Konmari neuvoja?
Äskeinen ketju meni kinaamiseksi. Jos voitaisiin lähteä siitä, että itse arvelen että metodi voisi olla hyödyllinen, niin voitaisiinko pysyä konkreettisissa neuvoissa?
Olen siis tutustunut perusjuttuihin, mutta nyt kun alan toteuttaa sitä (ainakin omalla tavallani) niin olisiko hyviä käytännön neuvoja sitä käyttäneiltä?
Esimerkiksi, oletko heittänyt pois jotain mitä olet joskus katunut?
Kiitos!!!!
Kommentit (59)
Konmari varmaan toimii, jos ihmisellä ei ole tajuttomasti tavaraa ja sotku ja tavaran kasautuminen ei johdu emotionaalisista sidoksista tavaraan. Hoardaajallehan kaikki tavara ja sen haaliminen tuottaa iloa (ja samalla vaikeuttaa sitä arkielämää pahasti, kun tavaraa on liikaa) ja se on koko ongelman juuri. Minusta pitäisi myös tehdä tietty arviointi ja vähän syvällisempi itsensä kohtaaminen ennen kuin alkaa raivaamaan ja selvittää itselleen miksi on sotkuista tai miksi tavaraa kertyy. Kyse voi olla ADHD- tai ADD-tyyppisestä hajamielisyydestä ja huonosta keskittymisestä ja jumiutumisesta vaikka nettiin. Tavarat jäävät levälleen ja asiat kesken ja kama katoaa omilta paikoiltaan, jos niillä koskaan on paikkaa ollutkaan. Konmari ei tuota pysyvää ratkaisua tällaiseen. Toki tavaran vähentäminen voi helpottaa ihan varmasti jokaisen arkea, mutta kyse on vähän kuin laihduttamisesta, jossa keskitytään vaan kalorilaskentaan ilman, että analysoidaan konkreettisia tai psyykkisiä syitä läpi ylipainon kertymiselle ja aikaisempia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten, onko kenelläkään kokemusta siitä, miten on kokenut käytännöllisimmäksi toimintatavaksi vaatteiden kanssa, jotka nyt ovat liian pienet mutta joihin toivon /suunnittelen taas mahtuvani? Kannattaako säilytellä laihtumista odotellessa vai tyhjentää vain kaapista kun ovat nyt siellä tyhjänpanttina?
Ei kannata säilytellä. Helpotti, kun luovuin niistä. Paino laskee jos on laskeakseen, mutta ne käyttämättömät vaatteet siellä kaapissa stressasivat koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kyse on siitä, että pelkään innostuvani heittämään liikaakin pois. Itselläni ainakin tuo "jos se tuottaa iloa" ei nyt ole ihan suoraan sovellettavissa.
Pointtina on vähän sama kuin jos kysyisi, että miten laihtua, niin joo, vastaus on megasimppeli. Mutta sitten ne kokemuksen tuomat pienet vinkit ovat yleensä kullanarvoisia jotta jonkun asian voi oikeasti toteuttaminen onnistuneesti.
Itse kun en nyt ihan purematta niele tuota Konmaria vaan halusin juuri tietää käytännön kokemuksista.
En minäkään mitään purematta niele. Ymmärsin kuitenkin pointin siinä raivauksessa - juuri se elämänasenteen muokkaaminen.
Käytännön kokemuksia - älä raivaa miehesi tavaroita. Varmista, että olet jättänyt vasemmankätisten sakset, olivat ne mitä väriä tahansa. Lajittele kaikki mahdollinen poislähtevä ja heitä roskiin vain mitä on pakko, kierrätä kaikki muu. Älä tunne huonoa omaatuntoa uuden asian ostamisesta, jos sinulla on siihen varaa.
En ole kaivannut mitään poisheittämääni. Siksi siinä kirjassa ohjeistetaan aloittamaan vaatteista ja ottamaan muistoesineet viimeisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Jossain loppuvaiheessa kirjaa oli esimerkkinä, että asiakkaalla oli isoisänsä valokuva-albumi. Marie käski heittää sen pois, koska se oli jo tehtävänsä tehnyt eli tuottanut iloa edesmenneelle isoisälle. Omatkin albumit pitäisi pistää osiin ja heittää pois ne kuvat, jotka eivät tuota iloa.
