Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli kotiäidin elämä 80-luvulla?
15.07.2016 |
Tässä muistelen hiljattain edesmenneen äitini elämää, ja kovasti kiinnostaisi kuvaukset 80-luvun alusta (jolloin itse synnyin) ja siitä vähän eteenpäin. Millaista oli saada lapsi(a) tuolloin ja millaista oli kotiäidin elämä? Muistan äitini maininneen, että yhteiskunnan tuet oli silloin aika suuria nykyiseen verrattuna jos lapsia hoiti kotona. Oliko jo kertakäyttövaipat? Mitä telkkarista katsottiin? Mitä syötiin, miten pukeuduttiin ? Kaikki arkinen historia tuolta ajanjaksolta kiinnostaisi. Äidiltä kun en enää voi kysyä :(
Kommentit (273)
Roiskeläpät tulivat! Pitsat muutenkin, ja pikaruoka ja roskaruoka. Ananashampurilainen oli mun grilliherkku. Päärynäjäätelö, musta mehujää, kanelipurkka joka piilotti tupakan hajun. Tupakka oli näkyvillä ja myynnissä vaikka mitä merkkejä, esim. superohut Capri-tupakka naisille ja Yves Saint Laurent -tupakka upeassa tummanpunaisessa askissa. Kyllä, ostin niitä.
Ravintolaillan jälkeen oli aina pää kipeä, vaikkei olisi juonut. Se tupakansavu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näköjään noiden "naisten tupakkien" markkinat olivat liian niche ja ne kuolivat 80- ja 90 -luvuilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fashion_cigarettes
Menin googlettamaan YSL tupakkaa ja nyt tekee mieli tilata pari askia. Onkohan tupakan tilaaminen kiellettyä.,
Vierailija kirjoitti:
Äitinä suurin ero nykyaikaan on se, että lapset kunnioittivat vielä vanhempiaan ja aikuisia. Se vaan oli niin, ilman vitsaakin ja huonot käytöstavat olivaat häpeä jolla oli merkitystä. Nykyään pasmat menee sekaisin jos ei saa jotain ja lapset huutaa mielipuolisina jos ei mene just kun haluavat. Sellainen ei käynyt kasarina. En muista ainuttakaan kertaa, että kukaan koskaan olisi käynyt vattalleen rääkymään tai ulvomaan sekuntia pidempään jos lainkaan :D 80-luvulla ei manguttu ja esimerkiksi huutaminen ja mekastaminen, saati puhelun häiritseminen aikuisen ollessa puhelimessa, olisi ollut outoa.
Mun lapsuudessa 70-luvulla mäkätettiin samaa.
80-luvun alussa kaikki oli nuorison syytä.
Lapsuus 70-80-luvulla kirjoitti:
Missä takapajulassa olet elänyt? 70- ja 80- luvulla elettiin hyvin nykyisenkaltaista arkielämää ainakin Helsingissä. Oli kertakäyttövaipat ja kaikki perusmukavuudet, kuten nykyäänkin. Ulkomaanmatkoilla käytiin 1-2 kertaa vuodessa. Toki ei ollut kännyköitä, tietokoneita, induktioliesiä yms. Ruokakaupoissa valikoima oli suppeampi, mutta ei mikään erityisen ankea. Voi olla, että maaseudulla elämä oli tuolloin erilaista..
Niinpä, mutta Suomi jatkui sen kehä kolmosen toisellekin puolelle :) ja siellä olikin hieman erilaista.
Lapsuus 70-80-luvulla kirjoitti:
Missä takapajulassa olet elänyt? 70- ja 80- luvulla elettiin hyvin nykyisenkaltaista arkielämää ainakin Helsingissä. Oli kertakäyttövaipat ja kaikki perusmukavuudet, kuten nykyäänkin. Ulkomaanmatkoilla käytiin 1-2 kertaa vuodessa. Toki ei ollut kännyköitä, tietokoneita, induktioliesiä yms. Ruokakaupoissa valikoima oli suppeampi, mutta ei mikään erityisen ankea. Voi olla, että maaseudulla elämä oli tuolloin erilaista..
En ainakaan Helsingissä. Siitä sanottiinkin, ettei ihmiset tiedä muiden elämästä mitään vaikka olisivat oikeasti maalta tulleita...
