Miksi ateistit poimivat rusinat pullasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sekottaa psykopaatin ja ateistin.

Kaikilla paitsi psykopaateilla on tunteet ja eriasteinen kyky empatiaan. Jopa joidenkin muidenkin eläinlajien kuin ihmisen käytöksestä voi päätellä niillä olevan empatiakykyä.

Tämä on silkkaa evoluutiokehotystä, sillä lauma yhteen hiileen puhaltavia ja myös toisten etua ajattelevia yksilöitä pärjää paremmin kuin yksi hullu erakko jonka seuraa ei kukaan siedä.

Duoda duoda. Esitätkö nyt, että luonnossa on olemassa moraalia? Tai kääntäen, että empatian käsite on fysikaalinen ominaisuus? Oletko kuullut naturalistisesta virhepäätelmästä?

En ole tuo jolle vastasit, mutta olet ymmärtänyt naturalistisen virhepäätelmän täysin väärin. Googletapa aiheesta hieman lisää. :)

Miksi googlettaisin? G. E. Mooren kirja riittää. Fysikaalisessa todellisuudessa ei ole moraalia.

Eli myöskään ihmisillä ei ole moraalia? Naturalistinen virhepäätelmä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että luonnossa esiintyvät asiat eivät ole hyviä eivätkä huonoja vaikka ne ovat luonnollisia. Eli esimerkiksi raiskausta ei voi pitää sen perusteella hyvänä asiana että sitä tapahtuu luonnossa. Se ei tarkoita sitä, etteikö luonnossa voisi esiintyä moraalia tai empatiaa.

Luonnossa ei voi esiintyä moraalia tai empatiaa koska moraali ja empatia edellyttävät käsitteellisyyttä ollakseen olemassa. Vain ihmisyhteisöt pystyvät käsitteelliseen ajatteluun.

Jatkuvasti karttuvan uuden tiedon mukaan olet väärässä. :) Eläimiä on ennen pidetty ainoastaan vaistojensa varassa toimivina selviytymiskoneina, joilla ei esiinny edes oikein millään keinolla mitattavaa älykkyyttä. Tutkimukset osoittavat asian olevan toisin, eläimillä on samanlaisia tunteita ja ne voivat kokea samanlaista empatiaa kuin ihmisetkin. Ja eikös empatia ole vähän niinkuin moraalin edellytys.

Ei varmasti ole samanlaisia, jos eläimiltä puuttuu käsitteellinen ajattelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sekottaa psykopaatin ja ateistin.

Kaikilla paitsi psykopaateilla on tunteet ja eriasteinen kyky empatiaan. Jopa joidenkin muidenkin eläinlajien kuin ihmisen käytöksestä voi päätellä niillä olevan empatiakykyä.

Tämä on silkkaa evoluutiokehotystä, sillä lauma yhteen hiileen puhaltavia ja myös toisten etua ajattelevia yksilöitä pärjää paremmin kuin yksi hullu erakko jonka seuraa ei kukaan siedä.

Duoda duoda. Esitätkö nyt, että luonnossa on olemassa moraalia? Tai kääntäen, että empatian käsite on fysikaalinen ominaisuus? Oletko kuullut naturalistisesta virhepäätelmästä?

En ole tuo jolle vastasit, mutta olet ymmärtänyt naturalistisen virhepäätelmän täysin väärin. Googletapa aiheesta hieman lisää. :)

Miksi googlettaisin? G. E. Mooren kirja riittää. Fysikaalisessa todellisuudessa ei ole moraalia.

Eli myöskään ihmisillä ei ole moraalia? Naturalistinen virhepäätelmä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että luonnossa esiintyvät asiat eivät ole hyviä eivätkä huonoja vaikka ne ovat luonnollisia. Eli esimerkiksi raiskausta ei voi pitää sen perusteella hyvänä asiana että sitä tapahtuu luonnossa. Se ei tarkoita sitä, etteikö luonnossa voisi esiintyä moraalia tai empatiaa.

Luonnossa ei voi esiintyä moraalia tai empatiaa koska moraali ja empatia edellyttävät käsitteellisyyttä ollakseen olemassa. Vain ihmisyhteisöt pystyvät käsitteelliseen ajatteluun.