Uskomatonta. Heittää vaan pois, eikö pitäisi edes tarjota muille sukulaisille. Kammottaa ajatellakin, että joku omista sukulaisista heittäisi vanhojen sukulaisten albumit pois.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Luin kirjan, nyt kaipaan lähinnä käytännön kokemuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Mutta et toteuttanut raivausta? Itse koen sen tärkeäksi, koska juuri siinä muovataan aivojen hermoradat uusiksi. Sen jälkeen on helpompi katsoa, mitä ottaa käyttöön pitkällä tähtäimellä ja mitä ei.
Olen juuri tekemässä sitä. Pidän pieniä breikkejä jolloin esimerkiksi sattumalta huomasin että täällä oli ketju siitä, mutta se meni kinaamiseksi.
Pidän breikkejä, koska inhoan tällaista järjestelemistä. Siksi saattaisinkin helposti heittää vähintään tyyliin puolet vaatteistani pois, jos menisin vain tuon "tuottaako iloa" prinsiipin mukaan? Itselläni on esimerkiksi pari jakkupukua töitä varten joihin liittyy vain inhoa (osaksi koska käytän niitä niissä tylsimmissä neuvotteluissa) mutta en ole ihan varma, kannattaako niitä silti sen perusteella heittää pois, koska en ole varma ehdinkö ostoksille (ja löytäminen mieluisia vaatteita!) ennenkuin työt ja paltsut taas alkavat heti elokuun alussa.
Mutta siis lyhyt vastaus kysymykseen; olen keskellä tuota raivausta.
Minua kiinnostaa mistä aika koko talouden tavaroiden läpikäymiseen sitä vihoviimeistä kaapinnurkkaa myöden. Äitiysloma vauvan ja vilkkaan taaperon kanssa ei anna kauheasti pelivaraa tavaran läpikäymiseen kuin öisin ja nukkuakin pitäisi. Toisekseen suuri osa talouden turhasta tai sikin sokin olevasta roinasta on miehen. Silloin ei paljon auta, jos käyn läpi vain omat sekä perheen yhteiset tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten, onko kenelläkään kokemusta siitä, miten on kokenut käytännöllisimmäksi toimintatavaksi vaatteiden kanssa, jotka nyt ovat liian pienet mutta joihin toivon /suunnittelen taas mahtuvani? Kannattaako säilytellä laihtumista odotellessa vai tyhjentää vain kaapista kun ovat nyt siellä tyhjänpanttina?
Ei kannata säilytellä. Helpotti, kun luovuin niistä. Paino laskee jos on laskeakseen, mutta ne käyttämättömät vaatteet siellä kaapissa stressasivat koko ajan.
Kiitos!! Olen tosiaan juuri kirjaimellisesti keskellä tätä vaatteiden raivausta, istun tässä vaatekasojen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa mistä aika koko talouden tavaroiden läpikäymiseen sitä vihoviimeistä kaapinnurkkaa myöden. Äitiysloma vauvan ja vilkkaan taaperon kanssa ei anna kauheasti pelivaraa tavaran läpikäymiseen kuin öisin ja nukkuakin pitäisi. Toisekseen suuri osa talouden turhasta tai sikin sokin olevasta roinasta on miehen. Silloin ei paljon auta, jos käyn läpi vain omat sekä perheen yhteiset tavarat.
Joo, itse teen tätä kesälomalla. Ei hauskinta lomapuuhaa mutta ainoa milloin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Luin kirjan, nyt kaipaan lähinnä käytännön kokemuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Mutta et toteuttanut raivausta? Itse koen sen tärkeäksi, koska juuri siinä muovataan aivojen hermoradat uusiksi. Sen jälkeen on helpompi katsoa, mitä ottaa käyttöön pitkällä tähtäimellä ja mitä ei.
Olen juuri tekemässä sitä. Pidän pieniä breikkejä jolloin esimerkiksi sattumalta huomasin että täällä oli ketju siitä, mutta se meni kinaamiseksi.
