Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli kotiäidin elämä 80-luvulla?
15.07.2016 |
Tässä muistelen hiljattain edesmenneen äitini elämää, ja kovasti kiinnostaisi kuvaukset 80-luvun alusta (jolloin itse synnyin) ja siitä vähän eteenpäin. Millaista oli saada lapsi(a) tuolloin ja millaista oli kotiäidin elämä? Muistan äitini maininneen, että yhteiskunnan tuet oli silloin aika suuria nykyiseen verrattuna jos lapsia hoiti kotona. Oliko jo kertakäyttövaipat? Mitä telkkarista katsottiin? Mitä syötiin, miten pukeuduttiin ? Kaikki arkinen historia tuolta ajanjaksolta kiinnostaisi. Äidiltä kun en enää voi kysyä :(
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistoja maalta 80-luvun alusta ja keskiväliltä:
- Kesät tehtiin automatkoja sukulaisiin, takapenkillä yhtä monta matkustajaa kun oli lapsiakin, kellään ei turvavöitä saati -istuimia. Leikittiin rekisteripeliä tai nahisteltiin. Joskus isä pisti meidät kävelemään parkkipaikan päästä päähän ja oli jättävinään meidät tielle. Nahistelu jatkui samanlaisena.
- Huvipuistoihin pääsi kerran lapsuudessa: Puuhamaa, Särkänniemi, Linnanmäki, Ähtäri -- ei kerran kesässä niin kuin nykyään vaan eri paikkaan eri kesinä.
- Lippakioskeja oli vielä, sieltä haettiin irtokarkkeja, jos löytyi pulloja. Rahaa ei ollut kenelläkän lapsella, paitsi viiden markan viikkoraha, joka meni irtokarkkipussiin lauantaina.
- Lauantaina saunottiin, ja jokainen lapsi sai limsapullon. Sitten katsottiin Lauantaitansseja tai Silkkitietä.
- Isovanhempia tavattiin viikoittain. Heidän luonaan sai seikkailla vapaasti ja tarjottiin herkkuruokia.
- Naapurissa ei ollut sisävessaa vaan huussi, käytiin yhdessä siellä kaverien kanssa kakalla, koska se oli kivaa. Isä oli sitä mieltä, että pitää tulla kotiin vesivessaan ja pestä kädet.
- Mökillä luettiin vanhoja naistenlehtiä ja kuunneltiin radiota. Kalastettiin ja marjastettiin.
- Jouluna ostettiin kokonainen limsakori ja tapeltiin joululahjoista. Sitten äiti tukisti ja laittoi itkevät tenavat yöpuulle Pikku Kakkosen jälkeen.
-Kaiket kesät juostiin alastomina pihoissa. Yli kuusi vuotiaina alettiin pukeutua kesäisinkin ja pidettiin äidin ompelemia hamosia. Myöhemmin äiti sai saumurin ja teki kaikkien verkkarit neonväreissä.
Muuten samanlainen lapsuus, mutta meillä saunavuoro oli perjantai-iltana, ja saimme kolme siskoa jakaa yhden 0,33 limsapullon keskenämme. Repäisykorkista tuli joskus viiltohaava, mutta jakamisen kanssa oltiin tarkkana. Limsa oli kallista ja niin ihanaa saunan päälle.
Loppuilta väännettiin vanhempien kanssa siitä, saadaanko katsoa Dallas, joka alkoi yhdeksän jälkeen. Jos ei saatu, tirkisteltiin salaa olohuoneeseen kulman takaa.
Ei ollut repäisykorkkeja enää 80-luvulla. Takuukorkit tuli repäisykorkkien tilalle joskus 70-luvun puolivälin haminoissa ja takuukorkin syrjäytti rengaskorkki 80-luvun puolivälissä. Toki myös kruunukorkkikin yleistyi jo 80-luvulla. Aikaisemminhan se oli lähinnä vain kokiksessa.
Oli repäisykorkkeja vielä 80-luvulla. Tuokin saunamuisto on vuodelta -82.
Muistan repäisykorkit siksikin, että niissä oli pieni metallirengas (ei kaikissa, mutta osassa. Osassa oli repäisyläppä. Renkaalliset avattiin niin korkin päältä repäisemällä, läpälliset kierrettiin pullon suun mukaisesti eli korkki avattiin reunoilta, ei pullon suun päältä).
Metallirengas jätettiin usein sormeen sormukseksi. Koulussa tytöillä oli näitä sormuksia. Koulun aloitin vuonna -81, mutta näitä sormuksia koulussa muistan vuodelta -84.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodeissa oli 80-luvulla paljon 60- ja 70-luvun sisustusta. Vihreitä ja ruskeita seiniä, kokolattiamattoja ja tekstiilejä. Olohuoneissa oli kirjahylly vitriinikaappeineen ja Spectrum-tietosanakirjasarjoineen. Sohvissa oli plyyssiä ja puhelimiin tuli näppäimet. Puhelinluetteloa pidettiin puhelinpöydän kaapissa.
