Miksei miehet halua naista jolla on lapsia?

Sieltähän taas tulee niitä naisten itsekeksimiä tasokkuuden mittareita kuin tykillä ammuttuna... jaa oot ihan matkustellut. No sepäs kiinnostavaa ja tasokkuuden merkki :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

Kk

No minulla on maisterin paperit ja pari alempaa tutkintoa. Olen matkustellut n.25 maassa ja harrastuksia ollut aina musiikin ja liikunnan puolelta. Miksi en olisi tätä yh-aspektia lukuunottamatta ihan yhtä tasokas kuin joku muukin 26-vuotias? Kannattaa muistaa, että monella yh:lla on ihan yhtä hyvä koulutus kuin sinullakin. Minua ei ole koskaan jättänyt yksikään mies, ihan itse jätin ex:ääni vaikka miten itki perääni.

Yh-status romahduttaa tasosi. Siihen ei mitkään maisterinpaperit tai matkustelut auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

No voi kuule, olin 22v kun sain lapsen. Se ei kuitenkaan ole estänyt tekemästä asioita, joita haluan tehdä. Mulla on jo yksi AMK-tutkinto ja kandintutkinto sekä kohta maisterin paperit taskussa. Valmistun kaiken lisäksi erittäin hyvin työllistävälle alalle. Lapsi ei ole estänyt opiskelemasta, käymästä töissä tai harrastamasta. Intohimoina mulla on tanssi, valokuvaus, ruoanlaitto ja kielten opiskelu. Puhun kuutta kieltä. Matkustelen myös ihan riittävästi sekä lapsen kanssa että ilman, yleensä 2-3 ulkomaanreissua vuodessa. Nautin myös hyvistä kirjoista, teatterista, luonnossa liikkumisesta yms. Valmis en missään nimessä ole, mielestäni ihminen kehittyy koko elämänsä ajan.

Mieskään ei karannut vuoden tai parin päästä, ero tuli minun aloitteestani ja syistä, joita en ala täällä avaamaan.

Olen siis itse oikein tyytyväinen omaan elämääni ja nykyiseen parisuhteeseeni. En aio ruveta vähättelemään itseäni tai elämään sillä ajatuksella, että lapsen saaminen muuttaisi minut ihmisenä jotenkin huonommaksi, vähemmän arvokkaaksi tai vähemmän kiinnostavaksi, vaikka kuinka täällä joku niin väittäisi. Kenenkään itsetunnon tai minäkuvan ei pitäisi perustua nettikeskustelujen kommenteille :D

Ohis, mutta miten saat jäämään aikaa sekä lapselle että kaikelle tuolle? Meillä on ihan perus ydinperhe ja yksi lapsi, mutta silti lapsi haukkaa valtaosan ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut mies ja seurustellut eron jälkeen pelkästään yksinhuoltajien kanssa. Muut ei oikeastaan kiinnosta, sillä sinkkujen kanssa on niin vähän yhteistä.

Aloitus säikyttäisi minut silti. Ei kukaan mies halua noin vain ottaa vastuuta toisen lapsista ja ryhtyä heidän isäkseen. Se vastuu tulee vähitellen jaetun elämän myötä, eikä koskaan ole ihan sama kuin omista lapsista. Yh:n lapsilla on oma isä, jota uusi puoliso ei voi korvata. Lasten liiallinen riippuvuus uudesta puolisosta ei ole hyvä siksikään, että aikuisten suhde voi päättyä eroon, jolloin lapsi menettäisi "uuden isänsä". Paljon riippuu lasten iästä ja persoonallisuuksista. Lämpimät ja molemmin puolin kunnioittavat välit puolison lapsiin ovat enintä, mitä uusperheessä voi oikeasti toivoa. Sekin on ihan hyvä, jos tullaa toimeen ja kaikki lapset tuntevat itsensä tasavertaisiksi. 