Jatkuvasti karttuvan uuden tiedon mukaan olet väärässä. :) Eläimiä on ennen pidetty ainoastaan vaistojensa varassa toimivina selviytymiskoneina, joilla ei esiinny edes oikein millään keinolla mitattavaa älykkyyttä. Tutkimukset osoittavat asian olevan toisin, eläimillä on samanlaisia tunteita ja ne voivat kokea samanlaista empatiaa kuin ihmisetkin. Ja eikös empatia ole vähän niinkuin moraalin edellytys.

Ei varmasti ole samanlaisia, jos eläimiltä puuttuu käsitteellinen ajattelu.

Niin, jos. ;)

Eikä käsitteellinen ajattelu ole mikään edellytys tunteille tai empatialle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sekottaa psykopaatin ja ateistin.

Kaikilla paitsi psykopaateilla on tunteet ja eriasteinen kyky empatiaan. Jopa joidenkin muidenkin eläinlajien kuin ihmisen käytöksestä voi päätellä niillä olevan empatiakykyä.

Tämä on silkkaa evoluutiokehotystä, sillä lauma yhteen hiileen puhaltavia ja myös toisten etua ajattelevia yksilöitä pärjää paremmin kuin yksi hullu erakko jonka seuraa ei kukaan siedä.

Duoda duoda. Esitätkö nyt, että luonnossa on olemassa moraalia? Tai kääntäen, että empatian käsite on fysikaalinen ominaisuus? Oletko kuullut naturalistisesta virhepäätelmästä?

En ole tuo jolle vastasit, mutta olet ymmärtänyt naturalistisen virhepäätelmän täysin väärin. Googletapa aiheesta hieman lisää. :)

Miksi googlettaisin? G. E. Mooren kirja riittää. Fysikaalisessa todellisuudessa ei ole moraalia.

Eli myöskään ihmisillä ei ole moraalia? Naturalistinen virhepäätelmä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että luonnossa esiintyvät asiat eivät ole hyviä eivätkä huonoja vaikka ne ovat luonnollisia. Eli esimerkiksi raiskausta ei voi pitää sen perusteella hyvänä asiana että sitä tapahtuu luonnossa. Se ei tarkoita sitä, etteikö luonnossa voisi esiintyä moraalia tai empatiaa.

Luonnossa ei voi esiintyä moraalia tai empatiaa koska moraali ja empatia edellyttävät käsitteellisyyttä ollakseen olemassa. Vain ihmisyhteisöt pystyvät käsitteelliseen ajatteluun.

Jatkuvasti karttuvan uuden tiedon mukaan olet väärässä. :) Eläimiä on ennen pidetty ainoastaan vaistojensa varassa toimivina selviytymiskoneina, joilla ei esiinny edes oikein millään keinolla mitattavaa älykkyyttä. Tutkimukset osoittavat asian olevan toisin, eläimillä on samanlaisia tunteita ja ne voivat kokea samanlaista empatiaa kuin ihmisetkin. Ja eikös empatia ole vähän niinkuin moraalin edellytys.

Ei varmasti ole samanlaisia, jos eläimiltä puuttuu käsitteellinen ajattelu.

Niin, jos. ;)

Eikä käsitteellinen ajattelu ole mikään edellytys tunteille tai empatialle.

Ei nämä ymmärrä, tietopohja on jostakin aivan menneisyydestä ja ajattelunkin kanssa on vaikeuksia. Ihan turha vääntää. Mutta jos jaksat, niin tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

En ole väittänyt etteivät uskovaiset voisi olla pahoja ihmisiä, kyllä he voivat. Mutta uskovaisille sentään olemassa hyvä ja paha. Jos darwininistinen ateisti haluaa tehdä pelkkää "hyvää", hän tekee sitä vain koska toisten satuttaminen on evolutiivisesti haitallista lajin kannalta. Eli ateistille erilaiset teot ovat vain iskostuneet meille evoluutiossa "hyviksi ja pahoiksi".

