Vituttaa ihmisten vinkit miesten tapaamiseen!!!
Mikä helvetti siinä on, että kaikki kertovat kuinka pidät vaan silmät auki jossain kuntosalilla ja kysyt laiteopastusta niin kyllä se siitä. Kukaan ei ole yli kymmeneen vuoteen kun olen käynyt missään kuntosalilla, lenkkipolulla, kaupassa tai kirjastossa, koskaan lähestynyt mitenkään! Tuntuu että nää on jotain 10 vuotta parisuhteessa olleitten ihmisten idioottimaisia aivopieruja.
Joo ikävää etten ole enää opiskelija niin ei voi tavata opiskelujen kautta ketään, töissä nyt tosiaan ei ole yhtään potentiaalista ja harrastukseni on tuota salia lukuunottamatta naisten juttuja.
Ihan oikeasti mitään potentiaalista sekaharrastusta ei myöskään ole, missä kävisi tyylisiäni ihmisiä. Tai ainakaan en ole keksinyt. Joku juoksukoulu voisi olla ainoa. Musiikkiharrastukset ei ole mun juttu ja joku lintubongaus vielä vähemmän. Paritansseissakin taitaa käydä vaan jotain maalaisia, en usko että he voisivat olla minulle sopivia, koska maaseudulla nyt vaan on vähän eri jutut. Koulutuksella siis ei väliä niinkään, mutta kiinnostuksenkohteilla ja avarakatseisuudella.
Niin joo ja kaveripiirissä on sitten muuten kaikki varattuja, ja samat kaverit olleet ties kuinka kauan niin heidän piirit tiedetään.
Että sellasta. Baarissa en jaksa käydä, en viihdy niissä, eikä ole seuraa. Kännääminen ei kiinnosta yhtään. Ei kyllä niissäkään kukaan normaali ole lähestynyt kun joskus vielä kävin.
Että etsi siinä sitten miestä! Nää kirjastoehdottelijat vois itse mennä katsomaan sinne miten sitä etsitään "kun on vaan avoin ja kattelee ympärilleen". Ihan oikeasti ehkä joku 0,5% on tavannut jotenkin tuolla tavalla. Ainakaan tosielämästä en tiedä yhtään tapausta. Kaikki on joko opiskeluajoilta, baarista tai netistä. Hyväähän noi kommentit tarkoittaa mutta tekee mieli läpsäistä kun niitä kuulee.
Ja jotta en olisi täysin negatiivinen niin tuntuu että netti ja tinder on niitä ainoita paikkoja, joissa voit päästä edes juttelemaan kenenkään kanssa.
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä miehen kanssa sitten olit ajatellut tehdä? Jos siis et nytkään tee mitään, mistä voisit kuvitella toivomasi kaltaisen miehen löytyvän? Ja tosiaan aloitteita kannattaa tehdä itse, ei miehet niitä tee, jos et ole jollain tavalla poikkeuksellisen kaunis ja tavalliset mukavat miehet eivät edes - tai oikeastaan ainakaan - silloin.
Sanoinko etten tee mitään? Mulla on omat harrastukset, on vaan kyse lajeista, joissa sattuu olemaan pelkkiä naisia. Miehen ei tarvii harrastaa kaikkea samaa kuin mun, hänellä saa olla ihan omia juttuja! Miehen kanssa voisin lenkkeillä ja katsoa telkkaria ja matkustella ja tehdä ruokaa. No näiden asioiden parista on vaikea ns tavata ketään kun ovat ns arkisia kotona tehtäviä juttuja. Niin ja tosiaan sieltä lenkkipolulta nyt sori vaan ei ketään löydä kun taas joku sitä ehdottaa.
No jos olisitkin sanonut, niin eihän mun olisi tarvinnut kysyäkään asiaa. Noi sun toiveesi asioista, joita haluaisit miehen kanssa tehdä, on vähän sellaisia, että et miestä kodin ulkopuolelta löydäkään. Veikkaan, että myös erilaisten etnoruokien kokkikursseillekin osallistuu lähinnä naisia ja/tai perheellisiä miehiä. Matkustelun suhteen voisit lähteä reppureissaamaan, mutta silloinkin tapaisit lähinnä ulkomaalaisia miehiä. Eipä noihin toiveisiisi oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin netti.
