Lue keskustelun säännöt.
Anoppi omii lapseni
kurkkua myöten täynnä anoppia
03.08.2016 |
Mentiin ihan minne vaan kaappaa anoppi lapsen. Varsinkin vauva-aikaan oli todella paha. Lapsi täyttää pian kaksi. Yksivuotissynttäreillä lähdin veljeni vaimolle näyttämään pihan kukkaistutusta ja takaisin tulessa oli anoppi leikkaamassa lapsen kanssa kakusta ensimmäistä siivua ja tästä tilanteesta otettiin tietysti kuvia. Itse hämmennyin tilanteesta, etten mitään osannut sanoa. Jälkeen päin sanoin miehelle asiasta, niin sanoi, että tilanne tuli niin nopeasti, ettei vastaankaan osannut sanoa.
Aina, jos samassa kyläpaikassa/juhlissa ollaan tulee ottamaan lapsen kädet ojossa vastaan ja huudahtaa "minulleko". En siinä kaikkien toljottaessa kehtaa lasta olla antamattakaan tai sanoa "et v***u saa". Jos kutsutaan syömään ravintolaan on syöttötuoli aseteltu valmiiksi anopin ja apen väliin.
Vauva-aikaan heillä kyläillessä, vauvan ollessa unilla ja pienenkin inahduksen kuuluessa (vauva ei siis aina edes herännyt) nousi perse penkistä anopilla heti ja ryntäsi vauvan luokse. Tunsin itseni täysin jyrätyksi (asiaa ei auttanut se, että olin toipumassa synnytyksestä saamistani vaurioista ja esikoinen siis kyseessä).
Jatkuvasti anoppi kyselee milloin lapsi tulee taas kylään ja tulee toisinaan kysymättä lasta hakemaan heille. On ostanut turvaistuimen heidän autoonsa, vaikka asutaan muutaman talon päässä toisistamme (eli ihan liian lähekkäin).
Mikä tätä helvetin ämmää vaivaa?!?! Mielestäni en ylireakoi. Tässä ei edes ole vielä kaikkea...
Kommentit (493)
2-v. synttäreitä ajatellen voit puhua miehellesi, että haluat tilanteen menevän toisin kuin vuosi sitten. Koska järjestät juhlan, olet emäntä ja johdat ohjelmaa, miehesi on tässä rinnallasi.
Kun lapsi kasvaa, kaverit alkavat olla juhlissakin hänelle tärkeämpiä kuin aikuiset, joten niiltä osin asiat helpottuvat luonnostaan.
Muutoin olen sitä mieltä, että 200 km on sopiva välimatka suuhun tunkevien anoppien suhteen, siis anoppi-miniä-suhteen kannalta. Toisaalta lapset ja isovanhemmat ovat tärkeitä toisilleen. Toivottavasti appivanhempasi saavat lisää lapsenlapsia, jotta huomio jakautuu.
Anopille voi kyllä hienovaraisesti sanoa, että pitää sopia vanhempien kanssa siitä, milloin lapsi voi tulla vierailulle. Kannattaa etukäteen miettiä tulossa olevia tilanteita ja keksiä, miten sanot asioita. Siten olet valmistautunut anopin esityksiin ja kommentteihin, vähän samaan tapaan kuin jos esim. harjoittelisit mitä tahansa suullista esitystä. Valmistautuminen auttaa sinua käytännössä hallitsemaan ja johtamaan vaikeita keskusteluja haluamallasi tavalla haluamaasi päämäärään - sekä hallitsemaan omat tunteesi haastavissa kohdissa. - Joskus on vaan pakko oman mielenrauhan takia näyttää anopille, kumpi (hän vai sinä) määrää sinun kodissasi kaapin paikan.
