Mies pani väkisin, miten tästä eteenpäin?

Totuuden torvi kirjoitti:

Olen mies ja sitä mieltä, että naisella on ehdottomasti oikeus sanoa ei. Kysymys kuuluukin, miksi omalle miehelle pitää sanoa ei? Siis toistuvasti. Yksittäiset kerrat toki ymmärtää. Seksin ei pitäisi olla mikään "palkinto" miehelle. Se kuuluu parisuhteen "arkeen" ja pitäisi olla toisen huomioimista. Ja miksei toista voisi huomioida vaikka itseä ei huvittaisi.Teemmehän parisuhteessa toisen huomioimiseksi muitakin tekoja, jotka vaativat meiltä ryhtymistä tai vaivautumista, vaikka emme itse hyödy siitä muuta kuin sen, että toiselle tulee parempi mieli. Ja tosiaan niin kuin muutama täällä jo totesi, siihen ei välttämättä mene edes montaa minuuttia, eikä vaadi edes suurta vaivaa varsinkaan naiselta, jonka tarvitsee vain suostua.

Toinen asia on se, että vaikka nainen sanoo "ei", se ei aina tarkoita ei. Itse olen parisuhteessa, jossa puolisoni sanoo monesti "ei" kun teen aloitteen. Sitten kun luovutan niin hän monesti tekeekin itse aloitteen. En tiedä tähän tarkkaa syytä, mutta epäilen, että hän haluaa nähdä kuinka paljon haluan ja tykkää siitä kun tuntee itsensä haluttavaksi.

Tästä huolimatta tuomitsen kyseisen teon. Vinkkinä silti vaan naisille, että jos sanotte "ei" niin tehkää se niin painokkaasti, ettei miehellä voi jäädä mitään epäselvyyttä siitä onko kyse kiusoittelusta vai kieltäytymisestä. Miehille vinkkinä, että jättäkää naiset jotka pihtaa. Tai käykää vieraissa. Naisella on oikeus kieltäytyä, mutta miehillä on oikeus seksiin. Jos ei oman niin jonkun muun kanssa.

Lyhyesti: parisuhteeseen kuuluu seksi, paitsi jos seksittömyys sopii molemmille puolisoille. Olen myös sitä mieltä, että on ihan ok suostua seksiin jos toinen sitä haluaa, vaikka itse ei juuri sillä hetkellä olisi niin innostunut ja olen näin myös itse tehnyt. Mutta näillä asioilla ei ole mitään tekemistä ap:n tilanteen kanssa.

1. Ensinnäkin vauva-aika on poikkeustilanne parisuhteessa. Se, että vauva-aikana on hyvin vähän seksiä ei tarkoita, että suhteessa sinänsä ei olisi seksiä. Itse esimerkiksi repesin esikoisen synnytyksessä niin, että en pystynyt harrastamaan seksiä ensimmäisiin 3 kuukauteen, ja senkin jälkeen n. 6kk ajan seksi sattui. Lisäksi vauvan hoitaminen, väsymys, imetys ja hormonit saattavat joksikin aikaa viedä naiselta kaiken kiinnostuksen seksiin, siten, että edes tuo suostuminen vaikka ei halua ei onnistu. Siksi ap:n tilanteessa ei ole kyse siitä, että suhde olisi seksitön pysyvästi.

2. Toiseksi, ap kieltäytyi seksistä. Kukaan normaali ihminen ei silloin aloita/jatka panemista. Mikään seksin puute ei "pakota" ketään toimimaan niin.

Ap, olisi kiva kuulla miten tilanne kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä monien mielestä raiskaus on harmaata aluetta, mutta yleisesti ottaen vaikkapa hakkaaminen tuomitaan heti? Minusta raiskaaminen on pahempi, väkivalta kohdistuu seksuaalisuuteen ja on erityisen nöyryyttävää vastapuolelle.

Molemmissa kajotaan toiseen fyysisesti, mutta seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja vaikuttaa koko elämään hyvin laajasti, on paljon henkisempi ja syvempi asia kuin "pelkkä" fyysisyys.

Olette varmaan sitä mieltä, yöllä jos nainen runkkaa miehen seisovaa penistä niin raiskaushan se on? Siis jo se ensimmäinen kosketus kun mies vielä unessa?

Vai onko niin, että miehelle seksin pakottaminen on vähän harmaata aluetta koska mies ei ole nainen eikä siten ole uhri, oikeastaan koskaan?

Miehen voi herättää ennen runkkaamista.. ja kysyä, että haluisko...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi tietämättömälle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä paras neuvo sinulle kirjoitti:

Rikosilmoituksen tekeminen ei missään nimessä kannata. Siitä ei hyödy kukaan, vaan tuo tässä tilanteessa ainoastaan suurta haittaa koko teidän perheelle. Rikosilmoitus ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä myöskään tule parantamaan oloasi. Välit lapsesi isään tuhoutuvat lopullisesti ja yhteiselon jatkumisesta missään muodossa on turha edes haaveilla.

Lapsesi isä saa vakavan rikosrekisterimerkinnän ja hänen työsuhteensä vaarantuu vakavasti. Näin vaarantuu myös perheen tulovirta. Prosessi ja raiskaajan-leima luultavasti rikkoo myös lapsesi isän henkisesti - ehkä todella tuhoisin seurauksin. Tämä taas voi vaarantuu lapsesi tulevaisuuden.

Mahdollisista korvauksista et hyödy mitään (olettaen, että olette naimisissa), sillä eron sattuessa varanne kuitenkin tasataan (olettaen, että ei avio-ehtoa).

Olette nyt suuren kriisin edessä ja parasta on selvittää se keskenänne. Asiat kannattaa ottaa viileästi ja välttää turhaa dramatisointi.

Jos hätiköiden erehdyt rikosilmoitukset laittamaan alulle, niin prosessi alkaa pyöriä eikä sitä voi sen jälkeen enää pysäyttää. 

Mieti nyt rauhassa, että mitä hyötyjä rikosilmoituksen tekeminen voi tuoda ja vertaa niitä mahdollisiin haittoihin.

Et tiedä mistään mitään. Pelkkä rikosilmoitus ei johda mihinkään mainitsemaasi! Edes tuomio ei välttämättä vaaranna työpaikkaa tms. Tämä voi olla uutinen, mutta jos tuomio ei ole vankeutta (hyvin epätodennäköistä), työnantaja ei välttämättä koskaan edes kuule koko asiasta. Valtaosa töistä ei vaadi ns turvallisuusselvitystä, eikä kenelläkään ole ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle rikoksista, joissa työnantaja ei ole mitenkään osallinen.

Tietämättömälle tiedoksi, että raiskausta pidetään niin vakavana tekona, että se on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa, että rikosilmoituksen jälkeen rikoksen uhri ei voi enää pysäyttää prosessia taikka ilmoittaa ettei vaadikkaan rangaistusta. 

Eli rikosilmoitus raiskauksesta saa liikkeelle virallisen prosessin (kuulustelut, syyteharkinta, haaste, oikeudenkäynti, tuomio jne.) eikä tämä pysähdy rikoksen uhrin halusta.

Oikeudenkäyntiasiakirjat sekä vastaajan nimi, syyksi luettu rikos ja rangaistus ovat julkista tietoa ja kuka vaan voi ne pyytää. Näin ollen on turha olettaa, että kukaan (esim. työpaikka) ei voi saada asiasta tietoa.

Lisäksi tuomio raiskauksesta voi estää maahanpääsyn moneen maahan (työnantaja saattaa ihmetellä miksi työntekijän maahantulohakemukset eivät enää mene läpi jne.).

Lisäksi tuomittu raiskaaja saa virallisen leiman ja tämä leima voi romahduttaa hänet henkisisti (varsinkin jos hän on tätä virhettä lukuunottamatta elänyt ns. kunnon kansalaisen lailla).

Myös esim. lastensuojelu voi kiinnostua, sillä onhan se suureksi vaaraksi lapselle, että hänen huoltajansa on vaarallinen tuomittu raiskaaja.