Ap

Nimenomaan evolutiivisesta näkökulmasta olisi oikein jättää vammaiset ja muut heikommat yksilöt oman onnensa nojaan, mutta koska minä en ainakaan ateistina näin ajattele, niin arvomaailmani ei voi olla evouluution kannalta edulliseksi iskostunut. Puhut siis tässäkin kohdassa potaskaa.

Kylläpäs ateistit nyt hyökkäävät APta vastaan. Yhtään järkiperäistä argumenttia ei löydy, vain aivotonta haukkumista. Todella "rationaalista" juu....

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs ateistit nyt hyökkäävät APta vastaan. Yhtään järkiperäistä argumenttia ei löydy, vain aivotonta haukkumista. Todella "rationaalista" juu....

Harmi että sun ymmärrys loppui heti. Ehkä ymmärrrät paremmin ap:n todella sekavaa soperrusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sekottaa psykopaatin ja ateistin.

Kaikilla paitsi psykopaateilla on tunteet ja eriasteinen kyky empatiaan. Jopa joidenkin muidenkin eläinlajien kuin ihmisen käytöksestä voi päätellä niillä olevan empatiakykyä.

Tämä on silkkaa evoluutiokehotystä, sillä lauma yhteen hiileen puhaltavia ja myös toisten etua ajattelevia yksilöitä pärjää paremmin kuin yksi hullu erakko jonka seuraa ei kukaan siedä.

Duoda duoda. Esitätkö nyt, että luonnossa on olemassa moraalia? Tai kääntäen, että empatian käsite on fysikaalinen ominaisuus? Oletko kuullut naturalistisesta virhepäätelmästä?

En ole tuo jolle vastasit, mutta olet ymmärtänyt naturalistisen virhepäätelmän täysin väärin. Googletapa aiheesta hieman lisää. :)

Miksi googlettaisin? G. E. Mooren kirja riittää. Fysikaalisessa todellisuudessa ei ole moraalia.

Eli myöskään ihmisillä ei ole moraalia? Naturalistinen virhepäätelmä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että luonnossa esiintyvät asiat eivät ole hyviä eivätkä huonoja vaikka ne ovat luonnollisia. Eli esimerkiksi raiskausta ei voi pitää sen perusteella hyvänä asiana että sitä tapahtuu luonnossa. Se ei tarkoita sitä, etteikö luonnossa voisi esiintyä moraalia tai empatiaa.

Luonnossa ei voi esiintyä moraalia tai empatiaa koska moraali ja empatia edellyttävät käsitteellisyyttä ollakseen olemassa. Vain ihmisyhteisöt pystyvät käsitteelliseen ajatteluun.

Jatkuvasti karttuvan uuden tiedon mukaan olet väärässä. :) Eläimiä on ennen pidetty ainoastaan vaistojensa varassa toimivina selviytymiskoneina, joilla ei esiinny edes oikein millään keinolla mitattavaa älykkyyttä. Tutkimukset osoittavat asian olevan toisin, eläimillä on samanlaisia tunteita ja ne voivat kokea samanlaista empatiaa kuin ihmisetkin. Ja eikös empatia ole vähän niinkuin moraalin edellytys.

Ei varmasti ole samanlaisia, jos eläimiltä puuttuu käsitteellinen ajattelu.

Niin, jos. ;)

Eikä käsitteellinen ajattelu ole mikään edellytys tunteille tai empatialle.

Tuo on ontinen virhepäätelmä: "käsitteellisesti ajatteleva olio ja käsitteetön olio kokevat 'samoin' tunteet ja empatian." Kukaan ihmisyhteisön jäsen ei voi olla käsitteetön, ja kukaan ei-ihmisyhteisön jäsen ei voi olla käsitteellinen.

Hyvä ja paha liittyy sisäisen omatunnon käsitteeseen. Jos tekee pahaa omatunto soimaa. Pahat ihmiset ovat kautta aikojen halunneet kieltää omatunnon olemassaolon. Tätä on paatuneisuus.

Jos tekee hyvää, on olo hyvä henkisesti ja sisäinen kompassi toimii. Siinä mielessä on hyviä ja pahoja ateisteja.

