Miksi köyhät hankkivat lapsia köyhyyteen?

Vierailija kirjoitti:

Moni aikuinen muistelee, että se köyhä lapsuus oli onnellista. Minäkin muistan lukemattomia onnellisia hetkiä mummolan omenatarhassa ja lähikirjastossa lukemassa, toisten lasten kanssa leikkimässä kymmentä tikkua laudalla jne. Kesälomisin telttailtiin ympäri Suomea ja monia hauskoja muistoja on näiltäkin ajoilta.

Mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, että oli myös niitä nöyryyttäviä hetkiä - paljon. Ihmismieli vain on rakennettu niin, että niitä ei tahdota muistella ja minun omat nöyryyttävät hetkenikin muistin vasta kun sain omia lapsia ja löysin vertailupohjaa.

Muistan ihan toisesta luokasta lähtien ihailleeni luokkakavereiden tuoksukumeja ja kimallekyniä, ihania lettinauhoja ja hiuspinnejä, huiveja (joo, olen 80-luvun lapsi ja suurin osa Dingo-faneja), mansikanmakuista huulirasvaa ja tietysti niitä Leviksen 501:siä. Kadehdin, kun paras ystävä sai joululahjaksi barbin ja toinen Kaalimaan kakaran. Oli noloa todeta että minä sain sukkahousuja, pähkinöitä, suklaarasian ja Viisikko-kirjan, vaikka rakastin jokaista joululahjaani, kun ne sain. Ne eivät vain kestäneet vertailua muiden kanssa.

Myös asuminen näkyi. Me asuimme kerrostalossa, useimmat kaverini omakotitaloissa tai rivareissa. Minä jaoin huoneeni sisarukseni kanssa, monilla oli omat huoneet.

Ulkomaanmatkat olivat muodissa ja kaverit kävivät mm. Karibialla, Yhdysvalloissa Kanadassa ja todella monet Mallorcalla. Meidän telttamatkat tuntuivat aika köyhiltä enkä koskaan niistä viitsinyt edes mitään mainita.

Kaikilla oli harrastuksia, soittotunteja, ratsastusta, balettia. Minulla ei. Ei yhtään ohjattua harrastusta.

Pahinta oli kuitenkin luokkaretkien aikaan, kun muut ottivat runsaasti käyttörahaa ja minä narskutin eväitäni toisten syödessä kahvilaherkkuja (80-luvun luokkaretket olivat ilmaisia, muuten en olisi päässyt mukaan).

Kurjaa oli myös sellainen henkinen epävarmuus toimeentulosta. Makasin lukemattomia öitä valveilla kuunnellen, kun vanhemmat laskivat laskuja ja yrittivät saada rahat riittämään ja pohtivat, mihin rahat riittävät ja mihin ei. Sellainen epävarmuus tulevaisuudesta on säilynyt nykypäivin asti ja vieläkin saatan aivan tarpeettomasti murehtia öisin rahaongelmia, vaikka meillä ei niitä edes ole.

Ei minun lapsuuteni ollut täysin kurjaa ja ikävää köyhyyden takia, mutta kyllä se tottakai loi ongelmallisia tilanteita. Siksi olen varmistanut, että omat lapseni eivät joudu kärsimään köyhyydestä. Olen tosin valitettavasti aika pihi, joten esimakua muiden ihmettelystä lapset ovat saaneet mm. liian halvasta kännykästä (miksi 40 euron kännykkä ei olisi riittävä alakoululaiselle) ja merkittömistä vaatteista.

Eli omat lapsesi jäävät paitsi juuri samoista asioista kuin sinäkin; muilla on merkkikamaa ja iphonet, sinun lapsillasi ei.

Äläkä käsitä väärin, minusta lasten keskinäinen kilvoittelu tavaroilla on tyhmää ja johtuu lähinnä aikuisista ja aikuisten asenteista.

Voi pukkaa niitä kläppejä ja olla äitiys/hoitovapaalla, jokseenkin kunniallista hommaa eikä tartte mennä töihin. Ja saa kaikkia kivoja tukia, jotka riittää elämiseen pienten lasten kanssa ihan ookoo.

Sitten ei ajatella, että kun lapsi kasvaa myös kulutus kasvaa, tulee harrastuksia, puhelimia, toiveita tavaroista, bussiliput, isosiskon/veljen vaatteet eivät ehkä enää kelpaa, teini voi syödä jo enemmän kuin aikuinen, olisi kiva päästä ehkä matkustamaankin, opiskelut....Valintoja tietysti, mutta kuitenkin.