Aikuisten lasten vanhempien tehtävä on tukea lastensa ja heidän puolisoidensa vanhemmuutta, eikä esim. luulla, että on ainoita oikeita tapoja hoivata, kasvattaa, ja järjestää muut asiansa. Onkin kiinnostavaa seurata, miten eri tavoin kukin lapsemme puolisoineen kasvattavat lapsenlapsiamme. Ja hyvää tulosta näkyy syntyvän erilaisilla systeemeillä :)
Itse - ja tosiaan omiin kokemuksiini nojautuen - yritän olla anoppi, joka ei tuppaudu eikä neuvo, mutta isovanhempi, joka on käytettävissä kun tarvitaan. - Onneksi on tarvittu :)
Voimia ja venyvää huumorintajua toivotan sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Mä en jaksa murehtia edes menetettyä potentiaalista hoitoapua, sillä anoppi on niin pihalla lapsen ikäkausista ja taidoista, sekä myös viisveisaa mun ja miehen ohjeista ja mielipiteistä, ettei ole luotettava eikä turvallinen hoitamaan yksin meidän lapsia.
En tiedä, oma äiti opetti kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan ja olemaan nöyrä. Tiedän, että voin luottaa hänen toimivan meidän lasten suhteen niinkuin me toivotaan ja pystyn hänen kanssaan asioista puhumaan ja tarvittaessa sanomaan tiukastikin. Anoppiin ei mun keskusteluyrityksillä ole mitään vaikutusta, eikä mies saa äitiään muutettua vaikka hänkin joutuu välillä viheltämään peliä poikki kun ollaan menossa ihan metsään...
Vierailija kirjoitti:
Tuo kakunleikkaaminen oli liikaa. Hyvin selvästi. Yritä ajatella, että mukavaa kuinka mummo pitää lapsenlapsestaan niin paljon. Sitten, kun olet saanut itsesi jossain määrin tykkäämään tai edes sietämään anopin käytöstä, niin katsele kuin ulkopuolisin silmin hänen käytöstään. Ja sitten huomauta, jos jokin asia on aivan liikaa.
Ei tommosta sietää. Ollenkaan! Parasta olisi, jos mies huomauttaisi äidilleen, että nyt meni överiksi. Mutta tuon tapaisille ihmisille ei helposti mene jakeluun, että heidän käytöksessään olisi moitittavaa.
Anopin huonosta käytöksestä huomauttaminen on hankalaa. Ei kuitenkaan haluaisi nolata anoppia, kun hän kaikesta huolimatta on puolison äiti. Eikä se anna itsestäkään kovin myötätuntoista kuvaa, jos alkaa yleisön edessä ojentamaan jyräanoppia.
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit onnellinen. Meidän lapsilla ei ole ketään tuollaista 😭
Vierailija kirjoitti:
Olisit onnellinen. Meidän lapsilla ei ole ketään tuollaista 😭
Täältä saat. Mihin voi lähettää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Niinpä. Lasta kielletty kertomasta minulle koska "äiti pitää sua nälässä".
kyseessä on selvästi anopin ensimmäinen lapsenlapsi. Ehkä hän myös ajattelee että antaa äidin levätä nyt kun siihen on mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun anoppini aikoinaan sanoi, että hän on päättänyt olla sekaantumatta lastensa elämään (tai lapsenlapsien)kun hänen elämäänsä aikoinaan sekaannuttiin liikaa, että hän ei ole samanlainen. No tämä kyllä ihan totta. Ei sekaannut mitenkään; ei soittele kuin ehkä kerran kolmessa kuukaudessa tai silloinkin saattaa laittaa vain tekstiviestin. Ei muista lastenlasten synttäreitä, ei joulua..ei ole kiinnostunut niiden kuulumisista, ei ole ikinä tarjonnut lastenhoitoapua, ei olla kyllä ikinä pyydettykään. Että niinhän se on, ikinä ei ole mikään hyvä.
.
Vierailija kirjoitti:
kyseessä on selvästi anopin ensimmäinen lapsenlapsi. Ehkä hän myös ajattelee että antaa äidin levätä nyt kun siihen on mahdollisuus.
Ai leikkaamalla lapsen yksivuotiskakun sillä aikaa kun äiti on pihalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan, että kakku ja mekko olivat ajattelemattomia tekosia.
Mutta noista muista. Minulla ja siskollani on kuukauden välein syntyneet lapset. Meidän vanhempamme sekosivat isovanhemmuudesta. Lapset istuivat aina heidän välissään, välillä jopa tuntuivat ajattelevan, että ovat parempia vauvan rauhoittelijoita kuin omat vanhemmat niin sinnikkäästi kuljetttelivat huutavia vauvoja antamatta niitä takaisin.