Pidän breikkejä, koska inhoan tällaista järjestelemistä. Siksi saattaisinkin helposti heittää vähintään tyyliin puolet vaatteistani pois, jos menisin vain tuon "tuottaako iloa" prinsiipin mukaan? Itselläni on esimerkiksi pari jakkupukua töitä varten joihin liittyy vain inhoa (osaksi koska käytän niitä niissä tylsimmissä neuvotteluissa) mutta en ole ihan varma, kannattaako niitä silti sen perusteella heittää pois, koska en ole varma ehdinkö ostoksille (ja löytäminen mieluisia vaatteita!) ennenkuin työt ja paltsut taas alkavat heti elokuun alussa.
Mutta siis lyhyt vastaus kysymykseen; olen keskellä tuota raivausta.
Jos breikit auttavat, niin pidä ihmeessä. Itsellenikin tuli joku ähky kesken kaiken ja jätin homman muutamaksi viikoksi. Siksi ohjeistus taitaakin olla, että 6kk sisään tekisi asunnon/talon valmiiksi.
Entä miten säilytätte tavarat raivauksen aikana? Vai järjestelettekö suoraan oikeaan paikkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Oho, tuo oli mennyt minulta ohi. Eli joo, kyllä hyvä kysyä kokemuksen neuvoja! Tuota en koskaan tekisi.
Itse keskityin tuohon vaateosioon, koska se on suurin ongelmani. Pitkään shoppailu oli hauska harrastus, mutta sitten tavaran määrän tosiaan alkoi stressaamaan.
Kiitos noista hyvistä käytännön neuvoista esimerkiksi kumppareiden suhteen!
Miten, onko kenelläkään kokemusta siitä, miten on kokenut käytännöllisimmäksi toimintatavaksi vaatteiden kanssa, jotka nyt ovat liian pienet mutta joihin toivon /suunnittelen taas mahtuvani? Kannattaako säilytellä laihtumista odotellessa vai tyhjentää vain kaapista kun ovat nyt siellä tyhjänpanttina?
Heittäisin liian pienet vaatteet pois, ovat todennäköisesti pois muodista sitten, kun niihin taas mahdut - paitsi tietenkin, jos on vaan parista kilosta/sentistä kysymys.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Luin kirjan, nyt kaipaan lähinnä käytännön kokemuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Mutta et toteuttanut raivausta? Itse koen sen tärkeäksi, koska juuri siinä muovataan aivojen hermoradat uusiksi. Sen jälkeen on helpompi katsoa, mitä ottaa käyttöön pitkällä tähtäimellä ja mitä ei.
Olen juuri tekemässä sitä. Pidän pieniä breikkejä jolloin esimerkiksi sattumalta huomasin että täällä oli ketju siitä, mutta se meni kinaamiseksi.
Pidän breikkejä, koska inhoan tällaista järjestelemistä. Siksi saattaisinkin helposti heittää vähintään tyyliin puolet vaatteistani pois, jos menisin vain tuon "tuottaako iloa" prinsiipin mukaan? Itselläni on esimerkiksi pari jakkupukua töitä varten joihin liittyy vain inhoa (osaksi koska käytän niitä niissä tylsimmissä neuvotteluissa) mutta en ole ihan varma, kannattaako niitä silti sen perusteella heittää pois, koska en ole varma ehdinkö ostoksille (ja löytäminen mieluisia vaatteita!) ennenkuin työt ja paltsut taas alkavat heti elokuun alussa.
Mutta siis lyhyt vastaus kysymykseen; olen keskellä tuota raivausta.
Muuten: ennakoiva tekstinsyöttö ja autocorrect aiheuttavat välillä erikoisia kirjoitusvirheitä. Jos joku ihmetteli. ...
Vierailija kirjoitti:
Entä miten säilytätte tavarat raivauksen aikana? Vai järjestelettekö suoraan oikeaan paikkaan?
