Lue keskustelun säännöt.
Vituttaa ihmisten vinkit miesten tapaamiseen!!!
26.07.2016 |
Mikä helvetti siinä on, että kaikki kertovat kuinka pidät vaan silmät auki jossain kuntosalilla ja kysyt laiteopastusta niin kyllä se siitä. Kukaan ei ole yli kymmeneen vuoteen kun olen käynyt missään kuntosalilla, lenkkipolulla, kaupassa tai kirjastossa, koskaan lähestynyt mitenkään! Tuntuu että nää on jotain 10 vuotta parisuhteessa olleitten ihmisten idioottimaisia aivopieruja.
Joo ikävää etten ole enää opiskelija niin ei voi tavata opiskelujen kautta ketään, töissä nyt tosiaan ei ole yhtään potentiaalista ja harrastukseni on tuota salia lukuunottamatta naisten juttuja.
Ihan oikeasti mitään potentiaalista sekaharrastusta ei myöskään ole, missä kävisi tyylisiäni ihmisiä. Tai ainakaan en ole keksinyt. Joku juoksukoulu voisi olla ainoa. Musiikkiharrastukset ei ole mun juttu ja joku lintubongaus vielä vähemmän. Paritansseissakin taitaa käydä vaan jotain maalaisia, en usko että he voisivat olla minulle sopivia, koska maaseudulla nyt vaan on vähän eri jutut. Koulutuksella siis ei väliä niinkään, mutta kiinnostuksenkohteilla ja avarakatseisuudella.
Niin joo ja kaveripiirissä on sitten muuten kaikki varattuja, ja samat kaverit olleet ties kuinka kauan niin heidän piirit tiedetään.
Että sellasta. Baarissa en jaksa käydä, en viihdy niissä, eikä ole seuraa. Kännääminen ei kiinnosta yhtään. Ei kyllä niissäkään kukaan normaali ole lähestynyt kun joskus vielä kävin.
Että etsi siinä sitten miestä! Nää kirjastoehdottelijat vois itse mennä katsomaan sinne miten sitä etsitään "kun on vaan avoin ja kattelee ympärilleen". Ihan oikeasti ehkä joku 0,5% on tavannut jotenkin tuolla tavalla. Ainakaan tosielämästä en tiedä yhtään tapausta. Kaikki on joko opiskeluajoilta, baarista tai netistä. Hyväähän noi kommentit tarkoittaa mutta tekee mieli läpsäistä kun niitä kuulee.
Ja jotta en olisi täysin negatiivinen niin tuntuu että netti ja tinder on niitä ainoita paikkoja, joissa voit päästä edes juttelemaan kenenkään kanssa.
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä miehen kanssa sitten olit ajatellut tehdä? Jos siis et nytkään tee mitään, mistä voisit kuvitella toivomasi kaltaisen miehen löytyvän? Ja tosiaan aloitteita kannattaa tehdä itse, ei miehet niitä tee, jos et ole jollain tavalla poikkeuksellisen kaunis ja tavalliset mukavat miehet eivät edes - tai oikeastaan ainakaan - silloin.
Sanoinko etten tee mitään? Mulla on omat harrastukset, on vaan kyse lajeista, joissa sattuu olemaan pelkkiä naisia. Miehen ei tarvii harrastaa kaikkea samaa kuin mun, hänellä saa olla ihan omia juttuja! Miehen kanssa voisin lenkkeillä ja katsoa telkkaria ja matkustella ja tehdä ruokaa. No näiden asioiden parista on vaikea ns tavata ketään kun ovat ns arkisia kotona tehtäviä juttuja. Niin ja tosiaan sieltä lenkkipolulta nyt sori vaan ei ketään löydä kun taas joku sitä ehdottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te sinkut kysytte niitä neuvoja tai itkette sinkuuttanne näillä nettipalstoilla, kun mitkään neuvot ei sitten kelpaa? Omassa tuttavapiirissäni kumppanit on löydetty baarista, kaveripiiristä, netistä tai työpaikalta. Jos ei näistä löydy, niin etsijässä vika. Tai siinä, ettei edes oikeasti etsi. Jos ei jaksa tutustua ihmisiin tai nähdä yhtään vaivaa, niin turha sitten valittaakaan.
No tässähän se asia oli hyvin tiivistettynä.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vasarapää kirjoitti:
kansalais/työväenopiston kurssit. Vaikkapa suullisen englannin/saksa/ruotsin kurssit.
Oon ollut näillä, niissä on pelkkiä eläkeläisiä.. Suurin osa myös nykyään pidetään aikoihin, joina työssäkäyvät ovat töissä. Tai niin ainakin tässä kaupungissa.
