Miksi köyhät hankkivat lapsia köyhyyteen?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se tjoki rikkaiden yksinoikeus... jos minä saisin päättää, rikkaat maksaisivat myös köyhien lasten kasvatuksen.

Oletko oikeasti noin tyhmä? Niinhän ne jo maksavatkin, vsi taikaseinädtäkö kuvittelet rahat esim. ilmaiseen peruskouluun tulevan? Ei ainakaan loispummin taskusta..

Vierailija kirjoitti:

Eipähän ole ylimielistä kusipäitä köyhien perheiden lapset ja he ovat kykeneväisiä empatiaan, toisin kuin rikkaat kakarat. Piste.

Miksi pitäisi jättää lapset tekemättä jos on köyhä? Ei kaikki halua elää sossun rahoilla, muttakun ei voi muuta. Kultalusikkatyypit ei vaan tajua mikä on tärkeää elämässä, siksi tämä maailma on niin vituillaan nykyään, kun itsekkäitä ihmisiä riittää.

Ja ei, en ole köyhästä perheestä/ itse ole köyhä. Vihaan vain kermaperseitä. Kiitos hei.

N20

kyllä tuossa kirjoituksessa vahva elämänkorkeakoulu paistaa läpi...😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se tjoki rikkaiden yksinoikeus... jos minä saisin päättää, rikkaat maksaisivat myös köyhien lasten kasvatuksen.

Oletko oikeasti noin tyhmä? Niinhän ne jo maksavatkin, vsi taikaseinädtäkö kuvittelet rahat esim. ilmaiseen peruskouluun tulevan? Ei ainakaan loispummin taskusta..

On niitä muitakin veromuotoja kuin tuloverot, mutta niihinhän täällä aina vedotaan (50% yhyy).

Noh. Elämäni suurin haave on ollut perhe ja nyt oli mahdollista saada lapsi rakastamani miehen kanssa. Paperi-inssinä häneltä työt loppuneet ja nyt myyjänä pienellä palkalla. Itse teen 2 tutkintoa yliopistolla, koska 1 saa vain pätkätyötä. Olemme köyhiä, mutta onnellisia. Kierrätän paljon, tehdään kaikkea ilmaista ja yritän sivistää lastani kaikin tavoin. Vaikka rahaa ei ole, en koe, että pilaan lapseni elämän, toki itsekkäistäsyistä hänet halusin. Toivottavasti kasvaa niin hyvällä itsetunnolla varustettu nuori, ettei kärsi siitä, ettei ole rikkaasta perheestä, vaikka ap:n kaltaiset asiasta vauhkoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kerran toisensa jälkeen, miksi jotkut köyhät haluavat väkisin altistaa lapsen sille nöyryytykselle ja kärsimykselle, jota köyhä lapsuus on. Tietenkin tyhjän päälle voi pudota, mutta puhun nyt ihmisistä, jotka ovat köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä ja silti lisääntyvät. Minusta tuo on moraalisesti vielä kyseenalaisempaa kuin normaali lisääntyminen.

Lapsia eivät hanki ainoastaan köyhät vaan usein muutenkin ihmiset, joilla on ongelmia omassa elämässä ja sen hallinnassa. Vastaavasti ihmiset, joilla on eniten resursseja, hankkivat vähiten lapsia. Se voi toisaalta kertoa myös jostain muusta kontrollista omassa elämässä.

Tietysti olisi ihanteellista, jos ihmiset tajuaisivat, ettei lapsia ole aivan pakko hankkia. Silloin tämä maailma olisi paljon parempi. Ja panostaisivat ehkäisyyn. Harva ihminen on kuitenkaan oikeasti niin jumalan lahja yhteiskunnalle, että juuri se oma lisääntyminen olisi aivan välttämätöntä. Onneksi yhteiskunnan trendit ovat menossa siihen suuntaan, että yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi. Eihän tähän taloudelliseen kestämättömään kurjuuteen kannata välttämättä tehdä yhtään lasta, kun niiden elämästä tulee niin epävarmaa.

Tuyo sinun väitteesi siitä, ketkä lapsia hankkivat taisi perustua vain omaan käsitykseesi, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa jo viisi vuotta peräkkäin. Viime vuoden syntyvyys oli yhtä pientä kuin nälkävuosina 1890-luvulla.