Menkää hitsauskurssille, jos haluatte miehiä tavata :D
Tarkistin juuri Ilmonet.fi ja 16.9 alkaa Espoon Leppävaarassa. Suht hintava ehkä, 140€ kurssi ja suojavarusteet 120€.
En siis vakavasti suosittele tätä, mutta luulisi että siellä ainakin on miehiä, ja nainen jos hymyilee ja juttelee niin pääsee helposti huomion keskipisteeksi. Haalarissaan, suojanaamioineen :D
Meidän lähikaupassa on ns. Sinkkukoreja, jotka ovat erivärisiä, kuin tavalliset ostoskorit. Siinä on varmaan ideana juuri se, että kaupassa voisi kaksi sinkkua tavata toisensa. En tosin ole koskaan kenenkään nähnyt käyttävän niitä, joten ehkä sinkut eivät uskalla niin avoimesti ilmoittaa olevansa sinkkuja, joita kiinnostaa parisuhde.
Itse löysin mieheni uudesta kaveriporukasta, kun muutin uuteen kaupunkiin. Ja entiset poikaystäväni baareista, kaveriporukoista ja festareilta. Ehkä olisi hyvä aika laajentaa verkostoja? Netistä olen löytänyt paljon ystäviä, kun olen löytänyt samanmielisiä foorumeja ja chatteja. Kumppania en tosin ole netistä koskaan etsinyt.
Se miehen löytyminen on sattumaa, mutta sitä sattumaa voi vähän edesauttaa olemalla esimerkiksi siellä Tinderissä "löydettävissä".
Olen sivusta seurannut tuttuni 10 vuoden miehen metsästystä. Hänellä on ollut koko tämän ajan netissä ilmoitus, tinderiä koitettu, hän on aloittanut muutaman aikaa vievän urheiluharrastuksen (pyöräily seurassa, seinäkiipeily), baarissa joka viikonloppu (melkein) jne. Tulos on laiha, ei miestä, ei edes yhtään parisuhteen tapaista. Hän on ihan nätti, hyvin hoikka, koulutettu, matkustellut jne.
Minä taas olen luottanut tähän "tulee vastaan jos on tullakseen". No molemmille on vastaan tullut niitä varattuja miehiä. Jos mies on niin aktiivinen että liittyy urheiluseuraan tai on muuten ns normaali niin kyllä hän on pariutunutkin jo viimeistään 30-vuotiaana. Mun tuntemat seuratoimintaa harrastavat miehet ovat 24v. metsästäjä ja 27v. ampumaharrastaja.
Ei mulla ole antaa vinkkiä miesten tapaamiseen. Seuraava kaava on toiminut lähipiirissäni lähes poikkeuksetta. 20-25-vuotiaana opiskeluympyrät/ystäväpiirit, 25-30 töiden kautta/baarista, 30-40 netti/netti/netti, 40v-> vanhapiikuus odottaa :)
Tähän sinkkumieheen olisi voinut helposti tutustua eilen matonpesupaikalla :)
En lähesty naisia millonkaan. Ajattelen, että he ovat kumminkin varattuja tai antavat pakit muuten vaan. Ehkä muutkin miehet luulevat etteivät kelpaa ja eivät lähesty sen takia.
N35 kirjoitti:
Ei muuten myöskään auta, vaikka olisi erittäinkin ulospäinsuuntautuvaa ihmistyyppiä. Mulle on ihan luontevaa hymyillä ihmisille ja olla sosiaalinen, vaihtaa muutama sana naapureiden kanssa yms, mutta ei muakaan kukaan mies koskaan missään lähesty tai tule juttelemaan. Käyn esimerkiksi paljon keikoilla yksin ja viime viikonloppunakin olin yhden kokonaisen päivän yksin festareilla, jossa oli PALJON yksin liikkuvia ja mahdollisesti sinkkuja miehiä. Mutta kun nää miehet näyttääkin ihan siltä, että ne on valinneet olla yksin. Ei niille uskalla mitään sanoa, kun ilme on jo valmiiksi tosi tyly.
Tuota festarien rakentamista voisinkin kyllä kokeilla joskus ja vapaaehtoiseksi lähtemistä johonkin. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että sinkkumiehet pysyy sinkkuina siksi, ettei ne edes halua tutustua keneenkään. Varatut miehet aika usein vilkuilee kaupassa ja jutustelee muuten vaan.
Ja olen muuten nytkin lähdössä YKSIN uimarannalle ja sielläkin minua voi ihan vapaasti lähestyä, lupaan etten pure.
