Onko kukaan palannut exänsä kanssa yhteen eron jälkeen?

Suosittelen ottamaan etäisyyttä. Parantelette 'haavojanne'. Sitten jonkin ajan kuluttua, jos sinua vielä kiinnostaa yhteenpaluu niin ota yhteyttä. Voi hänkin tietty ottaa kun alkaa ihmettelemään miksei sinusta kuulu. Itse en onnistunut palaamaan yhteen, mutta olemme ystäviä nykyään ihan.

No ei ole järkeä, jos ex on edelleen katkerana suhun. Ja vaikka palaisittekin yhteen niin mieti sitä katkeruuden ja vanhojenmuisteluiden määrää mitä siitä seuraa. Helpommalla pääsette molemmat kun nyt vaan annatte olla eikä tarvi kahta kertaa todeta ettei onnistu. Ei kai se ainoa kala meressä ole...

Miksi vihamielinen? Mistä syystä ero tuli? Onko lapsia?

Onko vihamielinen sinua kohtaan eron syistä johtuen vai siksi, että hänellään itsellään on jo uusi nainen kuvioissa ja siksi haluaa pitää sinut henkisesti etäällä? Oma ex oli, jos ei nyt vihamielinen suorastaan muttei nyt oma itsekään, tuosta jälkimmäisestä syystä ja se alkoi jo ennen kuin me olimme eronneetkaan. Suosittelen etäisyyden ottamista joka tapauksessa (ainakin henkisen  sellaisen jos kuitenkin jostain syystä olette tekemisissä keskenänne), exästä irti pääseminen kestää kuitenkin pitkään ja etäisyyden ottaminen on hyväksi siinäkin tapauksessa, että joskus palaisitte yhteen. Näet exäsi paremmin virheineen päivineen, etkä ehkä enää haluakaan palata yhteen. Toki joudut myös sietämään sen, että exälläsi ehkä piankin on joku uusi kainalossa eikä se mahda todellakaan tuntua hyvältä.

Itse asiassa otinkin eron jälkeen etäisyyttä pariksi kuukaudeksi. Se teki tosi hyvää ja tunsin pääseväni aika nopeastikin jaloilleni. Olin henkisesti mielestäni jo aika hyvin jättänyt sen suhteen taakseni. Mutta sitten mies otti yhteyttä. Kirjoitti ajattelevansa miinua, kaipaavansa, katuvansa tekojansa jne. Itse olin aika varautunut siinä vaiheessa ja se hyvä avaus johti siihen, että ajauduimme vänkäämään vanhoista asioista ja syyttelemään toisiamme. Minua kaduttaa nyt hirveästi, että reagoin noin, koska jälkikäteen aloin miettiä, että itse asiassa haluaisin hänet takaisin. Tuosta on nyt pari kuukautta ja olemme sen jälkeen olleet taas tekemisissä. Kerroin hänelle, että haluaisin palata yhteen. Hän ei kuulemma ole valmis sellaiseen. Toivoisin, että saisin jotenkin hänen mielensä muutettua.

En vain tiedä onko tässä mitään toivoa enää ja olisiko se etäisyyden ottaminen taas paras vaihtoehto oman henkisen jaksamiseni kannalta.

Ap

Palasin exän kanssa yhteen lukemattomia kertoja. Loppuviimeksi jäi exäksi ja pysyy exänä. Kyllä varmaan se kerran yhteen palaaminen voi yhden kerran onnistua mutta jatkuva on/off on todella kuluttavaa pidemmän päälle.

Sanot exälle suoraan että haluat palata yhteen. Jos exäsi tuntee samoin niin hyvä juttu. Jos ei, niin move on.

On vihamielinen käsittääkseni siksi, että menin kertomaan hänelle, että minulla on ollut tässä välissä suhde toiseen mieheen. Mustasukkainen siis. En tiedä onko hänellä ketään uutta, mutta uskoisin ettei ole, ainakaan mitään vakavampaa. Tulen huonovointiseksi, kun ajattelenkin, että hän olisi jonkun toisen kanssa.

