Juttuseuraa teistä, jotka haaveilette vauvasta?
En löytänyt äkkiseltään tämänkaltaista viestiketjua, joten ajattelin avata uuden :) Olisi ihanaa kuulla muiden raskaaksi haluavien ajatuksia ja fiiliksiä! Tuntuu, ettei ole ketään, jolle tästä asiasta jutella, ja kun minun päässä ei tunnu mitään muuta enää pyörivän kuin kaikki nämä vauvaan ja raskautumiseen liittyvät jutut.
Tässä minun tarinani:
Olen alle 30 -vuotias nainen ja sain yhtäkkiä, oikeastaan vähän vahingon kautta, aikamoisen vauvakuumeen. Olen aina ajatellut, että en ole valmis vielä äidiksi, koska haluan vielä matkustella ja kokea ja tehdä kaikenlaista. Nyt kesällä kuitenkin tapahtui miehen kanssa pikku vahinko juuri melkein oviksen aikoihin, ja aloin perehtyä mahdolliseen raskauteen lukemalla kaikenlaista aiheeseen liittyvää netistä ja katselemalla vauvadokumentteja yms. Vauva-ajatukset täyttivät pääni, ja mietin joka päivä, mitä masussani mahtoi juuri nyt tapahtua, vai tapahtuiko yhtään mitään. Lueskelin netistä, mitä juuri tällä viikolla pitäisi tapahtua... Ja kun sitten menkat lopulta alkoivatkin, tuli ihan kyyneleet kun pettymys oli niin suuri. Juttelimme asiasta pitkään mieheni kanssa ja totesimme, että nyt olisi oikeastaan aika täydellinen hetki meidän elämässä vauvan tulolle. Päätimme alkaa yrittää ihan tosissamme.
Nyt olemme yhden kerran yrittäneet vauvaa tämän vahinkokierron jälkeen. Olen ollut havaitsevinani vaikka minkälaisia raskausoireita, mutta liekö kuviteltuja...? Kuvotusta, pyörrytystä, kipeät nännit, alkoholi ei maistu, hajut voimistuneet, ruoka etoo, suolaisen himo, väsymys, päänsärky, alavatsan nippailu ja viiltely, voimattomuus liikkuessa (esim. kun piti juosta bussiin, melkein jalat lähti alta) ja vaikka mitä muuta. Tänään on vihdoin kp 28. Ihmeellistä vatsan viiltelyä vasemmalta puolelta on ollut nyt jo melkein viikon ajan, mutta eilen alkoivat "menkkakipujen" tyyppiset polttelut ja orastava migreenikin (minulle tulee aina menkkojen aikana migreeni). Tuli lisäksi muutama tippa rusehtavaa vuotoa :( Olen lukenut, että monella on alkuraskaudessa menkkakipujen tyyppistä polttoa, ja vuotojakin esiintyy yllättävän suurella osalla naisista. Silti pelottaa käydä vessassa, jos ne menkat sieltä alkaa. En uskalla toivoa, että olisi onnistanut, kun menkkaoireet on niin tyypilliset. Tänä aamuna ei ollut mitään oireita, mutta migreeni alkoi taas orastaa päivän mittaan ja nyt illalla taas pyyhkäistessä ilmestyi pari tippaa rusehtavaa vuotoa paperiin :( Huonolta taitaa näyttää. Raskaustestiä en ole vielä tehnyt, kun olen kylässä enkä ole päässyt kauppaan ostamaan kenenkään huomaamatta. Joutuu vaan odottelemaan, kunnes pääsee kotiin (vaikka luultavasti tilanne selviää jo ennen sitä).
Olen pähkäillyt nyt monta viikkoa, onko minulla jonkunlaista hormonihäiriötä, kun menkat on muuttunu niin kummallisiksi, ennen olivat säännölliset n. 28-29pv ja alkoivat yleensä aina illalla pienillä poltoilla ja pikkuvuotamisella, ja sitten seuraavana aamuna hanat aukes kunnolla. Nyt kumminkin tänä vuonna on ollut kierron pituus kaikkea mahdollista 26-31 pv väliltä hyvin vaihtelevasti ja ihmeellistä tiputtelua on ollut monta päivää ennenkuin menkat kunnolla alkavat. Viittaa ilmeisesti keltarauhasen riittämättömään toimintaan? Ajattelin, että varaan lääkärin nyt tämän kierron jälkeen, jos ne menkat sieltä tulee. Jos saisin sitten hormonihoidon kierron tasoittamiseksi ja raskauden yrittämisen tueksi.
