Oon niin helvetin pettynyt mieheeni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis varmasti pettymyksessä on vikaa minussakin sillälailla että olen muuttunut ihan hirveästi liitossamme osin mieheni ansiosta, mutta moes ei muutu mukana tietenkään ja on siis aivan väärä minulle. Hyvä että tajusin tämän pettymyksen vihani häntä kohtaan takana edes nyt. En ole tajunnut miksi mies vituttaa koko ajan, vaikka on ns. kunnon mies. Ei tuollaiselle tee mieli tehdä mitään ja olla edes hyvä, johon on näin pettynyt.

Nainen alkaa miehen kanssa suhteeseen, luullen voivansa muuttaa miehen sellaiseksi kuin haluaa ja pettyy, kun mies ei muutu

Mies alkaa naisen kanssa suhteesee, luullen tämän pysyvän sllaisena kun nainen oli kun he tapasivat ja pettyy kun nainen muuttuu

En ole ajatellut muuttaa miestä, vaan hän ei ollut sitä mitä luulin ja lisäksi kun olen itse muuttunut, niin luulin moehen muuttuvan mukana, mutta ei niin hei hei sitten vaan. Mulla on vain yksi elämä.

Niin, tässä juuri todennat tätä asiaa

No olenhan minä hänelle kertonut asioita itsestäni, mutta mies vain haluaa olla sellainen mistä en pidä, niin ei mun ole häneen enää pakko olla tyytyväinen. En koita muuttaa häntä, mutta hänen olisi oman itsensä vuoksi ehkä kannattanut muuttua. Jos haluaa, että mä olen häneen tyytyväinen. Toki ehkei se ole hänen elämänsä tärkein päämäärä, eikä tarvitse ollakaan.

Eli oletko itse muuttanut elintapojasi paremmaksi ym. ja mies yhä vain pysyy sohvaperunana??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulet että kiinnostaa/koskee meitä muita, voin sanoa että ei kiinnosta, eroa ja sillä siisti.

No onhan se nyt kauheaa pettyä omaan mieheensä.

Ap

Äitihullu koitti kirjoittaa ilman ap allekirjoitusta ettei heti tunnisteta.

Turha vaiva. Hulluus paistaa heti läpi

Äitihullu haukkuu vuorostaan miestään. Joku on aina hampaissa. Miehestäkään ei löydy vikaa (kuten ei äidistä, isästä tai isän vaimosta). Muttakun Minä, Minä....

Aika ympäripyöreää? Mihin nyt sitten olet pettynyt? Mies juo liikaa? Miehellä ei ole kunnianhimoa?

Vierailija kirjoitti:

Aika ympäripyöreää? Mihin nyt sitten olet pettynyt? Mies juo liikaa? Miehellä ei ole kunnianhimoa?

Ei vaan mieheen ihmisenä ja kumppanina. Ei sovi minulle. En sanonutkaan, että asia olisi jotenkin looginen, sanoin vain, että olen häneen pettynyt. En ole pettynyt itseeni siinä mielessä, että minusta on tullut onnellisempi kuin ennen, en vain halua jakaa sitä tämän miehen kanssa, koska hän ei anna minulle mitään onnea, vaan osaan ehkä olla itse onnellisempi kiitos hänen apunsa minulle, mutta en itse näe tässä miestäni, vaan jonkinlaisen kaverin. Mies ei ole yhtään eomanttinen eikä muutenkaan suhdemainen, vaan tylsä perusisä. Mulla ei ole koskaan ollut miestä jota rakastaisin, joten kaipaan jotain sellaista. Ja se johtuu siitä, että minä olen muuttunut. Mies ärsyttää minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis varmasti pettymyksessä on vikaa minussakin sillälailla että olen muuttunut ihan hirveästi liitossamme osin mieheni ansiosta, mutta moes ei muutu mukana tietenkään ja on siis aivan väärä minulle. Hyvä että tajusin tämän pettymyksen vihani häntä kohtaan takana edes nyt. En ole tajunnut miksi mies vituttaa koko ajan, vaikka on ns. kunnon mies. Ei tuollaiselle tee mieli tehdä mitään ja olla edes hyvä, johon on näin pettynyt.

Nainen alkaa miehen kanssa suhteeseen, luullen voivansa muuttaa miehen sellaiseksi kuin haluaa ja pettyy, kun mies ei muutu

Mies alkaa naisen kanssa suhteesee, luullen tämän pysyvän sllaisena kun nainen oli kun he tapasivat ja pettyy kun nainen muuttuu

En ole ajatellut muuttaa miestä, vaan hän ei ollut sitä mitä luulin ja lisäksi kun olen itse muuttunut, niin luulin moehen muuttuvan mukana, mutta ei niin hei hei sitten vaan. Mulla on vain yksi elämä.

