Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksatte vanhenevien vanhempien (asioiden) hoitamisen?
07.07.2016 |
Omat ja appivanhemmat menevät päivä päivältä huonompaan kuntoon, ikää 70+ kaikilla. Kremppa on suurimmaksi osaksi vielä pientä mutta vakavia perussairauksiakin löytyy eikä ennuste ole tietenkään hyvä. loppu on joka päivä lähempänä.
Nyt ollaan pisteessä että pihatöissä, ikkunanpesussa ja toisen pariskunnan mökin kanssa tarvitaan apua enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja jatkossa entistä enemmän; kaupassakäyntiä tms. en koe isona vaivana mutta pihatyöt vie paljon aikaa. Kaikki ovat pihejä; toisilla olisi varaa ostaakin palveluja mutta eivät osta. Ja nyt alkaa tulla kinaa apuvälineiden hankinnasta; mitään ei haluta ostaa eikä hankkiä. Ei seniorisänkyä vaikka tapaturman takia sängystä ylösnouseminen on vaikeaa ja kivuliasta. Ei turvapuhelinta vaikka yhdellä on Alzheimer-diagnoosi ja muutenkaan ei se kaatuminen tule etukäteen varoittemalla. Ei tukia vessaan eikä oviin. Kaikkeen tulee "ei,,, ei me nyt vielä tälläisiä tarvita... pitää miettiä..... ei, liian kallista... ei, kyllä me pärjätään. " Mutta kun ei pärjätä. Missä vaiheessa on vaan syytä kävellä vanhuksen tahdon yli ja ostaa ne turva/apuvälineet?
Ja mikä määrä apua on oikeasti järkevää? Jos nyt tarvitaan kahteen talouteen 3-5h/vko -käytännössä yksi ilta ja/tai toinen viikonlopun päivistä- ; niin tuntuu että paljon enempään ei omasta elämästä repeä. Ja tällä tahdilla ja Suomen vanhustenhoidon tasosta jotain hämärää tietävänä; niin kauan kuin vanhus jotenkin selviää päivästä toiseen; mihinkään laitokseen ei pääse/joudu. Eli enemmin tai myöhemmin on huolehtiminen pyykistä, siivouksesta ja ruokailusta omaisten harteilla ja sitten taistelu laitospaikasta, jota jonotetaan huonokuntoisena vuosia. Onko vaan pakko jaksaa?
Ja joo, ovat auttaneet meitä lastenhoidossa mutta se ei ole ikinä ollut yhtä säännöllistä eikä sitovaa; ainoastaan hätätapauksessa sairaspoissaolejen yhteydessä ja alakouluvuosien loma-aikoina muutamia päiviä.Ahdistaa!
Kommentit (247)
Hoivakotiin ei pääse kuin ne vakavasti dementoituneet, niistäkin osa hoidetaan kotona. "Hoidan" itse 94v. äitiäni, hän muutti lähemmäksi minua. Käyn palvelutiskiltä ostamassa hänelle lämpimän ruuan, joskus käytän kaupassa ja asioilla. Joskus saatan vähän siivota, mutta en todellakaan pese mitään ikkunoita. Hän on tyytyväinen tällaiseen apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harva vielä itse työelämässä mukana oleva saisi asiansa järjestettyä niin, että pystyisi osallistumaan enevässä määrin ikääntyvien vanhempiensa hoitamiseen. Jos niitä ikääntyviä vanhempia on vielä useampia niin kuin monilla on (vaikka pariskunnan molempien osapuolten molemmat vanhemmat), niin jo sekin vie paljon aikaa, kun hoitaa heidän käytännön asioitaan (kauppa-, pankki-, apteekkiasiat, lääkärireissut jne.).
Kiitos tästä ketjusta. Itselläni myös vaikea tilanne. Olen käytännössä lasten yksinhuoltaja, täysipäiväisesti työssä ja sitten on vanhempi, jonka perään täytyy katsoa. Olen niin lopussa. Lapsuuteni ei ollut hyvä ja minulla on varmasti katkeruutta sisimmässäni siitä johtuen. Olen koko elämäni huolehtinut muista ihmisistä! Luin tästä ketjusta kokemuksia, että se on monen naisen osa. Aivan järkyttävää. Koen sympatiaa kiukkuisia keski-ikäisiä naisia kohtaan. Heidän pahalle ololle on syy, he ovat olleet liian kuormittuneita liian kauan.