Yhtä kaikki, on turha väittää, että raiskaustuomiolla ei olisi mitään seurauksia.

Lisäksi seuraukset ovat usein sitä pahempia, mitä kunnollisempaa elämää tuomion saanut eli ennen hairahdustaan. (Pitkäaikaistyöttömälle taparikolliselle raiskaustuomio esim. tuskin tuntuu missään, mutta ns. muuten kunnolliselle perheenisälle se voi olla suuri katastrofi).

No olisikohan miehen kannattanut miettiä sitä ennen kuin raiskasi vaimonsa.

Näin. Tottakai se tuomio vaikuttaa ja voi helkkari niinhän sen on tarkoituskin! 

Oikein vituttaa tuollainen "kunnolliselle perheenisälle suuri katastrofi" no voi nyyh! Kyllä se raiskauskin on uhrille katastrofi. 

Kannattaa lukea se niin, että mahdollinen tuomio on ylimääräinen katastrofi myös koko perheelle, johon kuuluu siis aviomies (14 vuoden liitto), aviopuoliso ja vauva. Kannattaako siis perheen tilannetta pahentaa entisestään. Siitähän tässä on kysymys.

Eli ydinkysymys on nyt siis se halutaanko perheen yhteenlaskettu kärsimys minimoida vai maksimoida.

Lisäksi eikö nyt ap:n velvollisuus olisi myös ilmoittaa miehensä työnantajalle, että mies on raiskaaja ja että tätä rikollista kannattaa jatkossa varoa. Voihan mies muuten vaikka raiskata jonkun työpaikalla kun kerran makuun on päässyt. Eikö vaan?

Eli naisen kärsimys maksimoidaan ja miehen minimoidaan? Entäs sitten jos vaikka nainen tekee murhan? Miehen pitäisi silloin ilmoittautua murhan tekijäksi ja mennä vankilaan. Perheen yhteenlaskettu kärsimys on sama, meni vankilaan kumpi tahansa vanhemmista. Mutta huom! nainen tietää yleensä paremmin, missä ovat lastenvaatteet ja milloin on aika viedä lapsi hammaslääkäriin. Siksi on täysin loogista että mies menee vankilaan 20 vuodeksi naisen tekemästä murhasta. Näin minimoidaan perheen kärsimys ja taataan lapselle parempi lapsuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kyllä väärin, jos rikoksen tehbeen elämä vaikeutuu rikosen johdosta. Niin väärin, niin väärin. Kyllä kaikilla pitää olla oikeus tehdä rikoksia ilman seurauksia.

Kun elämä ei ole niin mustavalkoista, itsekin huomaat, kunhan tulet täysi-ikäiseksi. Kuten joku viisas tuolla jo eilen kirjoitti, tässä liikutaan harmaalla alueella. Olen itse jo paljon nähnyt keski-ikäinen nainen. Elämä tuo asioihin perspektiiviä. Itse olen myös tuon terapian kannalla, jossa tämä asia voitaisiin puida perinpohjin. Siihen mieskin on ollut suostuvainen. 

Keski-ikäisyys ei tarkoita että olisi yhtään meitä nuorempia parempi. Tyhmä, ilkeä ja moraaliton ihminen vanhenee siinä missä kaikki muutkin.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEL-NYC kirjoitti:

Kykenetkö jatkamaan? Jos kykenet, niin suosittelen että jatkat. Puhu kunnolla miehen kanssa, selvitä mitä toisen päässä liikkui. Positiivista tuossa kamaluudessa on se, että mies lopetti kun itkit. Pienen vauvan kanssa elämiseen tottuminen on rankkaa kaikille. 

Itse pelkäsin samaa synnytyksen jälkeen, koska mies oli tottunut saamaan joka päivä. Mies tosin valitsi sen toisen huono vaihtoehdon ja päätyi seksisuhteeseen toisen naisen kanssa. En tiedä kumpi (omalla kohdallani) olisi ollut parempi. 

Toisille seksi on suhteessa todella tärkeää ja niin saa ollakin, mutta haluaisin todella ymmärtää mitä liikkuu mielessä jos toisen pakottaa. 

Käyttääkö miehesi muuten nukahtamislääkkeitä? Sanoit, että hän herätteli sinua yöllä. Nukahtamislääkkeet saattavat aiheuttaa tuollaista, ilmeisesti varsinkin miehillä. 

En oikeasti tiedä pystynkö jatkamaan tämän jälkeen. Edellyttäisi kyllä mieheltä ihan konkreettisia tekoja, joiden avulla voisin ehkä uskoa, ettei tee näin toistamiseen.

Mies ei käytä nukahtamislääkkeitä. Mies tuli myöhemmin nukkumaan ja herätteli minua, koska olin nukahtanut saatuani vauvan nukkumaan.

ap

Nukahtamislääkkeet kun saattavat tosiaan aiheuttaa tuollaista, vaikkei oikeasti olisikaan sellainen. Toisaalta ikävä ettei ollut kyse siitä. 

Kuulostaa siltä, ettet luota enää mieheen - ja ihan syystä. Miltä pariterapia kuulostaisi?

Pariterapiaan en ehkä itse lähtisi ap:n tilanteessa, koska pariterapiaan mennään yleensä siksi että parisuhteessa on jotain skismaa mitä ei osata puhua itse selviksi. Raiskauksessa ei ole kyse kahdenkeskisestä skismasta. Se on mieheltä sairas teko, ihan tasan omaa syytä, ap ei ole vinut toimillaan vaikuttaa raiskaukseen johtamiseen millään lailla. Se ettei anna pillua riittävän usein kun mies haluaa, ei ole raiskaukseen johtavaa, jos on kyse terveestä miehestä. Vaikka ap ois ollut 4 v antamatta pillua, terve mies valitsee joko hyväksyä tilanteen tai sitten ottaa ero ja etsiä uus nainen.

Tuo raiskaus ei liity mitenkään parisuhteeseen ja mitä sihen liittyy. En tätä varsinaisesti sulle sano, kenen juttua kommentoin, vaan ap:lle. 

Oma mieheni oli päihdeongelmainen. Mulla kesti aikansa tajuta, ettei mies lähtenyt ryyppäämään siksi että mä en ollut tarpeeksi viehättävä, tai että koska en leiponut hälle pullaa riittävästi, vaan siksi koska hällä oli päihderiippuvuus, ja sitä ei korjata parisuhdeterapiassa, koska vaikka oisin osannut vääntyä korkkiruuviksi ja muuttua keijuksi, mies ois ryypännyt edelleen. Niinpä jätin sen ongelman hänen omalle vastuulleen koska en voi asiaan vaikuttaa. Ja koska se päihderiippuvuus tuhosi minunkin elämääni ja satutti todella pahasti teoillaan, jätin miehen.

Tämä näin esimerkkinä. 

Nyt ap soita noihin Naysren linjalleym mitä on tässä ketjussa ehdotettu, ja mene jonnekin muualle vauvan kanssa missä saat nukkua tai ainakin ajatella etäämmällä tapahtunutta. On asioita mitä ei vain tehdä. Mitä ei vain voi korjata. Ja jos mies ei itse hae itselleen apua tai anna mitään selitystä (korvat luimussa aamukahvin juominen pahoillaan olevan näköisenä ei ole sama kuin selitys tai asian korjaaminen), ei ole muutosta parempaan luvassa. Sun tehtävä ei ole hakea hälle apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä monien mielestä raiskaus on harmaata aluetta, mutta yleisesti ottaen vaikkapa hakkaaminen tuomitaan heti? Minusta raiskaaminen on pahempi, väkivalta kohdistuu seksuaalisuuteen ja on erityisen nöyryyttävää vastapuolelle.

Molemmissa kajotaan toiseen fyysisesti, mutta seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja vaikuttaa koko elämään hyvin laajasti, on paljon henkisempi ja syvempi asia kuin "pelkkä" fyysisyys.

Olette varmaan sitä mieltä, yöllä jos nainen runkkaa miehen seisovaa penistä niin raiskaushan se on? Siis jo se ensimmäinen kosketus kun mies vielä unessa?

