Ihanin asia mitä tuntematon on tehnyt sinulle?

Meille ei ollut tullut sunnuntaina lehteä lainkaan. Soitin asiakaspalveluun ja kerroin asiasta. Otin sitten kupillisen kahvia ja menin terassille hörppimään sitä kaikessa rauhassa. Puolen tunnin päästä pihaan ajoi Mersu, ja mies toi lehden minulle käteen. Oli nähnyt postilaatikolle, että meillä ollaan siinä pihassa, ja päätti sitten toimittaa lehden ihan perille asti. Se tuntui mukavalta.

Olin ollut New Yorkissa syömässä suositussa ravintolassa Harlemin puolella teini-ikäisen seuralaisen kanssa. Meillä ei ollut karttaa mukana, muistaakseni olin katsonut suunnilleen lähimmän metroaseman jolta oli suht pitkä kävelymatka ravintolaan. Alue oli yllättävän slummia, vaikka itse ravintolaan kannattikin mennä.

Takaisin tullessa satoi kaatamalla. Päästiin metrolle, teini pääsi lipullaan portista sisään, mutta itse en lukuisista yrityksistä huolimatta. Ehdin tajuta kasvavan paniikin aikana, että alueella ei liiku takseja, emmekä ole niin kartalla että voisimme sateessa lähteä kävelemään. Koko asema on tyhjä, samoin lipunmyynti.

Näen kun asemalle kävelee hieman elämää nähneen oloinen musta mies laulaen itsekseen. Näen jo lähestyvän loppuni mutta sanaakaan sanomatta mies vetää oman metrolippunsa automaatin läpi, näyttää kädellään että mene, ja poistuu sinne mistä tulikin. Omat ennakkoluuloni tätä miestä kohtaan hävettää vieläkin!

Olimme menossa eräille festareille tarkoituksena ostaa liput portilta. Matkalla alueelle vastaan tuli kolme naisihmistä jotka kysyivät ollaanko menossa kys tapahtumaan ja työnsivät kolme lippua kouraan. Eivät kuulema tarvinneet, eivätkä halunneet maksua. Annettiin se yksi ylimääräinen vielä yhdelle jonottajalle. Kiitos mukavasta illasta, ketä lienettekin! :)

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori, kävi tämä perinteinen valkoiset hoosut ja menkat alkoi. Olin seuraamassa jääkiekkopeliä ja erätauolla vessassa huomasin valtavan punaisen läntin perseessä. Yritin peilin edessä märällä paperilla saada sotkua pois huonolla menestyksellä.

Vessaan tuli minulle tuntematon nainen, joka näki mitä yritin tehdä, totesi ettei tuo onnistu. Sanoi minulle että mene vessakoppiin ja ota huosut pois, hän pesee ne. En meinannut uskoa että joku ihan oikeasti tekisi vieraalle ihmiselle jotakin tuollaista, mutta tämä nainen teki. Antoi myös kuukautissuojan. Olen ikuisesti kiitollinen.

Tässä oli nainen paikallaan! Ihana! ☺️

Up

Kynän jonossa aikanaan tajusin, että joku avaa mun vetskaria. Tunnelma oli tiivis eli hirveä tungos ja kesti hetken ennenkuin huomasin kyseessä olevan mun edessä seisovan tytön. Se vilkuili mua välillä samalla kun jutteli kavereidensa kanssa niitä näitä ja veti multa käteen loppuun asti. Sisään mennessä katosi enkä enää löytänyt sitä. Olin joku parikymppinen suhteellisen kokematon poika silloin ja ettin sitä tyttöä varmaan vuoden klubeilta :D

Näitä lisää!

Kun asuin vielä vanhemmilla, lukioikäisenä siis, lähdin koiramme kanssa kauppaan. Sulloin koiran autoon (ilman talutushihnaa) ja ajoin kaupalle. Jätin koiran autoon siksi aikaa, kun kävin kaupassa. Kun tulin takaisin autolle, havaitsin, että auto ei käynnisty. Siihen oli tullut joku ihme vika, rattilukko oli jumiutunut päälle.

Tajusin, että en pääse kotiin edes kävelemällä, koska talutushihnaa ei ole mukana. En voi antaa koiran juosta vapaana kotiin, jonne oli matkaa kuitenkin jonkun verran.