Näinpä. Ja muutenkin 95% kansansalaisopiston kurssilaisista on naisia. Ei siellä miehet käy kuin enintään könnikellokurssin, ja ne onkin sitten niitä eläkeläismiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te sinkut kysytte niitä neuvoja tai itkette sinkuuttanne näillä nettipalstoilla, kun mitkään neuvot ei sitten kelpaa? Omassa tuttavapiirissäni kumppanit on löydetty baarista, kaveripiiristä, netistä tai työpaikalta. Jos ei näistä löydy, niin etsijässä vika. Tai siinä, ettei edes oikeasti etsi. Jos ei jaksa tutustua ihmisiin tai nähdä yhtään vaivaa, niin turha sitten valittaakaan.
Luitkohan aloitusta ollenkaan. Siinähän selitettiin aika perusteellisesti, miksi kaveripiiristä tai työpaikalta ei löydy kumppania ja mainittiin myös, että ainoa paikka, jossa voi onnistaa, on netti. Pointti oli käsittääkseni tämä kliseinen lausahdus "pidä vain silmäsi auki". Ei se mene niin, vaan pitää nimenomaan nähdä vaivaa, että pääsee ylipäätään tapaamaan sinkkuihmisiä.
No jos olet huomannut, ettet harrastuspaikoista ym miestä löydä niin mikset sitten keskity etsimään Tinderista /netistä vaan itket täällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi netistä löytäminen ei kelpaa ap:lle? Jos siis baarit ei kiinnosta.
Hassua tai ehkä sittenkin traagista ,ihan sama ongelma näyttäisi olevan miehilläkin varsinkin,jos baaripokailu ei natsaa.
N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään ole maailmanparantajatyyppiä mutta pidän tosi paljon niistä ihmisistä joiden kanssa teen vapaaehtoistöitä. Se on tosi hauskaa ja samalla tulee tehtyä jotain hyödyllistä.
Vierailija kirjoitti:
En ole talkootyyppiä, en festarityyppiä enkä terassityyppiä vaan kotona viihtyvä, musiikin, kirjojen, kaikenlaisten käsitöiden ja remonttihommien taitava ystävä, joka tykkäisi samanlaisesta kumppanista.
Minulle on tarjottu hyvin usein tuota lenkkipolkua sinkkuuden poistoon. Kun minä käyn lenkillä, hiki virtaa ja vauhtia riittää eikä mistään kevyestä tutustumisesta ole tietoakaan. Joillekin lenkkipolku tarkoittaa sitä, että kävellään, otetaan katsekontaktia vastaantulijoihin, katsellaan lintuja ja kukkasia ja löydetään Se Oikea - jos minä lähtisin etsimään kumppania tuolla tavalla, puolet vastaantulijoista juoksisi karkuun ja puolet arvelisi minun olevan asiakasta vailla. Ja miksi edes lähtisin päiväkävelemään, kun kerran olen jo käynyt juoksemassa?
Kerran kokeilin kuulemma pomminvarmaa tapaa tavata ihmisiä: otin muutamaksi viikoksi hoitoon erittäin ystävällisen, kauniin, rodultaankin ihmisrakkaaksi tunnetun koiran, jonka kanssa kävelin ulkona tuntikausia joka päivä. Merkillistä. Koiranomistajat eivät ota ollenkaan katsekontaktia eivätkä anna koirienkaan ottaa. Koirapuistossa on omituisia, sisäänpäin kääntyneitä ja muille puhumattomia klikkejä ja kylähullu. Ainoat juttusille pyrkivät ihmiset ovat eläinrakkaita pikkutyttöjä, jotka ovat tarkoituksiini sekä liian nuoria että väärää sukupuolta. Suksikaa siis suolle, kaikki ne, jotka olette hehkuttaneet koiraa tutustumisen apuna - koirasta saa erittäin hyvän keskustelun alun, mutta pelkkä koira ei riitä, jollei muuta kiinnostusta ole.
Lähdinpä aikoinani myös paritanssien peruskurssille, kun kursseilla kuulemma aina oli ylimääräisiä miehiä. Nyt oli ylimääräisiä naisia. Kurssi jäi lopulta kesken, kun ilman paria oli ikävä opetella valssin askelia.
Parisuhteen löytää vain sattumalta. Silloin, kun sattuu tulemaan vastaan sopiva yksilö. Jos käy huono tuuri eikä muutenkaan ole niitä kysytyimpiä kumppaniehdokkaita, sopivia yksilöitä ei kohdalle osu. Se sopiva yksilö voi olla yleisömeren toisella puolella, timpurikurssin naapuriluokassa tai mennyt tuntia aikaisemmin samasta kadunkulmasta, eivätkä kohtalot pääse kietoutumaan. Useimmilla ihmisillä käy jossain kohdassa tuuri, joillakuilla ei.
Mikään yksittäinen asia ei riitä, jos ei ole muuta kiinnostusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei juoksuharrastus? Mun mies juokseen ja siellä on paljon vapaita miehiä. Ovat tosin arkoja tekemään aloitteita.