Mä oon siitä samaa mieltä, että uutta miestä ei pidä ottaa lapselle isäksi. Lapsella on jo isä, vaikkakin tässä tapauksessa huono sellainen. Miehen tulee olla ap:lle se kumppani, ja samalla voi olla turvallinen aikuinen lapselle yrittämättä leikkiä tämän isää.

Vierailija kirjoitti:

Sieltähän taas tulee niitä naisten itsekeksimiä tasokkuuden mittareita kuin tykillä ammuttuna... jaa oot ihan matkustellut. No sepäs kiinnostavaa ja tasokkuuden merkki :D 

Joku toinen tuossa taisi listata opiskelun, harrastamisen ja matkustelun tasokkuuden merkeiksi, toteamalla ettei nuori äiti voi olla tasokas koska ei ole tehnyt näitä asioita. Lue viestit kunnolla ennen kuin kommentoit.

Hohhoijjaa, on taas ihmisillä paha olo. Hakeutukaa oikeasti hoitoon, ei noin kannata elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

No voi kuule, olin 22v kun sain lapsen. Se ei kuitenkaan ole estänyt tekemästä asioita, joita haluan tehdä. Mulla on jo yksi AMK-tutkinto ja kandintutkinto sekä kohta maisterin paperit taskussa. Valmistun kaiken lisäksi erittäin hyvin työllistävälle alalle. Lapsi ei ole estänyt opiskelemasta, käymästä töissä tai harrastamasta. Intohimoina mulla on tanssi, valokuvaus, ruoanlaitto ja kielten opiskelu. Puhun kuutta kieltä. Matkustelen myös ihan riittävästi sekä lapsen kanssa että ilman, yleensä 2-3 ulkomaanreissua vuodessa. Nautin myös hyvistä kirjoista, teatterista, luonnossa liikkumisesta yms. Valmis en missään nimessä ole, mielestäni ihminen kehittyy koko elämänsä ajan.

Mieskään ei karannut vuoden tai parin päästä, ero tuli minun aloitteestani ja syistä, joita en ala täällä avaamaan.

Olen siis itse oikein tyytyväinen omaan elämääni ja nykyiseen parisuhteeseeni. En aio ruveta vähättelemään itseäni tai elämään sillä ajatuksella, että lapsen saaminen muuttaisi minut ihmisenä jotenkin huonommaksi, vähemmän arvokkaaksi tai vähemmän kiinnostavaksi, vaikka kuinka täällä joku niin väittäisi. Kenenkään itsetunnon tai minäkuvan ei pitäisi perustua nettikeskustelujen kommenteille :D

Ohis, mutta miten saat jäämään aikaa sekä lapselle että kaikelle tuolle? Meillä on ihan perus ydinperhe ja yksi lapsi, mutta silti lapsi haukkaa valtaosan ajasta.

Provosoitui ja laittoi värikynää. Tuskin se nyt lasta on heitteillekään jättänyt.

Aina löytyy mies myös yksinhuoltajalle. Älkää siitä huoliko. Mutta on se kumma jos mies on yh niin hän on sankari, mutta jos nainen on yh niin hän on luuseri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

Kk

No minulla on maisterin paperit ja pari alempaa tutkintoa. Olen matkustellut n.25 maassa ja harrastuksia ollut aina musiikin ja liikunnan puolelta. Miksi en olisi tätä yh-aspektia lukuunottamatta ihan yhtä tasokas kuin joku muukin 26-vuotias? Kannattaa muistaa, että monella yh:lla on ihan yhtä hyvä koulutus kuin sinullakin. Minua ei ole koskaan jättänyt yksikään mies, ihan itse jätin ex:ääni vaikka miten itki perääni.

Yh-status romahduttaa tasosi. Siihen ei mitkään maisterinpaperit tai matkustelut auta.