En muista miten tilanne eteni, mutta lopulta parkkiksella ollut nainen otti sekä minut, koirani että ostokseni autoonsa ja heitti minut kotiin. Siitä huolimatta, että hänen lapsensakin oli autossa, ja lapsi oli vielä koiralle allerginen! 

Siis tuo nainen jäi niin mieleeni, aivan ihana ihminen!

Joku tuntematon mies kehui koirani käyttäytymistä.

Vielä!!!!!! :)

Oltiin kahden kaverin kaverin kanssa menossa mökille, tilanne oli aika klassinen: kolme pissistä ja isin bemari. Kesken matkan alkoi kova sade, ja eiköhän kuskin puoleinen pyyhkiän sulka irronnut. Se jäi repsottamaan eikä pyyhkinyt ollenkaan.  Kenelläkään meistä ei ollut minkään mailman kokemusta autoista tai siitä että miten saataisiin se sulka fiksattu niin, että sillä ajaisi vielä parikymmentä kilometriä.

Ajettiin lähimmälle "huoltsikalle" joka löydettii ja mentiin nöyrinä kysymään apua. Oikeesti harvoin tuntee itsensä niin stereotypiseksi "stadilaiseksi" kuin silloin. Kuppilasta nousi vanhempi mies joka tuli katsastamaan tilannetta. Jotain se mumisi ja nauroi sille että kuinka avuttomia me kaupunkilaiset ollankaan.

Koitettiin miettiä jotain hätä-ratkaisua tähän tilanteeseen. "Isi saa sitten huoltaa sen kotona kunnolla.." Mies nauroi ja haki omasta pakustaan työkalupakin. Vetäsi rautalangalla pyykijän paikoilleen ja toivotti hyvää matkaa.

Tyttöjen kanssa mietittiin että jos kotipaika kunnalla sama olisi tapahtunut niin tuskin kukaan olisi auttanut, tai ainakin olisi vaatinut rahaa siitä.

Ainiin, ja se rautalanka viritelmä on edelleen autossa, koska isi on ihan yhtä kädetön kun me muutkin :)

Mulle ei oo kukaan tehnyt mitään. Höh.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin kahden kaverin kaverin kanssa menossa mökille, tilanne oli aika klassinen: kolme pissistä ja isin bemari. Kesken matkan alkoi kova sade, ja eiköhän kuskin puoleinen pyyhkiän sulka irronnut. Se jäi repsottamaan eikä pyyhkinyt ollenkaan.  Kenelläkään meistä ei ollut minkään mailman kokemusta autoista tai siitä että miten saataisiin se sulka fiksattu niin, että sillä ajaisi vielä parikymmentä kilometriä.

Ajettiin lähimmälle "huoltsikalle" joka löydettii ja mentiin nöyrinä kysymään apua. Oikeesti harvoin tuntee itsensä niin stereotypiseksi "stadilaiseksi" kuin silloin. Kuppilasta nousi vanhempi mies joka tuli katsastamaan tilannetta. Jotain se mumisi ja nauroi sille että kuinka avuttomia me kaupunkilaiset ollankaan.

Koitettiin miettiä jotain hätä-ratkaisua tähän tilanteeseen. "Isi saa sitten huoltaa sen kotona kunnolla.." Mies nauroi ja haki omasta pakustaan työkalupakin. Vetäsi rautalangalla pyykijän paikoilleen ja toivotti hyvää matkaa.

Tyttöjen kanssa mietittiin että jos kotipaika kunnalla sama olisi tapahtunut niin tuskin kukaan olisi auttanut, tai ainakin olisi vaatinut rahaa siitä.

Ainiin, ja se rautalanka viritelmä on edelleen autossa, koska isi on ihan yhtä kädetön kun me muutkin :)

Minä olin kerran isin Audilla liikenteessä kun isi oli matkoilla, menin sitten kilttinä tyttönä tankkaamaan ennen kuin palautin auton mutta en osannutkaan tankata. En ollut koskaan aiemmin käynyt ja se olikin vaikeampaa kuin kuvittelin. Huoltsikalta tuli sitten joku mies tankkaamaan auton puolestani kun näytin iin kärsivältä enkä saanut edes bensatankin luukkua auki. Kun menin sisälle maksamaan huomasin että korttini oli lukittu eli ei ottanut PIN-koodia vaan ilmoitti vaan että ei toimi. Huoltsikan mies sitten sanoi että ei hätää tulet ensi viikolla maksamaan. Niinpä soitin pankkiin seuraavana päivänä ja selvitin tilanteen ja kävin maksamassa. Tämä tapahtui Helsingissä. Enpä olisi uskonut että ihmiset vielä luottaa näin paljon.

