Hei te työttömät!

Herään 7-9 välillä. Katson telkkua suuren osan päivästä. Nykyään on päiviä, etten käy ulkona ollenkaan. Syynä tähän on se, että työttömyys hävettää enkä halua näyttäytyä keskellä päivää esim. naapureille tai tutuille. Toinen syy on se, että jos lähden kapungille, tulee aina ostettua jotain ja ylimääräistä rahaa ei ole. Opiskelen työttömyystuella ja toinen opiskeluvuosi on vielä jäljellä. Nyt kesällä olisi pitänyt jo aloittaa opinnäytetyö, mutta en ole vielä löytänyt yhteistyökumppania. Siitäkin tunnen itseni luuseriksi ja olen stressaantunut työkkärin ja valmistumisen takia. Työttömyyttä on takana 2,5 vuotta, jota edelsi puolen vuoden palkallinen, kun ei ollut työvelvoitetta. Työpaikkoja on tullut haettua kymmeniä, saldona vaivaiset kaksi haastattelua. Työllistyminen tuntuu mahdottomalta, kun ikää on 45 ja työkokemus pääasiassa yhdeltä alalta, joka ei enää taida työllistää. Peli menetetty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille työttömille, jotka vielä haluavat päästä töihin, päivärytmin säilyttämistä. Eli aamulla ennen ysiä ainakin ylös ja yöt nukutaan ei kukuta. Näin helpompi sulautua taas työarkeen. Työttömyysajan voi käyttää itsensä kehittämiseen, opiskeluun, sivistämiseen tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Missään nimessä älä hukkaa itsetuntoasi työttömyyden vuoksi. Jos raha tiukassa, etsi ilmaisia menoja ja tapahtumia. Tee varauksia menoista omaan kalenteriin, niin ei tule "saamattomia" päiviä, ne masentaa helposti. Nauti itsestäsi ja vapaudestasi, tapaa sukulaisia ja ystäviä, pysy yhteiskunnan menossa mukana.

Mitä jos siihen työarkeen ei pääse enää "sulautumaan"? Jos töitä ei ole? Kokeile vuoden työttömyyttä ja epätoivoista työnhakua, niin tiedät että mielessä pyörii tasan kaksi asiaa: paniikki kun tajuaa että on suistumassa pysyvään työttömyyteen ja on jo kokeillut kaikki keinot - sekä jatkuva huoli rahan loppumisesta joka valvottaa öisin.

Nuo neuvot mitä annat ovat niin tavattoman yksinkertaisia, että jokainen aivoilla varustettu tajuaa ne itsekin. Ne työttömät joiden näet rypevän itsesäälissä, passiivisina ja masentuneina, ovat ihan varmasti aikanaan olleet positiivisia ja ovat yrittäneet. Suurin osa. Sinun neuvosi eivät auta heitä. Heitä auttaa vain yksi asia: työpaikka.

Jep, odotan taas sitä neroa joka tulee ehdottamaan kaikille työttömille marjanpoimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille työttömille, jotka vielä haluavat päästä töihin, päivärytmin säilyttämistä. Eli aamulla ennen ysiä ainakin ylös ja yöt nukutaan ei kukuta. Näin helpompi sulautua taas työarkeen. Työttömyysajan voi käyttää itsensä kehittämiseen, opiskeluun, sivistämiseen tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Missään nimessä älä hukkaa itsetuntoasi työttömyyden vuoksi. Jos raha tiukassa, etsi ilmaisia menoja ja tapahtumia. Tee varauksia menoista omaan kalenteriin, niin ei tule "saamattomia" päiviä, ne masentaa helposti. Nauti itsestäsi ja vapaudestasi, tapaa sukulaisia ja ystäviä, pysy yhteiskunnan menossa mukana.

Näin olen tehnytkin.

Vuoden työttömyys nyt takana, ja vihdoin elokuussa alkaa uusi työ.

Tämän vuoden aikana ehdin tehdä vaikka mitä! Omalla tavalla tulee ikävä tätä aikaa; ehti lasten kanssa puuhastella vaikka mitä, jaksoi aina tehdä kaikki ruoat alusta loppuun saakka itse, pääsi käymään koko huushollin neliösentin läpi ja pitämään kirppiksiä, viemään tavaraa kierrätyksee jne, ehti ja jaksoi osallistua kaikkii lasten koulun talkoisiin ja myyjäisiin, ehti ja jaksoi pyytää harvase viikonloppu lasten kavereita yökylään ja järjestää heille jotakin pientä mukavaa. Autoin ystäviä todella paljon lastenhoidossa. Suoritin muutamia opintopisteitä avoimessa AMK:ssa, (minulla on jo AMK-tutkinto, mutta lisäkoulutusta sillä jossain kohtaa kiinnostaa oman koulutuksen ylempi AMK-tutkinnon suorittaminen). Ehdin ja jaksoin käydä päivittäin lenkillä ja kuntosalilla jne.