Hyvään vanhemmuuteen tarvitaan muita avuja ja taitoa, kuin pelkkä varallisuus ja raha.

Ja äitiyttä sanelee myös luonnonlaki, jolloin lähes kaikki hedelmöitysiässä olevat naiset ovat vasta uran alussa ja varallisuutta vähän. Jos pelkkä varallisuus ratkaisisi paras ikä olisi silloin 60+.

Eikä tilastonkaan valossa raha tee hyvää vanhemmuutta, sillä lasten huostaanoton ja väkivallan tapauksissa, on hyvintoimeen tuleva perhe.

Ja mikä on se varallisuus ja tulotaso, jolloin lapset olisivat sallittuja? Ja vaikka tänään täyttäisi kriteerit, huomenna voi olla toisin, kun lapsi eläisi köyhyydessä, sillä ihminen ei voi paljon vaikuttaa suhdanteihin ja maailman menoon, onnettomuuksiin ja sairauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kerran toisensa jälkeen, miksi jotkut köyhät haluavat väkisin altistaa lapsen sille nöyryytykselle ja kärsimykselle, jota köyhä lapsuus on. Tietenkin tyhjän päälle voi pudota, mutta puhun nyt ihmisistä, jotka ovat köyhiä ilman valoisia tulevaisuudennäkymiä ja silti lisääntyvät. Minusta tuo on moraalisesti vielä kyseenalaisempaa kuin normaali lisääntyminen.

Joskus tulee ensin lapsi ja sitten vasta ero, työttömyys, yksinhuoltajuus, sairaus. Meitä on paljon ja raivostuttaa todella lukea aina, että vähävaraisten perheiden lapset sitä ja vähävaraisten perheiden lapset tätä. Ärsytti niin lukea päivän Hesaristakin taas juttua aiheesta. Onneksi kyseisen jutun köyhän perheen tyttö oli päässyt hyvään opiskelupaikkaan. Toisaalta eipä se akateeminenkaan tutkinto aina pelasta.

Luin äskettäin Suomen pääministeri Juha ja rouva Sipilästä, niin ap. ajattelumallin mukaan heidän pitäisi olla lapsettomia, koska hankkivat lapset köyhänä opiskelijana. Nykyään molemmat Sipilät ovat hyvätuloisia ja Juha Sipilää kutsutaan miljonääriksi, mutta aikoinaan vanhemmaksi, jos se olisi mitattu rahassa ja varallisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisten työttömyys on suorastaan räjähtänyt jo nyt. Jenkeissä tilanne on se, että tohtorit ovat Mäkkärissä töissä.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Jos väitellyt tohtori ei saa muuta työtä kuin mäkkärin kassalta, niin on siinä joku muukin asia mennyt pieleen kuin koulutusvalinta. Veikkaan päihde- tai mielenterveysongelmaa. 

On itsensä huijaamista kuvitella, että kouluttautuminen ei kuitenkaan kannata, kun se johtaa vain mäkkärin kassalle. Voi olla, että joku tohtori on joskus jossain joutunut mäkkärin kassalle, mutta varmaa on, että yksikään peruskoulupohjalta ponnistava luuseri ei ole päätynyt johtotehtäviin. Eli päättele siitä mikä kannattaa.

Kukas nyt vanhoja muistelee...etkö tosiaan ymmärrä, että maailma muuttuu hurjaa vauhtia?

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/10/02/tohtorien-tyottomyy…

Korkeakoulutettujen työttömyys kasvussa kaikilla aloilla

Tiistai 31.5.2016 klo 10.15 (päivitetty klo 10.31)

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa kaikilla koulutusaloilla, kertoo tänään julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016053121653777_uu.shtml

Periaatteessa koulutus kannattaa aina, mutta vain idiootti tuudittautuu ajatukseen, että korkeakoulutus on tulevaisuudessa tae paremmasta. Saattaa nimittäin olla niin, että amistasoinen koulutus työllistääkin paremmin.  Kuten jo aiemmin kirjoitin, ennustaminen on mahdotonta. Suomessa koulutuspolitiikka suunnitellaan vahvassa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, mutta, kuten olemme saaneet huomata, eivät nämä asiantuntijatkaan osaa ennustaa oikein.