Syntyvyys vähenee ja jakautuu yhteiskunnallisesti

Suomessa lapsia syntyy aikaisempaa vähemmän. Syntyvyys on laskenut jo useita vuosia peräkkäin. Syntyvyys on myös yhteiskunnallisesti jakautunut, matalammin koulutetut saavat vähemmän lapsia.

http://yle.fi/uutiset/syntyvyys_vahenee_ja_jakautuu_yhteiskunnallisesti…

Syntyvyyden lasku on ongelma

 Pääkirjoitukset 9.2.2016 0:00 Kaleva

 Syntyvyys laski Suomessa vuonna 2015 jo viidettä vuotta peräkkäin, eikä vauhti ole aivan vähäinen. Toteutunut lapsiluku on nyt keskimäärin 1,65 naista kohden, kun se puoli vuosikymmentä sitten oli lähes 1,9.

Viime vuonna Suomessa syntyi 55 040 lasta, lähes 2 200 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Sitä ei selitä synnyttävien ikäluokkien kutistuminen, joka pitkällä jaksolla luonnollisesti näkyy Suomessa syntyneiden lasten määrässä. Syyt syntyvyyden viime aikojen notkahdukseen ovat muualla.

Kahdeksan naiskansanedustajaa kahdeksasta edustakuntapuolueesta otti STT:n jutussa (Kaleva 8.2.) kantaa syntyvyyden laskun syihin. Niissä painottuivat perheen ja työelämän yhdistämiseen liittyvät huolet sekä taloudelliset ongelmat.

Oppositiosta tuli odotetusti moitteita hallitukselle. Ärhäkkyyttä lievensi todennäköisesti se, että syntyvyys laski myös edellisen hallituskauden aikana. Silloin nykyiset oppositiopuolueet istuivat itse hallituksessa.

Syntyvyyden laskuista ja nousuista on tehty lukuisia analyysejä. Vuodesta 1980 alkaen piirretty käyrä riittää osoittamaan vakuuttavasti, että taloudelliset suhdanteet ja niiden vaikutukset perheiden elämään näkyvät lastenhankintapäätöksissä.

Tästä voi tehdä sen yksinkertaisen päätelmän, että syntyvyyden laskukierre ei katkea lähivuosinakaan, sillä tällä hetkellä on vaikea uskoa kansantalouden nopeaan paranemiseen.

Toisaalta perheiden talouteen tai työhön liittyvät huolet eivät ole ainoita tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsilukuun. Tutkija Anneli Miettinen totesi viime syksynä Väestöliiton perhebarometrin julkistuksen yhteydessä, että muihin tekijöiden kuuluvat esimerkiksi sopivan kumppanin puute ja nuorten aikuisten kasvanut tarve elää ensin nuoruutta.

Miettisen mukaan muut mielenkiinnon kohteet sekä elämäntyylistä luopumisen pelko ovat viime vuosina nousseet sekä nuorilla naisilla että nuorilla miehillä aiempaa tärkeämmiksi syiksi siirtää vanhemmaksi tuloa.

Tästä muutoksesta on vaikeaa syyttää hallitusta, sen enempää nykyistä kuin edellisiäkään. Kyseessä on laajempi arvostusten muutos, jonka suunnan kääntäminen tuskin edes voi tapahtua kotimaisilla päätöksillä.

Esimerkiksi päätös olla hankkimatta lapsia johtuu ainakin osalla nuoria aikuisia erilaisista globaaleista uhkakuvista ja niistä nousevista elämäntaparatkaisuista.

Se, mitä Suomessa voidaan poliittisin päätöksin tehdä, kannattaa kuitenkin tehdä. Keskeistä on silti luoda yhteiskunnallinen ilmapiiri nykyistä lapsimyönteisemmäksi. Silloin puheena ovat myös kunnalliset lapsiin liittyvät päätökset, jopa kansalaisten yleiset asenteet.

Kansakunnan kannalta syntyvyyden lasku on ongelma. Tulevaisuudessa työssä käyvien veronmaksajien taakka on tämän hetken lapsimäärillä kova, jos palvelut halutaan pitää nykyisellään. Kipua lievittävä lääke tilanteeseen voi olla uusi nuori maahanmuuttajasukupolvi, mutta silloin edellytyksenä on, että he löytävät täältä työtä.