Mun äitini kulki farkuissa ja kuunteli rokkia, mutta oli ihan normi, ettei keski-ikäiset -ehkä itse vähän vanhahtavan lapsuuden eläneet -ihmiset tienneet esim.hevistä. Eräs sijaisopettaja ei ollut kuullutkaan Epuista v. 1988!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko ihme että nuori sieluni halusi ostaa näitä, katsokaa nyt näitä kuvia?! Slim ja super slim - yhdistetään hoikkuuteen, on muodikas, ja on yksin matkustava, mitä tahansa tekevä nuori nainen!
On valkoiset hampaat ja turkiksetkin olivat tuolloin vielä in..
Vierailija kirjoitti:
Lapsuus 70-80-luvulla kirjoitti:
Missä takapajulassa olet elänyt? 70- ja 80- luvulla elettiin hyvin nykyisenkaltaista arkielämää ainakin Helsingissä. Oli kertakäyttövaipat ja kaikki perusmukavuudet, kuten nykyäänkin. Ulkomaanmatkoilla käytiin 1-2 kertaa vuodessa. Toki ei ollut kännyköitä, tietokoneita, induktioliesiä yms. Ruokakaupoissa valikoima oli suppeampi, mutta ei mikään erityisen ankea. Voi olla, että maaseudulla elämä oli tuolloin erilaista..
En ainakaan Helsingissä. Siitä sanottiinkin, ettei ihmiset tiedä muiden elämästä mitään vaikka olisivat oikeasti maalta tulleita...
Mun äitini kulki farkuissa ja kuunteli rokkia, mutta oli ihan normi, ettei keski-ikäiset -ehkä itse vähän vanhahtavan lapsuuden eläneet -ihmiset tienneet esim.hevistä. Eräs sijaisopettaja ei ollut kuullutkaan Epuista v. 1988!
Tämähän on Pirkko Liinamaa -ilmiö. Telkkarista tuli Levyraati niminen ohjelma, jossa soitetiin n. 5 biisiä, 1-2 saattoi olla ulkomaalaista ja musiikkivideo, loput kotimaisia. Yleensä iskelmää ja joku hittibiisi. Pirkko oli vanhempi nainen raadissa (raati siis antoi pisteet ja arvioi) jolla oli violetinharmaa tukka. Hän kysyi melkein aina ulkomaisesta, englanninkielisestä kappaleesta "onko tämä nyt sitä heavy musiikkia".
Vieläkin naurattaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1980 lähdin opiskelemaan Turkuun, asunnon saanti oli vaikeaa ja sain kimppakämpän kaverin kanssa kämäisestä puutalosta Martin mäen takaa, ei edes kovin rikkaista oloista maalta tulleille oli kyllä järkytys kun huomattin että ei jumankekka lämmintä vettä ei tullut ja piti peseytyä aamuisin ja iltaisin keittiössä ensin keittäen vesi kattilassa ja pesuvatiin sitten tehtiin pesuvettä. Keskiviikkoisin talon toisessa päässä asuva omistaja lämmitti hervottoman suuren ja pimeän pihasaunan. Viikonloppuisin aina paettiin kotiin maalle lämpimään suihkuun ja sisäsaunaan. Sisävessa, kylmällä vedellä, tuossa mörskässä oli.
Samanlaisia mörskiä oli varmasti nykyisin Suomen kauneimmat kodit Portsan halutut kodit 80-luvulla.
Mä just mustin nuo Martin talot! Viimenenpurettiin vasta 90-luvulla. Yksi tuttu oli asunut siinä lähellä omakotitalossa, josta he miehensä kanssa kävivät vanhempien luona pesulla 60-luvun okt:ssa.
Myös Vasaramäen talossa oli pelkkä kylmä vesi per talous. Niissä Martin taloissa asui kuulemma viinatrokarikin, joku täysseko juoppo.
Olen taiteilijaystävieni luona lähellä Fiskarsia. He asuvat ihanassa punaisessa puutalossa, mutta sisävessaa ei ole, eikä kylpyhuonetta. Pihasaunassa on kyllä suihku, vesi lämpiää kaasulla.
Eli nykyäänkin asutaan vielä näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen taiteilijaystävieni luona lähellä Fiskarsia. He asuvat ihanassa punaisessa puutalossa, mutta sisävessaa ei ole, eikä kylpyhuonetta. Pihasaunassa on kyllä suihku, vesi lämpiää kaasulla.
Eli nykyäänkin asutaan vielä näin!