Kirjan mukaisesti pidin ne vain jossain semijärkevässä paikassa. Vaatteet vaatehuoneessa yms. Paikat löytyi kyllä aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Konmari varmaan toimii, jos ihmisellä ei ole tajuttomasti tavaraa ja sotku ja tavaran kasautuminen ei johdu emotionaalisista sidoksista tavaraan. Hoardaajallehan kaikki tavara ja sen haaliminen tuottaa iloa (ja samalla vaikeuttaa sitä arkielämää pahasti, kun tavaraa on liikaa) ja se on koko ongelman juuri. Minusta pitäisi myös tehdä tietty arviointi ja vähän syvällisempi itsensä kohtaaminen ennen kuin alkaa raivaamaan ja selvittää itselleen miksi on sotkuista tai miksi tavaraa kertyy. Kyse voi olla ADHD- tai ADD-tyyppisestä hajamielisyydestä ja huonosta keskittymisestä ja jumiutumisesta vaikka nettiin. Tavarat jäävät levälleen ja asiat kesken ja kama katoaa omilta paikoiltaan, jos niillä koskaan on paikkaa ollutkaan. Konmari ei tuota pysyvää ratkaisua tällaiseen. Toki tavaran vähentäminen voi helpottaa ihan varmasti jokaisen arkea, mutta kyse on vähän kuin laihduttamisesta, jossa keskitytään vaan kalorilaskentaan ilman, että analysoidaan konkreettisia tai psyykkisiä syitä läpi ylipainon kertymiselle ja aikaisempia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä.
Konmarissa nimenomaan analysoidaan sitä omaa suhdetta tavaraan! Sehän on ihan menetelmän ydintä.
Ennen kuin rupeaa käytännön raivausurakkaan, pitää huolella miettiä, miksi siihen on ryhtymässä. Mikä on se tila, jota sillä tavoittelee, ja miksi sitä tavoittelee. Näin kirja siis ohjeistaa.
Toiseksi joka ikisen tavaran kohdalla pitäisi pysähtyä miettimään omaa suhdettaan siihen. Miksi minulla on tämä? Miksi sen aikoinaan hankin, millä tavoin se on tärkeä minulle nyt?
Minulla on vahvasti emotionaalinen suhde tavaroihini, ja siksi niitä on kertynytkin. En ole mikään shoppailija tai haalija, mutta minun on todella vaikea luopua vaikkapa puhkikuluneista farkuista. Aina ajattelen, että kyllä sen vielä korjaan, tai käytän jossakin käsityössä. Konmarin mukaan emotionaalinen suhde tavaraan on ihan OK ja jopa se oikea suhde. Tämä oli minulle ratkaiseva oivallus: Aina ennen oli vain sanottu, että vanhat tavarat voi surutta heittää pois. Konmari antoi minulle oivalluksen, että voin surra sitä mistä luovun. Jättää tavaroille arvokkaat jäähyväiset, kiittää niitä siitä palveluksesta, jonka ne ovat minulle tehneet. Pitää vaikka puheen, jossa muistelen yhteisiä vaiheita.
Ja sitten, tavaroiden on tarkoitus tuottaa iloa. Niinpä ei painotetakaan pois heittämistä, vaan säilytettäväksi valitsemista. Siksi esim. kaikki vaatteet käsitellään kerralla: Kootaan ne yhteen, ja kasasta valitaan se mitä halutaan. Eli olo on kuin kaupassa, jossa voi valita tarjonnasta ne mieleiset. Mennään positiivisen tunteen kautta, ei niinkään pois heittämisen ja hylkäämisen.
