Miksi helsinkiläisille miesten saanti on niin vaikeaa?
Kerran viikossa palstalle pärähtää se tuttu litannia "nätti, hoikka... enkä löydä miestä" ja mikäli aloituksesta se ei selviä niin kysyttäessä henkilö asuu Helsingissä.
Mikä siinä pariutumisessa oikeasti on niin vaikeaa siellä päin Suomea? Miten muut alueen naiset ovat pariutuneet? Auttakaa maannaisianne kun hätä tuntuu olevan jo aikamoinen.
Kommentit (62)
Helsinkiläiset naiset ovat tutkitusti helpoimpia koko Euroopassa. Kunnollista miestä ei kiinnosta siveetön nainen!
M31, DI, 9000€/kk
Helsingissä on vähän sellainen newyorkin meininki eli kaikki deittailevat kaikkia mutta kukaan ei kelpaa kellekään. Asuin siellä 15 vuotta ja lähes poikkeuksetta deitit kestivät vain kerran tai kaksi kun kukaan ei ehtinyt tutustua kehenkään kun kaikilla oli koko ajan 10 muutakin kierroksessa.
Nyt Tampereella taas on helpompi tutustua ja miehetkin ovat enemmän tosissaan liikkeellä mutta taso ei sitten ole niin kummallinen eli on vähän junttia.
Kumpi sitten on parempi: komea sarjadeittailija Helsingistä vai vähän juntimpi ja vaatimattomampi tampereelta - makuasia?
Vierailija kirjoitti:
Kerroin lontoolaiselle kaverilleni helsinkiläisnaisten ongelmasta. Nauroi.
Eiköhän siellä Lontoossakin aivan yhtä lailla ole niitä sinkkumiehiä ja -naisia. Yksineläviä on tyypillisesti paljon enemmän suurkaupupungeissa kuin maaseuduilla. Isommassa joukossa on vaikeampi erottua ja kohdata joku jonka kanssa voisi jotain suhteentapaista syntyäkin.
ulkomaalaisista suurin osa muuttaa asumaan pääkaupunkialueelle. joten luulisi naisille löytyvän seuraa. jos ei kotimaista, niin ulkomaalainen. tosin jos ottaa ulkomaalaisen miehen, niin silloin naisella pitää olla kohduullisen isot tulot, että voi elättää kummankin osapuolen.
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaa muualta opiskelemaan yliopistoon Helsinkiin, niin sitä helposti on tilanteessa että suurin osa opiskelukavereista on naisia ja sitten myöhemmin myös suurin osa työkavereista on naisia. Kun miehiä on omissa piireissä vähemmistö, niin vaikea sitä miestä on silloin löytää. Ei myöskään ole niin kattavat piirit kuin kotipaikkakunnalla, joten potentiaalisiin miehiin on yksinkertaisesti vaikeampi törmätä, kun sellaisia luonnollisia kontakteja vaan yksinkertaisesti tulee vähemmän. Monet miehet myös tuntuvat olevan erittäin tietoisia siitä että täällä on miesten markkinat, joten sitoutumishaluista täysjärkistä miestä ei ole aina ihan helppo löytää. Moni sitten kyynistyy ja päättää olla kokonaan ilman.
Voi sitten samalla kysyä kuinka moni näistä naisista on sitoutumishaluinen. Ilmeisesti tämä pariutuminen on vaikeaa ainoastaan akateemisten keskuudessa? Keskustelun aloittajat kun tuntuvat olevan aina akateemisia.
AP
Minusta helsinkiläisillä naisilla on rima korkealla koska valinnanvaraa on liikaa (jos ei nyt tuijota näitä mies/nainen suhdelukuja). Aina sitä ajattelee että jospa löytyisi vielä parempi kuitenkin ja hups ollaankin 30+ ja ilman miestä. Ehkä pienillä paikkakunnilla on helpompi tehdä valintaa? Eikä tarvi nyt kenenkään loukkaantua. Olen itsekin helsinkiläinen nainen. Löysin kyllä puoliskoni jo vuosia sitten, mutta kavereiden elämää kun on seurannut, olen tällaista miettinyt.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on vähän sellainen newyorkin meininki eli kaikki deittailevat kaikkia mutta kukaan ei kelpaa kellekään. Asuin siellä 15 vuotta ja lähes poikkeuksetta deitit kestivät vain kerran tai kaksi kun kukaan ei ehtinyt tutustua kehenkään kun kaikilla oli koko ajan 10 muutakin kierroksessa.