Luitko ollenkaan edellisiä viestejä ennen kommentointia? Joku nimenomaan listasi, ettei yh voi olla tasokas, koska tasokas nuori opiskelee, matkustelee ja harrastaa. Vastaus oli siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

No voi kuule, olin 22v kun sain lapsen. Se ei kuitenkaan ole estänyt tekemästä asioita, joita haluan tehdä. Mulla on jo yksi AMK-tutkinto ja kandintutkinto sekä kohta maisterin paperit taskussa. Valmistun kaiken lisäksi erittäin hyvin työllistävälle alalle. Lapsi ei ole estänyt opiskelemasta, käymästä töissä tai harrastamasta. Intohimoina mulla on tanssi, valokuvaus, ruoanlaitto ja kielten opiskelu. Puhun kuutta kieltä. Matkustelen myös ihan riittävästi sekä lapsen kanssa että ilman, yleensä 2-3 ulkomaanreissua vuodessa. Nautin myös hyvistä kirjoista, teatterista, luonnossa liikkumisesta yms. Valmis en missään nimessä ole, mielestäni ihminen kehittyy koko elämänsä ajan.

Mieskään ei karannut vuoden tai parin päästä, ero tuli minun aloitteestani ja syistä, joita en ala täällä avaamaan.

Olen siis itse oikein tyytyväinen omaan elämääni ja nykyiseen parisuhteeseeni. En aio ruveta vähättelemään itseäni tai elämään sillä ajatuksella, että lapsen saaminen muuttaisi minut ihmisenä jotenkin huonommaksi, vähemmän arvokkaaksi tai vähemmän kiinnostavaksi, vaikka kuinka täällä joku niin väittäisi. Kenenkään itsetunnon tai minäkuvan ei pitäisi perustua nettikeskustelujen kommenteille :D

Ohis, mutta miten saat jäämään aikaa sekä lapselle että kaikelle tuolle? Meillä on ihan perus ydinperhe ja yksi lapsi, mutta silti lapsi haukkaa valtaosan ajasta.

Opiskelut ja työt olen hoitanut niin, että 3 päivää viikossa olen töissä ja 2 päivää viikossa opiskelen täyden päivän. Viikonloput käytän muihin juttuihin. 5v olen nyt opiskellut yliopistossa ja opinnot ovat gradua vaille valmiit (gradu jo aloitettu). Mulla omaa aikaa lisää myös se, että eron myötä lapsi viettää n. puolet viikosta isänsä kanssa (tämä jako lapsen omasta toiveesta).

Kirjoja luen yleensä iltaisin ennen nukkumaan menoa, kieliä olen opiskellut ala-asteelta asti (käytän niitä aktiivisesti reissuilla ja tuttavien kanssa) ja olen lisäksi kaksikielisestä perheestä. Tanssiharrastukselle on aikaa kerran viikossa ja ruoanlaitto + valokuvaus tulevat mukana arjessa. Kuvaan mm. paljon luontoa ollessani lapsen kanssa ulkoilemassa.

Uuden puolison kanssa laitetaan yhdessä ruokaa, ulkoillaan, käydään teatterissa, matkustellaan (yleensä kahdestaan silloin kun lapsi on isällään tai isovanhemmilla, muulloin kolmistaan), katsotaan leffoja jne. Hänellä on myös omia harrastuksia, joita hän harrastaa kahdesti viikossa ja tällöin minulla on yleensä kahdenkeskistä aikaa lapseni kanssa. Kolmistaan katsellaan myös leffoja ja pelaillaan lautapelejä yms.

Meillä on aika rennot ystäväsuhteet, eli kaverit ovat tervetulleita kylään milloin vain, eikä heitä haittaa minun lapseni vaikka ovatkin itse lapsettomia. He myös tykkäävät leikkiä lapseni kanssa aina silloin tällöin tai vievät häntä jonnekin kivaan paikkaan (ihan omasta aloitteestaan).

