Pitäisikö 7-vuotias muka jättää säännöllisesti yksin 14-15 tunniksi?

Annaliiisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa tokalle menevistä on leireillä, sukulaisissa, kavereilla jne ainakin osan kesästä. Ja sen hoitajankin voi palkata useampi perhe yhdessä. Selityksesi on nyt tyyliä seli, seli, seli.

Mua tän tyyliset vastaukset loukkas, koska olin itsekin aloittajan lapsen ikäisenä pitkiä päiviä ilman aikuista ja tiedän, ettei se johtunut vanhempieni välinpitämättömyydestä. Meillä ei ollut Suomessa sukulaisia, joille mennä kesiksi. Voi kuulostaa epäuskottavalta, jos tulee itse tiiviistä ja suuresta suvusta, mutta näin meillä. Jos aloittajan lapsi kerran on arka, leirille meno voi olla pelottavampaa ja ikävämpää kuin yksinolo, eikä leirille pääsy ole mikään itsestäänselvyys. Eikä ne kestä kuin viikon. Mulla ei ollut minkäänlaista kaveria, jolle mennä, ja jos olisikin, ei kavereita ja heidän vanhempia voi loputtomiin vaivata. Mitä edes tarkoittaa, että hoitajan voi palkata useampi perhe yhdessä, miksi aloittajan pitäisi velvoittaa joku tuntematon perhe palkkaamaan lapselleen hoitajan? Vai tarkoitatko, että sama hoitaja kiertäisi eri lapsiperheissä? Minkä kivien ja kolojen alta aloittaja muita samassa tilanteessa olevia lapsiperheitä löytäisi, ja jos hoitaja jakaisikin aikansa useiden eri lasten kanssa, ja olisi aloittajan lapsen kanssa vaikka 4 tuntia (onko lapsenhoitaja edes niin pitkään?), lapsi joutuisi silti olemaan 11-12 tuntia yksin, mikä on noin nuorelle pitkä aika.

Seli, seli, seli. Leirejä on pilvin pimein ja niille kyllä pääsee. Kaverien kanssa sinne mennään. Ja kun esimerkiksi viisi oerhettä palkkaa sen hoitajan yhdessä, kaikilla on hauskaa, eikä kustannus ole suuri. Ja kai tajuat, että viisi kahdeksanvuotiasta on samassa paikassa yhtä aikaa sen hoitajan kanssa. JÄRKI, haloo...

Vierailija kirjoitti:

Montako päivää viikossa olisit ollut töissä? Miksi työmatka kestää 3 tuntia? Harkitsitko auton ostamista tai jos sulla ei ajokorttia, niin sitten sähköpolkupyörälläkin varmaan matkat taittuisi nopeammin, jos tohon kolmeen tuntiin sisältyy bussien odottelua pitkään. Niiksi päiviksi hoitopaikka vuopäivähoidosta, kun sulla töitä. Ihanjo sillä perusteella olisi hyvä saada lasta hieman pois kotiympyröistä, jos kerran on todella arka.

Sä olet liian ratkaisukeskeinen. Tässä etsittiin perusteita miksi työtä ei tarvitse ottaa vastaan ei ehdotuksia miten sen voisi ottaa vastaan.

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Vierailija kirjoitti:

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Jos ilmoittautuu työnhakijaksi, sitä varautuu juurikin tuohon. Itse ja ajoissa. Ja aran lapsen kanssa ei kyllä todellakaan ole ihanteellista muutenkaan kököttää koko kesää äidin kanssa kotona, vaan hänelle pitäisi niitä kavereita ja leirejä ja tekemistä järjestää ihan terveen kehityksen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en olisi ottanut työtä vastaan. Itselläni vanhin lapsi oli todella arka 7-vuotiaana. Jos olisin jättänyt hänet yksin pitkäksi aikaa, jälkiä olis korjailtu sitten kalliissa terapiassa. Mutta itse olen siis päässyt helpolla, vakituinen kiva työpaikka lähellä kotia. En osaa ees kuvitella kuinka kauhistunut olisin vastaavassa tilanteessa. Monessa maassa Euroopassa noin pieni ei saa olla vielä ollenkaan yksin. Julmaa touhua vaatia äidiltä ja lapselta tuollaista.