Nyt Tampereella taas on helpompi tutustua ja miehetkin ovat enemmän tosissaan liikkeellä mutta taso ei sitten ole niin kummallinen eli on vähän junttia.
Kumpi sitten on parempi: komea sarjadeittailija Helsingistä vai vähän juntimpi ja vaatimattomampi tampereelta - makuasia?
Voisko tässä olla osa totuutta. Jos nyt vaikka Tinderissä on se 50-100 paria (realistinen lukumäärä?) niin voi helposti lähteä käsistä tuo deittailu ja odotetaan aina parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi sitten on parempi: komea sarjadeittailija Helsingistä vai vähän juntimpi ja vaatimattomampi tampereelta - makuasia?
Jos parisuhdetta haluaa, niin ensimmäisellä ei tee mitään. Itse päädyin jälkimmäiseen, onneksi. Olen hyvin rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on vähän sellainen newyorkin meininki eli kaikki deittailevat kaikkia mutta kukaan ei kelpaa kellekään. Asuin siellä 15 vuotta ja lähes poikkeuksetta deitit kestivät vain kerran tai kaksi kun kukaan ei ehtinyt tutustua kehenkään kun kaikilla oli koko ajan 10 muutakin kierroksessa.
Nyt Tampereella taas on helpompi tutustua ja miehetkin ovat enemmän tosissaan liikkeellä mutta taso ei sitten ole niin kummallinen eli on vähän junttia.
Kumpi sitten on parempi: komea sarjadeittailija Helsingistä vai vähän juntimpi ja vaatimattomampi tampereelta - makuasia?
Kokemukseni mukaan on paljon helpompi löytää mies vaikkapa Tampereelta tai Jyväskylästä kuin Helsingistä. Täällä pk-seudulla on niin paljon kauniita korkeakoulutettuja naisia ettei tällainen tavis korkeakoulutettu kelpaa sitten kenellekään. Muutenkin ihmistenväliset kohtaamiset jäävät helposti paljon pinnallisemmiksi. Olen asunut nyt vajaa 4 vuotta Helsingissä tai Vantaalla ja koko sen ajan olen ollut sinkku. Toki olen deittaillut, mutta ei niistä ole mitään syntynyt...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, kun täällä on naisia suhteessa enemmän kuin miehiä. Aikoinaan ja vieläkin monet naiset muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan ja työllistymään, kun taas miehiä jää maalle jatkamaan kotitilaa tai muuten töihin kotipaikkakunnille. Sitten käy niin, että isoissa kaupungeissa on liikaa naisia, ja taas pikkukylissä liikaa miehiä.
Turku ja Helsinki ovat ainoat naisvaltaiset kaupungit Suomessa, Turkukin vain juuri ja juuri. Eli tosiaan siitä on ongelmassa kyse, että kaikki naiset haluavat Helsinkiin ja lisääntymisikäisiä naisia on siellä merkittävästi enemmän kuin ikäisiään miehiä.
Tälle käsitykselle ei ikinä ole löytynyt mitään faktapohjaista lähdettä, eikä tule löytymäänkään koska se ei pidä paikkaansa. Miehiä on myös Helsingissä ja Turussa naisia enemmän kaikissa ikäluokissa.
Naiset eivät edelleenkään käytä oikeuttaan valita vauvansa sukupuoli, joten miehiä syntyy edelleen biologisesta syista naisia enemmän. Muuttuliike maan sisällä ei riitä tasoittamaan eroa missään päin Suomea.