Jospa ne miehet siellä festareilla ovat totisina siksi, että niistäkin on kurjaa käydä siellä yksin. Kokeilepa tällaista yksinäistä jurottajaa! Siinä voi miehen naama yllättäen kirkastua. Minun exäni ainakin käy aina keikoilla ja festareilla aina yksin. Hänkin voi olla vähän vihaisennäköinen mutta taatusti ilahtuisi, jos joku nainen tulisi joskus juttelemaan. Älä anna ulkokuoren hämätä.
Ainiin. Ja minä olen yleensä ollut aloitteentekijä. Olen luontainen flirttailija, joten toiseen tutustuminen on käynyt aika helposti. Prinsessa-asenteella ei miehiä löydä, jos aina olettaa että miehen pitäisi tehdä aloite.
T.43
Sulla ap ei taida olla taitoja deittailuun parisuhteen solmimisesta puhumattakaan? Ei se vain tapahdu kahden ihmisen välillä, vaan sinä teet jotain, olet tietynlaisessa vuorovaikutuksessa, sinulla on taitoja, kypsyyttä ja tietoakin siitä, miten suhde kehittyy. Otat toisen huomioon, mutta et lähde fuulaamaan itseäsi toiseksi kuin olet. Paljon pitäisi siis olla jo valmiina ennen kuin kohtaaminen, ensimmäinen yhteys ja tapaaminen mahdollistuu. Joillakin saattaa käydä tuuri ja tapaavat kerran elämässä toisen toopen, jonka kanssa onnistuvat solmimaan suhteen puutteellisista valmiuksista huolimatta. Sinulla näin ei ole käynyt, ikäisesi ovat jo valmiimpia ja odottavat enemmän potentiaalisilta kumppaneilta. Valinta on sinun, valitatko tilanteestasi vai otatko vastuun siitä osuudesta, mille voit tehdä jotain: itsestäs?
Kertokaa kaikille tutuille ja välillä tuntemattomillekin, että etsitte seuraa. Pyytäkää kavereitanne, työkavereitanne jne. esittelemään teille miehiä.
Olen vuosi vuodelta alkanut kallistumaan suunniteltujen parisuhteiden puoleen. Vanhemmat etsivät lapsilleen sopivan kumppanin ja antavat nuorten (tai vähän vanhempienkin) tutustua toisiinsa. Taustat tiedetään, joten ei tarvitse hyväksyä mitään alkoholille persoa kapakkatuttavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monta kertaa miettinyt, että kehtaanko lähestyä naista kirjastossa, kaupassa, lenkkipolulla ja muissa yhtä kliseisissä paikoissa mitä ap on esittänyt. Olen päätynyt jättämään välin koska naiset ovat näissä paikoissa vaikuttaneet:
a) äreiltä ja kiireisiltä
b) ovat väistelleet tehokkaasti katsekontaksia
c) ovat osa porukkaa jota on vaikea lähestyä (kavereita, lapsia, työtovereita)
Jos naiset haluatte että joku lähestyy teitä julkisella paikalla niin yrittäkää vaikuttaa avoimilta ja lähestyttäviltä. Siihen auttaa suuresti jo pelkkä ympäristön huomioiminen (eli kliseinen pidä silmät auki) ja hymyilevän katsekontaktin ottaminen miehiin. Jos juoksee tukka putkella bitch face päällä paikasta toiseen niin voi olla aika hiljaista.
Tuntuu, että bitch face on nykyään synonyymi sille, ettei nainen hymyile. Aina pitäisi olla "hymyilevä katsekontakti miehiin", tai sitten on bitch face. Anteeksi, mutta kun luen kirjastossa, niin annan kasvojeni asettua neutraaliin ilmeettömyyteensä, olkoon se sitten vaikka nimeltään bitch face. Sori siitä.
P.S. Muuten, jos valitsee naisen kestohymyn perusteella, niin voihan se olla pettymys kun muuttaa yhteen naisen kanssa ja huomaa ettei kukaan jaksa hymyillä 24/7.