Niin. Ja sitähän ei tietenkään voi tehdä kuin isättömiä lapsia, lapsilla ei ole kavereita joiden luona olla, eikä mitään maksullista tuevaverkkoa ole osattu hankkia. Tuo on ihan perusongelma kaikilla koululaisten vanhemmilla. Meillä on oltu päiväleireillä, lomat limitetty, kavereiden kanssa päivystetty ristiin ja käytetty palkallista apua. Näin on menty monta krsää jo.

Meillä kyllä isä oli hienosti mukana ja rakasti lapsiaan todella paljon. Mutta hitto vie kun otti ja kuoli. Aika ajattelematonta tosiaan oli tehdä omista rakkaista lapsistaan isättömiä.. Kaikki ei aina ole niin itsestäänselviä asioita. Asiat oli hyvin järjestetty niin, että aina toinen on kotona kun lapset pääsevät koulusta.

Mulla oli se ongelma aikoinaan vielä, että lapsi oli lievästi erityislapsi, mutta ei kuitenkaan niin pahasti, että olisi saatu ylipäätään mitään tukea mistään. Eli lievä puheenkehityksen viivästymä. Ei sen vuoksi voitu laittaa leireillekään tai ottaa hoitajaksi ketä tahansa. Mistäpä tuon tiesi kun lapsi syntyi. Tuttu hoitaja kotiin rahalla oli siis ainoa vaihtoehto kesäaikaan. Eli tappiota tuli, kun en nyt viitsinyt nälkäpalkkaakaan maksaa. Mulla ei vain ole pokkaa alkaa hyväksikäyttämään ihmisiä ja on paljon niitä, joille lapsen pieni erityisyys on punainen vaate, eli meille ei päässyt edes leikkimään. Poika ei ole tietääkseni ollut koskaan esim. väkivaltainen muita lapsia kohtaan, mutta se on aiheuttanut kiusallisia tilanteita, kun hän ei ymmärtänyt monimutkaisia neuvoja. Ne piti osata antaa yksinkertaisesti ja se on raskasta alkaa joka kerta uudelle hoitajlalle selittää, että älä selittä sitten että tehdään asia x asian y jälkeen, koska asia Z. Se oli vain pojalle ihan liikaa sisäistää. Piti vain sanoa että nyt tehdään asia X. Nyt tehdään asia Y. Koska asia Z oli ihan turha. 

Poika on nykyään "normaali" ja opiskelee, puhe tuli vain hitaammin. Jonkun verran normaalia enemmän pitää tentteihin lukea, että saa asiasta kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Jos ilmoittautuu työnhakijaksi, sitä varautuu juurikin tuohon. Itse ja ajoissa. Ja aran lapsen kanssa ei kyllä todellakaan ole ihanteellista muutenkaan kököttää koko kesää äidin kanssa kotona, vaan hänelle pitäisi niitä kavereita ja leirejä ja tekemistä järjestää ihan terveen kehityksen takia.

Ai, miten saat hoitopaikan ihan varalle? Koska ei tiedä voiko sen työpaikan saada kuukaudessa vai kahdessa vuodessa? Hoitokuvioita kun ei oikein voi järjestellä etukäteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en olisi ottanut työtä vastaan. Itselläni vanhin lapsi oli todella arka 7-vuotiaana. Jos olisin jättänyt hänet yksin pitkäksi aikaa, jälkiä olis korjailtu sitten kalliissa terapiassa. Mutta itse olen siis päässyt helpolla, vakituinen kiva työpaikka lähellä kotia. En osaa ees kuvitella kuinka kauhistunut olisin vastaavassa tilanteessa. Monessa maassa Euroopassa noin pieni ei saa olla vielä ollenkaan yksin. Julmaa touhua vaatia äidiltä ja lapselta tuollaista.