Yksi Ylen juttu oli aiheesta, tais olla 20-29 vuotiaat siinä. Hesarissa oli myös, oisko siinä ollut 5v korkeammalla tuo ikärajaus. Tosiaan, Helsingin numerot eivät päde, Espoon ja Vantaan takia. Minulla kestää iltasin ~15min autolla ja 25min bussilla, Espoon kodistani aivan Helsingin ydinkeskustaan.
Espoon keskus joka on oikeasti vähän perähikiä, sieltä kestää junamatka alle 30 minuuttia.
Helsingistä ei enää tahdo löytyä helsinkiläisiä miehiä. Ovat lähes kaikki maaltamuuttaneita. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Onneksi murre paljastaa suurimman osan heti ekasta lauseesta.
Vittuako täällä niin moni on taas defenssit päällä ja lätisee että miehiä on enemmän? Ei ole. Nyt ei asuta missään Kiinassa. Alkaa jo vituttamaan tuo naisten pohjaton nirsous!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on vähän sellainen newyorkin meininki eli kaikki deittailevat kaikkia mutta kukaan ei kelpaa kellekään. Asuin siellä 15 vuotta ja lähes poikkeuksetta deitit kestivät vain kerran tai kaksi kun kukaan ei ehtinyt tutustua kehenkään kun kaikilla oli koko ajan 10 muutakin kierroksessa.
Nyt Tampereella taas on helpompi tutustua ja miehetkin ovat enemmän tosissaan liikkeellä mutta taso ei sitten ole niin kummallinen eli on vähän junttia.
Kumpi sitten on parempi: komea sarjadeittailija Helsingistä vai vähän juntimpi ja vaatimattomampi tampereelta - makuasia?
Kokemukseni mukaan on paljon helpompi löytää mies vaikkapa Tampereelta tai Jyväskylästä kuin Helsingistä. Täällä pk-seudulla on niin paljon kauniita korkeakoulutettuja naisia ettei tällainen tavis korkeakoulutettu kelpaa sitten kenellekään. Muutenkin ihmistenväliset kohtaamiset jäävät helposti paljon pinnallisemmiksi. Olen asunut nyt vajaa 4 vuotta Helsingissä tai Vantaalla ja koko sen ajan olen ollut sinkku. Toki olen deittaillut, mutta ei niistä ole mitään syntynyt...
Osaatko sanoa pariutuuko Helsingissä ihmiset koulutustason mukaan pääsääntöisesti? Tai käydäänkö deiteilläkin sen mukaan?
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin lontoolaiselle kaverilleni helsinkiläisnaisten ongelmasta. Nauroi.
Eiköhän siellä Lontoossakin aivan yhtä lailla ole niitä sinkkumiehiä ja -naisia. Yksineläviä on tyypillisesti paljon enemmän suurkaupupungeissa kuin maaseuduilla. Isommassa joukossa on vaikeampi erottua ja kohdata joku jonka kanssa voisi jotain suhteentapaista syntyäkin.
Nauroi lähinnä Helsingin suurkaupunkiudelle ja newyorkilaisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Vittuako täällä niin moni on taas defenssit päällä ja lätisee että miehiä on enemmän? Ei ole. Nyt ei asuta missään Kiinassa. Alkaa jo vituttamaan tuo naisten pohjaton nirsous!
Niin tai se, että pitää keksiä tekosyitä, ei voi suoraan myöntää että ongelma on oma nirsous.
-eri
Onko se nirsoutta, jos haluaa rakkautta ja rakastua? Haluaisitko itse seurustella henkilön kanssa, jonka mielestä olet aivan ok, mutta hän ei kuitenkaan rakasta takaisin? On kanssasi vain siksi, ettei parempaa sattunut saamaan. Jos ei ole kemiaa ja kipinää niin ei ole. Kyllä sen yleensä kolmansilla tai neljänsillä treffeillä huomaa että tästä ei tule mitään sen kummempaa. Ja jos ei ole intohimoa edes suhteen alussa, niin ei sitä kyllä yleensä ole myöhemminkään. Joku mies voi olla paperilla aivan täydellinen, mutta sitten livenä on ihan plääh. Pelkästään se riittää pläähiin, että mies tuoksuu yksinkertaisesti väärältä. En siis tarkoita epähygieniaa tai karmeita hajusteita, vaan sitä ettei miehen iho tuoksu hyvälle.