Uusi maahanmuuttajasukupolvi voi ollakin apuna tässä, varsinkin jos siinä tulee yrittäjähenkistä porukkaa. Sen sijaan suomalaista yhteiskuntaa ei auta vuokratalokasarmien yh äitien ponnistukset tällä rintamalla. Siellä kyllä lapsia sikiää, mutta syntyy sukukuntia jotka eivät koskaan ole töissä käyneet ja koulutus jää minimiin. Nuo ovat niitä suomalaisia köyhiä joiden lisääntyminen on ongelma. He aloittavat lasten pykäämisen alle kaksikymppisenä, ja nelikymppisenä on lapsia jo usealle miehelle ja ovat isoäitejä teiniensä lapsille. Näillä lapsilla ei ole juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa, sellaisia lapsia tämä yhteiskunta ei oikeasti tarvitse yhtään lisää. Elämäänsä hallitsevat perheet laskeskelevat montako lasta perheellä on varaa kasvattaa, näissä talouksissa lapsia vain tupsahtelee.

Totta, meillä on tuollaisia perheitä, mutta yleistit kommentillasi kaikki pienituloiset ongelmaperheiksi. Antaako ongelmaperheiden  olemassaolo kuitenkaan oikeuden leimata kaikki pienituloiset samanlaisiksi?

Minun mielestäni tuollainen yleistäminen, asiassa kuin asiassa, on vaarallista, mutta myös osoitus hengen köyhyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhän elämä täynnä kärsimyksiä ja nöyryytystä? VAIN koska ei ole rahaa?

Mieluummin minä läsnäolevalle köyhälle lapsen soisin kun tunteettomalle työnarkomaanille, joka ei ole läsnä lapsen elämässä.

Se on jännä miten aina näissä keskusteluissa se köyhä vanhempi on empaattinen ja suorastaan tuleva pyhimys. Työssäkäyvä taas tunteeton työnarkomaani, jolle sopisi pirunsarvet päähän.

Köyhä vihaa eniten sitä mitä ei itse ole, eli hyvätuloista. Hyvätuloiseen on kätevä projisoida kaikki omat pettymyksen, vihan, katkeruuden, syyllisyyden ja turhautumisen tunteet. Itsensä voi nostaa pyhimykseksi kun taas työssäkäyvä hyvätuloinen on suoraan saatanasta.

Vierailija kirjoitti:

Tehkää lapsia, älkääkä urputtako tyhmiä! Parasta mitä suomalaiset nuoret voivat juurikin nyt tehdä on pykätä lapsia lisää. Lapset on tulevaisuuden voimavara, nimittäin suomalaiset lapset. Jos jätätte lasten teon vaan muslimien kontolle niin surkea vanhuus teillä on tiedossa. Luuletteko te, että ne teidän vaippoja vaihtaa? Ehei! Kaikkea muuta!

Ettekö muka näe mikä tätä maata odottaa jos ette ala vähän äkkiä tehdä lisää suomalaisia tänne?!

Koska köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytyneisyys periytyy vahvasti, ei pienituloisten ahkera lisääntyminen Suomea pelasta. Köyhimpien perheiden lapsista ei tule työntekijöitä, vaan elämäntapaelättejä, kuten vanhempansakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta maailman historian ovat köyhät tehneet lapsia. Miltä maailma näyttäisi, jos vain rikkaat olisivat lisääntyneet?

No Afrikassa ainakin menisi kivemmin :)

Mistä rikkaat sais orjia plantaaseilleen jos ei köyhät lisääntyisi? Luuletko, että rikas alkaa toiselle rikkaalle maaorjaksi?

Entä täällä länsimaissa? Jos kaikki alle 2600e tienaavat ei enää tekis yhtään lasta niin kuka niiden hienompien ihmisten paskat siivois ja kuka toimis autokuskina? Kuka hoitais niitä sairaalassa? Kuka toimisi lapsenlikkana? Kerro toki miten yhteiskunta toimii, jos vain rikkaat tekee rikkaita mukuloita?

Taitaa kuitenkin olla niin, että ne huonopalkkaiset kouluttamattomien paikat vähenevät koko ajan yhteiskunnassa, tarvitaan enemmän osaajia. Jotka ovat koulutettuja, eli vanhempien pitäisi kyetä turvaamaan lapsilleen hyvä koulutus. Autokuskitkin (ja firmat) tulevat kohta ulkomailta kun uusien sopimusten myöstä ala vapautuu balteille jne. Ja aina sen verran maastamuuttoa on, että ahkerat aasialaiset jne hoitavat siivouksen. Kyllä niiden rikkaiden mukuloiden kaltaisia osaajia tarvitaan enemmän tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Noh. Elämäni suurin haave on ollut perhe ja nyt oli mahdollista saada lapsi rakastamani miehen kanssa. Paperi-inssinä häneltä työt loppuneet ja nyt myyjänä pienellä palkalla. Itse teen 2 tutkintoa yliopistolla, koska 1 saa vain pätkätyötä. Olemme köyhiä, mutta onnellisia. Kierrätän paljon, tehdään kaikkea ilmaista ja yritän sivistää lastani kaikin tavoin. Vaikka rahaa ei ole, en koe, että pilaan lapseni elämän, toki itsekkäistäsyistä hänet halusin. Toivottavasti kasvaa niin hyvällä itsetunnolla varustettu nuori, ettei kärsi siitä, ettei ole rikkaasta perheestä, vaikka ap:n kaltaiset asiasta vauhkoavat.