Vähitellen muotiin tuli valkoiset huonekalut. Koriste-esineitä ostettiin Tiimarista.
Koulussa oli muotia pehmustetut, lokerolliset magneettipenaalit ja tuoksukumit. Päähän puettiin pipo jättitupsulla ja jalkaan vedettiin toppakengät.
Telkkarista katsottiin Soitinmenoja, Dynastiaa ja Konnankoukkuja kahdelle. Telkkarissa oli puuviilukuoret eikä kaukosäätimestä tiedetty mitään!
Ei 80-luvun telkkareissa ollut mitään puuviilukuoria . Ne TV:eet oli varmaan 60-luvulla. Ja kaukosäätimet kyllä oli. Ainakin meidän töllöissä.
Höpsistä, kyllähän 80-luvulla, etenkin sen alkupuolella oli vielä hyvinkin yleisenä viilumallit, mutta 80-luvun puolivälin jälkeen niitä ei enää juurikaan kaupoissa näkynyt. Kaukosäätimet sen sijaan yleistyivät 80-luvun alussa, kun infrapuna kaukosäätimet tuli markkinoille.
Tässä Saloran malli 22J40, joka tuli myyntiin vuonna 1984: http://www.eliaskokoelmat.fi/content/orig/69.jpg
Minä olin itse kotiäitinä 1980-luvulla. Ei ollut siihen aikaan kodinhoitukia, vaikka täällä jokun äiti oli sitä muka saanut.
Minä elelin köyhästi, ompelin itse omat ja lasteni vaatteet, pihistää piti joka penni. Lapsilisästä säästin, jos jotain joskus tarvitsin itselleni.
Mutta sununtaina minä ja lapset repäisimme: menimme Museokadulle puistooon ja läheisestä R-kioskista ostin meille jätskituutit, keinussa istuskeltiin ja säästeliäästi nuoltiiin tuuttiamme.
(pereheen isällä vietti "poikamiehen elämää")
Nyt kun tätä muistelen, ymmärrän edes sääliä itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin Dallas ja Dynastia alkoi näkyä? Muistan että lastenohjelmia ei juuri tullut, ehkä kerran pari viikossa joku pikkukakkonen tai Tao Tao. Kanaviakaan ei tainnut olla kuin kaksi :) T:ap
No ei nyt sentään, kyllä niitä kanavia oli enemmän ja silloin oli jo videotkin. Ja televisioihin saatiin tekstitv. Vaatetus oli mukaan väljää, ja olkatoppaukset näyttivät hyviltä. Hiuksissa suosittiin kiharaa. Pikkujouluissa tanssittiin tiputanssia ja lambadaa. Suomi ei ollut vielä EU:ssa, joten matkusteluun piti vaihtaa aina valuuttaa ja passeja kysyttiin joka rajalla. Nykyäiteihin verrattuna voisi sanoa, että verkostoituminen ei ollut niin helppoa kuin nykyään, koska ei ollut facebookia eikä nettiä eikä kännyköitä eikä tietenkään av:ta. Ei siis näkynyt pihoilla, kaduilla ja puistoissa vanhempia, jotka antoivat huomionsa vain kännykälle.
Päiväkoteja tietysti oli, niihin vain oli kovin ruuhkaa eikä aina saanut lähipäiväkotiin paikkaa. Lasten synttärit olivat vielä normaaleja kakkusynttäreitä, ei ollut edes mitään tarjontaa viettää synttäreitä jossakin muualla. Nyt kun kirjoitan niin tulee ihan ikävä 80-lukua.
Lambada menee Suomessa jo enemmän 90-luvun puolelle, vaikka löikin maailmalla läpi -89. Muistan kun itse interrailasin kesällä -90, niin lambada oli suurinta huutoa Unkarissa (joka oli vielä yksi itäblokin maita, mutta niistä länsimaisin).
Matkustellessa turvallisin tapa pitää rahat mukana olivat matkashekit, jotka vaihdettiin aina kyseisessä maassa sen valuutaksi. Niitä sai D-markalle tai dollareille kirjattuina. Käsittelymaksuja piti tietysti maksaa lähtöpäässä ja kohdemaassa. No, ei liity kotiäitiyteen kyllä mitenkään :)
Lambada soi Suomessa villisti juuri 1989. Tuo outo kesä on jäänyt mustiini monesta syystä, mm. aloin seurustella lapseni tulevan isän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liity aloitukseen, mutta tuohon sisä/ulkovessa-asiaan kylläkin.
Ala-asteella meillä ei ollut sisävessaa vuosina -82-83 (sitten muutimme ja vaihdoin koulua, mutta entisen koulun sisävessattomuus varmasti jatkui vielä pidempäänkin). Kävimme ulkohuusissa, jossa oli pojille oma osasto ja tytöille oma. Muistaakseni 3 tai neljä reikää oli tyttöjen puolella. Ikävää oli se, ettei ollut mahdollisuus pestä heti käsiä, kun välitunnilla kävi vessassa. Sisällä koulurakennuksessa oli toki altaat käytävällä. Ja opettajilla toki oli sisävessat.