Minulla ja siskollani oli hyvin erilaiset näkemykset tähän. Itse pidin sitä enemmän yli-innokkuutena. Siskoni näki sen yrityksenä syrjäyttää äiti. Ja käytös siis oli molemmille samanlaista.
Äidit ovat vauvojen suhteen mustasukkaisia ja se kuuluu äitiyteen. Kaikkia vaivaa liiallinen vauvan omiminen. Mutta syyt saman toiminnan taustalla näyttävät eri ihmisille erilaisilta. Ja uskon, että tuoreen äidin sietokyky tunkeilevaan anoppiin on vähäisempi kuin olisi vastaavalla tavalla käyttäytyvään äitiinsä.
Kuulostaa ap kovin tutulta! Meillä ei riittänyt vaan anopin yliampuva mielenkiinto lapseemme vaan appiukkokin vaati oman osansa. Olin äitinä vain taustahahmo lapsen elämässä, appivanhemmat tiesivät kaiken paremmin, kuin minä itse. Kuten arvata saattaa, heidän poikansakin oli vielä vanhempiensa talutusnuorassa. Erosimme ennen, kuin lapsi täytti 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa murehtia edes menetettyä potentiaalista hoitoapua, sillä anoppi on niin pihalla lapsen ikäkausista ja taidoista, sekä myös viisveisaa mun ja miehen ohjeista ja mielipiteistä, ettei ole luotettava eikä turvallinen hoitamaan yksin meidän lapsia.
En tiedä, oma äiti opetti kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan ja olemaan nöyrä. Tiedän, että voin luottaa hänen toimivan meidän lasten suhteen niinkuin me toivotaan ja pystyn hänen kanssaan asioista puhumaan ja tarvittaessa sanomaan tiukastikin. Anoppiin ei mun keskusteluyrityksillä ole mitään vaikutusta, eikä mies saa äitiään muutettua vaikka hänkin joutuu välillä viheltämään peliä poikki kun ollaan menossa ihan metsään...
Meillä anoppi jossain vaiheessa oli lapsenvahtina n. joka toinen viikonloppu muutaman tunnin, päästiin miehen kanssa vähän tuulettumaan kahdestaan. Hankala ollut anoppi alusta asti, pahemmaksi vain menee. Kävi ilmi, että suuri osa ajasta kun "hoitaa" lapsia kuluu rattoisasti puhelimessa juoruten. Oli myös kummallisia aivopieruja. Iltapalaa odottava 1-vuotias kattoi itselleen sohvalle omista leluastioistaan aterian, ja alkoi lusikoida mielikuvitusruokaa tyytyväisenä. Anoppi meni keskeyttämään sanoen että ei lusikassa ole ruokaa, pitää odottaa hetki. Mä olin niin haavi auki etten saanut sanottua että lapsihan leikkii! Vastaavia on monta. Jostain syystä en jätä enää lapsia hänelle kuin äärimmäisessä hädässä. Meillä myös oli sitä, että mun ja miehen ohjeistukset ignorattiin, kun kyllä anoppi vähän paremmin tietää kuin me, mitä meidän lapset tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Niinpä. Lasta kielletty kertomasta minulle koska "äiti pitää sua nälässä".
Muhun jotenkin kolahti tämä. Tuo on kyllä todella kauheaa.
Kai tuolle salapunnitsijalle on sanottu, että loppuu puntaroinnit sekä äidin haukkuminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Niinpä. Lasta kielletty kertomasta minulle koska "äiti pitää sua nälässä".
Muhun jotenkin kolahti tämä. Tuo on kyllä todella kauheaa.
Kai tuolle salapunnitsijalle on sanottu, että loppuu puntaroinnit sekä äidin haukkuminen?
On. Ja porttikielto on. Mutta vikahan on minussa koska olen aina ollut kuulemma "hankala".