Kaikki tarkoituksella tehdyt lapset tehdään itsekkäistä syistä:)

Palstailijat eivät nyt oikein ymmärrä, että monet nykyiset keskituloiset tulevat myös putoamaan, jos ei nyt ihan köyhyyteen, niin ainakin pienituloisuuteen. Keskipalkkaisista töistä on pelkästään 2010-luvulla hävinnyt jo reilut 15%.

Ennusteiden mukaan Euroopan keskiluokka kutistuu, uusi keskiluokka on jo syntynyt Aasiaan.

Pienituloisuus voi siis tulevaisuudessa kohdata yhtäjos toistakin palstailijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kautta maailman historian ovat köyhät tehneet lapsia. Miltä maailma näyttäisi, jos vain rikkaat olisivat lisääntyneet?

No Afrikassa ainakin menisi kivemmin :)

Mistä rikkaat sais orjia plantaaseilleen jos ei köyhät lisääntyisi? Luuletko, että rikas alkaa toiselle rikkaalle maaorjaksi?

Entä täällä länsimaissa? Jos kaikki alle 2600e tienaavat ei enää tekis yhtään lasta niin kuka niiden hienompien ihmisten paskat siivois ja kuka toimis autokuskina? Kuka hoitais niitä sairaalassa? Kuka toimisi lapsenlikkana? Kerro toki miten yhteiskunta toimii, jos vain rikkaat tekee rikkaita mukuloita?

Taitaa kuitenkin olla niin, että ne huonopalkkaiset kouluttamattomien paikat vähenevät koko ajan yhteiskunnassa, tarvitaan enemmän osaajia. Jotka ovat koulutettuja, eli vanhempien pitäisi kyetä turvaamaan lapsilleen hyvä koulutus. Autokuskitkin (ja firmat) tulevat kohta ulkomailta kun uusien sopimusten myöstä ala vapautuu balteille jne. Ja aina sen verran maastamuuttoa on, että ahkerat aasialaiset jne hoitavat siivouksen. Kyllä niiden rikkaiden mukuloiden kaltaisia osaajia tarvitaan enemmän tulevaisuudessa.

Olet väärässä.

Etlan mukaan tulevaisuudessa nykyiset keskipalkkaiset kilpailevat vähemmän koulutettujen kanssa matalapalkka-alojen töistä.

Akateemisten työttömyys on suorastaan räjähtänyt jo nyt. Jenkeissä tilanne on se, että tohtorit ovat Mäkkärissä töissä.

Sen ennustaminen, mille alalle ja koulutustasolle kannattaa tulevaisuudessa kouluttautua, on oikeastaan mahdoton tehtävä. Tuntemamme maailma muuttuu liian nopeasti.

Oma veikkaukseni on infraa tukevat alat ja siellä sekä ammattikoulutasoinen että korkeakoulutus. Voin yhtä hyvin olla väärässäkin. Eihän edes elinkeinoelämä osaa ennustaa tulevia tarpeita.

Omituinen oletus, että taloudellinen ja henkinen köyhyys olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Päinvastoin. Aineellisesti köyhissä perheissä myös vanhemmuus on keskimäärin puutteellista.

Yhteiskunta maksaa köyhälle paljon mukavammat olot, jos on lapsia. Lapset elättävät tuillaan itsensä ja rahaa jääkin vielä, jos elää säästävästi. Lisäksi lapset saattavat olla tulevaisuuden sosiaaliturva.

Lisäksi ihmisellä on niin vahva lisääntymisvietti, että lapsia tehdään. Lisäännytään, vaukka olisi periytyvä sairauskin.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, ettei köyhyys oikkeasti oleikään nöyryytyd - vasta se on, että joku ulkopuolinen kuvittelee voivansa sanella, miten sun pitäis elää.