Että vaikka muuten työttömyys on harmillista ja taloudellinen puoli stressaa, niin muulta osin tämä työttömänä oleminen vuoden päivät teki oikein hyvää. ;) Ikään kuin kunnon loma.

Hei! Herään klo 05-06.00 -välillä, kun lapsi (1,5-v) herää. Syödään aamupalaa, leikitään, sitten mennään päiväunille. Sitten syödään lounas, jonka jälkeen mennään leikkipuistoon. Sitten ostetaan huomisen ruuat ja mennään kotiin syömään ja leikkimään. Klo 19 iltapesulle ja lapsi nukkumaan. Lapsen nukahdettua pyykinpesua, puhtaan pyykin lajittelua, ym. siivousta. Nukkumaan menen viimeistään klo 22.

Vietän kesälomaa perheeni kanssa tietenkin. Mitäs muutakaan sitä heinäkuussa tekisi?

Mun työttömyys kyllä taas päättyy elokuussa koulujen alkaessa, joten siksikään en ressaa. Tää on alanvalintakysymys: opetusalalla on paljon kesätyöttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Herään 7-9 välillä. Katson telkkua suuren osan päivästä. Nykyään on päiviä, etten käy ulkona ollenkaan. Syynä tähän on se, että työttömyys hävettää enkä halua näyttäytyä keskellä päivää esim. naapureille tai tutuille. Toinen syy on se, että jos lähden kapungille, tulee aina ostettua jotain ja ylimääräistä rahaa ei ole. Opiskelen työttömyystuella ja toinen opiskeluvuosi on vielä jäljellä. Nyt kesällä olisi pitänyt jo aloittaa opinnäytetyö, mutta en ole vielä löytänyt yhteistyökumppania. Siitäkin tunnen itseni luuseriksi ja olen stressaantunut työkkärin ja valmistumisen takia. Työttömyyttä on takana 2,5 vuotta, jota edelsi puolen vuoden palkallinen, kun ei ollut työvelvoitetta. Työpaikkoja on tullut haettua kymmeniä, saldona vaivaiset kaksi haastattelua. Työllistyminen tuntuu mahdottomalta, kun ikää on 45 ja työkokemus pääasiassa yhdeltä alalta, joka ei enää taida työllistää. Peli menetetty?

Älä häpeä!! Et ole syyllinen työttömyyteesi. Yritä nauttia vapaa-ajastasi, elämä on ainutkertainen elämys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille työttömille, jotka vielä haluavat päästä töihin, päivärytmin säilyttämistä. Eli aamulla ennen ysiä ainakin ylös ja yöt nukutaan ei kukuta. Näin helpompi sulautua taas työarkeen. Työttömyysajan voi käyttää itsensä kehittämiseen, opiskeluun, sivistämiseen tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Missään nimessä älä hukkaa itsetuntoasi työttömyyden vuoksi. Jos raha tiukassa, etsi ilmaisia menoja ja tapahtumia. Tee varauksia menoista omaan kalenteriin, niin ei tule "saamattomia" päiviä, ne masentaa helposti. Nauti itsestäsi ja vapaudestasi, tapaa sukulaisia ja ystäviä, pysy yhteiskunnan menossa mukana.

Näin olen tehnytkin.

Vuoden työttömyys nyt takana, ja vihdoin elokuussa alkaa uusi työ.

Tämän vuoden aikana ehdin tehdä vaikka mitä! Omalla tavalla tulee ikävä tätä aikaa; ehti lasten kanssa puuhastella vaikka mitä, jaksoi aina tehdä kaikki ruoat alusta loppuun saakka itse, pääsi käymään koko huushollin neliösentin läpi ja pitämään kirppiksiä, viemään tavaraa kierrätyksee jne, ehti ja jaksoi osallistua kaikkii lasten koulun talkoisiin ja myyjäisiin, ehti ja jaksoi pyytää harvase viikonloppu lasten kavereita yökylään ja järjestää heille jotakin pientä mukavaa. Autoin ystäviä todella paljon lastenhoidossa. Suoritin muutamia opintopisteitä avoimessa AMK:ssa, (minulla on jo AMK-tutkinto, mutta lisäkoulutusta sillä jossain kohtaa kiinnostaa oman koulutuksen ylempi AMK-tutkinnon suorittaminen). Ehdin ja jaksoin käydä päivittäin lenkillä ja kuntosalilla jne.

Että vaikka muuten työttömyys on harmillista ja taloudellinen puoli stressaa, niin muulta osin tämä työttömänä oleminen vuoden päivät teki oikein hyvää. ;) Ikään kuin kunnon loma.

Et tiedä mitään taloudellisen puolen stressaavuudesta, ennen kuin olet ollut sinkkuna työmarkkinatuella vuoden. Oletko ikinä jättänyt ostamatta suklaapatukkaa siksi että sen hinta oli noussut 40 sentistä 55 senttiin? Tekee kummia asioita motivaatiolle ja elämänhalulle, kun tuollaisia joutuu miettimään 24/7.