Yhteisiä lapsia miellä ei ole, kummallakin on kyllä omansa. Eroon on monia syitä. Omalta puoleltani voin varmaan sanoa, että olin liian epävarma, tarkertuva, kontrolloiva. Nyt en enää olisi, olen vahvistunut tosi paljon tämän kevään ja kesän aikana. Ja hän sitten taas oli vetäytyvä, helposti suuttuva, välillä suoraan sanottuna kohteli minua huonosti, mistä syystä itsekin harkitsin eroamista monet kerrat. Olen tuotakin miettinyt paljon ja ajatellut, että otin liian raskaasti hänen ajoittaiset mykkäkoulunsa ja hankaluutensa. Meillä oli kuitenkin tosi paljon hyvää, tosi paljon. En ole ikinä eläessäni rakastanut ketään niin paljon, enkä varmaan koskaan rakastakaan. Tämä ero on ollut elämäni kamalin kriisi.

Ero oli joka tapauksessa enemmän tai vähemmän yhteinen päätös. Enemmän hänen. Mutta se oli ainoa keino lopettaa jatkuva riitely, mihin olimme ajautuneet.

Ap

Asuitteko yhdessä ja kuinka pitkään? Vai olisiko suhteen jatkaminen nyt helppoa entiseen tapaan, jos ette asuneet yhdessä?

Emme asuneet yhdessä mutta meillä oli suhde viisi vuotta. Periaatteessahan suhteen lopettaminen ja uudelleen aloittaminen olisi helppoa, alkaisimme vain tapailla niinkuin ennekin, päätyisimme sänkyyn jne. Mutta hän ei tunne olevansa valmis. En oikein tiedä mitä sekin tarkoittaa. Ei vielä valmis vai ei koskaan valmis. Kai kyse on siitäkin, että hän pelkää, että palaisimme samaan tilanteeseen missä olimme koko kevättalven - jatkuvaa riitelyä, mykkäkouluja, erolla uhkailua puolin ja toisin.

Ap

Hmm..Jos mies sanoo, ettei tunne olevansa valmis, niin useimmiten se tarkoittaa, että hänellä on uusi nainen, mutta ei ole varma tästä. Joten pelaa aikaa kanssasi.

Toivottavasti tämä ei tässä kohtaa pidä paikkaansa - itse tunnet exäsi paremmin. Siltä se vain kuulostaa.

Mistä asioista teillä oli riitoja, mykkäkoulua ja erolla uhkailuita? Eivätkö ne ongelmat ole muutettavissa, tai miksi epäilet että palaisitte samaan?

Itse en usko, että palaisimme samaan, mutta tiedän, että hän ajattelee niin. Uskon muuttuneeni paljon, enkä enää tekisi samoja virheitä. Antaisin hänen olla enemmän oma itsensä, en vaatisi ja syyttelisi kuten ennen. Kyse oli siitä, että odotin häneltä liikaa. Nyt kun olen menettänyt sen mitä minulla oli, tajuan, että se olisi ollut ihan riittävää. Kaduttaa kauheasti, että olin niin vaativainen. Se on varmaan yksi iso syy miksi haluaisin uuden mahdollisuuden.

Mutta ei kai minulla ole mitään keinoa vakuuttaa häntä, että toisella kertaa se olisi erilaista? Varsinkin kun hän ei anna minulle tilaisuutta.

Voihan se tosiaan olla, että hänellä on uusi nainen. Siitä kuitenkin olen aika varma, ettei vielä silloin pari kuukautta sitten ollut, kun hän otti minuun yhteyttä ja aloimme satunnaisesti tapaillakin. Kun näimme ensimmäistä kertaa tauon jälkeen, hän oli tosi iloinen tavatessaan minut ja meillä oli oikein mukavaa. Sen jälkeen hän on etääntynyt ja uskon yhdeksi syyksi se, että hän pelkää minun painostavan hänet takaisin suhteeseen.

Ap

Sinun pitää valloittaa hänet takaisin. Olla erilainen siinäkin, että hän voi uskoa, että suhteessakin olisit erilainen. Oletko nyt ottanut yhteyttä entiseen tapaan? Jos olet, muuta tapojasi. Keksi jotain uutta!

Juuri noin minä olen ajatellutkin, että minun pitäisi näyttää hänelle, että olen erilainen. Viime aikoina olemme pitäneet yhteyttä tekstareilla ja niiden kautta sitä muutosta on hiukan vaikea välittää. Mutta ehkä keksisinkin jotain tosi fiksua mitä voisin kirjoittaa hänelle ja saada hänet edes harkitsemaan yhteen palaamista. En vain yhtään tiedä mitä se voisi olla.