Joo tätä oon harkinnut mutta ongelmana on se, että mä en kyllä pysy noiden miesten vauhdissa.. Jos siis menen johonkin juoksuryhmään niin se on luultavasti täynnä naisia, jotka ovat samanlaisia harrastuslenkkeilijäNAISIA kuin mä.. Miehet on luultavasti niissä kovemmissa porukoissa, joissa mä en tule kyllä koskaan olemaan. Yleensähän nuo menee tason mukaan eikö vaan?
-ap
Minä laitoin deitti-ilmon ja oli muuten tehokas keino ja ongelmani ratkesi! Nimittäin vastaukset luettuani tajusin että en sittenkään halua parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muuten myöskään auta, vaikka olisi erittäinkin ulospäinsuuntautuvaa ihmistyyppiä. Mulle on ihan luontevaa hymyillä ihmisille ja olla sosiaalinen, vaihtaa muutama sana naapureiden kanssa yms, mutta ei muakaan kukaan mies koskaan missään lähesty tai tule juttelemaan. Käyn esimerkiksi paljon keikoilla yksin ja viime viikonloppunakin olin yhden kokonaisen päivän yksin festareilla, jossa oli PALJON yksin liikkuvia ja mahdollisesti sinkkuja miehiä. Mutta kun nää miehet näyttääkin ihan siltä, että ne on valinneet olla yksin. Ei niille uskalla mitään sanoa, kun ilme on jo valmiiksi tosi tyly.
Tuota festarien rakentamista voisinkin kyllä kokeilla joskus ja vapaaehtoiseksi lähtemistä johonkin. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että sinkkumiehet pysyy sinkkuina siksi, ettei ne edes halua tutustua keneenkään. Varatut miehet aika usein vilkuilee kaupassa ja jutustelee muuten vaan.
Ja olen muuten nytkin lähdössä YKSIN uimarannalle ja sielläkin minua voi ihan vapaasti lähestyä, lupaan etten pure.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä miehen kanssa sitten olit ajatellut tehdä? Jos siis et nytkään tee mitään, mistä voisit kuvitella toivomasi kaltaisen miehen löytyvän? Ja tosiaan aloitteita kannattaa tehdä itse, ei miehet niitä tee, jos et ole jollain tavalla poikkeuksellisen kaunis ja tavalliset mukavat miehet eivät edes - tai oikeastaan ainakaan - silloin.
Sanoinko etten tee mitään? Mulla on omat harrastukset, on vaan kyse lajeista, joissa sattuu olemaan pelkkiä naisia. Miehen ei tarvii harrastaa kaikkea samaa kuin mun, hänellä saa olla ihan omia juttuja! Miehen kanssa voisin lenkkeillä ja katsoa telkkaria ja matkustella ja tehdä ruokaa. No näiden asioiden parista on vaikea ns tavata ketään kun ovat ns arkisia kotona tehtäviä juttuja. Niin ja tosiaan sieltä lenkkipolulta nyt sori vaan ei ketään löydä kun taas joku sitä ehdottaa.
No jos olisitkin sanonut, niin eihän mun olisi tarvinnut kysyäkään asiaa. Noi sun toiveesi asioista, joita haluaisit miehen kanssa tehdä, on vähän sellaisia, että et miestä kodin ulkopuolelta löydäkään. Veikkaan, että myös erilaisten etnoruokien kokkikursseillekin osallistuu lähinnä naisia ja/tai perheellisiä miehiä. Matkustelun suhteen voisit lähteä reppureissaamaan, mutta silloinkin tapaisit lähinnä ulkomaalaisia miehiä. Eipä noihin toiveisiisi oikein jää muuta vaihtoehtoa kuin netti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä laitoin deitti-ilmon ja oli muuten tehokas keino ja ongelmani ratkesi! Nimittäin vastaukset luettuani tajusin että en sittenkään halua parisuhdetta.
Joo näinhän siinä on tuntunut käyvän! Taas selailin tinderin läpi ja.. Poistin sen. Ja en tiedä antaako se nykyään selata vaan joku parikymmentä tyyppiä läpi? Mulla ei sen jälkeen etsinyt ketään. Aika heikkoa.
Sinkkujen ei muuten kannata ottaa vastaan neuvoja naisilta, jotka ovat pariutuneet kaksikymppisinä, silloin kun tarjontaa oli kaikken eniten.. Markkinat on tosi erilaiset yli kolmekymppisillä ja niistä markkinoista nämä nuorena pariutuneet eivät tiedä yhtään mitään.
