toisen ihmisen varaan elämän onnea ei voi rakentaa. Toki perhe on useimmiten ihmisen ilon ja onnen aihe, mutta ihmiset ympärillä eivät voi korjata rikkinäistä.
Niin no mistäpä mä sen rakkauden sitten itselleni saan ellen muilta?
Ap
Et ilmeisesti sisäistänyt edellisen kirjoituksen ydintä alkuunkaan. Kirjoituksesi pyörivät vain itsesi ympärillä.
Eivätkö jo miehesi ja lapsesi rakasta sinua? Sen pitäisi riittää. Harvalla on isoa joukkoa todella läheisiä ja rakastavia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Et ilmeisesti sisäistänyt edellisen kirjoituksen ydintä alkuunkaan. Kirjoituksesi pyörivät vain itsesi ympärillä.
Eivätkö jo miehesi ja lapsesi rakasta sinua? Sen pitäisi riittää. Harvalla on isoa joukkoa todella läheisiä ja rakastavia ihmisiä.
Tärkeintä olisi että itse pystyisi rakastamaan, ei se, millaisia tunteita muut tuntevat.
Ap
Mieheni ei jätä minua niin mulle on ainakin kolme eri näkijää sanonut. Ei sillä että olisin ollut asiasta huolissani, mutta se on vain tullut keskusteluissa ilmi. Eikö olekin hassua? Kaikki sanovat sitä samaa. Tai sitten he näkevät, etten ole asiasta yhtään huolissani ja se saa heidät näkemään, että mies ei jätä. Tiedä häntä. Sen sijaan ihastukseni ei kuulemma (muka) kuulu minun elämääni :(( En voi tajuta miten ei, ihminen, joka on niin syvästi vaikuttanut minuun :( Elämäni valo. Mieskin on ollut, mutta eri tavalla. Eikö ihmisellä voi olla useita eri valoja ja onnea tuottavia ihmisiä elämässään samaan aikaan? Nyt miellän, ettei mulla ole ketään sellaista. Itsekö vain pitäis olla että kivaa, elämä on kivaa? No ei v**** tasan kyllä.
Ap
Aaa puhutkin siis siitä että sinulla on joku ihastus? Rakastat vaan häntä?
Tottakai ihmisellä voi olla useita iloa ja onnea tuottavia henkilöitä elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Aaa puhutkin siis siitä että sinulla on joku ihastus? Rakastat vaan häntä?
No tunteita vielä on, mutta en voi sanoa rakastavani. Hän oli tärkeä ihminen, mutta erakko. Ei pidä yhteyttä. Miten sellaista voi ihanasti rakastaa?
Ap
Miksi itseään vanhempiensa virheistä syyttävä olisi pitänyt abortoida?
Ap