Ikävä kyllä monella suomalaisella naisella on tuo 'resting bitch face syndrome' ja kun ihmiskontaktit tuntuvat koko ajan vähenevän nykymaailmassa niin moni ei edes tiedosta näyttävänsä hieman tylyltä kun kasvot ovat lepotilassa. Ei tarvitse hymyillä koko aikaa, mutta jos huomaat miehen katsovan sinua ja olet kiinnostunut niin silloin kannattaa räväyttää hymy päälle...vaikka vähän väkinäinen irvistys. Se on miehelle siinä kohtaa muuten ihan sama, mutta osoittaa että haluat miehen lähestyvän sinua. Kirjastossakin voi välillä nostaa katseen kirjasta ja antaa silmien levätä (ja tarkkailla samalla ympäristöä) eikä vaan tuhista koko aikaa naama kirjassa.
Tämä. Sinkkuus ei ole mikään yksittäinen muusta elämästä irrallaan oleva asia vaan seurausta muutoksesta, joka ihmisissä ja yhteiskunnassa on tapahtunut. Eihän nykyisin haluta edes lähteä kenenkään juhliinkaan tai jos lähdetäänkin, niin se on vaivalloista, turhaa ja tylsää ja juhliin mennään vain , jos menemättä jättäminen olisi vieläkin tylsempää. Enää ei soitella kavereille ja kysytä kuulumisia. Ei käydä kahvilla ellei erikseen kutsuta ja jos kutsutaan, niin on hirveän vaivalloista kutsujalle, kun pitää vääntää viimeisen päälle tarjottavat ja kutsutulle, kun kutsuja ei nyt sitten kuitenkaan ymmärtänyt tarjota munatonmaidotonhiilaritonraakaeläväravintopiirakoita, jotka ovat ainoita, mitä kutsuttu voi terveydellisistä syistä syödä. Luontevia, helppoja ja yksinkertaisia ihmissuhteita ei enää ole ja sen vuoksi kaikki muiden kanssa oleminen tuntuu olevan vaivalloista. Tosin on edelleenkin olemassa myös niitä, joilla ei näitä ongelmia ole vaan löytyy ystäviä ja kavereita, suvun kanssa on läheiset välit, uusiin ihmisiin tutustuu helposti ja seurustelukumppanikin löytyy sen enempää etsimättä.
Ainoa hyvä ratkaisu on minusta löytää jonkunlainen rauha tämän asian kanssa. En sano että sinulla on pakkomielle löytää mies mutta kannattaisi ehkä yrittää panostaa siihen omaan itsenäiseen elämääsi nyt. Mieti miten haluat elämäsi järjestää ja mitä haluat tehdä nyt, ei sitten joskus kun sinulla ehkä mahdollisesti on parisuhde. Karu fakta on että välttämättä et koskaan tule pariutumaan. Ja mikäli havahdut vuosien päästä monen asian jääneen tekemättä puolisoa odotellessa on elämä mennyt vähän ohi.
Epätoivoisuus ja hermostuminen ei koskaan ole hyvä asia. Mieti mitä hyvää tilanteessasi on, mistä asioista nautit joka päivä, järjestä elämäsi pikkuasioista alkaen niin mukavaksi kuin vain mahdollista. Onnesi ja tyytyväisyytesi ei ole kenestäkään toisesta kiinni.
Rakkausasioita ei voi pakottaa. Kaikkea voi tehdä myös yksin, jopa hankkia lapsen. Pidä silmät auki ja odota iloisena ja uteliaana mitä uusi päivä tuo tullessaan mutta muista että sinä olet elämässäsi pääroolissa eikä joku mies joka ei sinne ehkä koskaan edes ilmesty.
Tinder ja deittipalstat ovat paras tapa päästä treffeille. Otat hyvät kuvat ja kirjoittelet vähän itsestäsi. Naisten markkinat nuo ovat. Itse en tuhlaisi aikaa mihinkään kursseilla tai lenkkiporukoissa pyörimiseen. Harrastan itsekin juoksua, mutta en halua tavata ketään, kun juoksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei juoksuharrastus? Mun mies juokseen ja siellä on paljon vapaita miehiä. Ovat tosin arkoja tekemään aloitteita.
Joo tätä oon harkinnut mutta ongelmana on se, että mä en kyllä pysy noiden miesten vauhdissa.. Jos siis menen johonkin juoksuryhmään niin se on luultavasti täynnä naisia, jotka ovat samanlaisia harrastuslenkkeilijäNAISIA kuin mä.. Miehet on luultavasti niissä kovemmissa porukoissa, joissa mä en tule kyllä koskaan olemaan. Yleensähän nuo menee tason mukaan eikö vaan?
