Lue keskustelun säännöt.
Mies unohti - taas kerran
06.08.2016 |
Tänään minulla oli sovittu parin tunnin meno/"työ"keikka, jonka aikana miehen piti antaa valmistamaani ruokaa 3-vuotiaalle, ja vauvalle lautaselle valmiiksi annosteltu annos sosetta. Menoni jälkeen kyseisessä paikassa oli tarkoitus osallistua piknikille niin, että mies toisi itsensä ja lapset paikalle ja minä liittyisi seuraan kun saisin hommani hoidettua. Kerroin päivän mittaan, mitä hän voisi tuoda mukanaan: lapselle hedelmäsosetta (on lapsen herkkua, koska harvoin saa muuta makeaa, leipiä...). Samalla mietin, miten kivaa olisi, kun pitkästä aikaa näkisin piknikillä muita ihmisiä ja saisin syödä valmiin iltapalan muiden kanssa jutustellen. Lapsikin oli innoissaan ja höpötti piknikistä päivän mittaan. Mies muisti ruokkia lapset ja tulla paikalle - ilman eväitä. Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä. Kysyttäessä: "Unohdin". Lapsi katseli paikalla surullisena kun muut söivät eväitään ja itse tunsin oloni tosi kiusaantuneeksi, joten lähdimme oikeastaan heti kotiin. Minun iltana oli pilalla, lapsen lupaukset petetty, koska aikuinen mies "unohti". Kotona otin kierroksia asiasta, ja mies suuttui silmittömästi, koska minä vain valitan. Ilmeisesti minulla ei ole oikeutta suuttua tällaisesta(kaan) asiasta, vaan lapsen ja itseni kohdalla lupauksien pettäminen pitäisi ottaa hymyillen vastaan, koska mies nyt sattui unohtamaan toisen niistä asioista, jotka hänen piti hoitaa. Onko tämä kohtuullista?
Kommentit (287)
No tuohon ratkaisu olisi ollut että joko mies kipaisee tai käytte porukalla kaupasta hakemassa eväät (tai jos kotiin lyhyempi matka niin sieltä) ja sitten nautittr piknikistä.
Mieskin olisi oppinut paremmin että törttöilyt pitää paikata joka tapauksessa.
Pitää olla pimeää että näkee tähdet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kaikki mammat täällä palstalla joiden miehet on tällasia, vai onko noita miehiä oikeesti noin paljon? En vois ite kuvitellakaan unohtavani ottaa eväitä mukaan tollasessa tilanteessa (eikä ylipäätään äidin tarvis tehdä mitään ruokaa valmiiksi lapsille, osaan minäkin ruokaa tehdä, ja niin pitäs kaikkien aikuisten ihmisten). Jotenkin tuntuu et onko nää provoja kaikki vai onko niin monet miehet niin tolloja ja surkeita isiä kuin millaisen kuvan täältä voi saada? Ja ihmetyttää miks sellasta jaksaa kukaan katella. Jos meillä mä tekisin 80% lapseen liittyvistä asioista ja kotitöistä ja muista, niin sais kyllä vaimo lähteä menemään, samalla vaivalla sitä tekis 100% eikä tarttis katella vierestä kun toinen vaan välttelee vastuutaan.
Mullakin on yks ystävä jonka vaimo antanut lupaa (mitä toikin tarkottaa, onko äidillä joku veto-oikeus kaikkeen mitä isä haluaisi lapsen kanssa tehdä? Harvoin taitaa mennä niin päin että isä onnistuneesti kieltää äitiä menemästä lapsen kanssa johonkin) miehen lähtevän kahdestaan kanssamme (siis minun+lapseni) Korkeasaareen (asumme noin 2h matkan päässä Helsingistä kumpikin), en ymmärrä tuollaista. Mikseivät äidit luota isiin? Vai eivätkö nämä isät sitten muka ole sen luottamuksen arvoisia? Itekin unohdin rattaat kotiin tuolla reissulla, mutta vaimoani asia lähinnä huvitti, monet palstamammat ois varmaan ollut tulossa tänne kertomaan kuinka tollo mies taas oli. No big deal, onneksi siellä oli lainarattaita. Muuten ois varmaan ollu kädet kipeät reissun jälkeen. :D
Nää kaks kappaletta jotenkin sotii toisiaan vastaan tavallaan, mutta olkoot :)
Sanotaanko näin, että aina, kun jollekin kaverille alkaa harmitella miehen hölmöilyjä, niin yleensä kaveri toteaa, että heillä on ihan sama juttu. Siis riippumatta siitä, kenelle asioista avautuu. Eli uskon, että aika monissa miehissä on tiettyjä "hassuja" ominaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun me tultiin mökilke juhannukseksi, mues unohti kaikki minun vaatteeni matkasta. Olin laittanut kaksi tekstaria, soittanut kolmesti, jankuttanut edellisenä iltana. Silti mies jätti sen minun vaatekassini pois, vaikka olin pakannut sen keskelle aulaa kohtisuoraan ulko-oven eteen. Ja kun sanoin että "ota kaksi vaatettani kuivausrummystani" niin hän otti ne rummusta mutta jätti ne myttyyn rummyn päälle koska en erikseen käskenyt tuomaan niitä mukana.