Vierailija kirjoitti:

Sieltähän taas tulee niitä naisten itsekeksimiä tasokkuuden mittareita kuin tykillä ammuttuna... jaa oot ihan matkustellut. No sepäs kiinnostavaa ja tasokkuuden merkki :D 

Eihän yh niitä tasokkuudenkriteerejä keksinyt, vaan joku kommentoija, joka kertoi miksi yh ei edes voi olla tasokas KOSKA TASOKAS NUORI OPISKELEE, HARRASTAA, KEHITTÄÄ ITSEÄÄN JA MATKUSTAA. Siihen vastauksena tuli näitä kommentteja. Mutta tottakai vika on aina ja iänkaikkisesti yksinhuoltajissa, jopa näiden kommenttien osalta.

Vierailija kirjoitti:

Useampi entinen yh on kertonut täällä, miten on löytänyt puolison lapsista huolimatta. Kaikkiin näihin on tullut useampia alapeukkuja, miksi? Mitä alapeukuttamista siinä on? Kertokaa ihmeessä joku, joka on alapeukuttanut.

Aloittaja ei hae itselleen poikaystävää/seurustelukumppania vaan jo ihan aloituksessa hän haluaa vastuunkantajan ja lapselleen isän. Myöhemmin selviää, että tämän haettavan tulee olla 19-23 -vuotias eli aloittajan (21 v) ikäluokkaa. Tämän 19-23 -vuotiaan vastuunkantajan ja toisen miehen lapsen isän pitää myös olla ihan ok näköinen. Kirsikkana kakussa tämä 19-23 -vuotias ok näköinen vastuunkantaja ja toisen miehen lapsen isä saa kaupanpäällisinä narkomaani-exän, joka on tämän lapsen isä. Ja sitten yksinhuoltajat kilvan kirjoittavat, miten heillä ei ole ollut mitään ongelmia saada uutta miestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joillekin on niin kova pala myöntää, että yh:t voivat löytää ihan tasokkaan lapsettoman miehen omasta ikäluokastaan. Varmasti on miehiä, joille yksinhuoltajat eivät kelpaa, mutta se on kuitenkin fakta, että monelle lapset eivät ole este. Vaikka miten alapeukutatte niin totuutta se ei muuta miksikään. Sen tietää jokainen nuori yh, joka on miehen itselleen löytänyt.

Miten nuori yh itse voi edes olla tasokas? Tasokkaat nuoret opiskelevat, kiertävät maailmaa, harrastavat ja kehittävät itseään. Eivät he tee parikymppisenä lasta, eivätkä varsinkaan niin hataralla pohjalla olevaan suhteeseen, että mies karkaa tiehensä vuoden tai parin päästä. Vaikea sellaisen on löytää tasokasts miestä. Toki jonkinlainen mies löytyy varmasti, mutta ei mitään nuorta komeaa juristia kannata odotella.

No voi kuule, olin 22v kun sain lapsen. Se ei kuitenkaan ole estänyt tekemästä asioita, joita haluan tehdä. Mulla on jo yksi AMK-tutkinto ja kandintutkinto sekä kohta maisterin paperit taskussa. Valmistun kaiken lisäksi erittäin hyvin työllistävälle alalle. Lapsi ei ole estänyt opiskelemasta, käymästä töissä tai harrastamasta. Intohimoina mulla on tanssi, valokuvaus, ruoanlaitto ja kielten opiskelu. Puhun kuutta kieltä. Matkustelen myös ihan riittävästi sekä lapsen kanssa että ilman, yleensä 2-3 ulkomaanreissua vuodessa. Nautin myös hyvistä kirjoista, teatterista, luonnossa liikkumisesta yms. Valmis en missään nimessä ole, mielestäni ihminen kehittyy koko elämänsä ajan.

Mieskään ei karannut vuoden tai parin päästä, ero tuli minun aloitteestani ja syistä, joita en ala täällä avaamaan.