Nyt koulutetaan valtava määrä ihmisiä sote-alalle, koska tällä hetkellä siellä on pula työvoimasta. Millaiseksi luulet tilanteen menevän, kun heitä valmistuu valtava määrä ja vanhuspuolella suuret ikäluokat kuolevat parinkymmennen vuoden sisällä?

Tuossa puhutaan siitä, miten  hyvin tohtorit saavat koulutustaan vastaavaa työtä. Eli tietenkään professuureja ei riitä kaikille, se nyt on selvää. Ei välttämättä edes tutkijan hommia.

Mutta meinaatko, että ne tohtorit ei sitten saa mitään muuta työtä kuin siivoojan hommia ja mäkkärin kassalle vaan? 

Hyvin koulutettu voi AINA tehdä myös niitä oman alansa "alemman tason" hommia. Sen sijaan kouluttamaton ei voi koskaan tehdä "ylemmän tason" hommia. Siksi koulutettu työllistyy aina, kouluttamaton jää useinmiten nuolemaan näppejään.

Kyllä sinne mäkkäriinkin palkataan mieluummin koulutettu ihminen kuin joku peruskoulupohjalta ponnistava, jolle kassakoneen käyttökin on jo trigonometriaa.

Vierailija kirjoitti:

Noh. Elämäni suurin haave on ollut perhe ja nyt oli mahdollista saada lapsi rakastamani miehen kanssa. Paperi-inssinä häneltä työt loppuneet ja nyt myyjänä pienellä palkalla. Itse teen 2 tutkintoa yliopistolla, koska 1 saa vain pätkätyötä. Olemme köyhiä, mutta onnellisia. Kierrätän paljon, tehdään kaikkea ilmaista ja yritän sivistää lastani kaikin tavoin. Vaikka rahaa ei ole, en koe, että pilaan lapseni elämän, toki itsekkäistäsyistä hänet halusin. Toivottavasti kasvaa niin hyvällä itsetunnolla varustettu nuori, ettei kärsi siitä, ettei ole rikkaasta perheestä, vaikka ap:n kaltaiset asiasta vauhkoavat.

Hyvin kirjoitettu ja tässä tulee hienosti esille se, että raha ei ole se olennainen pointti, vaan henkinen pääoma. Sitä voi olla runsain mitoin, vaikka maallista mammonaa ei olisikaan. Sivistys ei maksa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Luin äskettäin Suomen pääministeri Juha ja rouva Sipilästä, niin ap. ajattelumallin mukaan heidän pitäisi olla lapsettomia, koska hankkivat lapset köyhänä opiskelijana. Nykyään molemmat Sipilät ovat hyvätuloisia ja Juha Sipilää kutsutaan miljonääriksi, mutta aikoinaan vanhemmaksi, jos se olisi mitattu rahassa ja varallisuudessa.

Tässäpä ero: Sipilät olivat hetkellisesti köyhiä opiskellessaan, mutta kun niitä lapsia tehtailevat krooniset köyhät jotka eivät tilannettaan yritäkään muuttaa. Ja tuohon köyhyyteen liittyy henkinen köyhyys ja näköalattomuus: tässä ollaan kun muuta ei voida ja lapsia vaan putkahtelee lisää. NUo lapset ovat niitä kärsijöitä, ei Sipilöiden lapset jotka varmasti ovat saaneet huomiota, rakkautta ja taloudellisestikin ainakin ne tarpeelliset koko elämänsä ajan. Entä alkoholisoitunut, työtön isä ja masentunut työtön äiti, lapsia 3+ ?

Kannattaa miettiä niitä omia motiivejaan. Todellisuudessa teitä ei kiinnosta mikään köyhien lasten hyvinvointi.

Sama ilmiö näkyy siinä kun lihavien terveydestä ollaan "huolissaan".

Kaikista vaikeinta on olla itselleen rehellinen. Jos pidät köyhiä vastenmielisinä, myönnä se äläkä yritä naamioida inhoasi myötätunnon kaapuun. Kasvata selkäranka ja seiso mielipiteesi takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monen mielestä siis aikuisen halu saada oma vauva menee ohi lapsen oikeudesta olla elämättä köyhyydessä? -ap

Tähän olisi kyllä hausa saada vastaus. -ap

Todella populistinen kommentti. Tämä koko keskustelu on kauhean asenteellinen. Kaikilla on oikeus hankkia lapsi. Se oikeus on köyhillä, jatkuvasti töitä tekevillä, ilkeillä ja väkivaltaisilla tai ihan vaan vanhemmaksi soveltumattomilla ihmisillä ihan yhtä lailla kuin hyvätuloisillakin. Minun mielestäni kuka tahansa saa hankkia lapsia ja varsinkin Suomen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan lapsen hankkiminen on oikeutettua. Onnen lahjat eivät tietenkään mene kaikilla lapsilla tai aikuisillakaan tasan, mutta haluaisitko oikeasti, että lasten hankkimiselle olisi tuloraja? Miksi köyhyydestä pitäisi rankaista vielä köyhyyden itsensä lisäksi?

