SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

Ei niitä masennuslääkkeitä jengi ihan huvikseen syö.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Vierailija kirjoitti:

Pari kk ssri masennuslääkkeitä syöneenä (ei ole tarkoitus lääkkeillä kuin päästä pahimman yli, terapialla minulle suurempi merkitys) voin kohteliaasti kehottaa ap:tä vetämään v*tun päähänsä. Rintasyövän riski olkoon, jos en enää ole se surkea ihmisraunio joka makaa sängyssä itkien ja miettii itsemurhaa.

Sovitaan, että lääkkeet aiheuttaa syöpää ja sovitaan, että masennus paranee spontaanisti ja terapialla. Miksi otat riskin, että saat rintasyövän, jos kerran elämä palautuisi urilleen ilman lääkkeitä? Vai onko niin, että usko pillerin parantavaan voimaan on niin suuri (placebo), että kannattaa mieluummin syödä lääkettä, josta on vakavia haittoja?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä masennuslääkkeitä jengi ihan huvikseen syö.

Kyllä syö. Monet näyttelee masentunutta, että saa pillereitä. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä masennuslääkkeitä jengi ihan huvikseen syö.

Kyllä syö. Monet näyttelee masentunutta, että saa pillereitä. Oikeasti.

:D Mitä he niillä pillereillä? Niillä ei pääse, no, high, tiettyjä lääkkeitä lukuunottamatta ja niitä ei hevillä Suomessa määrätä. Niistä sen sijaan saa useinkin mm. orgasmikyvyttömyyttä ja seksuaalista haluttomuutta. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Tutki ja opiskele asiaa. Sieltä se totuus löytyy. Lääkkeet ne eivät ole, paitsi ehkä sen placebon osalta.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

Niin niin, mutta miten ihmeessä ihminen selvisikään evoluutiossa n. 200 000 vuotta ilman sitä pilleriä? Elikin pitkään, jos keski-ikä harhasta poistetaan lapsikuolleisuus, kulkutaudit ja nälänhädät.

Joo, ihmiset oli tosi terveitä ennen nykyajan lääketiedettä. ...

Mitä turhaan pelotella ihmisillä tällaisella roskalla?

Ja hel-nyc, oikeasti olet ärsyttävä. Et ole itse saanut yhtään tutkintoa aikaan ja silti täällä koko ajan toitotat tuosta koulutuksesta. ...

No siinä vaiheessa kun käsitys keskustelemastaan aiheesta on ala-asteelaisen tasolla, niin toivoisin, että ko. henkilö kävisi sivistämässä itseään missä tahansa ettei levittelisi valheellista propagandaa. 

Hel-Nycci kun ei olekaan täällä valheellista propagandaa ikinä levittänyt... :D Kunnon sekopää, joka kirjoittelee mitä sattuu täysin totena.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä masennuslääkkeitä jengi ihan huvikseen syö.

Kyllä syö. Monet näyttelee masentunutta, että saa pillereitä. Oikeasti.

:D Mitä he niillä pillereillä? Niillä ei pääse, no, high, tiettyjä lääkkeitä lukuunottamatta ja niitä ei hevillä Suomessa määrätä. Niistä sen sijaan saa useinkin mm. orgasmikyvyttömyyttä ja seksuaalista haluttomuutta. 

No niin, eli kannattaa syödä lääkkeitä, että elämänlaatu huononee?

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Älä yleistä omaa kokemustasi ja ajatuksiasi koskemaan jokaista muuta ihmistä.

Oletko muuten itse syönyt näitä lääkkeitä?

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Tutki ja opiskele asiaa. Sieltä se totuus löytyy. Lääkkeet ne eivät ole, paitsi ehkä sen placebon osalta.

Minä olen lukenut psykologiaa 4v yliopistossa, opiskellut biokemiaa osana antropologian opintoja. Siskoni on proviisori, uskoisin että meillä on kaiken kaikkiaan melko kattava otanta yhteistietoutta. Joten jos voisit jotain "vinkkejä" antaa? Ja määritellä millä tapaa lääkkeet eivät ole "lääkkeitä" paitsi placebona, vaikka juuri kysyit että mitä sitten kun lääkkeet lakkaavat vaikuttamasta toleranssin kasvaessa? Etkö itse näe sitä hieman ristiriitaisena, sillä kaikkihan me tiedämme, että placebolle ei tule toleranssia. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Kirjoititko itsestäsi? Hih.