Vai onko niin, että miehelle seksin pakottaminen on vähän harmaata aluetta koska mies ei ole nainen eikä siten ole uhri, oikeastaan koskaan?

Miehen voi herättää ennen runkkaamista.. ja kysyä, että haluisko...

Entä jos nainen runkkaa nukkuvaa miestä tai runkkailee hiukan vastahakoista miestä? Raiskaus se on samalla tavalla kuin nukkuvan sormetus tai paneminen. Eiku... mies ei voi olla uhri koska vain nainen voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä monien mielestä raiskaus on harmaata aluetta, mutta yleisesti ottaen vaikkapa hakkaaminen tuomitaan heti? Minusta raiskaaminen on pahempi, väkivalta kohdistuu seksuaalisuuteen ja on erityisen nöyryyttävää vastapuolelle.

Molemmissa kajotaan toiseen fyysisesti, mutta seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja vaikuttaa koko elämään hyvin laajasti, on paljon henkisempi ja syvempi asia kuin "pelkkä" fyysisyys.

Olette varmaan sitä mieltä, yöllä jos nainen runkkaa miehen seisovaa penistä niin raiskaushan se on? Siis jo se ensimmäinen kosketus kun mies vielä unessa?

Vai onko niin, että miehelle seksin pakottaminen on vähän harmaata aluetta koska mies ei ole nainen eikä siten ole uhri, oikeastaan koskaan?

Miehen voi herättää ennen runkkaamista.. ja kysyä, että haluisko...

Entä jos nainen runkkaa nukkuvaa miestä tai runkkailee hiukan vastahakoista miestä? Raiskaus se on samalla tavalla kuin nukkuvan sormetus tai paneminen. Eiku... mies ei voi olla uhri koska vain nainen voi olla.

Sinä se vain uliset että mies ei voi olla uhri. Tee rikosilmoitus jos sinut raiskataan, pässi! Ei ole monimutkainen asia. Voit ulvoa vaikka koko matkan poliisiasemalle että sinua ei uskota kun olet mies. Voit ulvoa sitä samalla kun rikosilmoitustasi kirjataan. Mutta kirjattava poliisin se on, jos ilmoituksen teet.

Eeva-Liisa K kirjoitti:

Oletteko keskustelleet miten molempien tarpeet tyydytetään vauva-arjessa?

On normaalia ettei nainen jaksa. Miehen luontainen seksuaalinen tarve ei kuitenkaan katoa tai laske tässä elämänvaiheessa. Pitää sopia yhteisistä lemmenhetkistä, tai ellei niitä ole mahdollista järjestää, miten mies tyydyttää tarpeensa. Monet puutteessa olevat miehet eivät pysty nukkumaan. Sitä mukaa loppuu päivällä töissä jaksaminen ja pinna kiristyy.

Naisella on aina oikeus sanoa ei. Parisuhteessa olevilla kumppaneilla on lisäksi velvollisuus pohtia vaihtoehtoja. Jos miehen pitää arvailla kestääkö ei viikon vai kuukauden, suhteen tulevaisuus on vaakalaudalla.

Kuule, kun vauvan syntymä ja koko sen uudenlaisen elämän opettelu, 24/7 vauvan tarpeiseen vastaaminen, lyhyet pätkäunet ja koiranuni, on niin saatanan raskasta aikaa, ettei siinä miehen tarpeiden tyydytys ole ensisijalla. Eikä edes toisella. Eikä niistä lemmenhetkistä sovita, eikä pysty arvailemaan, alkaako vauva nukkua täysiä öitä ens maanantaina vai keskiviikkona, ens kuussa vai ens vuonna!!!

Jos mies ei käsitä että perheeseen on syntynyt vauva, on paras kerätä kamppeensa ja suksia helvettiin ja antaa naisen etsiä aikanaan kun väsymykseltään kerkiää, kypsempi mies joka tajuaa missä mennään ja kunnioittaa ja arvostaa vaimoaan ihmisenä!

Nyt tuli niin hirveetä paskaa, Eeva-Liisa K, että hyi helvetti!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi tietämättömälle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä paras neuvo sinulle kirjoitti:

Rikosilmoituksen tekeminen ei missään nimessä kannata. Siitä ei hyödy kukaan, vaan tuo tässä tilanteessa ainoastaan suurta haittaa koko teidän perheelle. Rikosilmoitus ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä myöskään tule parantamaan oloasi. Välit lapsesi isään tuhoutuvat lopullisesti ja yhteiselon jatkumisesta missään muodossa on turha edes haaveilla.

Lapsesi isä saa vakavan rikosrekisterimerkinnän ja hänen työsuhteensä vaarantuu vakavasti. Näin vaarantuu myös perheen tulovirta. Prosessi ja raiskaajan-leima luultavasti rikkoo myös lapsesi isän henkisesti - ehkä todella tuhoisin seurauksin. Tämä taas voi vaarantuu lapsesi tulevaisuuden.

Mahdollisista korvauksista et hyödy mitään (olettaen, että olette naimisissa), sillä eron sattuessa varanne kuitenkin tasataan (olettaen, että ei avio-ehtoa).

Olette nyt suuren kriisin edessä ja parasta on selvittää se keskenänne. Asiat kannattaa ottaa viileästi ja välttää turhaa dramatisointi.

Jos hätiköiden erehdyt rikosilmoitukset laittamaan alulle, niin prosessi alkaa pyöriä eikä sitä voi sen jälkeen enää pysäyttää. 

Mieti nyt rauhassa, että mitä hyötyjä rikosilmoituksen tekeminen voi tuoda ja vertaa niitä mahdollisiin haittoihin.

Et tiedä mistään mitään. Pelkkä rikosilmoitus ei johda mihinkään mainitsemaasi! Edes tuomio ei välttämättä vaaranna työpaikkaa tms. Tämä voi olla uutinen, mutta jos tuomio ei ole vankeutta (hyvin epätodennäköistä), työnantaja ei välttämättä koskaan edes kuule koko asiasta. Valtaosa töistä ei vaadi ns turvallisuusselvitystä, eikä kenelläkään ole ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle rikoksista, joissa työnantaja ei ole mitenkään osallinen.

Tietämättömälle tiedoksi, että raiskausta pidetään niin vakavana tekona, että se on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa, että rikosilmoituksen jälkeen rikoksen uhri ei voi enää pysäyttää prosessia taikka ilmoittaa ettei vaadikkaan rangaistusta. 

Eli rikosilmoitus raiskauksesta saa liikkeelle virallisen prosessin (kuulustelut, syyteharkinta, haaste, oikeudenkäynti, tuomio jne.) eikä tämä pysähdy rikoksen uhrin halusta.

Oikeudenkäyntiasiakirjat sekä vastaajan nimi, syyksi luettu rikos ja rangaistus ovat julkista tietoa ja kuka vaan voi ne pyytää. Näin ollen on turha olettaa, että kukaan (esim. työpaikka) ei voi saada asiasta tietoa.

Lisäksi tuomio raiskauksesta voi estää maahanpääsyn moneen maahan (työnantaja saattaa ihmetellä miksi työntekijän maahantulohakemukset eivät enää mene läpi jne.).

Lisäksi tuomittu raiskaaja saa virallisen leiman ja tämä leima voi romahduttaa hänet henkisisti (varsinkin jos hän on tätä virhettä lukuunottamatta elänyt ns. kunnon kansalaisen lailla).

Myös esim. lastensuojelu voi kiinnostua, sillä onhan se suureksi vaaraksi lapselle, että hänen huoltajansa on vaarallinen tuomittu raiskaaja.

Yhtä kaikki, on turha väittää, että raiskaustuomiolla ei olisi mitään seurauksia.

Lisäksi seuraukset ovat usein sitä pahempia, mitä kunnollisempaa elämää tuomion saanut eli ennen hairahdustaan. (Pitkäaikaistyöttömälle taparikolliselle raiskaustuomio esim. tuskin tuntuu missään, mutta ns. muuten kunnolliselle perheenisälle se voi olla suuri katastrofi).

No olisikohan miehen kannattanut miettiä sitä ennen kuin raiskasi vaimonsa.