Pahimmat ateistit ottavat uskonnon käyttöön poliittisiin tarkoituksiin, kuten isis. Vain todellisesta uskosta tietämätön lukee heidät uskovaisiksi, koska on niin selviö, että he ovat paatuneita rikollisia.

Juuri molempien osapuolten "eipäs kun minä olen oikeassa"-tyylisen ajattelun vuoksi olenkin agnostikko :) En kuulu siis kumpaankaan leiriin. Mutta yksi hälyttävä asia yleensä syvästi uskovaisissa on (ei kaikissa), se että he tekevät hyvää vain rankaisemisen pelossa, eivät siksi että he voisivat omillla aivoillaan ajatella että mikä on moraalisesti oikein ja mikä väärin.

Ai täällä joku uskishihhuli kuvittelee olevansa moraalisesti parempi kuin muut ihmiset tai "vääräuskovaiset"?

Ei mitään uutta maan päällä siis.

Vähän naurattaisi jos ei puistattaisi se, että melkein sata ihmistä tapettiin juuri Ranskassa hyvin väkivaltaisesti täsmälleen samanlaisen ajattelun takia.

Jos käsitteellistys ja transsendenssi molemmat vain ohitetaan ikään kuin väärinä dilemmoina, silloin tunteiden ja empatian pitäisi olla fysikalistisella pohjalla - eli samat kaikella elollisella kuten fysiikan lait pätevät kaikkeen elolliseen. Asia tuskin on näin :) Ellei mukaan oteta jotain varsin kyseenalaista New Age -pohdintaa.

"Uusateistit" hyötyisivät kirjallisuuden lukemisesta funktionaalisesti aivan samalla lailla kuin Isis hyötyisi Koraanin lukemisesta tai islamilaisesta opetuksesta.

Jos ateistien moraali on vaan yhteisiä sopimuksia, niin eihän uskovaisten moraali ole sen enempää. Jumala on päättänyt, että raiskaus on pahasta. Mitä jos jumala nyt sanoisikin, että raiskaus on hyvä juttu? Lähtisivätkö kaikki uskovaiset raiskaamaan, koska jumala kehottaa siihen? Vai olisiko raiskaus ehkä uskovaisten mielestä kuitenkin väärin?

Ottaen huomioon sen, että uskovaiset poimivat Raamatusta rusinat pullasta, niin tuskin monikaan uskovainen oikeasti perustaa moraalinsa sen varaan mitä Taivaskeiju heille sanelee. Eli keskivertouskovainen ei lähtisi raiskamaan, jos Jumala niin kehoittaa. Eiväthän he nytkään kivitä neitsyytensä ennen hääyötä menettäneitä naisia, pidä orjia tai edes paheksu useammasta materiaalista tehtyjen vaatteiden käyttäjiä, vaikka Raamatussa näin kehoitetaankin. Ovat siis imeneet moraalikäsityksensä ympäröivästä yhteiskunnasta ja biologisista taipumuksistaan. Toki osa on juuri niin sekaisin, että kiduttaisivat kehitysvammaisia mielikuvituskaverin käskiessä, mutta se osa lienee paria prosenttia.

Ainoa ero ateistien ja uskovaisten moraalikäsityksissä ja hyvän ja pahan yymärtämisessä on se, että ateistit jatkuvasti haastavat ja kehittävät sosialisaation kautta opittuja moraalikäsityksiään, uskovaiset taas eivät osaa kyseenalaistaa edes useita tuhansia vanhoja paimentolaisten kirjoituksia ja kehittävät moraalikäsityksiään ainoastaan kun joku heitä kirkon hierarkiassa korkea-arvoisempi niin kehoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja paha ovat käsitteitä, joiden välille ei ole koskaan voitu tyhjentävästi jaotella kaikkia tekoja. Uskonnot ovat klassisia esimerkkejä näistä yrityksistä. Kuitenkin, uskontojen varjolla tehtyjen moraalisten sääntöjen ongelmana on se, että ne ovat toimineet vain tietyssä ajassa ja yhteisössä, joiden aikaan ihmisellä on ollut huomattavasti vähemmän tietoa. Esimerkiksi homouden lukeminen pahaksi. Näin ollen uskontojen pyrkimykset luoda tyhjentäviä moraalisia ohjeita ovat yksi kerrallaan epäonnistuneet.