Katri-Helenan entisessä talossa Hämeenkyrössä ei ollut vesivessaa, vaikka talo oli uudisrakennus.
Meillä oli tuollainen puukuorinen telkka vielä 2000-luvun alussa. Tummanruskeat puiset kuoret, telkkarissa neljä jalkaa ja vipuvääntimet joista kanavat vaihtui ja volyymia säädettiin. "Kaukosäädin" toimi siten että isä "pyöritti ilmaa" sormillaan ja joko minä tai veljeni noustiin sohvalta ja säädettiin kanava/ääni tv:n kyljestä sopivaksi. Taisi toimia mustalla savulla tuo televisio, kerran eräänä aamuna se poksautti ne pihalle eikä enää toiminut. :)
Televisio oli todennäköisimmin peräisin 70-luvun lopulta ja varmaan yksi pitkäikäisimmistä kaltaisistaan. Meillä ei seurattu muoti-ilmiöitä vaan käytettiin tavara loppuun. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken kaikkiaan turvallista ja hauskaa aikaa. Huumori kukki televisiossa jne.
Olen itse syntynyt -82.
Mummulassa oli rakennettu ok-talo 60-70 luvun tienoilla. Ihan täystiilitalo. Isot ikkunat joiden välissä oli kaasu. Oli sisävessa, sauna ja suihku. Pappa tosin käytti navetan takana olevaa huussia. Samalla kylällä taisi lähes kaikilla olla joku tiilitalo tai puutalo. Rintamamiestaloja ei sielläpäin ollut.
Toinen mummula taas oli kahden huoneen, eteisen ja ullakon pieni tönö. Kai joku köyhän rintamamiestalo. Toisessa huoneessa oli pönttöuuni, mutta en tiedä kuinka usein sitä edes lämmitettiin. Siirrettävä sähköpatteri oli. Vesi haettiin kaivosta, huussi oli navetan nurkalla ja sauna oli navetan toisessa siivessä (pieni, matala ja siellä oli myös vesipata).
Eli isän perhe oli ilmeisesti sangen varakas, kun taas äidin lapsuus oli ollut kirjaimellisesti köyhä.
En muista että missään muualla, kuin äidin vanhempien kotona, olisin käynyt huussissa.
Olin päivähoidossa siihen asti, kunnes siskoni syntyi, eli kolmisen vuotta elämästäni. Siskon synnyttyä äiti jäi kotiäidiksi. Kaksi kertaa viikossa käytiin seurakunnan päiväkerhossa. Kesäviikonloppuisin ajeltiin leirintäalueelle ympäri Suomea. Nyt tuntuu hassulta, että ensin tehtäisiin täysi työpäivä (perjantai). Sen jälkeen pakattaisiin loput tavarat asuntoautoon ja ajeltaisiin 2-4 tuntia jonnekinpäin Suomea leirintäalueelle. Siellä oltaisiin lauantai ja sunnuntai-iltana ajeltaisiin takaisin kotiin, koska maanantaina piti mennä töihin. Ehkä muistan tämän jotenkin väärin. Isä oli yrittäjä, joten jos teki alkuviikosta reippaasti ylitöitä, pystyi perjantain pitämään vapaata. Mutta pitkiä matkoja tehtiin vanhalla asuntoautolla. Keskituntinopeus ehkä 75, alamäessä jopa 80.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiimareissa myytiin muovisia "cocktail-settejä", jossa pari martini-lasin tyyppistä räikeillä värikuvioilla ja shaker.. cocktailien juominen oli in, joku kaljan kiittaaminen vähän rahvasta.
Laktoosi-intoleranssi oli uusi, outo ja mullistava vaiva! Ettei Purjo-Pirkko voikaan ottaa jäätelöä, voi voi. Miten hän nyt voi elää!
Eikä ollut laktoosittomia tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muistelen hiljattain edesmenneen äitini elämää, ja kovasti kiinnostaisi kuvaukset 80-luvun alusta (jolloin itse synnyin) ja siitä vähän eteenpäin. Millaista oli saada lapsi(a) tuolloin ja millaista oli kotiäidin elämä? Muistan äitini maininneen, että yhteiskunnan tuet oli silloin aika suuria nykyiseen verrattuna jos lapsia hoiti kotona. Oliko jo kertakäyttövaipat? Mitä telkkarista katsottiin? Mitä syötiin, miten pukeuduttiin ? Kaikki arkinen historia tuolta ajanjaksolta kiinnostaisi. Äidiltä kun en enää voi kysyä :(
Olen syntynyt 1989 ja äiti muisteli, että espoossa kotihoidontuen kuntalisä olisi ollut reippaan 2000 markkaa / kk. En tiedä, voi olla, että muistaa väärin, joten en faktana väitä. Aika paljonhan tuo olisi ollut...