Niin. Ja sitähän ei tietenkään voi tehdä kuin isättömiä lapsia, lapsilla ei ole kavereita joiden luona olla, eikä mitään maksullista tuevaverkkoa ole osattu hankkia. Tuo on ihan perusongelma kaikilla koululaisten vanhemmilla. Meillä on oltu päiväleireillä, lomat limitetty, kavereiden kanssa päivystetty ristiin ja käytetty palkallista apua. Näin on menty monta krsää jo.

Meillä kyllä isä oli hienosti mukana ja rakasti lapsiaan todella paljon. Mutta hitto vie kun otti ja kuoli. Aika ajattelematonta tosiaan oli tehdä omista rakkaista lapsistaan isättömiä.. Kaikki ei aina ole niin itsestäänselviä asioita. Asiat oli hyvin järjestetty niin, että aina toinen on kotona kun lapset pääsevät koulusta.

Aah. Taas näitä nuoria leskiä alkaa ilmaantua. On se kumma kun tilastollisesti heitä on tosi vöhän mutta palstan yksi huoltajista 80 prossaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Jos ilmoittautuu työnhakijaksi, sitä varautuu juurikin tuohon. Itse ja ajoissa. Ja aran lapsen kanssa ei kyllä todellakaan ole ihanteellista muutenkaan kököttää koko kesää äidin kanssa kotona, vaan hänelle pitäisi niitä kavereita ja leirejä ja tekemistä järjestää ihan terveen kehityksen takia.

Ai, miten saat hoitopaikan ihan varalle? Koska ei tiedä voiko sen työpaikan saada kuukaudessa vai kahdessa vuodessa? Hoitokuvioita kun ei oikein voi järjestellä etukäteen. 

Koululaisten kanssa turvaverkon luominen tehdään esim niin että itse autetaan kaverien perheitä. Ja vastavuoroisesti muutenkin ollaan yhteydessä. Ja leireille voi hakea vaikka olisi itse työtön. Ja esim naapuruston teineihin voi tutustua. Nykyään on valtaisa nuorisotyöttmöyys eli kesätyö kelpaa aivan takuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää lasta saadessaan, millaiset tukiverkot on 7 vuoden kuluttua? Itselläni ainakin äiti kuoli lasten ollessa ihan pieniä, joten siinä meni yksi tukiverkko. Hyvä kaverini joskus auttoi, mutta kun hän aloitti vuorotyöt, eipä sitä oikein raskinut enää pyytää. Isäni masentui äitini kuolemasta niin paljon, että hänestä ei ollut apua. Veljeni lähti Saksaan opiskelemaan. Mulla oli vain selvittävä ilman. Mulla oli toki mies, mutta hän reissasi paljon. 

Ja kun äiti kuolee kun lapsi on pieni sitä tukiverkkoa ei vuosikausiin voi hommata? Just. Ja jos mies reissaa niin avun voi jo palkata niillä matkapäivärahoilla.

voisitko kertoa miten niitä tukiverkkoja hommataan. Kaveerataan sellaisten kanssa, joista mahdollisesti on hyötyä. Niinkö se tapahtuu. Minulla on kyllä muut syyt ystävien hankintaan kuin hyötynäkökulma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää lasta saadessaan, millaiset tukiverkot on 7 vuoden kuluttua? Itselläni ainakin äiti kuoli lasten ollessa ihan pieniä, joten siinä meni yksi tukiverkko. Hyvä kaverini joskus auttoi, mutta kun hän aloitti vuorotyöt, eipä sitä oikein raskinut enää pyytää. Isäni masentui äitini kuolemasta niin paljon, että hänestä ei ollut apua. Veljeni lähti Saksaan opiskelemaan. Mulla oli vain selvittävä ilman. Mulla oli toki mies, mutta hän reissasi paljon. 

Ja kun äiti kuolee kun lapsi on pieni sitä tukiverkkoa ei vuosikausiin voi hommata? Just. Ja jos mies reissaa niin avun voi jo palkata niillä matkapäivärahoilla.

voisitko kertoa miten niitä tukiverkkoja hommataan. Kaveerataan sellaisten kanssa, joista mahdollisesti on hyötyä. Niinkö se tapahtuu. Minulla on kyllä muut syyt ystävien hankintaan kuin hyötynäkökulma. 