Sinkkuuden myyteistä on hyvä paketti Väestöliiton nettisivuilla, itseäni näiden lukeminen on helpottanut: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/sinkuille/sinkkuuden-myytit/
En ole koskaan edes kuullut, että nainen käyttäisi koiraa vasta varten jäänmurtajana. Se on aina mies, joka käyttää sitä... syöttinä. Ei nää hommat toimi kumminpäin vaan. Toisaalta, mitä minä tietäisin aiheesta, en mitään, kai. Hienoa että yritit.
Mitä sitten sä oikeasti olet hakemassa?
Ainakaan vitutuksella et tule saamaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen monta kertaa miettinyt, että kehtaanko lähestyä naista kirjastossa, kaupassa, lenkkipolulla ja muissa yhtä kliseisissä paikoissa mitä ap on esittänyt. Olen päätynyt jättämään välin koska naiset ovat näissä paikoissa vaikuttaneet:
a) äreiltä ja kiireisiltä
b) ovat väistelleet tehokkaasti katsekontaksia
c) ovat osa porukkaa jota on vaikea lähestyä (kavereita, lapsia, työtovereita)
Jos naiset haluatte että joku lähestyy teitä julkisella paikalla niin yrittäkää vaikuttaa avoimilta ja lähestyttäviltä. Siihen auttaa suuresti jo pelkkä ympäristön huomioiminen (eli kliseinen pidä silmät auki) ja hymyilevän katsekontaktin ottaminen miehiin. Jos juoksee tukka putkella bitch face päällä paikasta toiseen niin voi olla aika hiljaista.
Samaa olen minäkin miettinyt ja jättänyt lähestymättä. Minulla on sellainen käsitys, että pidetään vähintäänkin epäilyttävänä jos tuntematon aloittaa keskustelun. Ja oletusarvoisesti jokainen nainen on varattu. Onneksi minulla ei ole pakkomiellettä parisuhteesta, erosin yli vuosi sitten ja viihdyn paremmin näin. M34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monta kertaa miettinyt, että kehtaanko lähestyä naista kirjastossa, kaupassa, lenkkipolulla ja muissa yhtä kliseisissä paikoissa mitä ap on esittänyt. Olen päätynyt jättämään välin koska naiset ovat näissä paikoissa vaikuttaneet:
a) äreiltä ja kiireisiltä
b) ovat väistelleet tehokkaasti katsekontaksia
c) ovat osa porukkaa jota on vaikea lähestyä (kavereita, lapsia, työtovereita)
Jos naiset haluatte että joku lähestyy teitä julkisella paikalla niin yrittäkää vaikuttaa avoimilta ja lähestyttäviltä. Siihen auttaa suuresti jo pelkkä ympäristön huomioiminen (eli kliseinen pidä silmät auki) ja hymyilevän katsekontaktin ottaminen miehiin. Jos juoksee tukka putkella bitch face päällä paikasta toiseen niin voi olla aika hiljaista.
Tuntuu, että bitch face on nykyään synonyymi sille, ettei nainen hymyile. Aina pitäisi olla "hymyilevä katsekontakti miehiin", tai sitten on bitch face. Anteeksi, mutta kun luen kirjastossa, niin annan kasvojeni asettua neutraaliin ilmeettömyyteensä, olkoon se sitten vaikka nimeltään bitch face. Sori siitä.
P.S. Muuten, jos valitsee naisen kestohymyn perusteella, niin voihan se olla pettymys kun muuttaa yhteen naisen kanssa ja huomaa ettei kukaan jaksa hymyillä 24/7.
Ikävä kyllä monella suomalaisella naisella on tuo 'resting bitch face syndrome' ja kun ihmiskontaktit tuntuvat koko ajan vähenevän nykymaailmassa niin moni ei edes tiedosta näyttävänsä hieman tylyltä kun kasvot ovat lepotilassa. Ei tarvitse hymyillä koko aikaa, mutta jos huomaat miehen katsovan sinua ja olet kiinnostunut niin silloin kannattaa räväyttää hymy päälle...vaikka vähän väkinäinen irvistys. Se on miehelle siinä kohtaa muuten ihan sama, mutta osoittaa että haluat miehen lähestyvän sinua. Kirjastossakin voi välillä nostaa katseen kirjasta ja antaa silmien levätä (ja tarkkailla samalla ympäristöä) eikä vaan tuhista koko aikaa naama kirjassa.
Tuntuu, että bitch face on nykyään synonyymi sille, ettei nainen hymyile. Aina pitäisi olla "hymyilevä katsekontakti miehiin", tai sitten on bitch face. Anteeksi, mutta kun luen kirjastossa, niin annan kasvojeni asettua neutraaliin ilmeettömyyteensä, olkoon se sitten vaikka nimeltään bitch face. Sori siitä.
P.S. Muuten, jos valitsee naisen kestohymyn perusteella, niin voihan se olla pettymys kun muuttaa yhteen naisen kanssa ja huomaa ettei kukaan jaksa hymyillä 24/7.