Näin. Tottakai se tuomio vaikuttaa ja voi helkkari niinhän sen on tarkoituskin! 

Oikein vituttaa tuollainen "kunnolliselle perheenisälle suuri katastrofi" no voi nyyh! Kyllä se raiskauskin on uhrille katastrofi. 

Kannattaa lukea se niin, että mahdollinen tuomio on ylimääräinen katastrofi myös koko perheelle, johon kuuluu siis aviomies (14 vuoden liitto), aviopuoliso ja vauva. Kannattaako siis perheen tilannetta pahentaa entisestään. Siitähän tässä on kysymys.

Eli ydinkysymys on nyt siis se halutaanko perheen yhteenlaskettu kärsimys minimoida vai maksimoida.

Lisäksi eikö nyt ap:n velvollisuus olisi myös ilmoittaa miehensä työnantajalle, että mies on raiskaaja ja että tätä rikollista kannattaa jatkossa varoa. Voihan mies muuten vaikka raiskata jonkun työpaikalla kun kerran makuun on päässyt. Eikö vaan?

Eli naisen kärsimys maksimoidaan ja miehen minimoidaan? Entäs sitten jos vaikka nainen tekee murhan? Miehen pitäisi silloin ilmoittautua murhan tekijäksi ja mennä vankilaan. Perheen yhteenlaskettu kärsimys on sama, meni vankilaan kumpi tahansa vanhemmista. Mutta huom! nainen tietää yleensä paremmin, missä ovat lastenvaatteet ja milloin on aika viedä lapsi hammaslääkäriin. Siksi on täysin loogista että mies menee vankilaan 20 vuodeksi naisen tekemästä murhasta. Näin minimoidaan perheen kärsimys ja taataan lapselle parempi lapsuus.

Vähentääkö rikosilmoitus jotenkin naisen kokemaa kärsimystä? Lisäksi kyllä raiskaaja voi myös kärsiä teostaan, vaikka ei saisi siitä jotakin oikeudellista tuomiota, joka siis paheintaisi perheen tilannetta entisestään. Tuskin mies ennen tekoaan ajatteli, että raiskaampa nyt tuon eukon, jotta selviää, että kuka täällä oikein määrää. Todennäköisesti kyse oli ennemminkin ajattelemattomuudesta kuin suunnitelmallisesta teosta, ottaen huomioon tilanteen taustat yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä monien mielestä raiskaus on harmaata aluetta, mutta yleisesti ottaen vaikkapa hakkaaminen tuomitaan heti? Minusta raiskaaminen on pahempi, väkivalta kohdistuu seksuaalisuuteen ja on erityisen nöyryyttävää vastapuolelle.

Molemmissa kajotaan toiseen fyysisesti, mutta seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja vaikuttaa koko elämään hyvin laajasti, on paljon henkisempi ja syvempi asia kuin "pelkkä" fyysisyys.

Olette varmaan sitä mieltä, yöllä jos nainen runkkaa miehen seisovaa penistä niin raiskaushan se on? Siis jo se ensimmäinen kosketus kun mies vielä unessa?

Vai onko niin, että miehelle seksin pakottaminen on vähän harmaata aluetta koska mies ei ole nainen eikä siten ole uhri, oikeastaan koskaan?

Miehen voi herättää ennen runkkaamista.. ja kysyä, että haluisko...

Entä jos nainen runkkaa nukkuvaa miestä tai runkkailee hiukan vastahakoista miestä? Raiskaus se on samalla tavalla kuin nukkuvan sormetus tai paneminen. Eiku... mies ei voi olla uhri koska vain nainen voi olla.

Sinä se vain uliset että mies ei voi olla uhri. Tee rikosilmoitus jos sinut raiskataan, pässi! Ei ole monimutkainen asia. Voit ulvoa vaikka koko matkan poliisiasemalle että sinua ei uskota kun olet mies. Voit ulvoa sitä samalla kun rikosilmoitustasi kirjataan. Mutta kirjattava poliisin se on, jos ilmoituksen teet.

Ajattelinkin, ettet tajua mitään tämän asian sukupuolittumisesta.

Ilmeisesti ilkut yhtälailla naiselle joka itkee matkalla poliisiasemalta kun häntä ei oteta vakavasti kun oli yöllä kännissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä monien mielestä raiskaus on harmaata aluetta, mutta yleisesti ottaen vaikkapa hakkaaminen tuomitaan heti? Minusta raiskaaminen on pahempi, väkivalta kohdistuu seksuaalisuuteen ja on erityisen nöyryyttävää vastapuolelle.

Molemmissa kajotaan toiseen fyysisesti, mutta seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja vaikuttaa koko elämään hyvin laajasti, on paljon henkisempi ja syvempi asia kuin "pelkkä" fyysisyys.

Olette varmaan sitä mieltä, yöllä jos nainen runkkaa miehen seisovaa penistä niin raiskaushan se on? Siis jo se ensimmäinen kosketus kun mies vielä unessa?

Vai onko niin, että miehelle seksin pakottaminen on vähän harmaata aluetta koska mies ei ole nainen eikä siten ole uhri, oikeastaan koskaan?

Miehen voi herättää ennen runkkaamista.. ja kysyä, että haluisko...

Entä jos nainen runkkaa nukkuvaa miestä tai runkkailee hiukan vastahakoista miestä? Raiskaus se on samalla tavalla kuin nukkuvan sormetus tai paneminen. Eiku... mies ei voi olla uhri koska vain nainen voi olla.

On raiskaus tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Eeva-Liisa K kirjoitti:

Oletteko keskustelleet miten molempien tarpeet tyydytetään vauva-arjessa?

On normaalia ettei nainen jaksa. Miehen luontainen seksuaalinen tarve ei kuitenkaan katoa tai laske tässä elämänvaiheessa. Pitää sopia yhteisistä lemmenhetkistä, tai ellei niitä ole mahdollista järjestää, miten mies tyydyttää tarpeensa. Monet puutteessa olevat miehet eivät pysty nukkumaan. Sitä mukaa loppuu päivällä töissä jaksaminen ja pinna kiristyy.

Naisella on aina oikeus sanoa ei. Parisuhteessa olevilla kumppaneilla on lisäksi velvollisuus pohtia vaihtoehtoja. Jos miehen pitää arvailla kestääkö ei viikon vai kuukauden, suhteen tulevaisuus on vaakalaudalla.

Kuule, kun vauvan syntymä ja koko sen uudenlaisen elämän opettelu, 24/7 vauvan tarpeiseen vastaaminen, lyhyet pätkäunet ja koiranuni, on niin saatanan raskasta aikaa, ettei siinä miehen tarpeiden tyydytys ole ensisijalla. Eikä edes toisella. Eikä niistä lemmenhetkistä sovita, eikä pysty arvailemaan, alkaako vauva nukkua täysiä öitä ens maanantaina vai keskiviikkona, ens kuussa vai ens vuonna!!!

Jos mies ei käsitä että perheeseen on syntynyt vauva, on paras kerätä kamppeensa ja suksia helvettiin ja antaa naisen etsiä aikanaan kun väsymykseltään kerkiää, kypsempi mies joka tajuaa missä mennään ja kunnioittaa ja arvostaa vaimoaan ihmisenä!

Nyt tuli niin hirveetä paskaa, Eeva-Liisa K, että hyi helvetti!!!

Kyllä aika surkea tapaus saa olla jos elämästä 24/7 menee vauvan tarpeista vastaamiseen eikä aikaa jää millekkään muulle. Haloo yksi vauva, ei sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Totuuden torvi kirjoitti:

Olen mies ja sitä mieltä, että naisella on ehdottomasti oikeus sanoa ei. Kysymys kuuluukin, miksi omalle miehelle pitää sanoa ei? Siis toistuvasti. Yksittäiset kerrat toki ymmärtää. Seksin ei pitäisi olla mikään "palkinto" miehelle. Se kuuluu parisuhteen "arkeen" ja pitäisi olla toisen huomioimista. Ja miksei toista voisi huomioida vaikka itseä ei huvittaisi.Teemmehän parisuhteessa toisen huomioimiseksi muitakin tekoja, jotka vaativat meiltä ryhtymistä tai vaivautumista, vaikka emme itse hyödy siitä muuta kuin sen, että toiselle tulee parempi mieli. Ja tosiaan niin kuin muutama täällä jo totesi, siihen ei välttämättä mene edes montaa minuuttia, eikä vaadi edes suurta vaivaa varsinkaan naiselta, jonka tarvitsee vain suostua.