Laita lapsi asialle.
Voi herranjestas. :D Juuri tällaista voisi meilläkin tapahtua, ja tietysti kaikki tämä olisi minun vikani, koska kassi oli varmasti aivan väärässä kohdassa eteistä ja tosiaan tuo, ettei erikseen vielä käsketty ottaa niitä kuivausrummussa olevia vaatteita mukaan. Ja sitten ihmetellään, mikseivät naiset "anna" miesten osallistua. :D
Ap
Meillä mies vetoaa aina siihen että puhun niin sekavasti, että syy on minun kun hön ei kuulemma tiedä mistä minä puhun. Olen toimittaja ja mielestäni aika selkeäsanainen ja hyvin tarkka. Mutta kerta kerran jälkeen haukon henkeäni... Meillä on myös tullut ongelmia, kun olen sanonut, että tuo kaupasta esim turkoosin t-paidan. Hän tuo tummansinisen villapaidan. Ja väittää ettei tiedä miten erottaa turkoosin tummansinisestä kun "ne nöyttää ihan samalta". Ja että "et sinä sanonut". Huoh.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kaikki mammat täällä palstalla joiden miehet on tällasia, vai onko noita miehiä oikeesti noin paljon? En vois ite kuvitellakaan unohtavani ottaa eväitä mukaan tollasessa tilanteessa (eikä ylipäätään äidin tarvis tehdä mitään ruokaa valmiiksi lapsille, osaan minäkin ruokaa tehdä, ja niin pitäs kaikkien aikuisten ihmisten). Jotenkin tuntuu et onko nää provoja kaikki vai onko niin monet miehet niin tolloja ja surkeita isiä kuin millaisen kuvan täältä voi saada? Ja ihmetyttää miks sellasta jaksaa kukaan katella. Jos meillä mä tekisin 80% lapseen liittyvistä asioista ja kotitöistä ja muista, niin sais kyllä vaimo lähteä menemään, samalla vaivalla sitä tekis 100% eikä tarttis katella vierestä kun toinen vaan välttelee vastuutaan.
Mullakin on yks ystävä jonka vaimo antanut lupaa (mitä toikin tarkottaa, onko äidillä joku veto-oikeus kaikkeen mitä isä haluaisi lapsen kanssa tehdä? Harvoin taitaa mennä niin päin että isä onnistuneesti kieltää äitiä menemästä lapsen kanssa johonkin) miehen lähtevän kahdestaan kanssamme (siis minun+lapseni) Korkeasaareen (asumme noin 2h matkan päässä Helsingistä kumpikin), en ymmärrä tuollaista. Mikseivät äidit luota isiin? Vai eivätkö nämä isät sitten muka ole sen luottamuksen arvoisia? Itekin unohdin rattaat kotiin tuolla reissulla, mutta vaimoani asia lähinnä huvitti, monet palstamammat ois varmaan ollut tulossa tänne kertomaan kuinka tollo mies taas oli. No big deal, onneksi siellä oli lainarattaita. Muuten ois varmaan ollu kädet kipeät reissun jälkeen. :D
Nää kaks kappaletta jotenkin sotii toisiaan vastaan tavallaan, mutta olkoot :)
Sinunlaiset miehet ovat oikeasti HARVINAISUUS!