Pojat tietysti olivat kevytrakenteiseen huusirakennukseen tehneet reikiä lautaseinään tirkistelläkseen tyttöjen puolelle. Voin kuvitella, miten hankalaa on ollut jollain kuudesluokkalaisella, jos menkat on jo alkaneet. Mutta sellaista se oli ennen. Alapesuista saattoi vain haaveilla.
Sairasta! Ja tollaset "pojat" on nykyisin.. mitä jotain viiskymppisiä?
Eikö tuo ole aivan normaalia uteliaisuutta vastakkaista sukupuolta kohtaan? Noin meilläkin pojat teki koulun huusissa. Varmaan heistä tuli aika tavallisia aikuisia.
Sellaisen hyväksyminen "no pojat on poikia, antaa niiden loukata tyttöjä" ei ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin itse kotiäitinä 1980-luvulla. Ei ollut siihen aikaan kodinhoitukia, vaikka täällä jokun äiti oli sitä muka saanut.
Minä elelin köyhästi, ompelin itse omat ja lasteni vaatteet, pihistää piti joka penni. Lapsilisästä säästin, jos jotain joskus tarvitsin itselleni.
Mutta sununtaina minä ja lapset repäisimme: menimme Museokadulle puistooon ja läheisestä R-kioskista ostin meille jätskituutit, keinussa istuskeltiin ja säästeliäästi nuoltiiin tuuttiamme.
(pereheen isällä vietti "poikamiehen elämää")
Nyt kun tätä muistelen, ymmärrän edes sääliä itseäni.
Laki kotihoidin tuesta tuli 1985. Etkö osannut hakea, vai saitko lapset ennen? Eipä silti, Kela oli täysi salaseura vielä 90-luvulla.Ihmettelen, miten sieltä joku osasi mitään hakea. Tietenkin jotkut vierastivat vanhaan tapaan avun hakemista, ja marisivat sitten, kun kukaan ei auta ja on niin tiukkaa.
Tukien hakemisesta tuli muutenkin sallitumpaa kun yhteiskunta vaurastui. Kelan huijaamistaaan ei pidetty minään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistoja maalta 80-luvun alusta ja keskiväliltä:
- Kesät tehtiin automatkoja sukulaisiin, takapenkillä yhtä monta matkustajaa kun oli lapsiakin, kellään ei turvavöitä saati -istuimia. Leikittiin rekisteripeliä tai nahisteltiin. Joskus isä pisti meidät kävelemään parkkipaikan päästä päähän ja oli jättävinään meidät tielle. Nahistelu jatkui samanlaisena.
- Huvipuistoihin pääsi kerran lapsuudessa: Puuhamaa, Särkänniemi, Linnanmäki, Ähtäri -- ei kerran kesässä niin kuin nykyään vaan eri paikkaan eri kesinä.
- Lippakioskeja oli vielä, sieltä haettiin irtokarkkeja, jos löytyi pulloja. Rahaa ei ollut kenelläkän lapsella, paitsi viiden markan viikkoraha, joka meni irtokarkkipussiin lauantaina.
- Lauantaina saunottiin, ja jokainen lapsi sai limsapullon. Sitten katsottiin Lauantaitansseja tai Silkkitietä.
- Isovanhempia tavattiin viikoittain. Heidän luonaan sai seikkailla vapaasti ja tarjottiin herkkuruokia.
- Naapurissa ei ollut sisävessaa vaan huussi, käytiin yhdessä siellä kaverien kanssa kakalla, koska se oli kivaa. Isä oli sitä mieltä, että pitää tulla kotiin vesivessaan ja pestä kädet.
- Mökillä luettiin vanhoja naistenlehtiä ja kuunneltiin radiota. Kalastettiin ja marjastettiin.
- Jouluna ostettiin kokonainen limsakori ja tapeltiin joululahjoista. Sitten äiti tukisti ja laittoi itkevät tenavat yöpuulle Pikku Kakkosen jälkeen.
-Kaiket kesät juostiin alastomina pihoissa. Yli kuusi vuotiaina alettiin pukeutua kesäisinkin ja pidettiin äidin ompelemia hamosia. Myöhemmin äiti sai saumurin ja teki kaikkien verkkarit neonväreissä.
Muuten samanlainen lapsuus, mutta meillä saunavuoro oli perjantai-iltana, ja saimme kolme siskoa jakaa yhden 0,33 limsapullon keskenämme. Repäisykorkista tuli joskus viiltohaava, mutta jakamisen kanssa oltiin tarkkana. Limsa oli kallista ja niin ihanaa saunan päälle.
Loppuilta väännettiin vanhempien kanssa siitä, saadaanko katsoa Dallas, joka alkoi yhdeksän jälkeen. Jos ei saatu, tirkisteltiin salaa olohuoneeseen kulman takaa.