Ja sitten pelottaa, että jos hänellä jo onkin uusi nainen. Ja joka tapauksessa on vain ajan kysymys koska hän löytää jonkun uuden (etenkin kun hän on aivan tokuttoman upea mies). Sitten pelini on pelattu ja olen ihan turhaan miettinyt kuukausitolkulla näitä ja aiheuttanut itselleni uutta sydänsurua.

Ap

Kuuden vuoden yhdessäolon jälkeen vaimo otti ja lähti erittäin riitaisesta liitostamme. Asui vuoden vanhempiensa luona. Sillä ajalla minulla oli jo parikin uutta naisystävää. Vuoden jälkeen palasimme yhteen. Kesti vielä monta vuotta, ennen kuin suhteemme jotenkin vakautui. Suhteen jatkaminen oli vaimolleni tärkeämpää kuin minulle, mutta enhän minäkään ihan haluton ollut.

Työtä tämä on vaatinut, ja monessa asiassa pitkällistä joustamista.

Vierailija kirjoitti:

Kuuden vuoden yhdessäolon jälkeen vaimo otti ja lähti erittäin riitaisesta liitostamme. Asui vuoden vanhempiensa luona. Sillä ajalla minulla oli jo parikin uutta naisystävää. Vuoden jälkeen palasimme yhteen. Kesti vielä monta vuotta, ennen kuin suhteemme jotenkin vakautui. Suhteen jatkaminen oli vaimolleni tärkeämpää kuin minulle, mutta enhän minäkään ihan haluton ollut.

Työtä tämä on vaatinut, ja monessa asiassa pitkällistä joustamista.

Onko teillä lapsia? Jos on, niin varmaan yhteenpalaamisen eteen on valmis tekemään enemmän.

Miten tuo yhteen palaaminen tapahtui ja kumman aloitteesta? Ihanko suoraan vain toinen ehdotti sitä, vai "treffailitteko" ensin. Ja olitteko pitäneet yhteyttä sen vuoden aikana, kun olitte erossa?

Ap

Kerran. Ei toiminut toisellakaan kerralla (yllättävää........) ja nykyään ollaan vaan kavereita. :D

Joo palattiin yhteen ja erottiin taas :D

Tulipahan varmuus ettei ikinä enää tuon ihmisen kanssa yhteen.

Mielenkiintoinen ketju. Olen juuri samassa tilanteessa ap:n kanssa. Olen ollut liian vaativa ja syyttelevä. Jopa vaatinut häntä muuttumaan. Nyt kun olemme eronneet, vasta tajusin kuinka pieniä ja mitättömiä asioita ne ovat olleet. En antanut hänen esimerkiksi ottaa septumia, koska en pitänyt niistä ja se olisi rumentanut häntä. Eron jälkeen hän sen otti, ja tajusin että sama ihminen hän on siitä huolimatta eikä se nyt edes ole niin suuri asia. Lisäksi nyt koko ajan pelkään milloin hän löytää uuden, koska on todella hyvännäköinen ja heti eron jälkeen jo sai netissä yhteydenottoja tuntemattomilta facebookissa, ja hekin sanoivat että tulet varmasti löytämään uuden kun olet niin hyvännäköinen.

On se varmaan niin, että jos ei ensimmäisellä kerralla toiminut, ei toimi toisellakaan ilman isoja muutoksia. Mutta jotenkin ajattelen niinkin, että sitten jos toinenkin kerta kariutuu, voisi ainakin olla ihan varma, että eropäätös oli oikea.

Voisitteko te kahdesti eronneet vielä kertoa miten kauan olitte erossa ennen sitä toista yritystä ja miten se yhteen palaaminen tapahtui? Vaatiko se jommaltakummalta osapuolelta paljonkin panostusta/ maanittelua?

Ap

En suosittele. Kokemusta on. Piiiitkän liiton jälkeen sain lopultakin eron aikaiseksi. Mies oli uskoton jatkuvasti. No, asuttiin erillään reilut puoli vuotta ja mikä hulluus iskikin, ajattelin yrittää vielä kerran yhteisen lapsen takia.

Ekana yhdessäoloiltana lähdettiin ulos. Tuli vastaan miehen entinen duunikaveri, joka pienessä sievässä juorusi suhteista, joista minulla ei ollut ollut aavistustakaan.

Se oli sillä selvä.

Molemmat ollaan nyt tahoillamme onnellisesti uusissa liitoissa.