Jos asia oikeassa maailmassa (eikä pelkästään vauvapalstalla) on näin, käy kyllä tavallaan naisia sääliksi. En mä vois kuvitellakaan lojuvani sohvalla kattomassa olympialaisia samalla kun vaimo hoitais kaikki kotityöt ja lapsen siinä sivussa. Tottakai välillä saa ja pitää olla omaa aikaa, mutta ei se aina voi olla tollaista että isä tekee silloin kun jaksaa, äiti aina vaikkei jaksaiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kaikki mammat täällä palstalla joiden miehet on tällasia, vai onko noita miehiä oikeesti noin paljon? En vois ite kuvitellakaan unohtavani ottaa eväitä mukaan tollasessa tilanteessa (eikä ylipäätään äidin tarvis tehdä mitään ruokaa valmiiksi lapsille, osaan minäkin ruokaa tehdä, ja niin pitäs kaikkien aikuisten ihmisten). Jotenkin tuntuu et onko nää provoja kaikki vai onko niin monet miehet niin tolloja ja surkeita isiä kuin millaisen kuvan täältä voi saada? Ja ihmetyttää miks sellasta jaksaa kukaan katella. Jos meillä mä tekisin 80% lapseen liittyvistä asioista ja kotitöistä ja muista, niin sais kyllä vaimo lähteä menemään, samalla vaivalla sitä tekis 100% eikä tarttis katella vierestä kun toinen vaan välttelee vastuutaan.
Mullakin on yks ystävä jonka vaimo antanut lupaa (mitä toikin tarkottaa, onko äidillä joku veto-oikeus kaikkeen mitä isä haluaisi lapsen kanssa tehdä? Harvoin taitaa mennä niin päin että isä onnistuneesti kieltää äitiä menemästä lapsen kanssa johonkin) miehen lähtevän kahdestaan kanssamme (siis minun+lapseni) Korkeasaareen (asumme noin 2h matkan päässä Helsingistä kumpikin), en ymmärrä tuollaista. Mikseivät äidit luota isiin? Vai eivätkö nämä isät sitten muka ole sen luottamuksen arvoisia? Itekin unohdin rattaat kotiin tuolla reissulla, mutta vaimoani asia lähinnä huvitti, monet palstamammat ois varmaan ollut tulossa tänne kertomaan kuinka tollo mies taas oli. No big deal, onneksi siellä oli lainarattaita. Muuten ois varmaan ollu kädet kipeät reissun jälkeen. :D
Nää kaks kappaletta jotenkin sotii toisiaan vastaan tavallaan, mutta olkoot :)
Ei minulla ole mitään omimistarvetta, mies on mm pitänyt puolet kaikista perhevapaista.,silti hän ei kuuntele eikä keskity eikä ole kartalla. Unohtaa vaikka jankkaisi miljoona kertaa eikä esim hahmota asiayhteyksiä vaan tavallaan mennään katastrofista seuraavaan. Jos olemme esim mökillä ja tai lomalla, minä omen se joka ennakoi että nälkä tulee jossain vaiheessa, mies alkaa vasta hitaasti laittaa ruokaa siinä vaiheessa, että lapset jo tappelee jne.
Tuttua. Meilläkin mies viikonloppuisin yllättyy joka kerta siitä, että ruokaa syödään tänäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö lähellä olisi ollut kauppaa, josta lapselle olisi sen soseen saanut? Ja kai hän nyt sai sen soseensa? Ymmärrän kyllä että sieppaa, mutta ei kolmas maailmansota kotona auta siihen ollenkaan. Todennäköisesti mies aikoo jatkossakin sulkea korvansa ja unohdella, kun vaimo nalkuttaa. Eikä tuo tapa ratkoa asioita ole lapsen edessä ollenkaan hyvä.
Minullakin on uuno mies. Olen oppinut, että jos on jotain tärkeää, niin soitan hänelle vielä ja kysyn, että muistaa sitten varmasti. Ja jos ei muista, niin asia ratkaistaan toisella tavalla. Huutaminen, kiukuttelu eikä marttyyriasenne auta siihen tilanteeseen yhtään.
Tuntuu, että lapsi pettyi normaalia enemmän, koska huomasi sinun pettyneen niin paljon. Esimerkistä me kaikki opitaan, miten asioihin suhtaudutaan ja reagoidaan.
Lähimpään kauppaan on matkaa reilu 10 km, asutaan maalla. En näyttänyt paikan päällä harmistustani, ja lapsi sai joltain naiselta mansikan, kun tuijotti tätä niin intensiivisesti. Meilläkin olisi ollut marjoja jääkaapissa ja marjapensaissa, sen kun olisi poiminut mukaan, mutta ei. Kotona sai lapsi sitten soseenkin, mutta aika eri asia se on.