Ja sitten kun on valittu ne tavarat, jotka säilytetään, niille myös valitaan paikka. Kun tavaroita on entistä vähemmän ja jokaisella on se oma paikkansa, on paikalleen palauttaminenkin helpompaa. En tiedä onnistuuko se adhd-tapauksessa, mutta minulla ainakin toimii tuo että kun ne paikat lopulta on (ja muistan kaikkien rakkaiden tavaroideni oman paikan eli niiden "kodin"), tulen myös palauttaneeksi tavarat paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Konmari varmaan toimii, jos ihmisellä ei ole tajuttomasti tavaraa ja sotku ja tavaran kasautuminen ei johdu emotionaalisista sidoksista tavaraan. Hoardaajallehan kaikki tavara ja sen haaliminen tuottaa iloa (ja samalla vaikeuttaa sitä arkielämää pahasti, kun tavaraa on liikaa) ja se on koko ongelman juuri. Minusta pitäisi myös tehdä tietty arviointi ja vähän syvällisempi itsensä kohtaaminen ennen kuin alkaa raivaamaan ja selvittää itselleen miksi on sotkuista tai miksi tavaraa kertyy. Kyse voi olla ADHD- tai ADD-tyyppisestä hajamielisyydestä ja huonosta keskittymisestä ja jumiutumisesta vaikka nettiin. Tavarat jäävät levälleen ja asiat kesken ja kama katoaa omilta paikoiltaan, jos niillä koskaan on paikkaa ollutkaan. Konmari ei tuota pysyvää ratkaisua tällaiseen. Toki tavaran vähentäminen voi helpottaa ihan varmasti jokaisen arkea, mutta kyse on vähän kuin laihduttamisesta, jossa keskitytään vaan kalorilaskentaan ilman, että analysoidaan konkreettisia tai psyykkisiä syitä läpi ylipainon kertymiselle ja aikaisempia epäonnistuneita laihdutusyrityksiä.
No, itse olen kyllä jo tuon asian kanssa sinut. En ole oikeastaan edes mitään vaatteita ostanut pariin vuoteen, muuta kuin ihan jotkut pari välttämättömintä.
Aikaisemmin tuo shoppailu oli lähinnä harrastus joka oli niin tavallita ettei sitä edes ajatellut. Kasvoin USA:ssa, missä tyypillistä oli mennä shoppailemaan ihan vain huvin vuoksi ystävien, siskon tai äidin kanssa vapaa-aikana. Sama oli pitkään Suomessa: lauantaina tapasi kaupungilla kavereita vaikka lounaalla ja sitten käytiin kiertelemässä kauppoja huvin vuoksi. Kun vielä asun Helsingissä niin, että olin pitkään Espan kulmassa töissä ja kävelin kotimatkan joko Espaa tai Aleksia, oli tosi helppo pistäytyä ohimennessä ostamassa jotain "ihan vain pientä" piristykseksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kyse on siitä, että pelkään innostuvani heittämään liikaakin pois. Itselläni ainakin tuo "jos se tuottaa iloa" ei nyt ole ihan suoraan sovellettavissa.
Pointtina on vähän sama kuin jos kysyisi, että miten laihtua, niin joo, vastaus on megasimppeli. Mutta sitten ne kokemuksen tuomat pienet vinkit ovat yleensä kullanarvoisia jotta jonkun asian voi oikeasti toteuttaminen onnistuneesti.
Itse kun en nyt ihan purematta niele tuota Konmaria vaan halusin juuri tietää käytännön kokemuksista.
Vaikka en tätä mielelläni sanoisi niin sanon kumminkin: Mitä jos ihan lukisit sen kirjan?
Jos käsitys konmarista on tuo "pieniä vinkkejä", niin se luultavasti on sen verran väärä, että pienillä vinkeillä saattaa mennä pahasti pieleen. (Sama pätee laihdutukseen.)
Pohjimmiltaan kun kysymys on siitä, millaista haluaa oman elämänsä olevan ja millainen osa oma koti sitä elämää on. Siihen ei oikein toinen voi pikku vinkkejä antaa.
Valitettavasti konmari keskusteluissa näyttäytyy usein menetelmänä, jossa ensin heitetään pois tavaraa ja sitten taitellaan sukat ja t-paidat pystyyn. Mutta sitähän se ei ole.
Kiitos oikeasti tosi paljon kaikille auttajille!! :-)
Itselläni myös unelmavisio on aika selkeä: asun noin 100-vuotta vanhassa talossa, ja haluaisin että tavaran määrä ja suhde siihen olisi suurinpiirtein samanlainen kuin silloin ihmisillä oli.
Eli vähän, mutta laadukasta, ja siitä pidettiin huolta. Ei nykyistä nopeakulutuskulttuuria.