Toinen asia on se, että vaikka nainen sanoo "ei", se ei aina tarkoita ei. Itse olen parisuhteessa, jossa puolisoni sanoo monesti "ei" kun teen aloitteen. Sitten kun luovutan niin hän monesti tekeekin itse aloitteen. En tiedä tähän tarkkaa syytä, mutta epäilen, että hän haluaa nähdä kuinka paljon haluan ja tykkää siitä kun tuntee itsensä haluttavaksi.

Tästä huolimatta tuomitsen kyseisen teon. Vinkkinä silti vaan naisille, että jos sanotte "ei" niin tehkää se niin painokkaasti, ettei miehellä voi jäädä mitään epäselvyyttä siitä onko kyse kiusoittelusta vai kieltäytymisestä. Miehille vinkkinä, että jättäkää naiset jotka pihtaa. Tai käykää vieraissa. Naisella on oikeus kieltäytyä, mutta miehillä on oikeus seksiin. Jos ei oman niin jonkun muun kanssa.

Sulta meni ilmeisesti ohi se että tässä parisuhteessa on pieni lapsi jota ilmeisesti äiti hoitaa lähes yksin, hän ei saa nukuttua tarpeeksi ja on väsynyt. Lisäksi synnytyksen jälkeen voi olla erilaisia vaivoja ja kipuja pitkäänkin ennenkuin keho toipuu ja tämän kaiken päälle hormonitoimintakin on sekaisin. Siitä huolimatta suhteessa on ollut säännöllisesti seksiä.

Jos suhteessa on seksittömyyttä siitä pitää kyetä puhumaan ennen kuin tilanne menee siihen että toinen raiskataan tai lähdetään pettämään. Lisäksi jokainen mies osaa kyllä hoidella itsensä. Seksittömyyteen ja haluttomuuteen on monia syitä ja enimmäkseen ne pystytään puhumalla ja asioita muuttamalla ja työstämällä korjaamaan, varsinkin jos kysymys on pitkästä parisuhteesta jossa molempien halukkuus normaalitilanteessa täsmää (eli halukkuudessa ei ole merkittävää luontaista eroa suhteen osapuolien välillä). Pettäminenkään ei ole oikein eikä sallittua, toki vieraissa käymisestä voidaan sopia jos se tuntuu oikealta ratkaisulta.

Ei mennyt mitään ohi. Sillä ei ole mitään merkitystä, että on väsynyt. Se on tekosyy. Mutta jos ei huvita niin ei huvita. Ei siinä mitään. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, ja sitä kokemusta on paljon, että naiset jotka tykkäävät sekä seksistä että kumppanistaan, siis oikeasti tykkäävät, eivät pihtaa. Olen ollut sängyssä kymmenien varattujen naisten kanssa, joista moni sanoo, ettei saa tarpeeksi seksiä mieheltään. Eli pihtareita löytyy myös miehistä. Ehkä haluttomien pitäisi pariutua toisten haluttomien kanssa ja päinvastoin. En missään nimessä puolusta raiskaajaa, mutta noi "ei saa nukuttua tarpeeksi" selitykset on turhaa lässytystä. Ja en kutsuisi 2 viikon välein tapahtuvaa seksiä säännölliseksi. Enemmänkin satunnaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi tietämättömälle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä paras neuvo sinulle kirjoitti:

Rikosilmoituksen tekeminen ei missään nimessä kannata. Siitä ei hyödy kukaan, vaan tuo tässä tilanteessa ainoastaan suurta haittaa koko teidän perheelle. Rikosilmoitus ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä myöskään tule parantamaan oloasi. Välit lapsesi isään tuhoutuvat lopullisesti ja yhteiselon jatkumisesta missään muodossa on turha edes haaveilla.

Lapsesi isä saa vakavan rikosrekisterimerkinnän ja hänen työsuhteensä vaarantuu vakavasti. Näin vaarantuu myös perheen tulovirta. Prosessi ja raiskaajan-leima luultavasti rikkoo myös lapsesi isän henkisesti - ehkä todella tuhoisin seurauksin. Tämä taas voi vaarantuu lapsesi tulevaisuuden.

Mahdollisista korvauksista et hyödy mitään (olettaen, että olette naimisissa), sillä eron sattuessa varanne kuitenkin tasataan (olettaen, että ei avio-ehtoa).

Olette nyt suuren kriisin edessä ja parasta on selvittää se keskenänne. Asiat kannattaa ottaa viileästi ja välttää turhaa dramatisointi.

Jos hätiköiden erehdyt rikosilmoitukset laittamaan alulle, niin prosessi alkaa pyöriä eikä sitä voi sen jälkeen enää pysäyttää. 

Mieti nyt rauhassa, että mitä hyötyjä rikosilmoituksen tekeminen voi tuoda ja vertaa niitä mahdollisiin haittoihin.

Et tiedä mistään mitään. Pelkkä rikosilmoitus ei johda mihinkään mainitsemaasi! Edes tuomio ei välttämättä vaaranna työpaikkaa tms. Tämä voi olla uutinen, mutta jos tuomio ei ole vankeutta (hyvin epätodennäköistä), työnantaja ei välttämättä koskaan edes kuule koko asiasta. Valtaosa töistä ei vaadi ns turvallisuusselvitystä, eikä kenelläkään ole ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle rikoksista, joissa työnantaja ei ole mitenkään osallinen.

Tietämättömälle tiedoksi, että raiskausta pidetään niin vakavana tekona, että se on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa, että rikosilmoituksen jälkeen rikoksen uhri ei voi enää pysäyttää prosessia taikka ilmoittaa ettei vaadikkaan rangaistusta. 

Eli rikosilmoitus raiskauksesta saa liikkeelle virallisen prosessin (kuulustelut, syyteharkinta, haaste, oikeudenkäynti, tuomio jne.) eikä tämä pysähdy rikoksen uhrin halusta.

Oikeudenkäyntiasiakirjat sekä vastaajan nimi, syyksi luettu rikos ja rangaistus ovat julkista tietoa ja kuka vaan voi ne pyytää. Näin ollen on turha olettaa, että kukaan (esim. työpaikka) ei voi saada asiasta tietoa.

Lisäksi tuomio raiskauksesta voi estää maahanpääsyn moneen maahan (työnantaja saattaa ihmetellä miksi työntekijän maahantulohakemukset eivät enää mene läpi jne.).

Lisäksi tuomittu raiskaaja saa virallisen leiman ja tämä leima voi romahduttaa hänet henkisisti (varsinkin jos hän on tätä virhettä lukuunottamatta elänyt ns. kunnon kansalaisen lailla).

Myös esim. lastensuojelu voi kiinnostua, sillä onhan se suureksi vaaraksi lapselle, että hänen huoltajansa on vaarallinen tuomittu raiskaaja.

Yhtä kaikki, on turha väittää, että raiskaustuomiolla ei olisi mitään seurauksia.

Lisäksi seuraukset ovat usein sitä pahempia, mitä kunnollisempaa elämää tuomion saanut eli ennen hairahdustaan. (Pitkäaikaistyöttömälle taparikolliselle raiskaustuomio esim. tuskin tuntuu missään, mutta ns. muuten kunnolliselle perheenisälle se voi olla suuri katastrofi).

No olisikohan miehen kannattanut miettiä sitä ennen kuin raiskasi vaimonsa.

Näin. Tottakai se tuomio vaikuttaa ja voi helkkari niinhän sen on tarkoituskin! 

Oikein vituttaa tuollainen "kunnolliselle perheenisälle suuri katastrofi" no voi nyyh! Kyllä se raiskauskin on uhrille katastrofi. 