"Asiakkaissamme". Mitä jos vaan lopettaisit provoilun. Mitäs lapsille kuuluu? Ovatko taas hoidossa?

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Älä yleistä omaa kokemustasi ja ajatuksiasi koskemaan jokaista muuta ihmistä.

Oletko muuten itse syönyt näitä lääkkeitä?

En. En ole koskaan ollut masentunut, joten en väitä tietäväni millaista on elää masennuksen kanssa. Mutta tiedän millaista on elää masentuneen kanssa. 

En yleistä omien kokemusteni perusteella, vaan argumentoin lääkkeiden hyötyjen puolesta. Niitäkin on olemassa. 

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Tutki ja opiskele asiaa. Sieltä se totuus löytyy. Lääkkeet ne eivät ole, paitsi ehkä sen placebon osalta.

Minä olen lukenut psykologiaa 4v yliopistossa, opiskellut biokemiaa osana antropologian opintoja. Siskoni on proviisori, uskoisin että meillä on kaiken kaikkiaan melko kattava otanta yhteistietoutta. Joten jos voisit jotain "vinkkejä" antaa? Ja määritellä millä tapaa lääkkeet eivät ole "lääkkeitä" paitsi placebona, vaikka juuri kysyit että mitä sitten kun lääkkeet lakkaavat vaikuttamasta toleranssin kasvaessa? Etkö itse näe sitä hieman ristiriitaisena, sillä kaikkihan me tiedämme, että placebolle ei tule toleranssia. 

Huonosti on mennyt oppi perille. Harmi. Oletkohan tämä Fitlinen biokemisti, joka myy kaikenmaailman paskaa ihmisille kalliilla? Väittää esimerkiksi, että muovipöntössä kasvavat bakteerit alkaa pyöriä tiettyyn suuntaan ja saa aikaan parempaa jogurttia, kuin tavallinen pönttö?

Annan yhden vinkin ja tule sen jälkeen takaisin: katso nämä videot ja kerro, mitä mieltä sitten olet masennuksesta

Mikäli et katso, olen sitä mieltä, ettet tiedä edes undergraduated-opintojen vertaa aiheesta ja tämä viestien vaihto on täysin turhaa.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Älä yleistä omaa kokemustasi ja ajatuksiasi koskemaan jokaista muuta ihmistä.

Oletko muuten itse syönyt näitä lääkkeitä?

En. En ole koskaan ollut masentunut, joten en väitä tietäväni millaista on elää masennuksen kanssa. Mutta tiedän millaista on elää masentuneen kanssa. 

En yleistä omien kokemusteni perusteella, vaan argumentoin lääkkeiden hyötyjen puolesta. Niitäkin on olemassa. 

Jotain vikaa sulla selkeästi päässä on. Persoonallisuushäiriö? Pakko-oireinen häiriö? Yleinen ahdistuneisuushäiriö? Päihderiippuvuus?

Saan varmaan kokea molemmat. Masennus on jo ja rintasyöpä on periytyvää, että jippijaijee, voin edelleen syödä lääkkeeni huoletta.

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin elä iloisena/normaalilla mielentilalla hiukan pidempään, vaikka siitä lopulta seuraisi rintasyöpä, kuin lopettaisin lääkkeet ja tappaisin itseni. Niitä lääkkeitä otetaan ihan tarkoituksen ja tarpeen kanssa, eikä huvikseen napsita nappia naamaan. Jos lääke on määrätty ja se on auttanut, niin sitä ei kannata lopettaa tuosta vain koska joku sanoi että siitä tulee pitkällä juoksulla syöpä. 

Porkkanastakin voi saada syövän nykypäivänä.

ssri lääkkeet aiheuttaa itsemurhia. Se siitä "iloisesta elämästäsi". ENtä jos ottaisit vastuun itse omasta onnellisuudestasi? Kokeile!

Sinäkö olet sitä mieltä, että SSRI-lääkkeet tekevät ihmisen onnelliseksi noin vain? :D Entä jos hankkisit vähän koulutusta ja palaisit asiaan?