Olen siis itse oikein tyytyväinen omaan elämääni ja nykyiseen parisuhteeseeni. En aio ruveta vähättelemään itseäni tai elämään sillä ajatuksella, että lapsen saaminen muuttaisi minut ihmisenä jotenkin huonommaksi, vähemmän arvokkaaksi tai vähemmän kiinnostavaksi, vaikka kuinka täällä joku niin väittäisi. Kenenkään itsetunnon tai minäkuvan ei pitäisi perustua nettikeskustelujen kommenteille :D

Ohis, mutta miten saat jäämään aikaa sekä lapselle että kaikelle tuolle? Meillä on ihan perus ydinperhe ja yksi lapsi, mutta silti lapsi haukkaa valtaosan ajasta.

Provosoitui ja laittoi värikynää. Tuskin se nyt lasta on heitteillekään jättänyt.

Lapsi sysätään tietysti mummolle. Näinhän tekee kaikki nuoret äidit ja isätkin. Tämän pitäisi olla selvää jo kaikille, ettei niistä lapsista itse huolehdita.

Oletko itse ollut joskus lapsi...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse olen 21v yh"

Huomaatko itse mitään vikaa tuossa skenaariossa?

Tuosta nyt vaan välittyy tietynlainen kuva. Lapsellisuutta, tyhmyyttä, vastuuttomuutta jne. Ei tietenkään kaikki tapaukset ole samanlaisia.

No itseasiassa kun raskauden huomasin joka oli alkanut ehkäisystä huolimatta, olin tekemässä aborttia sillä lapsista en pidä. Ex itki ja rukoili etten tee. Hänen äitinsä oli yrittänyt toista lasta koko elämänsä siinä onnistumatta ja lupaili että hoitaa niin paljon ja tekee kaikkensa puolestamme ja on onnensa kukkuloilla jos lapsen pidän. En halunut olla hirviö ja lasta tappaa. Vasta kun ex oli pahoinpidellyt mut sairaalaan exän äiti kielisi kaiken ja sanoi että ei lapsemme kiinnosta enää heitä kumpaakaan.

Mistä olisin tiennyt? Nyt joka päivä ahdistaa ja itkettää että pilasin lapsen elämän koska joutuu elämään asian kanssa kun vanhempi hylkäsi. Ja mua katotaan aina alaspäin koska lasta en pystynyt hylkäämään

Sulla on nyt varmaan ensisijaisesti se tilanne, että tarvitset arjen apua lapsen kanssa pärjäämiseen ja yhteyksiä muihin ikäisiisi äiteihin. On varmasti vaikeaa ja ristiriitaista olla yksin siinä nuoruuden ja äitiydyn keskellä. Ei siinä ole mitään pahaa, että kaipaat rakkautta ihan kuin muutkin. Se rakkaus ei vain saa arkeasi sujumaan. Onko lähelläsi Tyttöjen Taloa? Jos ei, niin ota yhteyttä vaikka Helsingin Tyttöjen Taloon. Siellä on nuorten äitien ryhmiä ja vaikka mitä. Lastenvalvojalla kannattaa myös selvitellä elatusapu-asiat ihan virallisesti kuntoon, jos et ole niitä tämän isän kanssa saanut hoidettua hyvin. Ei varmasti ole pahitteeksi, vaikka kerrot myös neuvolassa, että olet ihan totaalisen yksin. Sinä ja lapsesi hyötyisitte varmasti todella paljon lapsiperheiden kotipalvelusta (ainakin Helsingissä sosiaaliohjaajan käynnit maksuttomia) ja vaikka tukiperheestä.

Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle lapsesi kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta miten saat jäämään aikaa sekä lapselle että kaikelle tuolle? Meillä on ihan perus ydinperhe ja yksi lapsi, mutta silti lapsi haukkaa valtaosan ajasta.

Provosoitui ja laittoi värikynää. Tuskin se nyt lasta on heitteillekään jättänyt.

