Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monta prosenttia ymmärrät ruotsinkielisestä ohjelmasta?
Kommentit (44)
Lukioruotsi 10/L, sain kaikki ruotsistipendit. Nyt kun katson SVT world lähetystä, tajuan ehkä 5%. En muista kuin ihan perussanat. Harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa ruotsi 10 ja kirjoituksista L.
Ymmärrän suomeruotsalaisesta selkeästi hyvin puhutusta asiatekstistä esim. uutislähätyksessä n. 30%, riikinruotsalaisesta vastaavasta 10%.
Jos kyseessä on jokin haastavampi tekstin muoto kuin asiateksti, esim. jokin kaunokirjallinen teksti, niin prosentit tippuvat selvästi noista prosenteista.
Ihanaa. Toinenkin rehellinen. Minulla oli muuten nuo samat arvosanat, ja tulivat vielä helposti.
Vierailija kirjoitti:
Lukioruotsi 10/L, sain kaikki ruotsistipendit. Nyt kun katson SVT world lähetystä, tajuan ehkä 5%. En muista kuin ihan perussanat. Harmittaa.
Ihanaa. Kolmaskin rehellinen.
Todella vähän. Suomenruotsalaisten teinien puheesta ratikassa 100%, koska puhe hidasta, yksinkertaista ja sisältää todella paljon suomalaisia sanoja. Osaakohan noi surut edes itse oikeaa ruotsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monien ruotsalaisten ohjelmien aksentti/murre/slangi teettää ongelmia. Jos sama ohjelma näkyy myös ruotsiksi tekstitettynä niin ymmärrän hyvin 🙄
Plii plää plöö.
T: Stiik Karppelaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenmuumiruotsista ymmärrän liikaakin. Ketutti kun avokonttorissa surut huutelivat ja keskustelivat pitkäänkin keskenään asioista muumiksi ja ne kaikki asist yleensä liittyivät myös minunkin työtehtäviin.
Pomo ei sentään ollut ruotsinkielinen mutta surun kanssa naimisissa. Hänellä oli kaksi tytärtä reilu parikymppisiä silloin, molemmat kaksikielisiä, mutta toisesta tuli suru joka pyöri lähinnä muiden surujen kanssa ja toiselle tuli suomalainen identiteetti.
Oikea ruotsi on kivan kuuloista, mutta ymmärrän vähemmän. Mutta joitain elokuvia joiden kieltä en ole ymmärtänyt olen katsonut ruotsinteksteillä ihan hyvin.
Pystyn lukemaan ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ohjelmasta. Normaalin asia- tai viihdeohjelman ymmärrän 98-prosenttisesti. Jos on hyvin kapean erikoisalan tiedeohjelma, joka on täynnä erikoissanastoa, ymmärrän tietysti heikommin.
Kannustaisin muitakin katsomaan ruotsinkielisiä ohjelmia. Moni, joka luulee, ettei osaa ruotsia "ollenkaan", huomaisi osaavansa paljonkin. Passiivinen kielitaito (ymmärtäminen) on eri asia kuin aktiivinen (kielen tuottaminen itse). Ja passiivinen kehittyy kyllä aktiiviseksi, kun kieltä kuuntelee ja lukee.
Olen suomenkielinen ja ymmärrän ehkä suomenkieliset ohjelmat n. 98-prosenttisesti, niin huonoa äänitystaso usein on. Toki uutislähetykset ymmärrän 100-prosenttisesti kun ne on niin selkeästi tuotettu.
Eli jos tosiaan ymmärrät 98-prosenttisesti, niin olet kaksikielinen, ruotsi ei voi olla enää mikään vieras kieli silloin ollenkaan.
Voiko kukaan tulla kaksikieliseksi, jos on syntyjään yksikielinen? Itse ajattelen, että ei.
Mietin vähän tuota samaa, että ymmärrän ruotsinkielisistä ohjelmista kaiken, jonka kuulen, siis josta saan selvää. Yhtä paljon kuin suomenkielisistä siis. Voinko silloin sanoa, että ymmärrän 100 % vai en?
Nyt tulee Ylellä joku ohjelmien mainos, jossa tumma nainen huutaa. Olen kuullut sen varmaan kymmeniä kertoja, eikä mulla ole aavistustakaan siitä, mitä hän sanoo, eikä keksi puolisonikaan. Ja ihan äidinkieltäni suomea se oletettavasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jag tycker om de är inte värligt.