Voisitko hyväksyä sen, että olet kouluttamaton?

Jos lääkkeet toimivat jollakulla, mitä hittoa se muille kuuluu?

Voisitko hel -nyc hyväksyä sen, että olet kouluttamaton etkä ole töissä, joten et tiedä oikein mistään mitään? Ja olla möykkäämättä täällä.

Koulutusta minulla on usean opintopisteen verran. Itse asiassa, melkein kahden tutkinnon verran. Siihen päälle erilaiset kurssit YO:n ulkopuolella, niin koulutusta löytyy. Koulutusta arvostan. Yliopiston, kansalaisopiston, omaa lukemista, mitä tahansa millä laajentaa sitä omaa tietämystään. Enkä möykkää. Onko sinusta ok, jos joku levittää valheellista tietoa ja aiheuttaa sen, ettei joku ehkä uskalla ottaa tarvitsemaansa lääkitystä?

Vaikka sinulla olisi 1000 op:tä, ei se kerro yhtään mitään sinun osaamisestasi, ellei se ole juuri tämän aiheen opiskelemista.

Olen hel -nycin alkuperäinen kritisoija ketjussa ja vedän hyökkäykseni sikäli pois, että hän oli täysin oikeassa aloituksen tekijän sivistystasosta, jonka puutteellisuus (sekä aloituksen ilkeämielisyys) kävivät jo ensimmäisen viestin kirjoitusasusta selville.

Opiskelu kuitenkin antaa tiettyjä valmiuksia ajatella itsenäisesti ja kriittisesti sekä käsitellä tietoa.

Lankeat juuri siihen, mihin yksikään aidosti kouluttautunut EI lankea: sinun tulee kommentoida asiaa, ei ikinä asian ESITTÄJÄÄ vastaan! Eli jos argumentointikykysi loppuu, vetäydyt taka-alalle ja jätät asian kertojaan liittyvät huomautukset itsellesi. Mikäli haluat osoittaa, että asian esilletuojan kirjoitusasu vesittää tutkimustulokset, tulee sinun voida todistaa, miksi ne tutkimustulokset ovat vesittyneitä, eikä arvostella asian esittäjään liittyviä kommentteja. Tajuatko?

Silloin aloittajan pitäisi varmaankin aloittaa jotenkin muuten kun menemällä henkilökohtaisuuksiin... ks. otsikko. Silloin vastauksetkin olisivat asiallisempia. Sitä paitsi, et ole kommentoinut mitenkään aihetta sen jälkeen kun tutkimuksen todettiin koskevan vain yhtä vaikuttavaa ainetta, joka ei ole edes kovin suosittu Suomessa. Ja sen jälkeen todistettiin tutkimuksella, että yleisesti SSRI-lääkkeiden ja rintasyövän välillä ole linkkiä. Tähän toivoisin asiallisia kommentteja aloittajalta. 

En ole aloittaja, mutta:

a) mikä oli mielestäsi henkilökohtaisuuksiin menevää,

b) mikä saa sinut olettamaan, etteivät muut lääkemolekyylit voisi aiheuttaa samaa,

c) miksi uskot vain yhteen puoltavaan / ei puoltavaan tutkimukseen?

Kysytkö tuota a -kohtaa ihan tosissasi? No, miten olisi vaikka ihan otsikko: SSRI/masennuslääkkeet aiheuttaa rintasyövän. Ettäs sitten tiijät, etkä ihmettele että "MIKSI mä"?

b+c) Miksi sinä uskot vain yhtä puoltavaa tutkimusta? Minä olen terveen skeptinen, on ihan hyvin mahdollista, että jossain vaiheessa huomataankin, että ne aiheuttavat rintasyöpää. Kuitenkin niitä on käytetty nyt jo 80-luvun lopulta lähtien massoilla ja ne ovat olleet jatkuvasti yleisen vahdinnan alla, koska aina löytyy uusia kritisoijia uusilla huolenaiheilla. 

Lisäksi huolenaihe oli ja se tutkittiin - löydös oli negatiivinen. 