En provosoitunut, enkä myöskään jätä lasta heitteille. Meillä on lapsen isän kanssa jaettu viikko ja lapsella on 4 isovanhempaa, liuta setiä, tätejä ja enoja ja lisäksi meillä vanhemmilla on todella ihania ystäviä. Enimmäkseen lapsi on siis jomman kumman meistä kanssa, mutta toisinaan myös muiden sukulaisten tai tuttavien kanssa. Ja uskokaa tai älkää, esimerkiksi yökyläily serkkujen luona on sellainen mitä lapsi oikein odottaa. Ja usein on harmissaan jos kun aina ei saakaan mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useampi entinen yh on kertonut täällä, miten on löytänyt puolison lapsista huolimatta. Kaikkiin näihin on tullut useampia alapeukkuja, miksi? Mitä alapeukuttamista siinä on? Kertokaa ihmeessä joku, joka on alapeukuttanut.

Aloittaja ei hae itselleen poikaystävää/seurustelukumppania vaan jo ihan aloituksessa hän haluaa vastuunkantajan ja lapselleen isän. Myöhemmin selviää, että tämän haettavan tulee olla 19-23 -vuotias eli aloittajan (21 v) ikäluokkaa. Tämän 19-23 -vuotiaan vastuunkantajan ja toisen miehen lapsen isän pitää myös olla ihan ok näköinen. Kirsikkana kakussa tämä 19-23 -vuotias ok näköinen vastuunkantaja ja toisen miehen lapsen isä saa kaupanpäällisinä narkomaani-exän, joka on tämän lapsen isä. Ja sitten yksinhuoltajat kilvan kirjoittavat, miten heillä ei ole ollut mitään ongelmia saada uutta miestä. 

Aloittajan tilanne on aika ikävä ja toiveet hyvinkin epärealistiset monilta osin (tai en tiedä onko epärealistiset, mutta ei mielestäni kovin järkevät). Tässä ketjussa on kuitenkin moneen kertaan todettu, että pelkästään se että on lapsi(a) tekee naisesta huonon ja kenellekään kelpaamattoman. Itse vastasin ainakin näihin viesteihin, en varsinaisesti aloittajalle. Ja mun vastaus oli nimenomaan se, että tilanteita, äitejä, isiä ja miehiä on erilaisia, eikä lapsen saaminen tee kenestäkään automaattisesti loppuelämänsä yksin viettävää hylkiötä. Halusin myös korostaa sitä, että kaikki nuorena äidiksi tulleet eivät myöskään ole kouluttautumattomia, epäsivistyneitä pissiksiä, jotka juoksevat baareissa etsimässä isää lapselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johan sen jo lyhennekin kertoo "yh"

hyh yh

Geez, open a windows

And if that doesn't work, open a linux.

Reppu jo levinnyt, jonkun muun kakarat. Mitä muita syitä tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useampi entinen yh on kertonut täällä, miten on löytänyt puolison lapsista huolimatta. Kaikkiin näihin on tullut useampia alapeukkuja, miksi? Mitä alapeukuttamista siinä on? Kertokaa ihmeessä joku, joka on alapeukuttanut.

Aloittaja ei hae itselleen poikaystävää/seurustelukumppania vaan jo ihan aloituksessa hän haluaa vastuunkantajan ja lapselleen isän. Myöhemmin selviää, että tämän haettavan tulee olla 19-23 -vuotias eli aloittajan (21 v) ikäluokkaa. Tämän 19-23 -vuotiaan vastuunkantajan ja toisen miehen lapsen isän pitää myös olla ihan ok näköinen. Kirsikkana kakussa tämä 19-23 -vuotias ok näköinen vastuunkantaja ja toisen miehen lapsen isä saa kaupanpäällisinä narkomaani-exän, joka on tämän lapsen isä. Ja sitten yksinhuoltajat kilvan kirjoittavat, miten heillä ei ole ollut mitään ongelmia saada uutta miestä. 

Suurin syy lienee kuitenkin se, että miksi täyspäinen mies haluaisi ryhtyä isäksi jonkun toisen miehen siittämille lapsille !! Ei tulisi mieleenkään. Panemassa voi käydä, mutta minä en jaksaisi katsella nurkissani jatkuvaa muistutusta siitä, että joku toinen mies on käynyt naistani kairaamassa. Vieläpä niin, että hit and run.