Joku yläpeukutti kommenttiani vauva-foorumilla.

Mulla oli pankkikortissa plussa- ominaisuus ja olin juuri saanut uuden kortin postissa. Menin citymarketista ostamaan tarjouksessa olevia tuotteita. Kassalla alennusta ei jostain syystä tullut ja myyjä vilkaisi korttiani: plussa -ominaisuus oli jätetty pois uudesta pankkikortista jostakin syystä. Jonossa takanani ollut mies tarjoutui lainaamaan omaa plussa-korttiaan ja sain alet tuotteista.

Oltiin moottoripyörällä matkalla Pyhälle kun se kosahti keskelle ei mitään jotakin 80 km ennen Kemijärveä. Siihen sitten pysähtyi farkkuvolvo joka otti meidät kyytiin, vaati että haetaan hänen paku ja käydään noutamassa moottoripyörä kyytiin. Vaati saada heittää meidät pyhälle, mökille saakka vaikka olisimme olleet hyvin kiitollisia pääsystä kemijärvelle.

Tämä mies oli juuri tullut hammaslääkäristä ja suu kipeänä, mutta ei hänellä kuulemma muutakaan tekemistä ollut. Mitään ei huolinut kiitokseksi, edes bensarahaa vaikka kilsoja tuli reilusti yli 200. Ihan käsittämätöntä.

Pyhällä mieheni totesi että pyörä tarvii uuden hihnan tms. Sai tilattua sen Lahdesta matkahuollon kautta kemijärvelle, mutta mites hihnan nouto? Paikallinen baarimikko kuuli keskustelumme ja nakkasi pöytään oman pakunsa avaimet "kunhan dieseliä on yhtä paljon kuin lähtiessä" Whaaat!!

Pyörä saatiin kuntoon paikallisen korjausliikkeen avustamana, eivätkä hekään ottaneet mitään korvausta. Kirjoitin tästä kiitoskirjeen myöhemmin Lapin kansaan.

New Yorkissa, jenkkilän roadtripin viimeisenä päivänä olin roudaamassa isoa ja ähkytäynnä olevaa matkalaukkuani rappusia pitkin alas metroon. Kuulin takaatani huudon "She's crazy!" ja lähestyvät askeleet portaissa. Joku nappasi matkalaukustani kiinni jolloin näin silmissäni filmin, että sinne meni kaikki route 66:n varrelta ostamani muistot ym. Tää tyyppi, miespuolinen, laski matkalaukkuni maahan portaiden alapäässä ja sanoi ystävällisesti "You're Welcome"

Olin kyllä hetken hoomoilasena mutta tajusin kiittää :)

Tästä on melkein 15 vuotta aikaa. Silloin asuin taloyhtiössä, jonka parkkipaikalta lähdin tutun kyydillä kylälle. Perille päästyä tajusin että apua, kassini on kadonnut!!

Alkoi paniikki, missä se oli viimeksi? No, kauhukseni muistin, että laskin auton katolle kun autoin lasta kyytiin! Äkkiä takaisin autoon ja kaveri ajoi samaa reittiä takaisin, jos kassi olisi tippunut matkan varrelle? Ei löytynyt.

Olin itku kurkussa, että nyt joku löytäjä varastaa rahani (kassissa oli säästöni, joita olin jo pari vuotta säästänyt pienen pienistä tuloistani, noin 2000markkaa eli noin 350euroa, se oli iso raha), koti parkkipaikalla nielin jo itkua.

Autosta noustessamme naapurin noin lukioikäinen tyttö kavereineen juoksee kassini kanssa vastaan!

Voi sitä riemua, vieläkin hymyilyttää se helpotuksen tunne :)

Tyttö kertoi että oli ollut kävelyllä ja ohi ajaessamme laukkuni oli tippunut katolta! Hän oli ottanut sen talteen. Kiittelin häntä rehellisyydestä ja aloin kaivaa kassista löytöpalkkioksi rahaa. Nuorineito ei olisi ottanut mitään mutta annoin setelin hänen käteen, että oli kyllä sen arvoinen suoritus. Kiitos rehellisyydestä!

Nää on ihania, melkein itkettää kuinka mahtavia ihmisiä on vielä olemassa!

Eräs juna-asemanvirkailija lainasi rahaa että ehdin junaan :)