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppini aikoinaan sanoi, että hän on päättänyt olla sekaantumatta lastensa elämään (tai lapsenlapsien)kun hänen elämäänsä aikoinaan sekaannuttiin liikaa, että hän ei ole samanlainen. No tämä kyllä ihan totta. Ei sekaannut mitenkään; ei soittele kuin ehkä kerran kolmessa kuukaudessa tai silloinkin saattaa laittaa vain tekstiviestin. Ei muista lastenlasten synttäreitä, ei joulua..ei ole kiinnostunut niiden kuulumisista, ei ole ikinä tarjonnut lastenhoitoapua, ei olla kyllä ikinä pyydettykään. Että niinhän se on, ikinä ei ole mikään hyvä.
.
Tämä on sitten toinen ääripää. Mutta väitän että tämän kanssa on helpompi elää noin miniän näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Niinpä. Lasta kielletty kertomasta minulle koska "äiti pitää sua nälässä".
Muhun jotenkin kolahti tämä. Tuo on kyllä todella kauheaa.
Kai tuolle salapunnitsijalle on sanottu, että loppuu puntaroinnit sekä äidin haukkuminen?On. Ja porttikielto on. Mutta vikahan on minussa koska olen aina ollut kuulemma "hankala".
Hyvä!
Selkeä ylireagointi muutenkin "hankalalta" äidiltä, hoikan lapsen parastahan hän vain aatteli....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirtelöä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä äitini omii lapsen ja käskyttää,minua terveysohjeilla ja ostaa lapselle haluamiaan vaatteita ja ruokia ja kantaa niitä meille. Olisi kiva ostaa lapselleen edes yksi vaate vuodessa. Mutta ei viitsi kun niitä kannetaan kirpparilta ja aleista valmiiksi 2 kokoa eteenpäin. Ja vahditaan että lapsi on saanut puoli litraa maitoa päivässä. Pitää kuulemma puolipakolla houkutella juomaan jos ei vapaaehtoisesti ota. Lapsi on visiittien jälkeen ahdistunut, miksiköhän. Lapsen äiti kuulemma ahdistaa lasta kun hän palaa kotiin, mummo ei ole tehnyt mitään.
Anoppi on sen sijaan tevejärkinen ja lämmin ihminen joka auttaa tarvittaessa.
Meillä myös lapset oireilee kaiken sen kyttäämisen takia. Mm pakkopunnituksia jne.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!
No salaisia pakkopunnituksia. Esikoinen viimein itkien kertoi. Kun ei kuulemma ole tarpeeksi painava.
Lapsi-parka :'(
Ei kuulu mummuille tommonen sitten yhtään. Mä olisin kyllä tollaisesta tosi vihainen! Jos mummua huolettaa lapsen paino, siitä keskustellaan vanhempien kanssa, eikä ruveta "salaa" kyttäämään.
Niinpä. Lasta kielletty kertomasta minulle koska "äiti pitää sua nälässä".
Muhun jotenkin kolahti tämä. Tuo on kyllä todella kauheaa.
Kai tuolle salapunnitsijalle on sanottu, että loppuu puntaroinnit sekä äidin haukkuminen?On. Ja porttikielto on. Mutta vikahan on minussa koska olen aina ollut kuulemma "hankala".
Hyvä!
Selkeä ylireagointi muutenkin "hankalalta" äidiltä, hoikan lapsen parastahan hän vain aatteli....
Äidin haukkuminen selän takana, lapsen painostaminen ja pakkopunnitseminen eivät ome oikein. Lapsi kasvaa tasaisesti käyrällä -2, eikä neuvola ole koskaan ollut huolissaan. Nuo pakkopunnitukset käynnistyivät juuri neuvolassa käynnin jälkeen, joten me vanhemmat kyllä uskomme ennemmin sitä ammattitaitoista ja pätevää terkkaa kuin 110-kiloista monisairasta akkaa, jonka mielestä vauvalle olisi pitänyt juottaa sokerilientä ja ruokaa pitäisi tuputtaa aina kun lapsi avaa suunsa vaikka vain puhuakseen. Kirjaimellisesti siis työntää pullaa suuhun aivan joka käänteessä.
Pakkopunnituksia? Mitvit? Nyt teet tommosista lopun ennen kuin lapset saavat pysyviä traumoja!