Isäni puoleiset isovanhempani olivat molemmat kotoisin Karlskogasta, Roxen-järven rantamilta
(läheltä Linköpingiä )Ruotsista. He muuttivat molemmat Suomeen nuorina (viime vuosisadan alkupuolella) kohtasivat täällä ja menivät naimisiin Kotkassa,jonne he perustivat ravintolan. He asettuivat Suomeen ja saivat viisi lasta. Isäni,joka siis oli yksi heistä muutti 1950-luvulla Brasiliaan siirtolaiseksi jossa minä puolestani synnyin. Suomeen sitten muutimme ennen kouluikääni ja täällä sitten jouduin muiden mukana tutustumaan ruotsiin, (jota vanhempani eivät koskaan puhuneet keskenään,sillä äitini (vaikka ylioppilas olikin) oli täysin suomenkielisestä ympäristöstä ja asuimme Lahden kaupungissa,jossa ruotsia en muista kuulleeni kenenkään puhuneen.Molemmat isänpuoleiset isovanhempani olivat kuolleet Suomessa jo ennen syntymääni ja tiedän heistä vain senverran minkä isäni kertoi ja hän kuoli jo kun olin täyttänyt 12 vuotta. Sukunimeni ja toinen etunimistäni on ruotsalainen,mutta vaikka itsekin aikanani keskikoulutodistukseen vaadittavat ruotsin kielen kokeet kaikki suoritin ja todistuksen sain,olin jo kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä (käytön ja tarpeen puutteessa unohtanut lähes täysin)
Lapsena pidin kyllä Peppi Pitkätossusta (katselen toisinaan netistä niitä vanhoja pätkiä vieläkin) niin luulen ,että jos Astrid Lindgrenin lastenkirjojakin alkaisin oikein lukemaan,niin ei siitä taitaisi ilman sanakirjaa tulla paljon muuta kuin turhautumista,ja seurata muuta kuin kirjan nurkkaan heittäminen. Uskoisin ,että kohdallani (ja myös serkkujeni kohdalla) on kyse siitä aivan samasta ilmiöstä kuin esim. amerikansuomalaisilla ja ruotsinsuomalaisilla,siirtolaisten kolmannen polven jälkeläisillä, siis että kieli yksinkertaisesti unohtuu ja jää, siitä vieraantuu kokonaan ja se vaihtuu toiseen,jos sillä ei ole mitään sitä tukevaa yhteisöä ympärillään.
Prosessi kestää ja vie sen kolme sukupolvea-enintään.
Omalla kohdallani suhteet koko isäni puoleisen suvun Suomessa asuviin tätiini ja serkuihini loppuivat käytännössä kokonaan jo pian isäni hautajaisten jälkeen. Olen aina ihmetellyt tätä,täysin suomenkielisistä suvuista ja taustoista olevien ihmisten pyrkimystä jopa mittailla toistensa sivistyneisyyttä (..ja jopa älykkyysosamäärääkin joskus) sen tiedon perusteella osaako heistä joku täällä ruotsin kieltä vai ei,ja miten hyvin osaa. Todellisuudessahan se on heille täysin vieras kieli .
Siis ihan siinä missä virokin(joka sentään on suomen sukuinen ja itse asiassa sitten helpostikin opittavissa oleva lähikieli). Jos opetuksen tavoitteena olisi vahvistaa kielellistä ja kansallista identiteettiämme ,olisi viron, eli eestin kielen opetuksesta meille verrattomasti enemmän hyötyä kuin ruotsin kielen opetuksesta.
Viro toimisi paljon parempana 'kielisiltana' Eurooppaan päin,jos jotain sellaista 'siltaa' haetaan. Tietenkään senkään opetusta ei saisi muuttaa pakolliseksi.
Vapaaehtoisuus on kielitaidon kehittämisen edellytys . demokraattisessa yhteiskunnassa.
Pakottamalla sitä voitiin kyllä saada aikaan siirtomaissa ennenvanhaan, mutta mehän emme ole mikään Ruotsin valtion siirtomaa,vai ... olenkohan erehtynyt asiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vakaasti päättänyt olla ymmärtämättä ruotsia, vaikka aikanaan siitä L:n kirjoitinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ohjelmasta. Normaalin asia- tai viihdeohjelman ymmärrän 98-prosenttisesti. Jos on hyvin kapean erikoisalan tiedeohjelma, joka on täynnä erikoissanastoa, ymmärrän tietysti heikommin.
Kannustaisin muitakin katsomaan ruotsinkielisiä ohjelmia. Moni, joka luulee, ettei osaa ruotsia "ollenkaan", huomaisi osaavansa paljonkin. Passiivinen kielitaito (ymmärtäminen) on eri asia kuin aktiivinen (kielen tuottaminen itse). Ja passiivinen kehittyy kyllä aktiiviseksi, kun kieltä kuuntelee ja lukee.
Olen suomenkielinen ja ymmärrän ehkä suomenkieliset ohjelmat n. 98-prosenttisesti, niin huonoa äänitystaso usein on. Toki uutislähetykset ymmärrän 100-prosenttisesti kun ne on niin selkeästi tuotettu.
Eli jos tosiaan ymmärrät 98-prosenttisesti, niin olet kaksikielinen, ruotsi ei voi olla enää mikään vieras kieli silloin ollenkaan.
Voiko kukaan tulla kaksikieliseksi, jos on syntyjään yksikielinen? Itse ajattelen, että ei.