Ei ollut repäisykorkkeja enää 80-luvulla. Takuukorkit tuli repäisykorkkien tilalle joskus 70-luvun puolivälin haminoissa ja takuukorkin syrjäytti rengaskorkki 80-luvun puolivälissä. Toki myös kruunukorkkikin yleistyi jo 80-luvulla. Aikaisemminhan se oli lähinnä vain kokiksessa.
Oli repäisykorkkeja vielä 80-luvulla. Tuokin saunamuisto on vuodelta -82.
Muistan repäisykorkit siksikin, että niissä oli pieni metallirengas (ei kaikissa, mutta osassa. Osassa oli repäisyläppä. Renkaalliset avattiin niin korkin päältä repäisemällä, läpälliset kierrettiin pullon suun mukaisesti eli korkki avattiin reunoilta, ei pullon suun päältä).
Metallirengas jätettiin usein sormeen sormukseksi. Koulussa tytöillä oli näitä sormuksia. Koulun aloitin vuonna -81, mutta näitä sormuksia koulussa muistan vuodelta -84.
Sä sotket nyt sujuvasti kolme eri korkkimallia :) Se metallirenkainen oli rengaskorkki, joka tuossa mainitaan ja se siis tuli takuukorkin tilalle, joka taas tuli repäisykorkin tilalle. Myös siis takuukorkki oli repäistävää mallia. Varsinainen repäisykorkki, joka siis viilteli sormia, poistui markkinoilta monta vuotta ennen syntymääsi ja oli tämän näköinen:
http://2.bp.blogspot.com/-hphiEu8VKwA/TZgqxvdAeVI/AAAAAAAAGnQ/Wf-vALDhN…
Se repäistiin sivulle, kun taas takuukorkki ja rengaskorkki repäistiin ylös.
Takuukorkki taas oli tämän näköinen: http://www.finn-korkki.com/cms/images/phocagallery/History/MaxiCap200px…
että näin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodeissa oli 80-luvulla paljon 60- ja 70-luvun sisustusta. Vihreitä ja ruskeita seiniä, kokolattiamattoja ja tekstiilejä. Olohuoneissa oli kirjahylly vitriinikaappeineen ja Spectrum-tietosanakirjasarjoineen. Sohvissa oli plyyssiä ja puhelimiin tuli näppäimet. Puhelinluetteloa pidettiin puhelinpöydän kaapissa.
Vähitellen muotiin tuli valkoiset huonekalut. Koriste-esineitä ostettiin Tiimarista.
Koulussa oli muotia pehmustetut, lokerolliset magneettipenaalit ja tuoksukumit. Päähän puettiin pipo jättitupsulla ja jalkaan vedettiin toppakengät.
Telkkarista katsottiin Soitinmenoja, Dynastiaa ja Konnankoukkuja kahdelle. Telkkarissa oli puuviilukuoret eikä kaukosäätimestä tiedetty mitään!
Ei 80-luvun telkkareissa ollut mitään puuviilukuoria . Ne TV:eet oli varmaan 60-luvulla. Ja kaukosäätimet kyllä oli. Ainakin meidän töllöissä.
Samoin. Vielä 70-luvun alussa oli noita puuviilutelkkuja mut ei enää kasarilla.
Pipot oli pieniä rullapipoja tai otsapantoja tai korvaläppiä, ei mitään nykyajan jättitupsupipoja. Yleensäkin tavallinen pipo oli nolouden huippu, mieluimmin rullapipo, jopa hattu, panta tai ei mitään.
Toppakengillä kai tarkoitetaan moonbootseja mut kyllä 80-luvulla hienompia oli esim. buutsit, teräväkärkiset solkikengät tai huippuohuella korkealla korolla olevat saapikkaat..
Toppalenkkarit tuli -84, ja isotupsupipot lanseerattiin alkutalvesta 1987. Myöhemmin malli muuttui nelitupsuiseksi. Vuosikymmenen alussa oli kirjoneulepipoja, joissa oli tekstiä, ja pitkiä hiippoja, jotka kietaistiin kaulan ympäri. Kirjopipoja-niitä monikulmaisia- näkee yhä maaseudun hassujen ukkojen päissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liekö kertiksiä ollut, mut meillä käytettiin harsovaippoja, joiden päälle kosteussuoja erillisellä muovisella t:n muotoisiksi kaistaleella.
Sisävessat oli äskettäin tulleet. Maalla käytiin kuitenkin peseytymässä ulkosaunassa keskiviikkoisin ja lauantaisin.
Talot oli talvisin viileitä. Äitini pesi vauvaa vadissa niin, et pönttöuunin luukut oli auki ja sieltä hiilloksesta hohkasi lämpöä. (Siskoni on syntynyt 1985.)
Maito ja munat saatettiin maaseudulla hakea naapurista (ei kaupasta). Osa äideistä leipoi leivät itse leivinuunissa. Kaupasta ostettu leipä ei ollut valmiiksi viipaloitua.