Sitä paitsi, henkilökohtaisesti uskon, että olisin kuullut mikäli niissä olisi jotain erityisen hälyttävää, sillä siskoni on proviisori ja vapaaehtoistyössäni tapaan usein psykiatreja, jotka ovat vapaaehtoisina samassa yhdistyksessä. 

a) Tarkoitit siis otsikkoa. Ymmärrän.

b+c) En usko, mutta en voi poissulkea kumpaakaan vaihtoehtoa ja mikäli on olemassa hypoteesi, joka hiemankin saa totuuspohjaa allensa, on viisaampaa tarkastella sitä kriittisesti kuin jättää huomiotta.

Proviisorit ja psykiatrit ovat viimeisiä, jotka sinulle mitään lääkkeiden käytön vastaista kertoisivat. Kyse on heidän leivästään ja kaikki lääketieteen parissa työskentelevät pyrkivät maksimoimaan lääkkeiden käyttöä. Se on koko tieteen tarkoituskin. LÄÄKEtiede.

Itse asiassa, psykiatrit eivät pyri maksimoimaan lääkkeenkäyttöä, vaan parantamaan potilaitaan. Toisekseen, siskoni kyllä kertoisi minulle, jos jotain hälyttävää ilmaantuisi. Iso osa asiakkaistamme on masentuneita ja lahjoitusten avulla he saavat lääkityksen niin halutessaan (psykiatrin todettua heidät hyviksi kandidaateiksi lääkehoitoon, kaikki eivät ole). Lääkkeet ovat nostaneet monta asiakastamme todellisesta suosta, jonka vuoksi minusta olisi karmeaa että ihmiset niistä kieltäytyisivät katteettomien pelkojen vuoksi. 

Kaiken turvallisuuden tutkiminen on aina positiivinen ja suositeltava asia. Toivon, että aiheesta tehdään vielä useampia tutkimuksia. 

Psykiatri on nimenomaan lääkkeiden parantavaan voimaan uskova ihminen. Mikäli väitteesi olisi tosi, psykiatrit pyrkisivät ohjaamaan ihmisiä psykologeille, tai vaikka ECT-hoitoon (joka on tehokkaampi kuin mikään lääke), kuin määräisi lääkkeitä. Tajuatko?

Et voi millään tietää ovatko asikkaanne nousseet suosta lääkeaineen vuoksi. Kyse voi olla siitä, että masennus esimerkiksi paranee spontaanisti ajan kanssa, lääkitsi tai ei. Tai sitten siitä, että ihminen saa huomiota osakseen.

Suosittelen tarkastelemaan aihetta lukemalla sellaisia tutkimuksia, joita ei rahoita lääketehtaan. Aloita Cochranesta.

Suomen tilanne on hieman eroava, sillä iso osa Suomessa annettavista hoidoista kustantaa lienee KELA? USAssa ne kustantavat vakuutusyhtiöt, eli jos psykiatri katsoo, että potilas hyötyy terapiasta, sitä järjestetään (toki vakuutuksissa on eroja). ECT on tehnyt uuden tulemisen, mutta sille löytyy kritisoijansa. Itseäni kiinnostaa lähinnä sen vaikutus muistiin, vaikkakin tässäkin on tehty harppauksia. 

Kenen sinä luulet kehittävän ECT-tekniikkaa potilaidensa kanssa, jos ei juuri psykiatrien? 

Ja mitä asiakkaihini tulee, osaan kyllä (sen kuuluisan koulutukseni ansiosta) miettiä heidän paranemisensa kontekstia laajemminkin. Silti olen sitä mieltä, että osa heistä on noussut juurikin masennuslääkkeiden ansiosta.

Suomessa syödään hirveästi lääkkeitä. Tutustu Kelastoon. Muihin maihin verrattuna järjettömiä määriä. Mitä se kertoo siitä, että lääkkeet parantaisivat? Miksi esimerkiksi  Käypä hoito-työryhmä päätti muuttaa suosituksia masennuksen hoidossa lääkkettömään suuntaan? Miksi uusimmat tutkimustulokset ovat negatiivisia? Miksi fiksut lääkärit eivät määrää masennuslääkkeitä?

Psykiatrit eivät kehitä ECT-tekniikkaa. Menes Auroran sairaalaan ja tsekkaa, ketkä niitä potilaita siellä hoitaa. Psykiatri määrää ihmisen ECT:hen joko sen takia, ettei yksikään lääke toimi, tai siksi, että on niin psykoottinen ja itsetuhoinen, että arvelee lääkkeiden olevan toimimattomia.