Kannattaa lukea se niin, että mahdollinen tuomio on ylimääräinen katastrofi myös koko perheelle, johon kuuluu siis aviomies (14 vuoden liitto), aviopuoliso ja vauva. Kannattaako siis perheen tilannetta pahentaa entisestään. Siitähän tässä on kysymys.

Eli ydinkysymys on nyt siis se halutaanko perheen yhteenlaskettu kärsimys minimoida vai maksimoida.

Lisäksi eikö nyt ap:n velvollisuus olisi myös ilmoittaa miehensä työnantajalle, että mies on raiskaaja ja että tätä rikollista kannattaa jatkossa varoa. Voihan mies muuten vaikka raiskata jonkun työpaikalla kun kerran makuun on päässyt. Eikö vaan?

Eli naisen kärsimys maksimoidaan ja miehen minimoidaan? Entäs sitten jos vaikka nainen tekee murhan? Miehen pitäisi silloin ilmoittautua murhan tekijäksi ja mennä vankilaan. Perheen yhteenlaskettu kärsimys on sama, meni vankilaan kumpi tahansa vanhemmista. Mutta huom! nainen tietää yleensä paremmin, missä ovat lastenvaatteet ja milloin on aika viedä lapsi hammaslääkäriin. Siksi on täysin loogista että mies menee vankilaan 20 vuodeksi naisen tekemästä murhasta. Näin minimoidaan perheen kärsimys ja taataan lapselle parempi lapsuus.

Vähentääkö rikosilmoitus jotenkin naisen kokemaa kärsimystä? Lisäksi kyllä raiskaaja voi myös kärsiä teostaan, vaikka ei saisi siitä jotakin oikeudellista tuomiota, joka siis paheintaisi perheen tilannetta entisestään. Tuskin mies ennen tekoaan ajatteli, että raiskaampa nyt tuon eukon, jotta selviää, että kuka täällä oikein määrää. Todennäköisesti kyse oli ennemminkin ajattelemattomuudesta kuin suunnitelmallisesta teosta, ottaen huomioon tilanteen taustat yms.

Seksiin pakottaminen ei ole "ajattelemattomuutta". Jokainen ihminen Suomessa tietää, että seksiin pakottaminen on rikos, myös avioliitossa. Aloittajan mies tietää sen. Sinä tiedät sen. Silti sössötät jotain "ajattelemattomuudesta". Minua ovat aina ihmetyttäneet ihmiset, jotka alkavat puolustella rikoksen tehneitä vaikka heillä ei ole mitään osuutta asiasa. Mietihän sitä. Sinun tarvitsee vain päättää menetkö rikollisen puolelle vai oletko häntä vastaan. Ja sinä VALITSET että menet rikoksen tehneen puolelle. Sellainen ihminen sinä olet.

Perheen tilanne on paha vain ja ainoastaan miehen vuoksi. Tilanne muuttuu vieläkin pahemmaksi jos aloittaja ei saa tuntea saaneensa oikeutta, vaan joutuu vain hyväksymään sen että hänet häväistiin ja häneltä kiellettiin oikeus omaan ruumiiseensa. Eli kyllä: rikosilmoitus totta totisesti vähentää naisen kärsimystä. Rikosilmoituksen kirjaaminen tarkoittaa, että koko yhteiskunta tunnistaa tehdyn rikoksen, koko yhteiskunta sanoo että aloittajaa ei saanut kohdella kuin omaisuutta, koko yhteiskunta sanoo että väärintekijän on jouduttava vastuuseen.

Vierailija kirjoitti:

Totuuden torvi kirjoitti:

Olen mies ja sitä mieltä, että naisella on ehdottomasti oikeus sanoa ei. Kysymys kuuluukin, miksi omalle miehelle pitää sanoa ei? Siis toistuvasti. Yksittäiset kerrat toki ymmärtää. Seksin ei pitäisi olla mikään "palkinto" miehelle. Se kuuluu parisuhteen "arkeen" ja pitäisi olla toisen huomioimista. Ja miksei toista voisi huomioida vaikka itseä ei huvittaisi.Teemmehän parisuhteessa toisen huomioimiseksi muitakin tekoja, jotka vaativat meiltä ryhtymistä tai vaivautumista, vaikka emme itse hyödy siitä muuta kuin sen, että toiselle tulee parempi mieli. Ja tosiaan niin kuin muutama täällä jo totesi, siihen ei välttämättä mene edes montaa minuuttia, eikä vaadi edes suurta vaivaa varsinkaan naiselta, jonka tarvitsee vain suostua.

Toinen asia on se, että vaikka nainen sanoo "ei", se ei aina tarkoita ei. Itse olen parisuhteessa, jossa puolisoni sanoo monesti "ei" kun teen aloitteen. Sitten kun luovutan niin hän monesti tekeekin itse aloitteen. En tiedä tähän tarkkaa syytä, mutta epäilen, että hän haluaa nähdä kuinka paljon haluan ja tykkää siitä kun tuntee itsensä haluttavaksi.

Tästä huolimatta tuomitsen kyseisen teon. Vinkkinä silti vaan naisille, että jos sanotte "ei" niin tehkää se niin painokkaasti, ettei miehellä voi jäädä mitään epäselvyyttä siitä onko kyse kiusoittelusta vai kieltäytymisestä. Miehille vinkkinä, että jättäkää naiset jotka pihtaa. Tai käykää vieraissa. Naisella on oikeus kieltäytyä, mutta miehillä on oikeus seksiin. Jos ei oman niin jonkun muun kanssa.

Millainen mies oikein haluaa seksiä naisen kanssa joka suostuu siihen vain velvollisuudesta? Esim jos nainen vain avaa haarat ja antaa miehen panna, niin eikö se tunnu miehestä yhtään pahalta jos nainen ei todellisuudessa halua seksiä? Kai myös tajuat, että tuollainen haluton seksi voi satuttaa naista sekä henkisesti että fyysisesti. Naisen pitäisi kiihottua ja kostua ennen yhdyntää. Liukkari ei kiihota, vaikka se kosteuttaakin... Pimppi turpoaa yms.

Ei varmaan monikaan mies ainakaan kauan halua seksiä haluttoman naisen kanssa jos itsellä haluja riittää. Mutta kyllä nainen voi suostua seksiin vaikka omat halut eivät olisikaan pinnassa ja olla silti "mukana" tapahtumassa muutenkin kuin vain avaamalla haarat. Itse olen elänyt suhteessa, jossa nainen ei välittänyt seksistä juuri ollenkaan, mikä johti siihen että ensin petin ja sitten jätin. Olen ollut suhteessa myös yliseksuaalisen naisen kanssa, joka halusi jatkuvasti, mikä johti siihen että hän petti ja minä jätin. Eli kai tässäkin asiassa kultainen keskitie on paras. Siinä olen samaa mieltä, että on miehen vastuulla saada nainen kiihottumaan ja päinvastoin jos itseä haluttaa ja toista väsyttää. Jos se toistuvasti epäonnistuu niin se ei oikeuta raiskaamaan, mutta pettämään tai jättämään kylläkin...

Koittakaa nyt jo uskoa, ettei kyse ole mistään mielipidekysymyksestä tai kuten joku tuolla päätti väläyttää, että keski-ikäisenä oppisi tällaisten olevan harmaalla alueella.

Kysykää keneltä tahansa juristilta tai poliisilta niin tuo täyttää raiskauksen tunnusmerkistön. Siinä ei ole mitään harmaata aluetta, että puolison raiskaaminen on rikos Suomessa.

Vaikka puolisot olisivat aiemmin päivällä harrastaneet seksiä keskenään, ei se oikeuta yhtymään nukkumassa olevaan kumppaniin tämän kielloista huolimatta.