En ylipäätään ymmärrä, miksi olet valinnut tähän keskusteluun lasten hankinnan kriteeriksi juuri varallisuuden. Ihan yhtä lailla voitaisiin kysyä, meneekö aikuisen oma halu hankkia lapsi lapsen "oikeuden" olla tulematta henkisesti laiminlyödyksi. Tai ihan mitä tahansa. Kaikki saavat hankkia lapsia eikä se ole sinun asiasi kritisoida heidän valmiuksiaan kasvattaa lapsi, ellei lapselle koidu välitöntä vaaraa vanhemmistaan.

Jep jep...köyhät duunarit LISÄÄNTYY....

Mahtavaa keskustelua taas lapsosilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monen mielestä siis aikuisen halu saada oma vauva menee ohi lapsen oikeudesta olla elämättä köyhyydessä? -ap

Tähän olisi kyllä hausa saada vastaus. -ap

Todella populistinen kommentti. Tämä koko keskustelu on kauhean asenteellinen. Kaikilla on oikeus hankkia lapsi.

Oikeuksista puhuminen se vastaa tyhjää populisia onkin. Oikeampi kysymys on, kenen (jos kenenkään) on oikein hankkia lapsia ja minkälaiseen tilanteeseen. Se, ettei esimerkiksi päihdeongelmaisten tai henkisesti kylmien tule hankkia lapsia, ei liity kysymykseen siitä, miksi olisi oikein altistaa viaton lapsi  köyhyydelle. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän tässä nyt tarkoitetaan "köyhällä lapsuudella, joka on nöyryytystä ja kärsimystä"? Sitäkö ettei ole varaa hienoon puhelimeen, vaatteet ostetaan pääasiassa kirpparilta ja harrastuksina on korkeintaan ilmainen partio?

Sanoisin, että vanhempien henkinen köyhyys on vaarallisempaa kuin rahallinen köyhyys. Huono kasvatus, paljon poissaoloa, vähän rakkautta, riitelyä ja alkoholismia on paljon pahempi kohtalo lapselle kuin kirpparilta ostetut vaatteet.

Kirjoitin juuri yllä, 3 lasta, pienet tulot.

Vanhin lapsi sai puhelimen kun meni kouluun, nuorempien lasten kavereilla on.

Vielä lapset ovat tyytyväisiä siihen että käydään Lintsillä, kun on ilmaislaitteita ja voitin ( ihanaa !!!!! ) 10 laitelippua. Vanhin saa käyttää ne. Koska nuorin on vaunuissa, tulee eväät mukana.

Meillä ei mene Lintsillä euroakaan ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Mutta odotellaan5 v kun tilanne on toinen.

Joten tehdään nyt urakalla näitä laivalla tax free lapuilla, ilmaistapahtumiin, on tekemistä ja mistä kertoa kun muut lapset kertovat.

Iloisena tuon kollegalle viskipulloja ja hajuvesiä, koska silloin pääsen itse taaS 5 eurolla matkaan,

Häh? Siis köyhyyttä on sun mielestä se, että puhelin ostetaan lapselle vasta kun tämä menee kouluun ja vapaa-aikaa vietetään ilmaisten juttujen parissa. Tuosta lopusta en ymmärtänyt yhtään mitään mutta henkilö, jolla on varaa ostaa viskiä, ei voi olla ihan mikään tyhjätasku

Vierailija kirjoitti:

Hyvään vanhemmuuteen tarvitaan muita avuja ja taitoa, kuin pelkkä varallisuus ja raha.

Ja äitiyttä sanelee myös luonnonlaki, jolloin lähes kaikki hedelmöitysiässä olevat naiset ovat vasta uran alussa ja varallisuutta vähän. Jos pelkkä varallisuus ratkaisisi paras ikä olisi silloin 60+.