Vierailija kirjoitti:
Vittuako täällä niin moni on taas defenssit päällä ja lätisee että miehiä on enemmän? Ei ole. Nyt ei asuta missään Kiinassa. Alkaa jo vituttamaan tuo naisten pohjaton nirsous!
Sä sitten nukuit koulussa biologian tunnilla, kun kerran luulet ettei miehiä synny naisia enemmän, vai etkö ymmärrä että lapsikuolleisuus on suomessa ollut jo pitkään käytännössä nollassa, joten ero ei myöhemminkään tasoitu.
Sitäpaitsi jokainen parisuhde suurentaa suhteellista eroa: jos on 100 naista ja 104 miestä, joista 50 kummastakin sukupuolesta pariutuu, jää jäljelle 50 sinkkunaista ja 54 sinkkumiestä, joten sinkkumiesten osuus on suhteellisesti kasvanut 4:stä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Todellisuus on tätä vielä huomattavasti huonompi, koska maahanmuutto on voimakkaasti sukupuolisesti vääristynyttä. Lisäksi homojen ja heterojen määrä suurentaa edellä laskettua suhteellista eroa ja naisissa aseksuaalisiakin on suhteellisesti enemmän. Tästä kaikesta seuraa väistämättä naisten markkinat, joiden tasoittuminen edellyttäisi naisten valitsevan vauvojensa sukupuolen esim keinohedelmöitystä hyödyntämällä. Ettekö naiset tajua, että toiminnallanne saatte aikaan miespuolisten vauvojenne syrjäytymisen tulevaisuudessa.
Miksi aiheutatte tahallanne vakavaa haittaa omalle jälkikasvullenne?
Vierailija kirjoitti:
Onko se nirsoutta, jos haluaa rakkautta ja rakastua? Haluaisitko itse seurustella henkilön kanssa, jonka mielestä olet aivan ok, mutta hän ei kuitenkaan rakasta takaisin? On kanssasi vain siksi, ettei parempaa sattunut saamaan. Jos ei ole kemiaa ja kipinää niin ei ole. Kyllä sen yleensä kolmansilla tai neljänsillä treffeillä huomaa että tästä ei tule mitään sen kummempaa. Ja jos ei ole intohimoa edes suhteen alussa, niin ei sitä kyllä yleensä ole myöhemminkään. Joku mies voi olla paperilla aivan täydellinen, mutta sitten livenä on ihan plääh. Pelkästään se riittää pläähiin, että mies tuoksuu yksinkertaisesti väärältä. En siis tarkoita epähygieniaa tai karmeita hajusteita, vaan sitä ettei miehen iho tuoksu hyvälle.
Todistit juuri yllä olevasi nirso nipottaja. Sulla on siihen täysi oikeus, mutta sulla ei ole oikeutta valittaa omista valinnoistasi ja niiden seurauksista.
Minusta se johtuu siitä, että ihmisiä on pk-seudulla sen verran tarpeeksi, että väki alkaa ajatella, että ehkä nurkan takana on joku parempi. Ja miehet saavat niin paljon irtoseksiä, ettei se kannusta sitoutumaan.
"Helsingissä on lähes 15 782 sinkkutaloudessa asuvaa nuorta naista reilua 13 524 samassa tilanteessa olevaa nuorukaista kohden. Turunkin luvuissa on naisia hieman miehiä enemmän."
- 20-29-vuotiaat. Iltasanomat
Eipä tuo ero järin suuri ole, joten se ei voi syy olla. 0,86 miestä naista kohden. Eikä tuo luku kerro sinkkujen todellisesta määrästä mitään, se vaan kertoo sinkkutalouksien määrän. Ja mitä tulee tasokkuuteen niin eiköhän niitä tasokkaita miehiäkin siellä ole yhtä lailla kuin naisia.
Kukaan ei ole kertonut mistä on miehensä löytänyt...
AP