Totuuden torvi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuuden torvi kirjoitti:

Olen mies ja sitä mieltä, että naisella on ehdottomasti oikeus sanoa ei. Kysymys kuuluukin, miksi omalle miehelle pitää sanoa ei? Siis toistuvasti. Yksittäiset kerrat toki ymmärtää. Seksin ei pitäisi olla mikään "palkinto" miehelle. Se kuuluu parisuhteen "arkeen" ja pitäisi olla toisen huomioimista. Ja miksei toista voisi huomioida vaikka itseä ei huvittaisi.Teemmehän parisuhteessa toisen huomioimiseksi muitakin tekoja, jotka vaativat meiltä ryhtymistä tai vaivautumista, vaikka emme itse hyödy siitä muuta kuin sen, että toiselle tulee parempi mieli. Ja tosiaan niin kuin muutama täällä jo totesi, siihen ei välttämättä mene edes montaa minuuttia, eikä vaadi edes suurta vaivaa varsinkaan naiselta, jonka tarvitsee vain suostua.

Toinen asia on se, että vaikka nainen sanoo "ei", se ei aina tarkoita ei. Itse olen parisuhteessa, jossa puolisoni sanoo monesti "ei" kun teen aloitteen. Sitten kun luovutan niin hän monesti tekeekin itse aloitteen. En tiedä tähän tarkkaa syytä, mutta epäilen, että hän haluaa nähdä kuinka paljon haluan ja tykkää siitä kun tuntee itsensä haluttavaksi.

Tästä huolimatta tuomitsen kyseisen teon. Vinkkinä silti vaan naisille, että jos sanotte "ei" niin tehkää se niin painokkaasti, ettei miehellä voi jäädä mitään epäselvyyttä siitä onko kyse kiusoittelusta vai kieltäytymisestä. Miehille vinkkinä, että jättäkää naiset jotka pihtaa. Tai käykää vieraissa. Naisella on oikeus kieltäytyä, mutta miehillä on oikeus seksiin. Jos ei oman niin jonkun muun kanssa.

Millainen mies oikein haluaa seksiä naisen kanssa joka suostuu siihen vain velvollisuudesta? Esim jos nainen vain avaa haarat ja antaa miehen panna, niin eikö se tunnu miehestä yhtään pahalta jos nainen ei todellisuudessa halua seksiä? Kai myös tajuat, että tuollainen haluton seksi voi satuttaa naista sekä henkisesti että fyysisesti. Naisen pitäisi kiihottua ja kostua ennen yhdyntää. Liukkari ei kiihota, vaikka se kosteuttaakin... Pimppi turpoaa yms.

Ei varmaan monikaan mies ainakaan kauan halua seksiä haluttoman naisen kanssa jos itsellä haluja riittää. Mutta kyllä nainen voi suostua seksiin vaikka omat halut eivät olisikaan pinnassa ja olla silti "mukana" tapahtumassa muutenkin kuin vain avaamalla haarat. Itse olen elänyt suhteessa, jossa nainen ei välittänyt seksistä juuri ollenkaan, mikä johti siihen että ensin petin ja sitten jätin. Olen ollut suhteessa myös yliseksuaalisen naisen kanssa, joka halusi jatkuvasti, mikä johti siihen että hän petti ja minä jätin. Eli kai tässäkin asiassa kultainen keskitie on paras. Siinä olen samaa mieltä, että on miehen vastuulla saada nainen kiihottumaan ja päinvastoin jos itseä haluttaa ja toista väsyttää. Jos se toistuvasti epäonnistuu niin se ei oikeuta raiskaamaan, mutta pettämään tai jättämään kylläkin...

Oletko tietoinen, että laki ei velvoita pettämään ennen jättöä? Normaali ihminen kuvailemassasi tilanteessa sanoisi suoraselkäisesti tämä oli muuten tässä ja sitten vasta suksisi vihreämmän ruohon luokse. Miksi koet tarvetta kostaa pettämällä (annat tekosyyn naiselle joutua tekemään ero selväksi) etkä voi vaan hoitaa asiaa vaikka edes tekstiviestillä?

Meillä seksi onnistui vasta kun vauva oli 9kk. Nykyinen mieheni ei ole raiskannut minua ja melkein kaikin puolin kohtelias ja huomaaainen..mitä nyt välillä ei kuuntele kunnolla.

Eksä toisin persraiskas mut kun oltiin eroamassa. Asuttiin yhdessä ja meil olin noin 2v lapsi. Olin tosi humalassa, oksensin yms..en voinut hyvin..tiedän tämän koska otti kuvia mun humalatilasta(en siis juo usein, oltiin juhlimassa hänen työkavereiden kanssa). Aamulla sanoi "vie sun läski persees pois täältä en halua nähdä sua enää ikinä".

Kun sanoin sille myöhemmin et tajutsä et raiskasit mut..ni ei ois tajunnut ennen kun uhkasin poliisilla (ja sillä et "Miten sä luulet, että sun duunin käy?")

------------

Oon joskus lukio palstalt lukenut jopa et ukko pani parastaan kun nainen oli synnyttänyt, revennyt yms..joten tarkkana täytyy katsoa kenen kanssa on. Voiko toiseen luottaa? Miks tekee jotain mitä tekee? Katuuko? Uskotko? Annatko anteeksi.

Omalla kohdallani ajattelin, että elämässäni on ollut niin paljon paskaa, että tuo oli pientä, mutta en saata uskoa, että eksä oikeasti teki niin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kohta 5kk ikäinen vauva, joka on todella itkuinen ja myös nukkuu huonosti. Lienee sanomattakin selvää, että myös minä olen väsynyt, vaikka mies hoitaakin kerran tai kaksi viikossa vauvan heräilyt ja syötöt.

Pari yötä sitten mies herätteli mua ja tiesin jo ennen kysymistä, että hän haluais seksiä. Sanoin kuitenkin miehelle ei, koska olin todella väsynyt. Ilmeisesti torkahdin ainakin hetkeks, koska sitten kun havahduin niin mies hyväili minua. Sanoin miehelle uudestaan ei, mutta mies ei kuunnellut vaan otti mut väkisin. Lopetti vasta, kun itkin hysteerisesti.

En ois ikinä uskonut, että mies vois tehdä noin. Olen ihan järkyttynyt. Ymmärrän kyllä, että mies on puutteessa, koska synnytyksen jälkeen seksiä oli ekan kerran kun vauva oli 2kk ja sen jälkeen noin parin viikon välein.

Voiko tällaisen jälkeen enää luottaa toiseen? Mies on pyytänyt anteeksi monta kertaa ja sanonut, ettei se toistu. Voinko oikeasti luottaa siihen, että jatkossa mies lopettaa, jos sanon ei? Erokin tuntuisi kamalalta ratkaisulta, kun vauva on vielä niin pieni..

Jospa istuisitte yhdessä miettimään mitä teette kun täältä voit saada huonojakin neuvoja. Meistä kukaan ei ole ollut teidän matkaanne seuraamassa ja ei meistä ole kukaan sanomaan mitä pitää tehdä.

Menkää vastakkain ja katsokaa toisianne silmiin. Kertokaa toisillenne miksi toisiinne rakastuitte ja millaisen matkan jälkeen olette tulleet tähän. Kyllä te ite tiedätte mikä on paras ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi tietämättömälle kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä paras neuvo sinulle kirjoitti:

Rikosilmoituksen tekeminen ei missään nimessä kannata. Siitä ei hyödy kukaan, vaan tuo tässä tilanteessa ainoastaan suurta haittaa koko teidän perheelle. Rikosilmoitus ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä myöskään tule parantamaan oloasi. Välit lapsesi isään tuhoutuvat lopullisesti ja yhteiselon jatkumisesta missään muodossa on turha edes haaveilla.

Lapsesi isä saa vakavan rikosrekisterimerkinnän ja hänen työsuhteensä vaarantuu vakavasti. Näin vaarantuu myös perheen tulovirta. Prosessi ja raiskaajan-leima luultavasti rikkoo myös lapsesi isän henkisesti - ehkä todella tuhoisin seurauksin. Tämä taas voi vaarantuu lapsesi tulevaisuuden.

Mahdollisista korvauksista et hyödy mitään (olettaen, että olette naimisissa), sillä eron sattuessa varanne kuitenkin tasataan (olettaen, että ei avio-ehtoa).

Olette nyt suuren kriisin edessä ja parasta on selvittää se keskenänne. Asiat kannattaa ottaa viileästi ja välttää turhaa dramatisointi.