Eli kyse on jostain kapinarekatiosta, ymmärsinkö oikein? Eikö tuo nyt ole vähän keskenkasvuista? Pahimmalta tuossa tuntuu se, että ne lapset maksavat hinnan siitä vanhempiensa egotrippailusta.

Joo, saavathan köyhätkin toki hankkia lapsia, mutta miksei esim 2 kpl voi riittää? (Kuten useimmille muillekin). Ilmeisesti se on taloudellisesti jotenkin kannattavaa, miksi muuten juuri köyhimmillä on tyyppiä 5+ lasta.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisten työttömyys on suorastaan räjähtänyt jo nyt. Jenkeissä tilanne on se, että tohtorit ovat Mäkkärissä töissä.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos väitellyt tohtori ei saa muuta työtä kuin mäkkärin kassalta, niin on siinä joku muukin asia mennyt pieleen kuin koulutusvalinta. Veikkaan päihde- tai mielenterveysongelmaa. 

On itsensä huijaamista kuvitella, että kouluttautuminen ei kuitenkaan kannata, kun se johtaa vain mäkkärin kassalle. Voi olla, että joku tohtori on joskus jossain joutunut mäkkärin kassalle, mutta varmaa on, että yksikään peruskoulupohjalta ponnistava luuseri ei ole päätynyt johtotehtäviin. Eli päättele siitä mikä kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhän elämä täynnä kärsimyksiä ja nöyryytystä? VAIN koska ei ole rahaa?

Mieluummin minä läsnäolevalle köyhälle lapsen soisin kun tunteettomalle työnarkomaanille, joka ei ole läsnä lapsen elämässä.

Se on jännä miten aina näissä keskusteluissa se köyhä vanhempi on empaattinen ja suorastaan tuleva pyhimys. Työssäkäyvä taas tunteeton työnarkomaani, jolle sopisi pirunsarvet päähän.

Toisaalta näissä keskusteluissa köyhät yleistetään aina moniongelmaisiksi. Tällainen asennoituminen, puolin ja toisin, kertoo ihmisten tyhmyydestä.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisten työttömyys on suorastaan räjähtänyt jo nyt. Jenkeissä tilanne on se, että tohtorit ovat Mäkkärissä töissä.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos väitellyt tohtori ei saa muuta työtä kuin mäkkärin kassalta, niin on siinä joku muukin asia mennyt pieleen kuin koulutusvalinta. Veikkaan päihde- tai mielenterveysongelmaa. 

On itsensä huijaamista kuvitella, että kouluttautuminen ei kuitenkaan kannata, kun se johtaa vain mäkkärin kassalle. Voi olla, että joku tohtori on joskus jossain joutunut mäkkärin kassalle, mutta varmaa on, että yksikään peruskoulupohjalta ponnistava luuseri ei ole päätynyt johtotehtäviin. Eli päättele siitä mikä kannattaa.

Kukas nyt vanhoja muistelee...etkö tosiaan ymmärrä, että maailma muuttuu hurjaa vauhtia?

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/10/02/tohtorien-tyottomyy…

Korkeakoulutettujen työttömyys kasvussa kaikilla aloilla

Tiistai 31.5.2016 klo 10.15 (päivitetty klo 10.31)

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa kaikilla koulutusaloilla, kertoo tänään julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016053121653777_uu.shtml

Periaatteessa koulutus kannattaa aina, mutta vain idiootti tuudittautuu ajatukseen, että korkeakoulutus on tulevaisuudessa tae paremmasta. Saattaa nimittäin olla niin, että amistasoinen koulutus työllistääkin paremmin.  Kuten jo aiemmin kirjoitin, ennustaminen on mahdotonta. Suomessa koulutuspolitiikka suunnitellaan vahvassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, mutta, kuten olemme saaneet huomata, eivät nämä asiantuntijatkaan osaa ennustaa oikein.

Nyt koulutetaan valtava määrä ihmisiä sote-alalle, koska tällä hetkellä siellä on pula työvoimasta. Millaiseksi luulet tilanteen menevän, kun heitä valmistuu valtava määrä ja vanhuspuolella suuret ikäluokat kuolevat parinkymmennen vuoden sisällä?

Lakimieskin oli jossain vaiheessa hyvän toimeentulon turvaava ammatti, vaan ei enää sekään:

Lakimiesten työttömyys on lisääntynyt kahdessa vuodessa lähes 25 %.