Ap
Ja siellä maallako järjestetään jotain yleisöpiknikkejä keskellä ei mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, vaan mutta jos kyse olisi ollut miehen ja hänen kaveriensa kaljoitteluillasta, on aivan satavarmaa että mies EI olisi unohtanut niitä omia kaljojaan missään nimessä. Mutta oman vaimon ja lapsen eväät voidaan unohtaa. Ei se kerro jotain?
Ja eihän tuossa ole ongelmana vain se, että perhe tulee piknikille, jonne jokaisen piti tuoda ne omat eväät ja mies unohti heidän perheensä eväät --- vaan tuosta kyllä henki sellainen asenne, että mies halusi sabotoida vaimonsa odottamaa iltaa, koska oli "joutunut" vahtimaan omia lapsiaan muutaman tunnin. Passiivis-agressiivista toimintaa.
Jotenkin surullista että siinä mies pilasi myös pienen lapsen ilon.
Hui, en sentään usko, että teki tätä tahallaan! Hän on ihan mielellään lasten kanssa pieniä pätkiä silloin harvoin kun täytyy. Uskon, että oli ihan perus huolimattomuus kyseessä, kyllästyttää vaan, kun tuntuu että kaikissa asioissa pitäisi olla kädestä pitäen ohjaamassa ja muistuttelemassa. Ja en siedä yhtään sitä, että lapselle luvatuista asioista ei pidetä kiinni, musta se on vaan väärin.
Ap
Ehkäpä miehelläsi on siis nuoruusiän dementia... Seuraavan kerran käske miehen ohjelmoida muistutukset puhelimeensa. Voi lisätä sinne ohjeet, jos ei pää pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tänä kesänä kärsinyt selkeitä burnout-oireita kaiken tämän säätämisen ja metatyön kanssa. Ihan kirjaimellista ylirasitusta. Pää alkaa olla ihan mössöä ja saan paniikkikohtauksia, että olen unohtanut jotain enkä kyennyt enää sopimaan mitään menoja koska deadlinet ahdisti.
Vierailija kirjoitti:
Hän on ihan mielellään lasten kanssa pieniä pätkiä silloin harvoin kun täytyy.
Eli siis on mielellään lasten kanssa, mutta kuitenkin on heidän kanssaan vain kun TÄYTYY? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi äiti on jotenkin oletusarvoisesti aina se jolla on vastuu, ja isä sitten on lasten kanssa kun äiti ei jostain syystä voi. Tottakai aivan pienelle vauvalle äiti on se ykkönen, se on selvää. Mutta imetyksen loputtua jne. isien pitäisi olla yhtä vastuullisia vanhempia siinä missä äitienkin, ja tottakai äitien pitäisi myös antaa isille mahdollisuus siihen, eikä omia lasta.
Meillä mies on vähän jäänyt tuohon imetys-juttuun. Vauva on kolmisen viikkoa syönyt kiinteitä ja tänään lounaalla mies teki annokset itselleen ja 3-vuotiaalle kun mulla oli joku homma kesken. Vauva alkoi kitistä lattialla kun aloin laittaa hänen annosta valmiiksi ja kun sanoin miehelle, että taitaa äidiltä jäädä lounas väliin kun vauvalla on jo niin kova nälkä (tarkoittaen, että mies olisi voinut tehdä meillekin annokset valmiiksi), niin hänen kommenttinsa oli että pitäisikö hänen nyt muka alkaa imettää. En kyllä itsekään sitä perunaa imettämällä vauvalle osaa antaa, että... Ja ärsyttää juuri tuo, että minun oletetaan olevan koko ajan vastuussa. Mies voi kadota yhtäkkiä ulos hommiin sanomatta mitään, mutta itse en voi niin tehdä, vaan pitää varmistaa, että mies tajuaa olevansa vastuussa lapsista silloin ja sitten pitäisi tehdä se kilometrin mittainen muistutuslista hänelle kaikista itsestään selvyyksistä siihen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
barbapapa kirjoitti:
No tuohon ratkaisu olisi ollut että joko mies kipaisee tai käytte porukalla kaupasta hakemassa eväät (tai jos kotiin lyhyempi matka niin sieltä) ja sitten nautittr piknikistä.