Tästä johtopäätöksenä, ei ole olemassa objektiivisesti jaoteltavia hyviä ja pahoja tekoja, eikä tähän tulisi pyrkiä, sillä käsityksillä on tapana muuttua ajan myötä. "Hyvyys" ja "pahuus" ovat aina suhteellisia, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja.

Tämä on ateismin näkökulmasta aivan loogista. Eli esimerkiksi natsien juutalaisten tuhonta oli hyvä, sen ajan ja paikan mittapuulla. Samalla perusteella ihmissyönti ei ole sen väärempää kuin mikään muukaan, tietyssä yhteiskunnassa. Ateisti ei voi olettaa mitään absoluuttia tai transsendenttia moraalia, kaikki on vain sopimuksia. Hän on siten moraalinen relativisti.

Se että kaikkia tekoja ei voida tyhjentävästi jaotella hyvään ja pahaan ei tarkoita etteikö olisi olemassa enemmän tai vähemmän oikeudenmukaisia tekoja. Esimerkiksi minä en saa mielivaltaisesti riistää toisen ihmisen henkeä sillä se ei ole oikeudenmukaista maailmassa, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Myöskään meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä tässä ajassa eivät ole aukottomia. Kuten antamasi esimerkki natseista osoittaa, tietyt teot on havaittavissa jälkeenpäin vääriksi.

En ole muuta väittänytkään: ateisti on moraalinen relativisti.

Lue ensimmäinen lause uudelleen. Se että teot eivät ole puhtaasti joko hyviä tai pahoja ei tarkoita että ne ovat kaikki automaattisesti samanarvoisia. On olemassa enemmän hyviä ja enemmän pahoja, joiden suhde vaihtelee ajassa ja tilanteessa.

Ei siis ole olemassa tekoa joka on aina ja ikuisesti 100% hyvä. Sen merkitykset voivat muuttua ajasta ja tilanteesta riippuen ja siksi niitä on arvioitava tilannekohtaisesti.

Ryhdy ateistiksi jos niin paljon olet kateellinen. Kyllä niitä rusinoita riittää sullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja paha ovat käsitteitä, joiden välille ei ole koskaan voitu tyhjentävästi jaotella kaikkia tekoja. Uskonnot ovat klassisia esimerkkejä näistä yrityksistä. Kuitenkin, uskontojen varjolla tehtyjen moraalisten sääntöjen ongelmana on se, että ne ovat toimineet vain tietyssä ajassa ja yhteisössä, joiden aikaan ihmisellä on ollut huomattavasti vähemmän tietoa. Esimerkiksi homouden lukeminen pahaksi. Näin ollen uskontojen pyrkimykset luoda tyhjentäviä moraalisia ohjeita ovat yksi kerrallaan epäonnistuneet.

Tästä johtopäätöksenä, ei ole olemassa objektiivisesti jaoteltavia hyviä ja pahoja tekoja, eikä tähän tulisi pyrkiä, sillä käsityksillä on tapana muuttua ajan myötä. "Hyvyys" ja "pahuus" ovat aina suhteellisia, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja.

Tämä on ateismin näkökulmasta aivan loogista. Eli esimerkiksi natsien juutalaisten tuhonta oli hyvä, sen ajan ja paikan mittapuulla. Samalla perusteella ihmissyönti ei ole sen väärempää kuin mikään muukaan, tietyssä yhteiskunnassa. Ateisti ei voi olettaa mitään absoluuttia tai transsendenttia moraalia, kaikki on vain sopimuksia. Hän on siten moraalinen relativisti.

Se että kaikkia tekoja ei voida tyhjentävästi jaotella hyvään ja pahaan ei tarkoita etteikö olisi olemassa enemmän tai vähemmän oikeudenmukaisia tekoja. Esimerkiksi minä en saa mielivaltaisesti riistää toisen ihmisen henkeä sillä se ei ole oikeudenmukaista maailmassa, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Myöskään meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä tässä ajassa eivät ole aukottomia. Kuten antamasi esimerkki natseista osoittaa, tietyt teot on havaittavissa jälkeenpäin vääriksi.