-ap
Seuroilla on varmaan pikkujouluja tms., joissa voi tutustua ihmisiin.
Ongelma taitaa siis olla siinä, ettei kumpikaan osapuoli uskalla lähestyä, koska pelkää pakkeja? Olisko ne pariutuneet sitten niitä, jotka eivät ole pelänneet tai ovat pelostaan huolimatta toimineet? Itse ainakin myönnän, etten juuri koskaan tee aloitteita miehille, koska pelkään tylyä palautetta. Kerran hymyilin puolivahingossa yhdelle miehelle kaupassa ja siitähän se mies sitten innostuikin ja mua alkoi niin paljon ujostuttaa, että melkein juoksin pois sieltä kaupasta. :) Eli mistähän johtuu tämä sinkkuus?
Vierailija kirjoitti:
Miehen näkökulmasta ne ohjeet on huvittavia, kun feministit on vuosikausia kampanjoineet globaalisti (lännessä) miten se on ahdistelua edes sanoa Hyvää huomenta! 10 hours of walking in New York, esimerkiksi. Tai elevatorgate. Viesti on ollut erittäin selvä, älä missään nimessä lähesty yhtään naista missään.
Sitten itketään kuinka miehet ei lähesty :DDD
Jos et oikeasti käsittänyt, että naisen liikkuminen New Yorkissa oli jopa uhkaavia ahdistelijoita tulvillaan, niin suosittelen, että pysyt jatkossa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Sulla ap ei taida olla taitoja deittailuun parisuhteen solmimisesta puhumattakaan? Ei se vain tapahdu kahden ihmisen välillä, vaan sinä teet jotain, olet tietynlaisessa vuorovaikutuksessa, sinulla on taitoja, kypsyyttä ja tietoakin siitä, miten suhde kehittyy. Otat toisen huomioon, mutta et lähde fuulaamaan itseäsi toiseksi kuin olet. Paljon pitäisi siis olla jo valmiina ennen kuin kohtaaminen, ensimmäinen yhteys ja tapaaminen mahdollistuu. Joillakin saattaa käydä tuuri ja tapaavat kerran elämässä toisen toopen, jonka kanssa onnistuvat solmimaan suhteen puutteellisista valmiuksista huolimatta. Sinulla näin ei ole käynyt, ikäisesi ovat jo valmiimpia ja odottavat enemmän potentiaalisilta kumppaneilta. Valinta on sinun, valitatko tilanteestasi vai otatko vastuun siitä osuudesta, mille voit tehdä jotain: itsestäs?
Onpa hieno ja tarkkanäköinen kirjoitus. Ajattelen ihan samoin, vaikka en olisi osannut näkemystäni näin selväsanaisesti purkaa auki.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma taitaa siis olla siinä, ettei kumpikaan osapuoli uskalla lähestyä, koska pelkää pakkeja? Olisko ne pariutuneet sitten niitä, jotka eivät ole pelänneet tai ovat pelostaan huolimatta toimineet?
Kyllä valmius sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ennustaa menestymistä muillakin aloilla, miksi sitten ei parisuhteissakin. Flirttiä peliin vain.
Useampi on ehdottanut, että tällä palstalla voisi etsiä myös ystäviä tai seurustelukumppania.
Pidän ideaa hyvänä, koska todella moni viettää palstalla osapuilleen 26-28 tuntia vuorokaudesta...
Siinä sivussa voisi löytyä kumppanikin tai kavereita.
Riittävästi palautetta julkaisulle, niin Etsin ystävää - tai Etsin seurustelukumppania -palstat saattaisivat onnistuakin.
N35 kirjoitti:
Ja olen muuten nytkin lähdössä YKSIN uimarannalle ja sielläkin minua voi ihan vapaasti lähestyä, lupaan etten pure.
Minäkin olen lähdössä rannalle YKSIN tuossa klo 15 aikaan.
Mistä erotan rannalla ne naiset jotka haluaa että lähestyn? En halua ahdistaa ketään.
Täällä kolmikymppinen ikisinkku jolla oli vientiä ainoastaan nuoruuden reppureissulla. :D Silloin ei tehnyt mieli jäädä minnekään Nepalin pikkukylään kanoja paimentamaan ja lapsia puskemaan maailmaan mutta nyt akateemisena yksinasuvana masentuneena sinkkuna kaduttaa ja paljon.