Valitettavasti tämä kaikki stressi, paine ja vaatimukset ovat alkaneet läikkyä yli minusta. Olen vetäytyvä, välttelevä ja kireä. Jotenkin umpikujassa. Suoritan päivästä toiseen ja toivon, että kaikki vain painuisivat hemmettiin ja saisin hengittää ilman, että rintaa painaa tuhannen kilon taakka velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Äiti muistisairas ja isä fyysisesti huonossa kunnossa. Kieltäytyvät tutkimuksista ja koska isälläni pelaa kohtuullisesti järki eikä äiti ole varsinaisesti heitteilläkään, niin väkisin ei voida kotiin tunkea viranomaisten taholta. Eivät käy edes lääkärissä, koska isäni ei ole koskaan käynyt ja äitini ei ymmärrä enää. Isä kieltää äidin viemisen vökisin tutkimuksiin. Kaikki diagnoosit, edunvalvonta yms hoitamatta. Näin toimii pariskunta, joka aina aiemmin arvosteli muita " kyllä pitäisi ajoissa miettiä tuollaiset" ja nyt ollaan tässä pisteessä. Ikinä en olisi uskonut, että näin käy. En ikinä.
Tässä kommentissa kulminoituu hyvin monen tilanne. Kuinka monta kertaa tälläkin palstalla huudellaan, että pitää tehdä ajoissa paperit kuntoon, pitää ajoissa luopua talosta...plaa plaa plaa. Ja suurimmalla osalla se tulee menemään näin. Myös niillä jotka nyt asuvat niissä hienoissa taloissaan ja ajelevat niillä kalliilla autoillaan. Kuvittelevat elävänsä terveinä sata vuotta. Mitään ei kuitenkaan tehdä asioiden eteen, ja sitten onkin liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on myös aktiivinen ja painaa töitä. Ei ihan näin vanha mutta ravintolassa edelleen tekee safkaa. Teräsmamma. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/82-vuotias-hillevi-kinnunen-on-pyorit…-
Miten tämä liittyi aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Äiti muistisairas ja isä fyysisesti huonossa kunnossa. Kieltäytyvät tutkimuksista ja koska isälläni pelaa kohtuullisesti järki eikä äiti ole varsinaisesti heitteilläkään, niin väkisin ei voida kotiin tunkea viranomaisten taholta. Eivät käy edes lääkärissä, koska isäni ei ole koskaan käynyt ja äitini ei ymmärrä enää. Isä kieltää äidin viemisen vökisin tutkimuksiin. Kaikki diagnoosit, edunvalvonta yms hoitamatta. Näin toimii pariskunta, joka aina aiemmin arvosteli muita " kyllä pitäisi ajoissa miettiä tuollaiset" ja nyt ollaan tässä pisteessä. Ikinä en olisi uskonut, että näin käy. En ikinä.
Minkälaisella hoidolla äitisi on? Jotkut omaishoitajat ovat niin kuormittuneita ja kiukkuisia, että väkivaltakaan ei ole poissuljettua.
Ympärivuorokautinen hoiva vie vanhukselta eläkkeestä 85%, on se eläke sitten 1000€ tai 5000€. Jos tämän lisäksi on vaikkapa sen tyhjäksi jäävän kotitalon kulut maksettavana, eivät raha riitä. Joten lämmin suositus: jos iäkkäämmillä vanhemmillanne on talo, jossa sinnittelevät, on hyvä keskustella siitä vaihtoehdosta että talo myytäisiin ns hyvän sään aikaan eli ennen kuin hoivakotiin on käytännössä pakko siirtyä. => jää talon kulut pois ja vähän käyttörahaakin vaikka jalkahoitoihin ja hammaslääkäriin jotka eivät sisälly hoivan maksuihin.