Jos hätiköiden erehdyt rikosilmoitukset laittamaan alulle, niin prosessi alkaa pyöriä eikä sitä voi sen jälkeen enää pysäyttää. 

Mieti nyt rauhassa, että mitä hyötyjä rikosilmoituksen tekeminen voi tuoda ja vertaa niitä mahdollisiin haittoihin.

Et tiedä mistään mitään. Pelkkä rikosilmoitus ei johda mihinkään mainitsemaasi! Edes tuomio ei välttämättä vaaranna työpaikkaa tms. Tämä voi olla uutinen, mutta jos tuomio ei ole vankeutta (hyvin epätodennäköistä), työnantaja ei välttämättä koskaan edes kuule koko asiasta. Valtaosa töistä ei vaadi ns turvallisuusselvitystä, eikä kenelläkään ole ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle rikoksista, joissa työnantaja ei ole mitenkään osallinen.

Tietämättömälle tiedoksi, että raiskausta pidetään niin vakavana tekona, että se on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa, että rikosilmoituksen jälkeen rikoksen uhri ei voi enää pysäyttää prosessia taikka ilmoittaa ettei vaadikkaan rangaistusta. 

Eli rikosilmoitus raiskauksesta saa liikkeelle virallisen prosessin (kuulustelut, syyteharkinta, haaste, oikeudenkäynti, tuomio jne.) eikä tämä pysähdy rikoksen uhrin halusta.

Oikeudenkäyntiasiakirjat sekä vastaajan nimi, syyksi luettu rikos ja rangaistus ovat julkista tietoa ja kuka vaan voi ne pyytää. Näin ollen on turha olettaa, että kukaan (esim. työpaikka) ei voi saada asiasta tietoa.

Lisäksi tuomio raiskauksesta voi estää maahanpääsyn moneen maahan (työnantaja saattaa ihmetellä miksi työntekijän maahantulohakemukset eivät enää mene läpi jne.).

Lisäksi tuomittu raiskaaja saa virallisen leiman ja tämä leima voi romahduttaa hänet henkisisti (varsinkin jos hän on tätä virhettä lukuunottamatta elänyt ns. kunnon kansalaisen lailla).

Myös esim. lastensuojelu voi kiinnostua, sillä onhan se suureksi vaaraksi lapselle, että hänen huoltajansa on vaarallinen tuomittu raiskaaja.

Yhtä kaikki, on turha väittää, että raiskaustuomiolla ei olisi mitään seurauksia.

Lisäksi seuraukset ovat usein sitä pahempia, mitä kunnollisempaa elämää tuomion saanut eli ennen hairahdustaan. (Pitkäaikaistyöttömälle taparikolliselle raiskaustuomio esim. tuskin tuntuu missään, mutta ns. muuten kunnolliselle perheenisälle se voi olla suuri katastrofi).

No olisikohan miehen kannattanut miettiä sitä ennen kuin raiskasi vaimonsa.

Näin. Tottakai se tuomio vaikuttaa ja voi helkkari niinhän sen on tarkoituskin! 

Oikein vituttaa tuollainen "kunnolliselle perheenisälle suuri katastrofi" no voi nyyh! Kyllä se raiskauskin on uhrille katastrofi. 

Kannattaa lukea se niin, että mahdollinen tuomio on ylimääräinen katastrofi myös koko perheelle, johon kuuluu siis aviomies (14 vuoden liitto), aviopuoliso ja vauva. Kannattaako siis perheen tilannetta pahentaa entisestään. Siitähän tässä on kysymys.

Eli ydinkysymys on nyt siis se halutaanko perheen yhteenlaskettu kärsimys minimoida vai maksimoida.

Lisäksi eikö nyt ap:n velvollisuus olisi myös ilmoittaa miehensä työnantajalle, että mies on raiskaaja ja että tätä rikollista kannattaa jatkossa varoa. Voihan mies muuten vaikka raiskata jonkun työpaikalla kun kerran makuun on päässyt. Eikö vaan?

Eli naisen kärsimys maksimoidaan ja miehen minimoidaan? Entäs sitten jos vaikka nainen tekee murhan? Miehen pitäisi silloin ilmoittautua murhan tekijäksi ja mennä vankilaan. Perheen yhteenlaskettu kärsimys on sama, meni vankilaan kumpi tahansa vanhemmista. Mutta huom! nainen tietää yleensä paremmin, missä ovat lastenvaatteet ja milloin on aika viedä lapsi hammaslääkäriin. Siksi on täysin loogista että mies menee vankilaan 20 vuodeksi naisen tekemästä murhasta. Näin minimoidaan perheen kärsimys ja taataan lapselle parempi lapsuus.

Vähentääkö rikosilmoitus jotenkin naisen kokemaa kärsimystä? Lisäksi kyllä raiskaaja voi myös kärsiä teostaan, vaikka ei saisi siitä jotakin oikeudellista tuomiota, joka siis paheintaisi perheen tilannetta entisestään. Tuskin mies ennen tekoaan ajatteli, että raiskaampa nyt tuon eukon, jotta selviää, että kuka täällä oikein määrää. Todennäköisesti kyse oli ennemminkin ajattelemattomuudesta kuin suunnitelmallisesta teosta, ottaen huomioon tilanteen taustat yms.

Seksiin pakottaminen ei ole "ajattelemattomuutta". Jokainen ihminen Suomessa tietää, että seksiin pakottaminen on rikos, myös avioliitossa. Aloittajan mies tietää sen. Sinä tiedät sen. Silti sössötät jotain "ajattelemattomuudesta". Minua ovat aina ihmetyttäneet ihmiset, jotka alkavat puolustella rikoksen tehneitä vaikka heillä ei ole mitään osuutta asiasa. Mietihän sitä. Sinun tarvitsee vain päättää menetkö rikollisen puolelle vai oletko häntä vastaan. Ja sinä VALITSET että menet rikoksen tehneen puolelle. Sellainen ihminen sinä olet.

Perheen tilanne on paha vain ja ainoastaan miehen vuoksi. Tilanne muuttuu vieläkin pahemmaksi jos aloittaja ei saa tuntea saaneensa oikeutta, vaan joutuu vain hyväksymään sen että hänet häväistiin ja häneltä kiellettiin oikeus omaan ruumiiseensa. Eli kyllä: rikosilmoitus totta totisesti vähentää naisen kärsimystä. Rikosilmoituksen kirjaaminen tarkoittaa, että koko yhteiskunta tunnistaa tehdyn rikoksen, koko yhteiskunta sanoo että aloittajaa ei saanut kohdella kuin omaisuutta, koko yhteiskunta sanoo että väärintekijän on jouduttava vastuuseen.

Sanoisin, että mies teki karkean virhelaskelman ja kuvitteli, että nainen kyllä intoutuisi hommaan mukaan kunhan alkuun on päästy. Kyllähän nainen voi usein olla aluksi vastahakoinen, mutta innostua lopulta.

Lisäksi, jos ap:n tapaus on tapahtunut oikeasti, niin siinä on kyllä joitain kummallisia elementtejä. Ap on kertonut, että mies ei ole aggressiivinen tai väkivaltainen ja on muutenkin tätä lukuunottamatta ollut kunnollinen tyyppi. Ap ei siis vaikuta olevan tilanteessa, jossa ei kykenisi itseään puollustamaan tai että pelkäisi miestä.

Ei tunnu kovin uskottavalta, että hän tässä tilanteessa totaalisesti lamaantuisi kunnollisena pitämänsä miehen lähentely-yrityksille eikä kykenisi hätistämään miestä pois. Kyllä tilanteeseen pitäisi liittyä selkeää väkivallan käyttöä, rimpuilua ja äänekästä huutamista eikä mitään hiiren ulinaa, jonka voi helposti tulkita vääriin.

Mies on voinut ajatella vaimonsa suostuneen aktiin kun juuri mitään vastustelua ei tapahtunut. Tässä hän juurikin teki arviointavirheen.

Mistään tyypillisesti "kristallinkirkkaasta" raiskauksesta tapauksessa ei kyllä ole kysymys.