Tässä siis pääpiirteittäin tämän hetken ajatuksia, olisi tosiaan ihanaa, jos saisi täältä juttuseuraa :)
Kommentit (530)
Hei!
Täällä yksi melkein 21 vuotias jo 15 vuotiaasta kuumeillut nainen.. Ehkäisyimplantti poistettu 04/15 ja kova yritys alkanut heti siitä! Kierrot olleet aina säännöllisiä, yhtä kemiallista raskautta(?) lukunottamatta.
Nyt lapsettomuustutkimukset käynnissä ja lääkkitäkin jo syöty prolaktiiniarvojen alentamiseen. Eipä vieläkään, nyt alkoi kolmas kierto lääkkeillä 😢.
Mielenterveys rakoilee, varsinkin kun lähipiirissä nuoria äitejä ja odottavia.
Oma talo ja perheautokin löytyy, kuin myös lastenhuone odottaa..
Jos epäilet yhtään, että sulla jotain vikaa, hakeudu heti tutkimuksiin. En tiedä miten 30 vuotiaan ikä vaikuttaa, me jouduttiin tottakai se vuosi yrittämään ensin.
Ihanaa kun vastasitte! :)
Käytin e-pillereitä ja myös Nuvaringiä vuosien ajan mutta lopetin kaikki hormonaaliset ehkäisyt jo ainakin 5 vuotta sitten. En yksinkertaisesti pystynyt käyttämään niitä enää, sivuoireet olivat niin karseat!
Sieltähän ne menkat sitten tulivat :( olin jo ihan varma että oli tärpännyt, kun oli niin voimakkaita raskauden oireita.. Tässä kierrossa me ei olla nyt varsinaisesti yritetty kun mies on ollut reissussa, mutta sattumalta heiluteltiinkin peittoja melkein oikeisiin aikoihin ennenku mies lähti, joten saa nähdä miten nyt käy :) toivo elää.. kävin gynellä torstaina, ultrasi ja tunnusteli kaikki paikat eikä mitään poikkeavaa näkynyt, kaikki siis kunnossa. Keltarauhanenkin siellä näkyi oikealla puolella eli ovulaatio oli tapahtunut päivä pari aiemmin, jess!! (Vitsi miten huojentavaa tietää että ovulaatio ainakin on tapahtunut..) Oltiin nyt siis sängyssä yhden kerran noin 2vrk ennen ovulaatiota ja myös ehkä 1pv ovulaation jälkeen (en tiedä ehtikö nuijapäät ajoissa perille ku tarkkaa ovulaatiopäivää ei gyne pystynyt sanomaan..) mutta jotain pientä mahdollisuutta siis on tässäkin kierrossa :) Nyt saa taas sitten jänskätä pitkät tuskaiset päivät että tuleeko se täti vai ei...
Joko karkki9 teillä on aloitettu yritys? :) Ja karkki ymmärrän sinua hyvin, minulla on tosi läheinen kaveri joka on jo pitkään käynyt lapsettomuushoidoissa ja hänellä kans tosi rankkaa mielenterveyden ja jaksamisen kans kun ei vaan tärppää ja vuosia yritystä takana :( tuntuu tosi kurjalle seurata sivusta.. Samalla alkaa jo pelätä jos itselläkin vaikka on jotain vikaa.. Miten siitä selviää jos ei lasta saakaan..
Muuten unohdin sanoa että sain gyneltä terolut -keltarauhashormonikuurin jos se tasoittaisi nuo kierrot ja poistaisi tiputtelun..