Auton takapenkillä ei ollut vöitä. Turvaistuin saattoi olla, mutta se oli kovaa muovia ilman pehmusteita.
Kesäisin paistoi lähes aina aurinko ja talvella oli paljon lunta ja pakkasta. :)
Niin, sellaista se oli elämä silloin 1880-luvulla. Hetkinen! Keskuudessamme on vamppyyri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistoja maalta 80-luvun alusta ja keskiväliltä:
- Kesät tehtiin automatkoja sukulaisiin, takapenkillä yhtä monta matkustajaa kun oli lapsiakin, kellään ei turvavöitä saati -istuimia. Leikittiin rekisteripeliä tai nahisteltiin. Joskus isä pisti meidät kävelemään parkkipaikan päästä päähän ja oli jättävinään meidät tielle. Nahistelu jatkui samanlaisena.
- Huvipuistoihin pääsi kerran lapsuudessa: Puuhamaa, Särkänniemi, Linnanmäki, Ähtäri -- ei kerran kesässä niin kuin nykyään vaan eri paikkaan eri kesinä.
- Lippakioskeja oli vielä, sieltä haettiin irtokarkkeja, jos löytyi pulloja. Rahaa ei ollut kenelläkän lapsella, paitsi viiden markan viikkoraha, joka meni irtokarkkipussiin lauantaina.
- Lauantaina saunottiin, ja jokainen lapsi sai limsapullon. Sitten katsottiin Lauantaitansseja tai Silkkitietä.
- Isovanhempia tavattiin viikoittain. Heidän luonaan sai seikkailla vapaasti ja tarjottiin herkkuruokia.
- Naapurissa ei ollut sisävessaa vaan huussi, käytiin yhdessä siellä kaverien kanssa kakalla, koska se oli kivaa. Isä oli sitä mieltä, että pitää tulla kotiin vesivessaan ja pestä kädet.
- Mökillä luettiin vanhoja naistenlehtiä ja kuunneltiin radiota. Kalastettiin ja marjastettiin.
- Jouluna ostettiin kokonainen limsakori ja tapeltiin joululahjoista. Sitten äiti tukisti ja laittoi itkevät tenavat yöpuulle Pikku Kakkosen jälkeen.
-Kaiket kesät juostiin alastomina pihoissa. Yli kuusi vuotiaina alettiin pukeutua kesäisinkin ja pidettiin äidin ompelemia hamosia. Myöhemmin äiti sai saumurin ja teki kaikkien verkkarit neonväreissä.
Muuten samanlainen lapsuus, mutta meillä saunavuoro oli perjantai-iltana, ja saimme kolme siskoa jakaa yhden 0,33 limsapullon keskenämme. Repäisykorkista tuli joskus viiltohaava, mutta jakamisen kanssa oltiin tarkkana. Limsa oli kallista ja niin ihanaa saunan päälle.
Loppuilta väännettiin vanhempien kanssa siitä, saadaanko katsoa Dallas, joka alkoi yhdeksän jälkeen. Jos ei saatu, tirkisteltiin salaa olohuoneeseen kulman takaa.
Ei ollut repäisykorkkeja enää 80-luvulla. Takuukorkit tuli repäisykorkkien tilalle joskus 70-luvun puolivälin haminoissa ja takuukorkin syrjäytti rengaskorkki 80-luvun puolivälissä. Toki myös kruunukorkkikin yleistyi jo 80-luvulla. Aikaisemminhan se oli lähinnä vain kokiksessa.
Oli repäisykorkkeja vielä 80-luvulla. Tuokin saunamuisto on vuodelta -82.
Muistan repäisykorkit siksikin, että niissä oli pieni metallirengas (ei kaikissa, mutta osassa. Osassa oli repäisyläppä. Renkaalliset avattiin niin korkin päältä repäisemällä, läpälliset kierrettiin pullon suun mukaisesti eli korkki avattiin reunoilta, ei pullon suun päältä).
Metallirengas jätettiin usein sormeen sormukseksi. Koulussa tytöillä oli näitä sormuksia. Koulun aloitin vuonna -81, mutta näitä sormuksia koulussa muistan vuodelta -84.
Sä sotket nyt sujuvasti kolme eri korkkimallia :) Se metallirenkainen oli rengaskorkki, joka tuossa mainitaan ja se siis tuli takuukorkin tilalle, joka taas tuli repäisykorkin tilalle. Myös siis takuukorkki oli repäistävää mallia. Varsinainen repäisykorkki, joka siis viilteli sormia, poistui markkinoilta monta vuotta ennen syntymääsi ja oli tämän näköinen:
http://2.bp.blogspot.com/-hphiEu8VKwA/TZgqxvdAeVI/AAAAAAAAGnQ/Wf-vALDhN…
Se repäistiin sivulle, kun taas takuukorkki ja rengaskorkki repäistiin ylös.
