Hassuin uskomus, joka sinulla on ollut pienenä?

Vierailija wrote:

Luulin että suomi on jokaisen kielen "pohjakieli" eli että muut kuule esim englannin englantina mutta itse englantia puhuvat kuulevat keskenään sen suomena. Jos tajusitte. Outo, tiedän :DDD

Mulla oli tää sama joskus pienenä, ala-asteikäisenäkin vielä. Jotenkin kuvittelin, että kaikissa maissa on "oma suomen kieli". 😄

Mä myös luulin, että kaikki maailman ihmiset ajattelee suomeksi, eli vaikka puhuisivat kiinaa niin jokainen kääntää puheen mielessään suomeksi ja vastaa sitten kuitenkin kiinaksi.

Ajattelin, että kaikille maailman asioille on pari. Esim. väreistä pareja olivat sininen ja musta sekä harmaa ja ruskea. Kissan pari oli koira ja hevosen lehmä. Mänty ja kuusi olivat pareja. Muita en enää muista. Tää pari-ajatus on ollut ihan joskus 2-3- vuotiaana.

-ajattelin,että elämä on ollut ennen mustavalkoista koska katselin mummolassa mustavalkoisia valokuvia

-WC:n vesi ei ole juomakelpoista(en kyllä juo sitä vieläkään), mutta keittiön on

- kaikki aikuiset ovat viisaita 

-lepikoissa lepän lehden alla olevat oranssit pallurat ovat punkkeja :) ja juuri lepikoista tarttuu punkit

- jos katsoo silmillä kieroon, silmät jää kieroon lopuksi elämää

Että vain karkit, jäätelöt yms.herkut maksavat kaupassa. Tämä päätelmä tuli kait siitä ku vanhempani ostivat tilille vain ruokaa ja maitoa.

Että hevonen on lehmän mies,

Luulin, et suihkukoneesta lähtevä savu kuuluu koneeseen eli on matkustamoa.🤭

Joskus lapsena ihmettelin, että miten pikkuserkkuni voi olla pikkuserkkuni kun hän oli vanhempi ja siksi tietysti myös isompi kuin minä. Eihän hän voinut mikään pikku olla, jos hän oli isompi sekä iältään ja kooltaan minuun verrattuna.

Mä luulin pienenä, että Ritari Ässän Kitt on oikeasti semmonen ihmeauto, joka on luodin ja pomminkestävä, hyppää esteiden yli, kulkee 450 km/h, ajelee itsekseen, puhuu oikeasti jne. En minä käsittänyt, että se oli oikeasti perus Pontiac, johon oli laitettu erikoinen ratti ja kojetaulu. En ymmärtänyt, että sen temput, nopeus, kestävyys oli saatu sarjassa aikaan erilaisilla kamerakikkailuilla ja rampeilla. Se oli pentuna enemmän kuin tv-sarja.

Aikuisena on huomannut selvästi, että siihen tuli lommoja ja naarmua, hypyissä käytetty ramppeja, pienoismalleja ja jotain lelua, missä pelkkä kori ja pohja. Päivä paistaa tuon kyhäelmän läpi. Mittarin mukaan kuljetaan reippaasti yli 200 mph ja todellinen nopeus on jotain 60 km/h. Kaikki jaksot katsoneena huomannut myös, kuinka jo sarjan ekan kauden loikkaa ojan yli on käytetty monessa jaksossa läpi koko sarjan teon. Myös muita kuvia on käytetty useissa eri jaksoissa. Tosi halvalla tehty sarja aikoinaan, kun jotain kuvattiin, niin sitä samaa matskua käytettiin sitten 50 kertaa, ettei voitu joka jaksoon kuvata uutta pätkää. Sitten on joitakin kohtauksia lainattu jostakin ihan muusta tuotannosta. Pentuna näille kaikille oli täysin sokea ja se sai uskomaan, että Kitt oli oikeasti ihmeauto.