Mieskin olisi oppinut paremmin että törttöilyt pitää paikata joka tapauksessa.
Tapahtuma oli lasten iltapalq-aikaan, joten olisi mennyt liian myöhään käydä kotona, tehdä eväitä ja palata takaisin. Siksi syötiin sitten kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tää on ihan perus. Kaikki pitäis olla laitettuna miehelle valmiiksi, ettei vain tarvi omaa päätä käyttää. Kyllä munkin mies unohtais, mutta siksi kun ei ole lasten kanssa 24/7 niinkuin minä. Mun ei toki tarvi annostella lasten ruokia valmiiksi jos mies ne ruokkii, osaa kyllä lapsensa ruokkia oikeaan aikaan.
Mun mies unohti yhden kerran, useita vuosia sitten eikä ole sen jälkeen unohtanut. Sellaiset bultit vedin heti kärkeen että miehellä nousi hiukset pystyyn. Nykyään jos ei ole varma jostain niin hän soittaa ja kysyy varmuuden vuoksi. Kertoo se naisestakin jotain jos ei yhtä miestä saa ruotuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö lähellä olisi ollut kauppaa, josta lapselle olisi sen soseen saanut? Ja kai hän nyt sai sen soseensa? Ymmärrän kyllä että sieppaa, mutta ei kolmas maailmansota kotona auta siihen ollenkaan. Todennäköisesti mies aikoo jatkossakin sulkea korvansa ja unohdella, kun vaimo nalkuttaa. Eikä tuo tapa ratkoa asioita ole lapsen edessä ollenkaan hyvä.
Minullakin on uuno mies. Olen oppinut, että jos on jotain tärkeää, niin soitan hänelle vielä ja kysyn, että muistaa sitten varmasti. Ja jos ei muista, niin asia ratkaistaan toisella tavalla. Huutaminen, kiukuttelu eikä marttyyriasenne auta siihen tilanteeseen yhtään.
Tuntuu, että lapsi pettyi normaalia enemmän, koska huomasi sinun pettyneen niin paljon. Esimerkistä me kaikki opitaan, miten asioihin suhtaudutaan ja reagoidaan.
Lähimpään kauppaan on matkaa reilu 10 km, asutaan maalla. En näyttänyt paikan päällä harmistustani, ja lapsi sai joltain naiselta mansikan, kun tuijotti tätä niin intensiivisesti. Meilläkin olisi ollut marjoja jääkaapissa ja marjapensaissa, sen kun olisi poiminut mukaan, mutta ei. Kotona sai lapsi sitten soseenkin, mutta aika eri asia se on.
Ap
Ja siellä maallako järjestetään jotain yleisöpiknikkejä keskellä ei mitään?
Kyllä, meillä täällä maallakin ihmiset kokoontuvat ja viettävät kesälauantaina aikaa keskenään. Vai luulitko että täältä lähdetään kaupunkiin näkemään muita ihmisiä tai istutaan yksin kotona? Ihan sosiaalista elämää toisinaan täälläkin vietetään. Meillä oli eilen siis sellainen kyläpäivä, jossa esiteltiin yleisölle kylää, sen yrityksiä ja nähtävyyksiä, ja jossa siis olin "töissäkin", ja sen jälkeen vapaamuotoinen piknik. Maaseudulla on kesäisin paljon ohjelmaa: kyläpäivien lisäksi maaseudulla on paljon tanssilavoja ja suuri osa kesäteattereista taitaa olla maaseudulla. Näitä kaikkia pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja usein tällaisten jälkeen vapaaehtoiset jäävät vielä keskenään viettämään aikaa. Suosittelen tutustumaan tapahtumiin, ovat yllättävän kiinnostavia ja suosittuja!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun olisi pitänyt panna piknik-kori esim keittiön pöydälle tai muualle näkyvälle paikalle, siihen paperille selkeät ohjeet,merkitä ne mukaan rulevat esim punaisella nauhalla. Laittaa tekstari ja muistutustekstari ja soitta noin vartti ennen kuin he lähtevät. Ja varata lapselle varalta jotain jotta jos mies unohtaa lapselle olisi ollut ne eväät. Been there done that.
Eli aikuinen mies ja lisäksi jo kahden lapsen isä on itse lapsi.
Mun mies ainakin on monessa asiassa.