Vastavalmistuneiden työttömyys kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa  10 %:iin. 

http://www.lakimiesliitto.fi/blogi/ei-ole-tarvetta/

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisten työttömyys on suorastaan räjähtänyt jo nyt. Jenkeissä tilanne on se, että tohtorit ovat Mäkkärissä töissä.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos väitellyt tohtori ei saa muuta työtä kuin mäkkärin kassalta, niin on siinä joku muukin asia mennyt pieleen kuin koulutusvalinta. Veikkaan päihde- tai mielenterveysongelmaa. 

On itsensä huijaamista kuvitella, että kouluttautuminen ei kuitenkaan kannata, kun se johtaa vain mäkkärin kassalle. Voi olla, että joku tohtori on joskus jossain joutunut mäkkärin kassalle, mutta varmaa on, että yksikään peruskoulupohjalta ponnistava luuseri ei ole päätynyt johtotehtäviin. Eli päättele siitä mikä kannattaa.

Itse asiassa meillä on aika paljon yrittäjiä, jopa menestyviä sellaisia, joiden ainoa koulutus on peruskoulu ja amis.

Kommentistasi huomaa, että et todellakaan ole tilanteen tasalla, varsinkaan tohtoreiden suhteen.

Suosittelen lukemaan enemmän uutisia.

Moni aikuinen muistelee, että se köyhä lapsuus oli onnellista. Minäkin muistan lukemattomia onnellisia hetkiä mummolan omenatarhassa ja lähikirjastossa lukemassa, toisten lasten kanssa leikkimässä kymmentä tikkua laudalla jne. Kesälomisin telttailtiin ympäri Suomea ja monia hauskoja muistoja on näiltäkin ajoilta.

Mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että oli myös niitä nöyryyttäviä hetkiä - paljon. Ihmismieli vain on rakennettu niin, että niitä ei tahdota muistella ja minun omat nöyryyttävät hetkenikin muistin vasta kun sain omia lapsia ja löysin vertailupohjaa.

Muistan ihan toisesta luokasta lähtien ihailleeni luokkakavereiden tuoksukumeja ja kimallekyniä, ihania lettinauhoja ja hiuspinnejä, huiveja (joo, olen 80-luvun lapsi ja suurin osa Dingo-faneja), mansikanmakuista huulirasvaa ja tietysti niitä Leviksen 501:siä. Kadehdin, kun paras ystävä sai joululahjaksi barbin ja toinen Kaalimaan kakaran. Oli noloa todeta että minä sain sukkahousuja, pähkinöitä, suklaarasian ja Viisikko-kirjan, vaikka rakastin jokaista joululahjaani, kun ne sain. Ne eivät vain kestäneet vertailua muiden kanssa.

Myös asuminen näkyi. Me asuimme kerrostalossa, useimmat kaverini omakotitaloissa tai rivareissa. Minä jaoin huoneeni sisarukseni kanssa, monilla oli omat huoneet.

Ulkomaanmatkat olivat muodissa ja kaverit kävivät mm. Karibialla, Yhdysvalloissa Kanadassa ja todella monet Mallorcalla. Meidän telttamatkat tuntuivat aika köyhiltä enkä koskaan niistä viitsinyt edes mitään mainita.

Kaikilla oli harrastuksia, soittotunteja, ratsastusta, balettia. Minulla ei. Ei yhtään ohjattua harrastusta.

Pahinta oli kuitenkin luokkaretkien aikaan, kun muut ottivat runsaasti käyttörahaa ja minä narskutin eväitäni toisten syödessä kahvilaherkkuja (80-luvun luokkaretket olivat ilmaisia, muuten en olisi päässyt mukaan).

Kurjaa oli myös sellainen henkinen epävarmuus toimeentulosta. Makasin lukemattomia öitä valveilla kuunnellen, kun vanhemmat laskivat laskuja ja yrittivät saada rahat riittämään ja pohtivat, mihin rahat riittävät ja mihin ei. Sellainen epävarmuus tulevaisuudesta on säilynyt nykypäivin asti ja vieläkin saatan aivan tarpeettomasti murehtia öisin rahaongelmia, vaikka meillä ei niitä edes ole.

Ei minun lapsuuteni ollut täysin kurjaa ja ikävää köyhyyden takia, mutta kyllä se tottakai loi ongelmallisia tilanteita. Siksi olen varmistanut, että omat lapseni eivät joudu kärsimään köyhyydestä. Olen tosin valitettavasti aika pihi, joten esimakua muiden ihmettelystä lapset ovat saaneet mm. liian halvasta kännykästä (miksi 40 euron kännykkä ei olisi riittävä alakoululaiselle) ja merkittömistä vaatteista.