Jokaisella heistä oli erilaisia lapsellisia ajatuksia.  Kun olin pieni, kysyin siskoltani, joka myös oli pieni, mistä äitini löysi meidät? Sisareni sanoi, että meidät löydettiin meidät metsästä.

monikulttuurisuus on rikkaus

Maassamme he puhuivat useita kieliä, dari, pashto, usbeki, hazaragi ja pashahe. Olin kyllästynyt ja ajattelin, että kaikki osaavat puhua uutta kieltä. Minulla oli tapana sanoa mitä mieleeni tuli ja luulin keksineeni uuden kielen.

Luulin, että kokoomuslaiset ja persut on täysjärkisiä ihmisiä.

Luulin olevani niin sanotusti "normaaliälyinen" eli yhtä älykäs kuin ihmiset keskimäärin ovat. Sitten joskus 14-vuotiaana sain tietää olevani lievästi kehitysvammainen eli älyllisesti heikommassa asemassa kuin useimmat muut ihmiset. Eli 14-vuotiaana olin varmasti ehkä noin 9-vuotiaan tasolla. Mutta kun olen puhunut muiden sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat lievästi kehitysvammaisia niin olen huomannut, että heilläkin on monella ollut sama luulo kuin minulla. Eli hekin ovat pitäneet itseään älyltään "normaaleina" kunnes he ovat saaneet tietää olevansa oikeasti kehitysvammaisia ja joillekin sen hyväksyminen on vaikeaa aikuisenakin. Eivät vaikka halua puhua asiasta eivätkä hyväksy kehitysvamma sanaa ollenkaan.

Ajattelin,että radion sisällä on pienien mustatakkisten ja valkopaitaisten miesten joukko,kun sieltä tulee ääntä.

Muistan et ihmettelin miksi kaikilla naimisissa olevilla pariskunnilla ei ole lapsia. Luulin että niitä vaan tulee  jos kerran ollaan pariskunta. 

Luulin, että kaikilla on yhtä paljon rahaa. 

Ihmettelin, miten lapsista voi tulla isän näköisiä ja järkeilin, että varmaan joku verensiirtojuttu. Ajattelin myös, että lapset syntyy äidin kainalosta! - 

Vierailija wrote:

Mä myös luulin, että kaikki maailman ihmiset ajattelee suomeksi, eli vaikka puhuisivat kiinaa niin jokainen kääntää puheen mielessään suomeksi ja vastaa sitten kuitenkin kiinaksi.

Ajattelin, että kaikille maailman asioille on pari. Esim. väreistä pareja olivat sininen ja musta sekä harmaa ja ruskea. Kissan pari oli koira ja hevosen lehmä. Mänty ja kuusi olivat pareja. Muita en enää muista. Tää pari-ajatus on ollut ihan joskus 2-3- vuotiaana.

 

Tuo muistuttaa sitä, mistä juttelin kerran yhden tuttavan kanssa: koira on mies, kissa on vastaava nainen, veitsi on mies, haarukka on nainen. Lusikka oli mielestäni selvästi tyttö. Lehmä tietysti oli nainen ja hevonen mies. En varmaan ihan uskonut noihin, vaan se oli enemmän mielikuva.

Pienenä oli kuitenkin jostain syystä hyvin vanhoillinen käsitys miesten ja naisten rooleista yhteiskunnassa. Esim. olin varma, perheen vanhin poika perii kaiken eivätkä muut saa mitään. Luultavasti uskomus tuli joistain vanhoista saduista.

Luulin pienenä, että minä ja vanhempani olimme aina olleet olemassa sen ikäisinä kuin sillä hetkellä olimme. Ja luulin, että tulemme ikuisesti olemaan sellaisia.

Mun ukki kuoli 65-vuotiaana kun olin itse 4-vuotias, ja luulin sitten että kaikki ihmiset kuolee 65-vuotiaana.