Takuukorkki taas oli tämän näköinen: http://www.finn-korkki.com/cms/images/phocagallery/History/MaxiCap200px…
että näin :)
Hartwallin Jaffassa ja Friscossa oli se viiltäjäkorkki vielä 80-luvulla. Se poistui vähitellen. Aurinko Jaffassa oli viimeisinä vuosina kierrekorkki myös pienemmissä pulloissa, mikä oli aika harvinaista, mutta pullon mallikin oli uniikk. Colassa oli kruunukorkki. Tuossa Aku Ankka-limsassa taas oli takuukorkki ensimmäisten joukossa. Eli riippuu siitä, mitä on juonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liity aloitukseen, mutta tuohon sisä/ulkovessa-asiaan kylläkin.
Ala-asteella meillä ei ollut sisävessaa vuosina -82-83 (sitten muutimme ja vaihdoin koulua, mutta entisen koulun sisävessattomuus varmasti jatkui vielä pidempäänkin). Kävimme ulkohuusissa, jossa oli pojille oma osasto ja tytöille oma. Muistaakseni 3 tai neljä reikää oli tyttöjen puolella. Ikävää oli se, ettei ollut mahdollisuus pestä heti käsiä, kun välitunnilla kävi vessassa. Sisällä koulurakennuksessa oli toki altaat käytävällä. Ja opettajilla toki oli sisävessat.
Pojat tietysti olivat kevytrakenteiseen huusirakennukseen tehneet reikiä lautaseinään tirkistelläkseen tyttöjen puolelle. Voin kuvitella, miten hankalaa on ollut jollain kuudesluokkalaisella, jos menkat on jo alkaneet. Mutta sellaista se oli ennen. Alapesuista saattoi vain haaveilla.
Sairasta! Ja tollaset "pojat" on nykyisin.. mitä jotain viiskymppisiä?
Eikö tuo ole aivan normaalia uteliaisuutta vastakkaista sukupuolta kohtaan? Noin meilläkin pojat teki koulun huusissa. Varmaan heistä tuli aika tavallisia aikuisia.
Sellaisen hyväksyminen "no pojat on poikia, antaa niiden loukata tyttöjä" ei ole normaalia.
Tuohon aikaan se oli tavallista. Kyllähän siihen opettaja puuttui ja pojat saivat rangaistuksen, kunnes sitten taas unohtivat. Tähän aikaan siirrettynä, siihen puuttuisivat tietysti vanhemmatkin. Ei tietysti ole hyväksyttävää, mutta en nyt yhtyisi tuohon "sairasta" sanaankaan.
Tiimareissa myytiin muovisia "cocktail-settejä", jossa pari martini-lasin tyyppistä räikeillä värikuvioilla ja shaker.. cocktailien juominen oli in, joku kaljan kiittaaminen vähän rahvasta.
Laktoosi-intoleranssi oli uusi, outo ja mullistava vaiva! Ettei Purjo-Pirkko voikaan ottaa jäätelöä, voi voi. Miten hän nyt voi elää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
71.
Ei 80-luvulla ollut vielä pankkikortteja, vaan kaupassa maksettiin shekillä. Pankista noudettiin shekkivihko (10 ja 20 kpl) ja kaupan kassalla kirjoitettiin loppusumma.
Pankkikortit tulivat joskus 90-luvulla.
Muutin kotoa opiskelemaan -84. Hankin pankkiautomaattikortin, jolla ei siis voinut maksaa kaupassa, mutta pystyi nostamaan rahaa pankkiautomaatista.
Vanha kunnon pikapankkikortti! Ottoautomaatteja sanottiin aluksi pikapankiksi.
Ottaisin tuollaisen pikapankkikortin vielä nytkin, jos sellaisia olisi. Mutta pankit ovat päättäneet, etteivät niitä tarjoa. Käteisen käyttöä ei haluta tukea millään tavalla, vaan tavoite on, että aina maksettaisiin kortilla, niin nähtäisiin, mihin ihminen on rahansa käyttänyt.
80-luvulla raakaruoka oli "elävää ravintoa". Täysin sama juttu, paitsi että elävää ravintoa kaupittelivat superruskeat, kurttuiset vähän vanhemmat ihmiset, jotka olivat täysin rasvattomia.