Lasten kaverien perheillä on juurikin ihan sama kesäongelma. Hoidetaan ja autetaan ristiin. Se on maailman ylsinkertaisin asia. Meillä on menty niin jo monta vuotta. Harrastuskuskaukset, yökyläilyt, kesät ja lomat.

Itsestään selvää on tietenkin, että lasta ei voi jättää yksin tuntikausiksi.

Mutta jos ihminen on hankkinut lapsia ja haluaa haluaa hoitaa ne itse kotona, ei silloin ole mikään työtön työnhakija. Sellaisille ei kuulu työttömyyskorvaus.

Pitänee tuolloin käyttää mielikuvitusta ja keksiä joku työ jota voi tehdä kotoa käsin. Tai järjestää lastenhoito.

Jo näistä vastauksista näkyy, että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla kuin  av-mammavastaaja on tehnyt. Olosuhteethan ovat kaikilla samat tunnutaan ajattelevan.  Kommenttea lukiessani en yhtään enää ihmettele, että Suomessa tehdään lainsäädäntöä, joka näyttää olevan varsin kaukana tavallisesta arkielämästä. Mutta av-mammojen lainsäädäntö voisi olla vielä pahempaa.   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää lasta saadessaan, millaiset tukiverkot on 7 vuoden kuluttua? Itselläni ainakin äiti kuoli lasten ollessa ihan pieniä, joten siinä meni yksi tukiverkko. Hyvä kaverini joskus auttoi, mutta kun hän aloitti vuorotyöt, eipä sitä oikein raskinut enää pyytää. Isäni masentui äitini kuolemasta niin paljon, että hänestä ei ollut apua. Veljeni lähti Saksaan opiskelemaan. Mulla oli vain selvittävä ilman. Mulla oli toki mies, mutta hän reissasi paljon. 

Ja kun äiti kuolee kun lapsi on pieni sitä tukiverkkoa ei vuosikausiin voi hommata? Just. Ja jos mies reissaa niin avun voi jo palkata niillä matkapäivärahoilla.

voisitko kertoa miten niitä tukiverkkoja hommataan. Kaveerataan sellaisten kanssa, joista mahdollisesti on hyötyä. Niinkö se tapahtuu. Minulla on kyllä muut syyt ystävien hankintaan kuin hyötynäkökulma. 

Lasten kaverien perheillä on juurikin ihan sama kesäongelma. Hoidetaan ja autetaan ristiin. Se on maailman ylsinkertaisin asia. Meillä on menty niin jo monta vuotta. Harrastuskuskaukset, yökyläilyt, kesät ja lomat.

Mulla ei ole nykyään ongelmaa ja ratkaisin asian rahalla jääden tappiolle. Mutta silti keksin syitä muille. Entä jos nyt vaan ei ole sellaista perhettä joka voisi ottaa hoitoon kesällä ja jolla itsellään ei ole tarvetta sitä hoitoapua edes saada? Naapurissa oli samanikäinen lapsi kuin omani, mutta eipä heillä tarvittu hoitajaa koko kesänä, koska isänsä oli opettaja. Toinen naapuri oli pph ja ei mulla ollut pokkaa sysätä vielä koululaista sinne haitoille ja lomansa hän oli ansainnut lomana.  Harrastuskuljetuksia ei tästä asuinalueelta juurikaan tarvita, koska urheilualueet ovat maks 2 km:n päässä ja musiikkiopisto tien toisella puolella. Sinne osaa mennä ekaluokkalainenkin yksin alikulun kautta. Kuvataideopistoon on kilometri, samon partioon sitä luokkaa ym. Oman lapseni harrastuksiin ei kuulunut kilpailuja tai esiintymisiä muilla paikkakunnilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää lasta saadessaan, millaiset tukiverkot on 7 vuoden kuluttua? Itselläni ainakin äiti kuoli lasten ollessa ihan pieniä, joten siinä meni yksi tukiverkko. Hyvä kaverini joskus auttoi, mutta kun hän aloitti vuorotyöt, eipä sitä oikein raskinut enää pyytää. Isäni masentui äitini kuolemasta niin paljon, että hänestä ei ollut apua. Veljeni lähti Saksaan opiskelemaan. Mulla oli vain selvittävä ilman. Mulla oli toki mies, mutta hän reissasi paljon. 