En ole muuta väittänytkään: ateisti on moraalinen relativisti.

Lue ensimmäinen lause uudelleen. Se että teot eivät ole puhtaasti joko hyviä tai pahoja ei tarkoita että ne ovat kaikki automaattisesti samanarvoisia. On olemassa enemmän hyviä ja enemmän pahoja, joiden suhde vaihtelee ajassa ja tilanteessa.

Ei siis ole olemassa tekoa joka on aina ja ikuisesti 100% hyvä. Sen merkitykset voivat muuttua ajasta ja tilanteesta riippuen ja siksi niitä on arvioitava tilannekohtaisesti.

Et voi sekä syödä että pitää kakkua; ei voi olla enemmän hyviä ja enemmän pahoja tekoja ilman että niitä verrataan johonkin itsensä ulkoiseen eli transsendenttiin kriteeristöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja paha ovat käsitteitä, joiden välille ei ole koskaan voitu tyhjentävästi jaotella kaikkia tekoja. Uskonnot ovat klassisia esimerkkejä näistä yrityksistä. Kuitenkin, uskontojen varjolla tehtyjen moraalisten sääntöjen ongelmana on se, että ne ovat toimineet vain tietyssä ajassa ja yhteisössä, joiden aikaan ihmisellä on ollut huomattavasti vähemmän tietoa. Esimerkiksi homouden lukeminen pahaksi. Näin ollen uskontojen pyrkimykset luoda tyhjentäviä moraalisia ohjeita ovat yksi kerrallaan epäonnistuneet.

Tästä johtopäätöksenä, ei ole olemassa objektiivisesti jaoteltavia hyviä ja pahoja tekoja, eikä tähän tulisi pyrkiä, sillä käsityksillä on tapana muuttua ajan myötä. "Hyvyys" ja "pahuus" ovat aina suhteellisia, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja.

Tämä on ateismin näkökulmasta aivan loogista. Eli esimerkiksi natsien juutalaisten tuhonta oli hyvä, sen ajan ja paikan mittapuulla. Samalla perusteella ihmissyönti ei ole sen väärempää kuin mikään muukaan, tietyssä yhteiskunnassa. Ateisti ei voi olettaa mitään absoluuttia tai transsendenttia moraalia, kaikki on vain sopimuksia. Hän on siten moraalinen relativisti.

Se että kaikkia tekoja ei voida tyhjentävästi jaotella hyvään ja pahaan ei tarkoita etteikö olisi olemassa enemmän tai vähemmän oikeudenmukaisia tekoja. Esimerkiksi minä en saa mielivaltaisesti riistää toisen ihmisen henkeä sillä se ei ole oikeudenmukaista maailmassa, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Myöskään meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä tässä ajassa eivät ole aukottomia. Kuten antamasi esimerkki natseista osoittaa, tietyt teot on havaittavissa jälkeenpäin vääriksi.

En ole muuta väittänytkään: ateisti on moraalinen relativisti.

Lue ensimmäinen lause uudelleen. Se että teot eivät ole puhtaasti joko hyviä tai pahoja ei tarkoita että ne ovat kaikki automaattisesti samanarvoisia. On olemassa enemmän hyviä ja enemmän pahoja, joiden suhde vaihtelee ajassa ja tilanteessa.

Ei siis ole olemassa tekoa joka on aina ja ikuisesti 100% hyvä. Sen merkitykset voivat muuttua ajasta ja tilanteesta riippuen ja siksi niitä on arvioitava tilannekohtaisesti.

Et voi sekä syödä että pitää kakkua; ei voi olla enemmän hyviä ja enemmän pahoja tekoja ilman että niitä verrataan johonkin itsensä ulkoiseen eli transsendenttiin kriteeristöön.