Mode unohtelee vikat viestit ketjuista. This morning.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun olisi pitänyt panna piknik-kori esim keittiön pöydälle tai muualle näkyvälle paikalle, siihen paperille selkeät ohjeet,merkitä ne mukaan rulevat esim punaisella nauhalla. Laittaa tekstari ja muistutustekstari ja soitta noin vartti ennen kuin he lähtevät. Ja varata lapselle varalta jotain jotta jos mies unohtaa lapselle olisi ollut ne eväät. Been there done that.
Eli aikuinen mies ja lisäksi jo kahden lapsen isä on itse lapsi.
Mun mies ainakin on monessa asiassa.
Mulla painajainen. Mies(lapsi) tuli kaapista. Voiko tähän tilanteeseen saada apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on ihan mielellään lasten kanssa pieniä pätkiä silloin harvoin kun täytyy.
Eli siis on mielellään lasten kanssa, mutta kuitenkin on heidän kanssaan vain kun TÄYTYY? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi äiti on jotenkin oletusarvoisesti aina se jolla on vastuu, ja isä sitten on lasten kanssa kun äiti ei jostain syystä voi. Tottakai aivan pienelle vauvalle äiti on se ykkönen, se on selvää. Mutta imetyksen loputtua jne. isien pitäisi olla yhtä vastuullisia vanhempia siinä missä äitienkin, ja tottakai äitien pitäisi myös antaa isille mahdollisuus siihen, eikä omia lasta.
Meillä mies on vähän jäänyt tuohon imetys-juttuun. Vauva on kolmisen viikkoa syönyt kiinteitä ja tänään lounaalla mies teki annokset itselleen ja 3-vuotiaalle kun mulla oli joku homma kesken. Vauva alkoi kitistä lattialla kun aloin laittaa hänen annosta valmiiksi ja kun sanoin miehelle, että taitaa äidiltä jäädä lounas väliin kun vauvalla on jo niin kova nälkä (tarkoittaen, että mies olisi voinut tehdä meillekin annokset valmiiksi), niin hänen kommenttinsa oli että pitäisikö hänen nyt muka alkaa imettää. En kyllä itsekään sitä perunaa imettämällä vauvalle osaa antaa, että... Ja ärsyttää juuri tuo, että minun oletetaan olevan koko ajan vastuussa. Mies voi kadota yhtäkkiä ulos hommiin sanomatta mitään, mutta itse en voi niin tehdä, vaan pitää varmistaa, että mies tajuaa olevansa vastuussa lapsista silloin ja sitten pitäisi tehdä se kilometrin mittainen muistutuslista hänelle kaikista itsestään selvyyksistä siihen lisäksi.
Ihanaa, että en ole tämän ongelman kanssa yksin. Tosin ajan kanssa ihan pikkusen parantunut. Mutta se on ärsyttävää, jos mä meen ulos tekemään jotain, niin viimeistään vartin päästä mies tulee pihalle (mikä on vielä ihan jees), ja rupeaa jotain omia projekteja tekemään. Kappas vaan, lapset on taas siinä mun vastuulla. Mun lapset on 2 ja 3, joten kyllä siinä on jatkuvasti jotain autettavaa. Mä saan hyvällä säkällä sit keskittyä omaan juttuun max. 2 minuuttia kerralla. Kumma ettei mitään saa aikaiseksi!
Tässä aloittajan tekstissä kiteytyy se, miksi niin moni nainen lopulta lähtee liitosta. On helpompi tehdä suoraan kaikki itse kuin pyytää toista, joka unohtaa ja tehdä sittenkin kaikki itse. Tämä on sitä metatyötä, joka kuormittaa kaikkein eniten.Ei sitä loputtomiin jaksa. Sitten mies ihmettelee kun nainen sai tarpeekseen.
Eli siis on mielellään lasten kanssa, mutta kuitenkin on heidän kanssaan vain kun TÄYTYY? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi äiti on jotenkin oletusarvoisesti aina se jolla on vastuu, ja isä sitten on lasten kanssa kun äiti ei jostain syystä voi. Tottakai aivan pienelle vauvalle äiti on se ykkönen, se on selvää. Mutta imetyksen loputtua jne. isien pitäisi olla yhtä vastuullisia vanhempia siinä missä äitienkin, ja tottakai äitien pitäisi myös antaa isille mahdollisuus siihen, eikä omia lasta.