Ja kun äiti kuolee kun lapsi on pieni sitä tukiverkkoa ei vuosikausiin voi hommata? Just. Ja jos mies reissaa niin avun voi jo palkata niillä matkapäivärahoilla.

voisitko kertoa miten niitä tukiverkkoja hommataan. Kaveerataan sellaisten kanssa, joista mahdollisesti on hyötyä. Niinkö se tapahtuu. Minulla on kyllä muut syyt ystävien hankintaan kuin hyötynäkökulma. 

Ystävät on tietysti ystäviä. Mutta järkevä ihminen verkostoituu, tarjoaa apua muille ihmisille ja voi ottaa apua myös vastaan. Varmasti löytyy lapsiperheitä, joiden kanssa voi vuorotella lasten hoitoa, tai sitten vaikkapa eläkeläispariskunta, jota itse voi auttaa niissä asioissa missä he apua tarvitsee. Jos siis vähänkään viitsii.

Jos ei tähän kykene, ei lapsia pitäisi hankkia. Pelit vaan pois idiooteilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää lasta saadessaan, millaiset tukiverkot on 7 vuoden kuluttua? Itselläni ainakin äiti kuoli lasten ollessa ihan pieniä, joten siinä meni yksi tukiverkko. Hyvä kaverini joskus auttoi, mutta kun hän aloitti vuorotyöt, eipä sitä oikein raskinut enää pyytää. Isäni masentui äitini kuolemasta niin paljon, että hänestä ei ollut apua. Veljeni lähti Saksaan opiskelemaan. Mulla oli vain selvittävä ilman. Mulla oli toki mies, mutta hän reissasi paljon. 

Ja kun äiti kuolee kun lapsi on pieni sitä tukiverkkoa ei vuosikausiin voi hommata? Just. Ja jos mies reissaa niin avun voi jo palkata niillä matkapäivärahoilla.

voisitko kertoa miten niitä tukiverkkoja hommataan. Kaveerataan sellaisten kanssa, joista mahdollisesti on hyötyä. Niinkö se tapahtuu. Minulla on kyllä muut syyt ystävien hankintaan kuin hyötynäkökulma. 

Lasten kaverien perheillä on juurikin ihan sama kesäongelma. Hoidetaan ja autetaan ristiin. Se on maailman ylsinkertaisin asia. Meillä on menty niin jo monta vuotta. Harrastuskuskaukset, yökyläilyt, kesät ja lomat.

Mulla ei ole nykyään ongelmaa ja ratkaisin asian rahalla jääden tappiolle. Mutta silti keksin syitä muille. Entä jos nyt vaan ei ole sellaista perhettä joka voisi ottaa hoitoon kesällä ja jolla itsellään ei ole tarvetta sitä hoitoapua edes saada? Naapurissa oli samanikäinen lapsi kuin omani, mutta eipä heillä tarvittu hoitajaa koko kesänä, koska isänsä oli opettaja. Toinen naapuri oli pph ja ei mulla ollut pokkaa sysätä vielä koululaista sinne haitoille ja lomansa hän oli ansainnut lomana.  Harrastuskuljetuksia ei tästä asuinalueelta juurikaan tarvita, koska urheilualueet ovat maks 2 km:n päässä ja musiikkiopisto tien toisella puolella. Sinne osaa mennä ekaluokkalainenkin yksin alikulun kautta. Kuvataideopistoon on kilometri, samon partioon sitä luokkaa ym. Oman lapseni harrastuksiin ei kuulunut kilpailuja tai esiintymisiä muilla paikkakunnilla. 