Toisaalta, tässäkin on syytä pitää järki päässä, sillä enää ei ole niitä sisäkköjä yms. pitämässä vaatteista huolta! :-)
Ennemmin itse nautin tässä siivousurakan lomassa sisäkön hommista, sillä kaappeja siivotessani löysin hopeanpuhdistusainetta ja innostuin kiillottamaan sata vuotta vanhoja sukuhopeita.
Se oli paljon hauskempaa ja helpompaa kuin tämä vaatteiden raivaaminen. ... ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kyse on siitä, että pelkään innostuvani heittämään liikaakin pois. Itselläni ainakin tuo "jos se tuottaa iloa" ei nyt ole ihan suoraan sovellettavissa.
Pointtina on vähän sama kuin jos kysyisi, että miten laihtua, niin joo, vastaus on megasimppeli. Mutta sitten ne kokemuksen tuomat pienet vinkit ovat yleensä kullanarvoisia jotta jonkun asian voi oikeasti toteuttaminen onnistuneesti.
Itse kun en nyt ihan purematta niele tuota Konmaria vaan halusin juuri tietää käytännön kokemuksista.
Vaikka en tätä mielelläni sanoisi niin sanon kumminkin: Mitä jos ihan lukisit sen kirjan?
Jos käsitys konmarista on tuo "pieniä vinkkejä", niin se luultavasti on sen verran väärä, että pienillä vinkeillä saattaa mennä pahasti pieleen. (Sama pätee laihdutukseen.)
Pohjimmiltaan kun kysymys on siitä, millaista haluaa oman elämänsä olevan ja millainen osa oma koti sitä elämää on. Siihen ei oikein toinen voi pikku vinkkejä antaa.
Valitettavasti konmari keskusteluissa näyttäytyy usein menetelmänä, jossa ensin heitetään pois tavaraa ja sitten taitellaan sukat ja t-paidat pystyyn. Mutta sitähän se ei ole.
Olen lukenut sen jo kerran, mutta siitä on aikaa, joten seuraan vinkkiäsi ja luen sen uudelleen :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kyse on siitä, että pelkään innostuvani heittämään liikaakin pois. Itselläni ainakin tuo "jos se tuottaa iloa" ei nyt ole ihan suoraan sovellettavissa.
Pointtina on vähän sama kuin jos kysyisi, että miten laihtua, niin joo, vastaus on megasimppeli. Mutta sitten ne kokemuksen tuomat pienet vinkit ovat yleensä kullanarvoisia jotta jonkun asian voi oikeasti toteuttaminen onnistuneesti.
Itse kun en nyt ihan purematta niele tuota Konmaria vaan halusin juuri tietää käytännön kokemuksista.
Vaikka en tätä mielelläni sanoisi niin sanon kumminkin: Mitä jos ihan lukisit sen kirjan?
Jos käsitys konmarista on tuo "pieniä vinkkejä", niin se luultavasti on sen verran väärä, että pienillä vinkeillä saattaa mennä pahasti pieleen. (Sama pätee laihdutukseen.)
Pohjimmiltaan kun kysymys on siitä, millaista haluaa oman elämänsä olevan ja millainen osa oma koti sitä elämää on. Siihen ei oikein toinen voi pikku vinkkejä antaa.
Valitettavasti konmari keskusteluissa näyttäytyy usein menetelmänä, jossa ensin heitetään pois tavaraa ja sitten taitellaan sukat ja t-paidat pystyyn. Mutta sitähän se ei ole.
Ja ei, en toki loukkaantunut neuvostasi. Luen tosiaan kirjan uudestaan :-)
Lähinnä kyse on siitä, että pelkään innostuvani heittämään liikaakin pois. Itselläni ainakin tuo "jos se tuottaa iloa" ei nyt ole ihan suoraan sovellettavissa.
Pointtina on vähän sama kuin jos kysyisi, että miten laihtua, niin joo, vastaus on megasimppeli. Mutta sitten ne kokemuksen tuomat pienet vinkit ovat yleensä kullanarvoisia jotta jonkun asian voi oikeasti toteuttaminen onnistuneesti.
Itse kun en nyt ihan purematta niele tuota Konmaria vaan halusin juuri tietää käytännön kokemuksista.