Miten tässä nyt jaksaa odotella että pääsee tekemään testin ;) tsemppiä kaikille yritykseen!! <3
Mä kans täällä ihmettelen oman kroppani temppuiluja. Kaks kiertoa ollaan yritetty ja ekalla kerralla olin jo melko varma, että oisin raskaana, kun kaikennäkösiä oireita oli: tissit turpos isommiks ku ikinä, kahvi ja alkoholi alko etomaan, vähän väliä tuntu nippailuja alavatsassa yms. Menkat sieltä sit kuitenkin tuli 3 negatiivisen testin jälkeen. Nyt oon sit aatellu, että yritän olla huomioimatta oireet ja ootan mitä testi sanoo. Tänään aamulla (kp 33) sitten tuli vähän rusehtavaa vuotoa, oletin siis että menkat alko. Mutta aamun jälkeen ei ole ollut siitä enää tietoakaan, saa nähdä kuinka käy. Varmaan ylihuomenna teen testin, jos menkkoja ei huomennakaan kuulu.
Taustoja: oon 26v ja vauvakuumeillut niin kauan kuin muistan. Miehen kanssa ollaan seurusteltu kohta 3v. Viimeisen vuoden aikana mieskin on alkanut sopeutua ajatukseen lapsista ja juhannuksen jälkeen kertoi olevansa valmis.
Ihanaa kun kirjoitit Mapi, miten sulle kävi, teitkö jo testin? :)
Mulla on nyt jännät fiilikset, tässä kierrossa ei tosiaan ees yrittämällä yritetty, mutta tän viikon maanantaina (kp 19 dpo 5-6) alko nippailla vaimeasti vasemmalta puolelta mahaa. Sitä kesti kaksi päivää. Oli semmosta "ovulaatiomaista nippailua". Nyt eilen illalla sitten, eli kp 22/dpo 8-9 tuli ihan vähän kirkasta verta vessapaperiin pyyhkiessä. Ei menny siis housuihin eikä pönttöön asti. Mietin että mitähän hemmettiä, menkkoihin pitäs olla viel about viikko aikaa 😳 Ihan vähän myös juili taas sieltä vasemmalta puolelta alavatsaa mutta oli tosi pientä tuntemusta, ei ees kivuksi voi sanoa. Tänään aamulla ei ollut enää mitään mutta töissä taas huomasin puolenpäivän maissa että oli tullu pikkutippa rusehtavanpunaista vuotoa alkkareihin. Tuli myös pyyhkäistessä. Ihan vähän oli sellaista "menkkapolttoa" ja sit hetken päästä oli taas ohi. Nyt ei ole ollu mitään enää.
Lämmöt on mulla normaalisti tosi matalat 35,4-35,9 ja nyt on jokaikinen päivä tällä viikolla ollu 36,4-37,0. Koholla siis. Vähän semmonen olo ku flunssa ois tulossa (silmiä polttelee, kuuma, uupunut olo) mut ei sit kumminkaan.
Väkisinkin tuli mieleen että voisiko olla niin ihanasti että tää vuoto mitä nyt on ollu eilen ja tänään ois kiinnittymisvuotoa... 😍 sehän tulee joillakin raskaaksi tulleilla naisilla juurikin näihin aikoihin eli about 6-10 päivää ovulaation jälkeen.
Nyt toivon niiiin kovasti ettei tää enteile menkkojen alkua!! Mullahan tätä hemmetin tiputtelua on nyt ollu jo useampien kiertojen ajan syystä tai toisesta aina pari pv ennen menkkojen alkamista. IKINÄ ei ole kyllä tullu näin aikasin ku kp 22-23!! Kp 26 on aikaisin ku mulla on alkanu minkäänlainen vuoto eläessäni ja sekin vaan yhden kerran. Yleensä mun menkat alkaa ennemminkin kp 29-31. Ja nyt erona myös se ettei mulla ole migreeniä niinku yleensä on jo pari päivää ennenku tiputtelukaan alkaa..
Voiskohan tää olla..... 😍🙈 Kamalaa tää odottaminen!!! Teen testin alkuviikosta jos ei nyt johda tää tiputtelu mihinkään.