Mietin vähän tuota samaa, että ymmärrän ruotsinkielisistä ohjelmista kaiken, jonka kuulen, siis josta saan selvää. Yhtä paljon kuin suomenkielisistä siis. Voinko silloin sanoa, että ymmärrän 100 % vai en?
Nyt tulee Ylellä joku ohjelmien mainos, jossa tumma nainen huutaa. Olen kuullut sen varmaan kymmeniä kertoja, eikä mulla ole aavistustakaan siitä, mitä hän sanoo, eikä keksi puolisonikaan. Ja ihan äidinkieltäni suomea se oletettavasti on.
Jos valmistumalla ruotsinkielisestä yliopistosta suomenkielisestä tulee kaksikielinen. Äidinkielekseen saa muuten ilmoittaa mitä vain. Espoossa suomenkielisiä on tulossa liikaa englanninkieliseen koulutukseen, niin vanhemmat vaihtavat lapsensa äidinkieleksi englannin ja ongelmaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolet, jos se on enkuksi viitottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ohjelmasta. Normaalin asia- tai viihdeohjelman ymmärrän 98-prosenttisesti. Jos on hyvin kapean erikoisalan tiedeohjelma, joka on täynnä erikoissanastoa, ymmärrän tietysti heikommin.
Kannustaisin muitakin katsomaan ruotsinkielisiä ohjelmia. Moni, joka luulee, ettei osaa ruotsia "ollenkaan", huomaisi osaavansa paljonkin. Passiivinen kielitaito (ymmärtäminen) on eri asia kuin aktiivinen (kielen tuottaminen itse). Ja passiivinen kehittyy kyllä aktiiviseksi, kun kieltä kuuntelee ja lukee.
Olen suomenkielinen ja ymmärrän ehkä suomenkieliset ohjelmat n. 98-prosenttisesti, niin huonoa äänitystaso usein on. Toki uutislähetykset ymmärrän 100-prosenttisesti kun ne on niin selkeästi tuotettu.
Eli jos tosiaan ymmärrät 98-prosenttisesti, niin olet kaksikielinen, ruotsi ei voi olla enää mikään vieras kieli silloin ollenkaan.
Voiko kukaan tulla kaksikieliseksi, jos on syntyjään yksikielinen? Itse ajattelen, että ei.
Mietin vähän tuota samaa, että ymmärrän ruotsinkielisistä ohjelmista kaiken, jonka kuulen, siis josta saan selvää. Yhtä paljon kuin suomenkielisistä siis. Voinko silloin sanoa, että ymmärrän 100 % vai en?
Nyt tulee Ylellä joku ohjelmien mainos, jossa tumma nainen huutaa. Olen kuullut sen varmaan kymmeniä kertoja, eikä mulla ole aavistustakaan siitä, mitä hän sanoo, eikä keksi puolisonikaan. Ja ihan äidinkieltäni suomea se oletettavasti on.
Jos valmistumalla ruotsinkielisestä yliopistosta suomenkielisestä tulee kaksikielinen. Äidinkielekseen saa muuten ilmoittaa mitä vain. Espoossa suomenkielisiä on tulossa liikaa englanninkieliseen koulutukseen, niin vanhemmat vaihtavat lapsensa äidinkieleksi englannin ja ongelmaa ei ole.
En tarkoita virallista rekisteriin merkittyä äidinkieltä, vaan sanottaisko identiteettiä. Itse pidän itseäni täysin suomenkielisenä, ja kaksikieliseksi miellän vain ihmiset, jotka ovat oppineet kaksi kieltä jo varhaislapsuudessaan.
Mulla oli pakkoruottista 2 ja asteikko oli 4-10 . Opetteja ei edes suostunut astumaan luokkaan, jos minä en poistunut ensin.
Se oli sitä meidän keskinäistä kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen vakaasti päättänyt olla ymmärtämättä ruotsia, vaikka aikanaan siitä L:n kirjoitinkin.
Oltiin kerran jollakin opintoretkellä jossakin ruotsinkielisellä alueella. Siinä sitten kieoskilla nainen ei selvästikään halunnut alentua puhumaan suomea. No, me siinä sovittiin suomeksi että pari voimakkainta menee laittamaan takaoven kiinni, ja me muut tehdään nuotio nurkan alle. Yhtäkkiä täti oppi kielen.
Ei ongelmia ymmärtää, olen käytännössä kaksikielinen, vaikka syntyjäni puhtaasti suomenkielinen.
Olen suomenkielinen ja ymmärrän ehkä suomenkieliset ohjelmat n. 98-prosenttisesti, niin huonoa äänitystaso usein on. Toki uutislähetykset ymmärrän 100-prosenttisesti kun ne on niin selkeästi tuotettu.
Eli jos tosiaan ymmärrät 98-prosenttisesti, niin olet kaksikielinen, ruotsi ei voi olla enää mikään vieras kieli silloin ollenkaan.