Nimenomaan. Ero on siinä, että sinä pidät pätevänä kriteeristönä tuhansia vuosia sitten kirjoitettua kirjaa. Minä pidän pätevänä kriteeristönä ajan ja paikan mukaan vaihtuvia tilannetekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ateistit uskovat että on olemassa hyvä ja paha, vaikka nuo käsitteet kuuluvat uskontoon. Ilman jumalaa ei ole hyvää eikä pahaa ja siten esim kehitysvammaisen lapsen kiduttaminen ei ole paha teko. Ainoastaan paatuneet rikolliset toteuttavat ateismia rehellisesti, ja ymmärtävät että ihmisten keksimät moraalisäännöt ovat pelkkä illuusio.

Niin väärin että oikein naurattaa.

Ei sillä ole mitään merkitystä mitä uskonto ja poliisi sanooo asioista. Sinun sisäinen äänesi jota myös moraaliksi voidaan kutsua. Kertoo sinulle mikä on väärin ja mikä oikein. Ja nämä asiat tulevat kasvatuksesta.

T. Ateisti/rikollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja paha ovat käsitteitä, joiden välille ei ole koskaan voitu tyhjentävästi jaotella kaikkia tekoja. Uskonnot ovat klassisia esimerkkejä näistä yrityksistä. Kuitenkin, uskontojen varjolla tehtyjen moraalisten sääntöjen ongelmana on se, että ne ovat toimineet vain tietyssä ajassa ja yhteisössä, joiden aikaan ihmisellä on ollut huomattavasti vähemmän tietoa. Esimerkiksi homouden lukeminen pahaksi. Näin ollen uskontojen pyrkimykset luoda tyhjentäviä moraalisia ohjeita ovat yksi kerrallaan epäonnistuneet.

Tästä johtopäätöksenä, ei ole olemassa objektiivisesti jaoteltavia hyviä ja pahoja tekoja, eikä tähän tulisi pyrkiä, sillä käsityksillä on tapana muuttua ajan myötä. "Hyvyys" ja "pahuus" ovat aina suhteellisia, tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja.

Tämä on ateismin näkökulmasta aivan loogista. Eli esimerkiksi natsien juutalaisten tuhonta oli hyvä, sen ajan ja paikan mittapuulla. Samalla perusteella ihmissyönti ei ole sen väärempää kuin mikään muukaan, tietyssä yhteiskunnassa. Ateisti ei voi olettaa mitään absoluuttia tai transsendenttia moraalia, kaikki on vain sopimuksia. Hän on siten moraalinen relativisti.

Se että kaikkia tekoja ei voida tyhjentävästi jaotella hyvään ja pahaan ei tarkoita etteikö olisi olemassa enemmän tai vähemmän oikeudenmukaisia tekoja. Esimerkiksi minä en saa mielivaltaisesti riistää toisen ihmisen henkeä sillä se ei ole oikeudenmukaista maailmassa, jossa ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Myöskään meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä tässä ajassa eivät ole aukottomia. Kuten antamasi esimerkki natseista osoittaa, tietyt teot on havaittavissa jälkeenpäin vääriksi.

En ole muuta väittänytkään: ateisti on moraalinen relativisti.

Lue ensimmäinen lause uudelleen. Se että teot eivät ole puhtaasti joko hyviä tai pahoja ei tarkoita että ne ovat kaikki automaattisesti samanarvoisia. On olemassa enemmän hyviä ja enemmän pahoja, joiden suhde vaihtelee ajassa ja tilanteessa.

Ei siis ole olemassa tekoa joka on aina ja ikuisesti 100% hyvä. Sen merkitykset voivat muuttua ajasta ja tilanteesta riippuen ja siksi niitä on arvioitava tilannekohtaisesti.

Et voi sekä syödä että pitää kakkua; ei voi olla enemmän hyviä ja enemmän pahoja tekoja ilman että niitä verrataan johonkin itsensä ulkoiseen eli transsendenttiin kriteeristöön.

Miksei se transsendenttinen kriteeristö voi olla kulttuurievoluution luoma? Tai peräti lakikirja? Miksi sen luomiseen tarvitaan ulkopuolista jumalaa? En usko että tarvitaan, ihminen voi luoda jumalansa itse.