Teen huomenna (la) aamulla testin, raportoin sitten. :) Edellinen kierto oli 35 päivää, niin aattelin, etten kiirehdi nyt sen testin kanssa. Vähän jännittää kyllä... Pari päivää sitten oli mullakin lämmöt selkeesti koholla (37.2), aattelin että oon tulossa kipeeks, mutta en sit tullutkaan. En oo mitannu ku sillon yhtenä päivänä, kun viime kierrossa oli lämpö koholla myös just ennen ku menkat alko. Tänään on tuntunut kans kummallisia nipistyksiä alavatsassa oikeella puolella vähän väliä, en kyllä muista että ois aiemmin tommosta ollu.
Eipä tarvi odotella huomiseen, ku menkat nyt sit alko. :( Tää pari kuukauttakin on tuntunut pitkältä ajalta ootella, mä en ymmärrä, miten tätä voi kukaan jaksaa kuukausia tai jopa vuosia. :/ Kunpa ens kierrosta tärppäis.
Voi kurja, ikävä juttu :( nyt rupes muakin entistä enemmän jännittää että miten tässä mulla käy.. Jos tää enteileekin menkkoja ja ne alkaa parin päivän sisällä...
Ei muuta kun uutta yritystä sitten vaan! 👍🏻 Ei lannistuta! Rankkaa tää on kyllä, tuntuu ettei ees päivää jaksa ootella, kamalaa tosiaan jos kestäis monta vuotta raskautua 😲
Ehdin jo riemuita, tein tänä aamuna kuudelta tosi haalean plussatestin ja olin aivan riemuissani... No... Kovat menkkakivut alkoi sitten kymmenen jälkeen ja nyt verta sitten lorisikin enempi pönttöön 😞😞😞 Kemiallinen raskaus taisi olla.
Tiedänpä ainakin että pystyn raskautumaan, hedelmöittyminen ainakin tapahtui. Jostain syystä ei sitte jatkunutkaan kiinnittyminen.. Tuntuu pahalle.
Nyt alkaneessa kierrossa yrittäminen on taas vähän hankalaa kun mies on reissussa just kriittiset päivät. Pitää yrittää ennen reissua ja jos sattus ovis vähän myöhemmälle ni ehtis viel reissun jälkeenkin.... Otan nyt ovistikut gynen suosituksesta käyttöön ja terolutit alotan myös. Kyllä se taas tästä.... Ja se vauvan tekeminenhän on mukavaa ☺️
Kertokaa muutkin omia kokemuksia ja ajatuksia.. Kenelläkään samoja kokemuksia kuin täällä? Voikohan tällaisen aikaisen keskenmenon jälkeen tulla heti seuraavassa kierrossa raskaaksi? Tietääkö kukaan?
Mä vähän luulen kans, että mulla oli varhainen keskenmeno eikä menkat. En muista, että ois ollu näin runsaat ja kivuliaat vuosikausiin. Yleensä kipuja on vaan ekana päivänä, ehkä tokana ja 1 burana on menkkojen aikana riittänyt. Nyt kivut oli melko voimakkaita vielä kolmantenakin päivänä. Vuoto jatkuu nyt vielä 6. päivänä, vaikka yleensä 5. päivänä on jo aika olematonta. Mutta onneks en ehtiny vielä tehdä testiä, pettymys "menkkojen" alkamisesta plussatestin jälkeen ois varmasti ollut suurempi. :/
AlwaysDream, selviskö sulle jo toi että voiko heti raskautua uudestaan?
Mut ei tässä auta ku jatkaa yrittämistä, mukavaa hommaahan se on ja tuntuu, että mieskin haluaa vauvaa vaan enemmän koko ajan. :) Mä en vielä ainakaan aatellu ovistikkuja kokeilla. Kattoo sit tän kierron jälkeen, mikä fiilis. Periaatteessa ois mahdollista touhuilla vaikka joka päivä, mutta aika viikonloppupainotteiseks se yleensä tuppaa menemään, kun molemmat ollaan niin väsyneitä töiden jälkeen.