Kotiäiti todennäköisesti laittoi päivällä videonauhuriin Jane Fondan jumppakasetin, veti ylleen leggingsit, jumppapuvun joka näytti reidet lanteille asti, joustavan vyön, otsapannan, hikirannekkeet, säärystimet ja jumppatossut tai -lenkkarit. Ja sitten hypittiin polvet ratkuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin Dallas ja Dynastia alkoi näkyä? Muistan että lastenohjelmia ei juuri tullut, ehkä kerran pari viikossa joku pikkukakkonen tai Tao Tao. Kanaviakaan ei tainnut olla kuin kaksi :) T:ap
No ei nyt sentään, kyllä niitä kanavia oli enemmän ja silloin oli jo videotkin. Ja televisioihin saatiin tekstitv. Vaatetus oli mukaan väljää, ja olkatoppaukset näyttivät hyviltä. Hiuksissa suosittiin kiharaa. Pikkujouluissa tanssittiin tiputanssia ja lambadaa. Suomi ei ollut vielä EU:ssa, joten matkusteluun piti vaihtaa aina valuuttaa ja passeja kysyttiin joka rajalla. Nykyäiteihin verrattuna voisi sanoa, että verkostoituminen ei ollut niin helppoa kuin nykyään, koska ei ollut facebookia eikä nettiä eikä kännyköitä eikä tietenkään av:ta. Ei siis näkynyt pihoilla, kaduilla ja puistoissa vanhempia, jotka antoivat huomionsa vain kännykälle.
Päiväkoteja tietysti oli, niihin vain oli kovin ruuhkaa eikä aina saanut lähipäiväkotiin paikkaa. Lasten synttärit olivat vielä normaaleja kakkusynttäreitä, ei ollut edes mitään tarjontaa viettää synttäreitä jossakin muualla. Nyt kun kirjoitan niin tulee ihan ikävä 80-lukua.
No mikä nyt sitten on kanava. Pitkään MTV:n lähetykset tulivat kakkoskanavalta, joka oli siis pääosin YLEn kanava. Ykköseltä ei muistaakseni maikkarin lähetyksiä lähetettyä. 80-luvulla MTV sai kuitenkin viimein ihka oman kanavan, kolmosen, eli se piti virittää telkkariin. Se oli uutta ja hienoa. Siitä muutaman vuoden kuluttua tuli sitten nelonenkin.
Nämä olivat siis valtakunnalliset kanavat. Se on eri asia, jos jollain on ollut kaapelikanavia.
MTV:n ohjelmaa tuli vuoronperään molemmilta kanavilta. Kolmoskanava aloitti 1985, ja MTV sai sen omakseen 90-luvun puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistoja maalta 80-luvun alusta ja keskiväliltä:
- Kesät tehtiin automatkoja sukulaisiin, takapenkillä yhtä monta matkustajaa kun oli lapsiakin, kellään ei turvavöitä saati -istuimia. Leikittiin rekisteripeliä tai nahisteltiin. Joskus isä pisti meidät kävelemään parkkipaikan päästä päähän ja oli jättävinään meidät tielle. Nahistelu jatkui samanlaisena.
- Huvipuistoihin pääsi kerran lapsuudessa: Puuhamaa, Särkänniemi, Linnanmäki, Ähtäri -- ei kerran kesässä niin kuin nykyään vaan eri paikkaan eri kesinä.
- Lippakioskeja oli vielä, sieltä haettiin irtokarkkeja, jos löytyi pulloja. Rahaa ei ollut kenelläkän lapsella, paitsi viiden markan viikkoraha, joka meni irtokarkkipussiin lauantaina.
- Lauantaina saunottiin, ja jokainen lapsi sai limsapullon. Sitten katsottiin Lauantaitansseja tai Silkkitietä.
- Isovanhempia tavattiin viikoittain. Heidän luonaan sai seikkailla vapaasti ja tarjottiin herkkuruokia.
- Naapurissa ei ollut sisävessaa vaan huussi, käytiin yhdessä siellä kaverien kanssa kakalla, koska se oli kivaa. Isä oli sitä mieltä, että pitää tulla kotiin vesivessaan ja pestä kädet.
- Mökillä luettiin vanhoja naistenlehtiä ja kuunneltiin radiota. Kalastettiin ja marjastettiin.
- Jouluna ostettiin kokonainen limsakori ja tapeltiin joululahjoista. Sitten äiti tukisti ja laittoi itkevät tenavat yöpuulle Pikku Kakkosen jälkeen.
-Kaiket kesät juostiin alastomina pihoissa. Yli kuusi vuotiaina alettiin pukeutua kesäisinkin ja pidettiin äidin ompelemia hamosia. Myöhemmin äiti sai saumurin ja teki kaikkien verkkarit neonväreissä.
Muuten samanlainen lapsuus, mutta meillä saunavuoro oli perjantai-iltana, ja saimme kolme siskoa jakaa yhden 0,33 limsapullon keskenämme. Repäisykorkista tuli joskus viiltohaava, mutta jakamisen kanssa oltiin tarkkana. Limsa oli kallista ja niin ihanaa saunan päälle.
Loppuilta väännettiin vanhempien kanssa siitä, saadaanko katsoa Dallas, joka alkoi yhdeksän jälkeen. Jos ei saatu, tirkisteltiin salaa olohuoneeseen kulman takaa.
Ei ollut repäisykorkkeja enää 80-luvulla. Takuukorkit tuli repäisykorkkien tilalle joskus 70-luvun puolivälin haminoissa ja takuukorkin syrjäytti rengaskorkki 80-luvun puolivälissä. Toki myös kruunukorkkikin yleistyi jo 80-luvulla. Aikaisemminhan se oli lähinnä vain kokiksessa.