Mikäli arvioit, että joku nousee masennuslääkkeiden ansiosta, tajuat, että masennuslääkkeiden tehosta yli puolet on placeboa. Miksi et siis puolusta placeboa?

Koska olen nähnyt läheisen ihmisen masennuksen ja sen, kuinka vasta joku lääkeyhdistelmä toimi kuin junan vessa. Joutuu syömään lääkkeitä lopun ikäänsä, mutta minä olen vain kiitollinen, että apu löytyi. Jos se olisi placeboa, olisi se tapahtunut jo ensimmäisen lääkityksen yhteydessä. Sen sijaan hänelle löytyi monimutkainen kombo, joka vei masennuksen kokonaan pois. Hän on täysin oirevapaa ja opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja elää elämänsä onnellisinta aikaa. Kiitos masennuslääkkeiden. 

Samaa olen nähnyt myös asiakkaissamme. Heillä vain ei ole mahdollisuutta samanlaisiin lääkekokeiluihin.

Hahhah. Uskomatonta. No mites käy, kun elimistön toleranssi kasvaa ja kyseinen kombo ei toimikaan enää? Viittauksesi siihen, että pitää syödä koko loppuelämänsä kertoo juuri tietämättömyydestäsi: se on lääketeollisuuden markkinalause, joka tuli joskus 1980-luvulla siitä, että mm. Prozac mainostettiin korjaavan masennuksen kuten insuliini diabeteksen. Oikeasti nyt, opiskele asiaa ja pohdi sitten uusiksi. Asiakkaiden kannalta on toki hienoa, että he ovat parantuneet tässä hetkessä, mutta se, mitä heidän tuelvaisuutensa on, tai millaisia heidän lapsistaan tulee, voi olla hieman toista kuin oletat.

Näillä asiakkailla on elämä siinä pisteessä, että jos ei sieltä suosta pääse nousemaan, niin sitten ei nousta enää koskaan. Et taida käsittää sitä. Siinä ei paljonkaan paina, mitä tapahtuu 20yrs down the road. 

Älä yleistä omaa kokemustasi ja ajatuksiasi koskemaan jokaista muuta ihmistä.

Oletko muuten itse syönyt näitä lääkkeitä?

En. En ole koskaan ollut masentunut, joten en väitä tietäväni millaista on elää masennuksen kanssa. Mutta tiedän millaista on elää masentuneen kanssa. 

En yleistä omien kokemusteni perusteella, vaan argumentoin lääkkeiden hyötyjen puolesta. Niitäkin on olemassa. 

Jotain vikaa sulla selkeästi päässä on. Persoonallisuushäiriö? Pakko-oireinen häiriö? Yleinen ahdistuneisuushäiriö? Päihderiippuvuus?

Minkä perusteella? Ei, minulla ei ole mitään vikaa päässä. Ei persoonallisuushäiriötä, ei masennusta, ei OCD:ta, ei syömishäiriötä, ei ahdistuneisuutta, ei riippuvuuksia. Olen tavallinen tylsä kotiäiti. Sinä sen sijaan sovellut varsin huonosti psykiatriksi että selvännäkijäksi. Suosittelen jotain muuta alaa.

Vierailija kirjoitti:

We’ve told you before about the dangers of SSRIs, an incredibly popular class of antidepressants that can cause violent outbursts—both homicidal and suicidal. But now, researchers have found another alarming side effect: they may promote breast cancer.

About 70% of breast cancers are sensitive to estrogen—that is, estrogen contributes to their growth. Recently, researchers have found that paroxetine—the active ingredient in Paxil and Pexeva, some of the most widely prescribed SSRI antidepressants—has an estrogenic effect that likely promotes the development and growth of breast tumors in women.

http://www.anh-usa.org/popular-antidepressant-may-promote-breast-cancer/

paroxetinea ei käytetä kaikissa masennuslääkkeissä - mahtaako olla yhdessäkään Suomessa myytävässä.

Ihan kaikki jokapäiväiset asiat altistaa syövälle. Ei pelkästään lääkkeet.