Eilen olin toista kertaa kattomassa kaverin pariviikkoista vauvaa. On ne vaan niin sulosia otuksia. <3 Mutta en tiiä tuleeko niistä vierailuista enemmän iloseks vai pahalle mielelle, kun vauvakuume on niin kova. Yritän ainakin olla onnellinen kaverin puolesta ja nauttia siitä hetkestä, kun saan pitää sylissä pientä suloista nyyttiä. :)
Taidan liittyä tähän ketjuun kun on tämä vaan niin omituisen raastavaa tämä vauvakuumeilu. Itse jätin pillerit kuukausi sitten ja yritys heti päälle. Aloin heti jo tikuttamaan oviksia ja kauhukseni huomasin ettei sellaista ole tullut. Menkkoja ei kuulu eikä näy enkä tiedä koska niiden pitäisi alkaa. Syönyt pillereitä kymmenen vuotta ja aina pitäny huolen että ehkäisy kunnossa ja nyt tuli ajatus, että ei tämä niin helppoa taida ollakkaan. Olen 28v ja kova vauvakuume, oireillut enempi ja vähempi vuosien aikana. Nyt ympärillä niin paljon pienokaisia, että ihan itku tulee silmään itselle kun sitä omaa niin toivoisi. Neuvola sanoi, että jouluun asti voi rauhassa odotella hormoonitoiminnan käynnistymistä, mutta sehän on niin pitkä aika! Luulin, että pamahtaisin heti paksuksi :(
Tervetuloa mukaan keskustelemaan. :) Mä oon kuumeillu tosi pitkään ja aattelin, että kuume siitä helpottaa, kun vauvan yrittäminen alkaa. Ja myös että raskautuminen tapahtuis nopeesti. Kaks kiertoa on yritetty ja tää aika on tuntunut tosiaankin tuskastuttavan pitkältä. Vaikka kuinka yrittää aatella järkevästi, että ei tässä oo mikään kiire ja ehtii säästääkin enemmän ja ehkä käydä reissussa yms. jos ei heti tärppää, niin ei auta. Tää vauvakuume on kyllä niin kummallinen juttu ja tunne, ettei sitä oikein voi ymmärtää. Ja puhuminen kavereille, joilla ei ole kokemusta vauvakuumeesta, vaan pahentaa oloa. Mun vauvakuumeesta tietää about kaikki, mutta tästä että nyt oikeesti yritetään vauvaa, ei tiedä kuin yks hyvä kaveri. Tekis mieli kauheesti kertoa kaikille, kun oon ite niin innoissani ja kovasti odottanut tätä. Mutta kun ei vielä voi tietää kauanko kestää, että tärppää vai tärppääkö ollenkaan, niin helpompi ehkä pitää asia omana tietona.
Täällä myös kuumeilua! Pari kiertoa takana huonoin tuloksin. Ensimmäinen kierto meni täysin miettiessä mitä oireita on milloinkin, kunnes tajusin rauhoittua. Silloin löysin itsestäni kaikki mahdolliset oireet :D Mutta negaa silti näytti testi. Mutta on se vaan niin jännää :)
Tää oireilujuttu on merkillinen. Joka kuukausi löytää muka kaikki oireet. Tästäkin "hei me tehään vauvaa" asiasta olis kiva jo jutella muille kun on pelkästä ajatuksestakin jo innoissaan, mutta ei halua turhia kyselyitä. Itsehän olen jo valinnut vaunut ja katsonut kaikki tarvikkeet ja kalusteet valmiiksi, mutta se vauva puuttuu =)
Täällä liittyy keskusteluun 33-v vauvakuumeilija. Olemme naispari ja lasta yritetty viime keväästä. Takana on viisi inseminaatiota ja viisi negaa, tänään oli viimeisimmän yrityksen testipäivä. Tioutteluvuoto alkoi juuri, joten se siitä. Tuntuu, että jokainen nega on edellistä masentavampi. Ja aina niitä oireita on kun oikein kroppaa koittaa kuunnella. Uskomatonta millaisia tepposia voi itselleen tehdä kun jotain oikein kovasti toivoo. Päätimme, että tämä oli viimeinen inseminaatio ja nyt siirrymme ivf-hoitoihin.