Ei ehkä kotihoidontuki, mutta kuntalisä kyllä, sillä monet kunnat olivat suurissa vaikeuksissa, täyttääkseen lakipykälät lasten kunnallisesta päivähoito-oikeudesta, kun päiväkoteja ei ollut.
Muistan, kuinka 80-luvulla suunniteltiin ja rakennettiin päiväkoteja hirveällä kiireellä, jotta vältyttäisiin maksamasta ylisuurista kuntalisiä perheille.
Äitisi kertomus oli arkipäivää useassa kunnassa, missä oli uudet kasvukeskukset ja lapsiperheet. Ja tuli yhteiskunnalle todella kalliiksi.
80-luvulla tekniikka kehittyi. Tuli CD-soittimet, leipäkoneet, vohveliraudat..
Muistan lapsena pelanneeni 80-luvulla kasettiasemallisella Commodorella pelejä nimeltä Nemesis sekä talvi- ja kesäolympialaiset. Nemesiksessä lennettiin avaruusaluksella ja ammuttiin. Ampumiseen ja ohjaamiseen käytettiin käsiohjainta.
Mummon muistan tarjonneen täytekakkua, jossa oli voivaahtokuorrutus. Kakku oli koristeltu appelssiinilohkoilla. Oli pahaa, mutta nostalgian nimissä taidan googlata voivaahdon reseptin ja leipoa :D
Vierailija kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan turvallista ja hauskaa aikaa. Huumori kukki televisiossa jne.
Naimisissa elävällä ei kyllä ollut turvallista ja hauskaa, kun aviovaimo saatiin laillisesti raiskata. Telkkarissa kukki speden ja loirin "huumori"jossa pilkattiin "naisen logiikkaa" eli nainen oli joko bimbo missukka tai kaulinta heiluttava santra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan turvallista ja hauskaa aikaa. Huumori kukki televisiossa jne.
Naimisissa elävällä ei kyllä ollut turvallista ja hauskaa, kun aviovaimo saatiin laillisesti raiskata. Telkkarissa kukki speden ja loirin "huumori"jossa pilkattiin "naisen logiikkaa" eli nainen oli joko bimbo missukka tai kaulinta heiluttava santra.
Hui, eipä tullut tuollainen uhka mieleen :), uskalsin olla naimisissa. Enkä ottanut noita Speden juttuja niin tosissaan, kunhan soitivat suutaan. Eihän se Uuno nyt mikään sankari ollut, vaan luuseri-luokkaan menisi nyt.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko ihme että nuori sieluni halusi ostaa näitä, katsokaa nyt näitä kuvia?! Slim ja super slim - yhdistetään hoikkuuteen, on muodikas, ja on yksin matkustava, mitä tahansa tekevä nuori nainen!
On valkoiset hampaat ja turkiksetkin olivat tuolloin vielä in..
Tuolloin osattiin mainostaa! Nykyään mainokset ovat paljon tylsempiä. Niissä ei ole viattomuutta. Ei oikein uskalleta tehdä tosissaan vaikkapa romanttista mainosta. Kaikki on enintään campia. Sen siitä saa, kun kaikkeen pitää suhtautua pinnallisen kriittisesti ja ironisesti. Noissa Capri-mainoksissa maailma näyttää satumaiselta ja nuorella naisella on mahdollisuus mihin seikkailuihin vain (nykyään seikkailukin käsitetään lähinnä seksuaaliseksi seikkailuksi).
Missä takapajulassa olet elänyt? 70- ja 80- luvulla elettiin hyvin nykyisenkaltaista arkielämää ainakin Helsingissä. Oli kertakäyttövaipat ja kaikki perusmukavuudet, kuten nykyäänkin. Ulkomaanmatkoilla käytiin 1-2 kertaa vuodessa. Toki ei ollut kännyköitä, tietokoneita, induktioliesiä yms. Ruokakaupoissa valikoima oli suppeampi, mutta ei mikään erityisen ankea. Voi olla, että maaseudulla elämä oli tuolloin erilaista..