Oli repäisykorkkeja vielä 80-luvulla. Tuokin saunamuisto on vuodelta -82.
Muistan repäisykorkit siksikin, että niissä oli pieni metallirengas (ei kaikissa, mutta osassa. Osassa oli repäisyläppä. Renkaalliset avattiin niin korkin päältä repäisemällä, läpälliset kierrettiin pullon suun mukaisesti eli korkki avattiin reunoilta, ei pullon suun päältä).
Metallirengas jätettiin usein sormeen sormukseksi. Koulussa tytöillä oli näitä sormuksia. Koulun aloitin vuonna -81, mutta näitä sormuksia koulussa muistan vuodelta -84.
Sä sotket nyt sujuvasti kolme eri korkkimallia :) Se metallirenkainen oli rengaskorkki, joka tuossa mainitaan ja se siis tuli takuukorkin tilalle, joka taas tuli repäisykorkin tilalle. Myös siis takuukorkki oli repäistävää mallia. Varsinainen repäisykorkki, joka siis viilteli sormia, poistui markkinoilta monta vuotta ennen syntymääsi ja oli tämän näköinen:
http://2.bp.blogspot.com/-hphiEu8VKwA/TZgqxvdAeVI/AAAAAAAAGnQ/Wf-vALDhN…
Se repäistiin sivulle, kun taas takuukorkki ja rengaskorkki repäistiin ylös.
Takuukorkki taas oli tämän näköinen: http://www.finn-korkki.com/cms/images/phocagallery/History/MaxiCap200px…
että näin :)
Enhän minä mitään sotke. Kaikki korkkimallit, jotka avattiin repäisemällä, on repäisykorkkeja. Olipa niissä läppä, rengas tai mikä hyvänsä. Repäisykorkkeja oli 80-luvulla, jopa vielä 90-luvullakin, se oli tässä pointti.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla raakaruoka oli "elävää ravintoa". Täysin sama juttu, paitsi että elävää ravintoa kaupittelivat superruskeat, kurttuiset vähän vanhemmat ihmiset, jotka olivat täysin rasvattomia.
Meillä naurettiin vitsilehden juttua, jossa luontaistuotetta markkinoi "viikatemiehen näköinen käppyrä". Parin päivän päästä posti toi A Vogelin, ikä n. 150 v. (Herbamaren keksijä) mainoksen...
Kotiäidit kuunteli enimmäkseen iskelmää. Farkut ja rock yli 30-vuotiailla ei olleet vuosikymenen alussa yleisiä. Nuoruudenaikaisia suosikkibändejä ei ollut ihan soveliasta muistella, tai ainakaan kuunnella muuten kuin radiosta vahingossa.
Naiset menivät kai äitiensä mallin mukaan. Nämähän pakkasivat entien elämänsä vintille, kun miehen saivat.
Vihdoinkin. En ole enää ainoa, jonka piha on ollut täynnä rojua. Jos se tyhjenikin välillä, niin olipa tilaa uudelle.
Isän kuoleman jälkeen pari vuotta sitten piha tyhjennettiin. Veli heitti pois isän puolityhjät öljykanisterit. Niitä kertyi 32 kpl! Isä oli muuten monta kertaa kaatiksella töissä, ja kama tuppasi kulkemaan sieltä meille eikä poispäin.
Viereisen kerrostalon tekopyhästä juoppoperheestä tullut kiusaaja-kusipää piti kovaa melua rojuisesta pihastamme. Kuitenkin, heidän talonsa ja naapurin välisellä rinteellä, metsän peitossa oli runsain mitoin ihmisten hylkäämää kamaa- ja heillä oli toimiva jätehuolto. Kun sen naapurin takaa vedettiin tie, sieltä paljastui aika monta vanhaa maatalouskonetta.
Isä oli geneettisesti aika suppea. Hänellä oli myös kirjoittamisen vaikeus -dysgrafia-, mikä luultavasti teki isojen paikkojen hahmottamisesta vaikeaa ja aiheutti torikauhua jne. Tietynlainen mökkiläisyys-mistä ei oikeana ilmiönä ole historiallisestikaan kauan- ja hamstraus on ollut leimallista myös hänen lapsuuden perheen jäsenilleen. Yksi kiinnostava seikka on, että hänen isoisänsä oli tod.näk. jostain Itä-Karjalasta. Siskoni näki sieltä tehdyn dokumentin, ja sanoi että kaikki oli niin tutusti rempallaan- vesihanatkin oli asennettu samalla tavalla päin -rsettä. Hänen isänsä ei kärsinyt näistä, mutta hamstrasi autoja hänkin. Ominaisuudet oli menneet yhden sukupolven yli, mikä on paljon yleisempää kuin luullaankaan.
Tämä ei kuulu vars. aiheeseen, mutta keskustelu on rönsynnyt muutenkin..