Heräilen vaihtelevasti, yleensä 8-10 väliin. Unille siinä 01 paikkeilla. 

En mä kauheesti mitään teen. Reenaan ruotsia (ikään kuin harrastus), matematiikkaa (pitäis nostaa arvosanaa ens syksyn yo-kirjoituksissa), selaan illoin mollit, duunitorit yms. kerran-kahdesti päivään, jos on jotain mielenkiintoista tai sopivaa, niin pistän hakemusta menemään. Näen tovereita ja mahdollisesti keksitään heidän kanssaan jotain ajantappoa. Sitte illaks töllöä ja nettiä. 

+ suihkussakäynnit, kissan ruokkimiset ym. itsestäänselvyydet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille työttömille, jotka vielä haluavat päästä töihin, päivärytmin säilyttämistä. Eli aamulla ennen ysiä ainakin ylös ja yöt nukutaan ei kukuta. Näin helpompi sulautua taas työarkeen. Työttömyysajan voi käyttää itsensä kehittämiseen, opiskeluun, sivistämiseen tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Missään nimessä älä hukkaa itsetuntoasi työttömyyden vuoksi. Jos raha tiukassa, etsi ilmaisia menoja ja tapahtumia. Tee varauksia menoista omaan kalenteriin, niin ei tule "saamattomia" päiviä, ne masentaa helposti. Nauti itsestäsi ja vapaudestasi, tapaa sukulaisia ja ystäviä, pysy yhteiskunnan menossa mukana.

Mitä jos siihen työarkeen ei pääse enää "sulautumaan"? Jos töitä ei ole? Kokeile vuoden työttömyyttä ja epätoivoista työnhakua, niin tiedät että mielessä pyörii tasan kaksi asiaa: paniikki kun tajuaa että on suistumassa pysyvään työttömyyteen ja on jo kokeillut kaikki keinot - sekä jatkuva huoli rahan loppumisesta joka valvottaa öisin.

Nuo neuvot mitä annat ovat niin tavattoman yksinkertaisia, että jokainen aivoilla varustettu tajuaa ne itsekin. Ne työttömät joiden näet rypevän itsesäälissä, passiivisina ja masentuneina, ovat ihan varmasti aikanaan olleet positiivisia ja ovat yrittäneet. Suurin osa. Sinun neuvosi eivät auta heitä. Heitä auttaa vain yksi asia: työpaikka.

Tuon kaiken kokeneena ja viimein työmarkkinatuelle pudonneena sanoisin, että on toinenkin mahdollisuus: hankkia elämään jotain muita tarkoituksia ja tavoitteita kuin työ.

Kannattaa asennoitua elämään ilman työtä, niin helpottaa kummasti, Ei kuitenkaan juopoksi tai sosiaalipummiksi vaan elämään tavallista vaatimatonta elämää. Ei ole varaa salikorttiin eikä  uuteen autoon, mutta on edes poliisin huutokaupasta ostettu polkupyörä, jolla voi kuntoilla ja käydä vaikka marjametsässä.

Herään siinä vaiheessa, kun nuorempi koira tökkäsee mua märällä kuonollaan (n. 6.45-7-15). Keitän miehelle kahvit, ja vien koirat parin tunnin lenkille. Sitten kotona netti auki, työpaikkojen etsintää ja uutisten lukua. Kotitöitä, koirien kanssa puuhastelua, ruoanlaittoa... Koirien kanssa käydään parissa vanhainkodissa tapaamassa vanhuksia kerran viikossa, ja yritän opiskella itsekseni kieliä. Olen ollut työttömänä nyt 3v, enkä usko enää reilusti yli 50v ja vajaakuntoisena saavani työpaikkaa :(

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kaikille työttömille, jotka vielä haluavat päästä töihin, päivärytmin säilyttämistä. Eli aamulla ennen ysiä ainakin ylös ja yöt nukutaan ei kukuta. Näin helpompi sulautua taas työarkeen. Työttömyysajan voi käyttää itsensä kehittämiseen, opiskeluun, sivistämiseen tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Missään nimessä älä hukkaa itsetuntoasi työttömyyden vuoksi. Jos raha tiukassa, etsi ilmaisia menoja ja tapahtumia. Tee varauksia menoista omaan kalenteriin, niin ei tule "saamattomia" päiviä, ne masentaa helposti. Nauti itsestäsi ja vapaudestasi, tapaa sukulaisia ja ystäviä, pysy yhteiskunnan menossa mukana.

Sä oot varmaan aamuvirkku? Mä taas sanoisin, että työttömän kannattaa nukkua juuri silloin kun huvittaa ja väsyttää, sillä työssä ollessa harvoin on mahdollisuus noudattaa omaa luonnollista rytmiä. Kyllä se rytmi sitten "korjaantuu" kun työt alkaa.