Kyllä se opettajakin voi haluta lapsensa esim yökylään, jos esim vaikka remontoi taloa. Ja vaikka isä on kotona, kaipaa se hänenkin lapsensa kavereita. Ja jos teillä on pph naapurissa niin simppelein ratkaisuhan olisi ollut kysyä sieltä paikkaa.monet ottaa koululaisia puolipäiväisiksi. Ajattelet käsittämättömän puusilmäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jo näistä vastauksista näkyy, että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla kuin  av-mammavastaaja on tehnyt. Olosuhteethan ovat kaikilla samat tunnutaan ajattelevan.  Kommenttea lukiessani en yhtään enää ihmettele, että Suomessa tehdään lainsäädäntöä, joka näyttää olevan varsin kaukana tavallisesta arkielämästä. Mutta av-mammojen lainsäädäntö voisi olla vielä pahempaa.   

Ei vaan ap:n ja monen kirjoittajan kirjoituksista näkee, että yhteiskunnan pitää järjestää kaikki ja ilmaiseksi. Itse ei osata eikä viitsitä tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Jos ilmoittautuu työnhakijaksi, sitä varautuu juurikin tuohon. Itse ja ajoissa. Ja aran lapsen kanssa ei kyllä todellakaan ole ihanteellista muutenkaan kököttää koko kesää äidin kanssa kotona, vaan hänelle pitäisi niitä kavereita ja leirejä ja tekemistä järjestää ihan terveen kehityksen takia.

Ai, miten saat hoitopaikan ihan varalle? Koska ei tiedä voiko sen työpaikan saada kuukaudessa vai kahdessa vuodessa? Hoitokuvioita kun ei oikein voi järjestellä etukäteen. 

Jos äkillisesti työllistyy niin kunta järjestää hoitopaikan kahdessa viikossa. Siis viimeistään kahdessa viikossa. Mun sisko kun työllistyi niin hoitopaikka löytyi ensimmäisen puhelun aikana. Toisena päivänä käytiin jo tutustumassa ryhmäperhepäivähoitoon ja tehtiin kirjalliset hakemukset paikasta. Sisko aloitti työt ja lapsi hoidon seuraavana maanantaina. Joskus nämä asiat vaan lutviutuu paikalleen nopeastikin.

1) koulujen kesäloman ajan (enää viikko tai pari) viet lapsen työviikon ajaksi sille seudulle, missä turvaverkko on?

2) jos kyseessä varma työpaikka, niin muutat 5 min kävelymatkan päähän työpaikasta, niin voit viettää vaikka kaikki tauotkin lapsen kanssa. Jos turvaverkkoakaan ei nykyisellä seudulla ole, niin miksi ihmeessä jäisit sinne??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuliko kaikille ratkaisujen tyrkyttäjille mieleen, että työt voi alkaa jopa samana päivänä kun niitä tarjotaan? Siinä ei paljon ehdi järjestellä lasten hoitokuvioita, jos tulee kutsu sairausloman sijaiseksi parin tunnin varojalla.

Jos ilmoittautuu työnhakijaksi, sitä varautuu juurikin tuohon. Itse ja ajoissa. Ja aran lapsen kanssa ei kyllä todellakaan ole ihanteellista muutenkaan kököttää koko kesää äidin kanssa kotona, vaan hänelle pitäisi niitä kavereita ja leirejä ja tekemistä järjestää ihan terveen kehityksen takia.

Ai, miten saat hoitopaikan ihan varalle? Koska ei tiedä voiko sen työpaikan saada kuukaudessa vai kahdessa vuodessa? Hoitokuvioita kun ei oikein voi järjestellä etukäteen. 

Jos äkillisesti työllistyy niin kunta järjestää hoitopaikan kahdessa viikossa. Siis viimeistään kahdessa viikossa. Mun sisko kun työllistyi niin hoitopaikka löytyi ensimmäisen puhelun aikana. Toisena päivänä käytiin jo tutustumassa ryhmäperhepäivähoitoon ja tehtiin kirjalliset hakemukset paikasta. Sisko aloitti työt ja lapsi hoidon seuraavana maanantaina. Joskus nämä asiat vaan lutviutuu paikalleen nopeastikin.

Tässä on kyse 8-vuotiaasta. Ei hänelle edes tarvitse järjestää päivähoitoa.