Mulla ei ole oikein ketään kenen kanssa jutella aiheesta ja niistä tunteista joita tässä matkan varrella käy läpi. Toivottavasti täältä löytyy paljon kuumeilijoita!
Pari viikkoa taas mennyt menkkojen alusta eli aktiivinen yritys jatkuu taas. Tällä kertaa ois tarkotus parantaa todennäköisyyksiä, eli puuhailla vähän useammin tässä oviksen lähistöllä. Innokkaana ja toiveikkaana täällä siis ollaan, saa nähdä kuinka käy.
Mites muilla sujuu?
Täällä yksi kuumetta poteva. Nyt eka kierto pillereiden lopetuksen jälkeen menossa. Olen siis 23v. Saas nähdä miten käy. Jään seurailemaan ja pitelemään peukkuja yrittäville :)
Täällä 30-vuotias "kuumeilija" ja jonkinlaista yritystä vauvan saamiseksi on ilmassa. Kaipaan kanssa juttukaveria kenen kanssa keskustella ja lukea muiden ajatuksia.
Olisin ollut valmis tähän hommaan vuosia sitten, mutta silloinen kumppani ei halunnut.Nyt on tilanne toinen elämä paljon parempaa ja uusi mies. Hormonaalisen ehkäisyn olen jättänyt jo yli vuosi sitten ja ollut käytössä vain kondomi, joka jäi pois kk sitten.
Voi kun ihanaa, kun tänne on tullu näin paljon kommentteja! :) tervetuloa keskusteluihin mukaan! Onko kellään vielä tärpänny?
Oon pahoillani etten oo käyny vähään aikaan kirjottelemassa. Meillä jäi yrittäminen tämän kierron ajaksi tauolle kun tuli vähän muita juttuja. Nyt on menkat taas vähän ilmoitellu jo tulostaan ja seuraavassa kierrossa taas uutta yritystä kehiin <3 otan ne terolutitkin käyttöön! Aion kyllä pistää miehen koville joka päivä ovikseen asti ;) jospa se nyt tärppäis!
Pakko sanoa et oon nyt ihan satavarma että kaksi viimesintä kiertoa ennen tätä oli tärpänny mutta menny aikasena kesken. Mulla on tässä kierrossa ollu niin helppo ja erilainen olo ku noissa aiemmissa. Ei oo ollu finnin finniä, ja viime kierroissa naama oli ihan järkyssä kunnossa oviksen jälkeen menkkojen päättymiseen asti. Ei oo ollu myös pyörrytystä, kuvotusta, turvotusta eikä mitään.
Nyt ois jotenkin niin täydellinen sauma vauvalle että toivoisin niin kamalasti että se tärppäis tänä vuonna <3
Kiva kun tää keskustelu on virkeempi. Meillä koettiin riemunhetkiä kun menkat vihdoin 1,5kk pillereiden lopetuksen jälkeen alko. Nyt elättelen toiveita et myös ovulaatiot alkais. Suunnitelmia muutettiin niin, että yritetään syysvauvaa joten ainakin tämä kierto jätetään väliin, mutta jos sais yhtään ovista tikutettua niin hyvä.
Käytitkö e-pillereitä ehkäisynä? Olen itse lukenut paljon niiden lopettamisesta ja kuvailemasi "oireet" voisi liittyä myös hormonitoimintaan jos pillerit olet lopettanut. Tai sitten menkat alkaa tai olet raskaana :D Tiedän tunteen, kun monesti itse on tuntenut vaikka minkälaisia tuntemuksia ja salaa toivonut raskautta vielä ehkäisyä käyttäessä.. Lopetin itse pillerit juuri, viime viikko oli taukoviikko jonka jälkeen en enää aloittanut uutta liuskaa. Olen 22-vuotias ja vauvasta puhuttu mieheni kanssa ja minä olen asiaa pyöritellyt päässäni jo varmaan toista vuotta, vihdoin nyt sitten päätin ne pillerit lopettaa koska tosiaan ei tiedä onnistuuko raskaus milloin.. Olisin kyllä ikionnellinen jos tärppäisi vaikka heti :) Pidän peukkuja sinnekkin!