Niin, tässä juuri todennat tätä asiaa

No olenhan minä hänelle kertonut asioita itsestäni, mutta mies vain haluaa olla sellainen mistä en pidä, niin ei mun ole häneen enää pakko olla tyytyväinen. En koita muuttaa häntä, mutta hänen olisi oman itsensä vuoksi ehkä kannattanut muuttua. Jos haluaa, että mä olen häneen tyytyväinen. Toki ehkei se ole hänen elämänsä tärkein päämäärä, eikä tarvitse ollakaan.

Eli oletko itse muuttanut elintapojasi paremmaksi ym. ja mies yhä vain pysyy sohvaperunana??

Ei vaan mies ei ole tarpeeksi romanttinen eikä siis kiinnostava miehenä. Tylsä perusisä, varmaan hyvä isä lapsille, mutta mies minulle, ei kiitos, hohhoijjaa.

Vierailija kirjoitti:

En nyt tajua tätä logiikkaa. Siis mies ei ole muuttunut miksikään ja sinä olet alunperin rakastunut tähän mieheen. Sinä olet muuttunut, siis eikö sinun pitäisi olla pettynyt itseesi eikä mieheesi?

Sitähän minäkin, ihan sama mitä tapahtuu niin aina se vika on miehen, EI KOSKAAN NAISEN.

M38

En ole edes rakastunut häneen, valinnut vain kumppaniksi. Koska miehet haluavat seksiä ja tälle miehelle kävi, ettei sitä tarvinnut olla. Siksi en voinut saada ketään muuta aikoinaan kun seksi oli minulle liian vaikeaa häpeän takia kokonaan. Tragedia sekin, siis itselleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulet että kiinnostaa/koskee meitä muita, voin sanoa että ei kiinnosta, eroa ja sillä siisti.

No onhan se nyt kauheaa pettyä omaan mieheensä.

Ap

Miehen tehtävä ei ole täyttää sinun omia päänsisäisiä odotuksiasi. Hän ei ole siitä vastuussa, sinä olet vastuussa omista tunteistasi ja odotuksistasi. Hormonisi menivät sekaisin lastensaannin takia ja sinä rankaiset siitä miestäsi? Just. Miten mä  en voi uskoa että  joku oikeasti  kehtaa kirjoittaa moista tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulet että kiinnostaa/koskee meitä muita, voin sanoa että ei kiinnosta, eroa ja sillä siisti.

No onhan se nyt kauheaa pettyä omaan mieheensä.

Ap

Miehen tehtävä ei ole täyttää sinun omia päänsisäisiä odotuksiasi. Hän ei ole siitä vastuussa, sinä olet vastuussa omista tunteistasi ja odotuksistasi. Hormonisi menivät sekaisin lastensaannin takia ja sinä rankaiset siitä miestäsi? Just. Miten mä  en voi uskoa että  joku oikeasti  kehtaa kirjoittaa moista tänne.

Miksi en kehtaisi? Luitko ollenkaan mitä juuri itse kirjoitit? Minä en ole vastuussa hänen tunteistaan tai odotuksistaan.

Voihan sitä tunteet loppua, keneltä tahansa. Ei niihin osaa aina syytä sanoa ja onko se analysointi kaikistellen tarpeenkaan. Alussa on vain katsonut kumppaniaan ruusunpunaisten silmälasien läpi ja yhtenä päivänä: POKS. lasit ovat rikki. Siinä sitä ollaan, mutta onhan mahdollisuus aina lähteä erilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis varmasti pettymyksessä on vikaa minussakin sillälailla että olen muuttunut ihan hirveästi liitossamme osin mieheni ansiosta, mutta moes ei muutu mukana tietenkään ja on siis aivan väärä minulle. Hyvä että tajusin tämän pettymyksen vihani häntä kohtaan takana edes nyt. En ole tajunnut miksi mies vituttaa koko ajan, vaikka on ns. kunnon mies. Ei tuollaiselle tee mieli tehdä mitään ja olla edes hyvä, johon on näin pettynyt.

Oikeammin olet pettynyt siihen, ettei mies muuttunutkaan sellaiseksi kuin olisit halunnut hänen muuttuvan. Mieshän on kirjoituksesi mukaan samanlainen kuin oli jo tavatessanne. 

No aivan sama mihin olen pettynyt, mutta mies ei vastaa mielikuviani johtui se mistä hyvänsä ja hei hei. Olen tyytymätön ja se ei muuksi muutu vaikka miten pyärittelisit sen minun viakseni. Olen antanut miehen ymmärtää, että olen tyytymätön ja mies ei ole halunnut erota, kumma kun haluaa olla ihmisen, joka on häneen pettynyt kanssa.

Mun mielestä on rohkeaa myöntää, ettei pysty elämään kumppanin joidenkin puolien kanssa - kannattaisi joksisen miettiä onko ne toisen luonteenpiirteet sellaisia että niitä jaksaa katsella koko elämänsä? Liian moni "tyytyy" ja sitten kuullaan näitä "paska akka"-haukkuja ym kun ei uskalla etitakaan. Yhyy.