Eikä tilastonkaan valossa raha tee hyvää vanhemmuutta, sillä lasten huostaanoton ja väkivallan tapauksissa, on hyvintoimeen tuleva perhe.

Ja mikä on se varallisuus ja tulotaso, jolloin lapset olisivat sallittuja? Ja vaikka tänään täyttäisi kriteerit, huomenna voi olla toisin, kun lapsi eläisi köyhyydessä, sillä ihminen ei voi paljon vaikuttaa suhdanteihin ja maailman menoon, onnettomuuksiin ja sairauksiin.

Se että pystyy itse lapsensa ja perheensä elättämään! Jos jo lähtökohta on se, että ollaan sossun asiakkaita, on jäerjen köyhyyttä ja edesvastuutonta hankkia lisää lapsia. Ei se mitään, jos joku tykkää elää köyhästi, mutta miksi työssäkäyvien pitäisi silloin maksaa sinun lapsiesi toimeentulo?

Sodan jälkeen 50- 60-luvuilla melkein kaikki olivat hyvin köyhiä, elettiin sodanjälkeistä pula-aikaa. Eipä olis AP täällä ihmettelemässä hänkään, jos ihmiset olisivat lopettaneet lisääntymisen silloin köyhyyden vuoksi.

Istu AP alas ja pohdi hiukan lisää asioita. Lähihistorian huomioonottaminen, jos siitä mitään ymmärrät, auttaa ajatteluhommaa. 

Somalimies tuumasi, että lapsia pitää olla kymmenen. Itse ei ole ollut päivääkään työssä eikä tietysti eukkokaan eikä mukelot. Mitä tämä yhteiskunta hyötyy näistä ikieläteistä? Täytyy olla tyhmä, typerä ja täysin aivoton, kun ei  ota mitää vastuuta mistään vaan olettaa, että jostakin valtiota ne rahat tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Somalimies tuumasi, että lapsia pitää olla kymmenen. Itse ei ole ollut päivääkään työssä eikä tietysti eukkokaan eikä mukelot. Mitä tämä yhteiskunta hyötyy näistä ikieläteistä? Täytyy olla tyhmä, typerä ja täysin aivoton, kun ei  ota mitää vastuuta mistään vaan olettaa, että jostakin valtiota ne rahat tulee. 

Ja samaa sarjaa irakilaisukolta. Hänellä ei vielä ole kuin 3 mukeloa. Ei töissä ja imeinen into aika heikkokin töihin, koska on ammatti-sähköasentaja ja ei tee muuta kuin omia töitä. Etsikää se työnantaja, joka uskaltaa ottaa lähes ummikon sähköasentajaksi? Ja taidot ovat ne irakilaista huippua. :(. Sen verran kun tolkkua sain, sanoi, että lapsen kirjat lukiossa maksaa sossu. Yritin sanoa, että ei taida. Mutta heille taitaakin, jos lapsi joskus siellä on. Ja sitten sanoi ehkä muuttavansa Helsinkiin. Kerroi asunto-ongelmista. Sossu auttaa. Joa lauseeseen vastaus, että sossu auttaa...tänään tulee sossu kotiin. Arvatkaa, alkoiko verisuoni päässäni pullistelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ymmärtävät ja haluavat opettaa tulevalle sukupolvelle muitakin arvoja kuin raha. Maailmassa on niin paljon aineettomia rikkauksia joita köyhilläkin on lapsilleen annettavaa. Moni köyhä on rikkaampi kuin yksikään maailman rikkaista.

Rahaton rikas.

Voi lässynlässyn lää. Olen itse kovapalkkainen henkilö, samoin mieheni. Miksi aina esitetään itsestäänselvyytenä näkemys, jonka mukaan rakkaus ja raha ovat toisensa poissulkevia? Ihmeellistä syyllistämistä! Suomi on kai sitten katkerien maa. Minun lapseni saa nauttia niin materian kuin rakkaudenkin iloista, samoin kaikkien varakkaiden tuttavieni lapset.

Kieltämättä ihmetyttää tämä asia. Naapurissa yksinhuoltaja, jolla jo nyt neljä lasta. Valittaa avoimesti hiekkalaatikolla elämän kurjuutta. Lapsilla melko huonoja vaatteita päällä. Kuitenkin tupakka palaa jatkuvasti. Kertoi myös haluavansa lisää lapsia tulevaisuudessa. Nuorin nyt parivuotias, joten odotan tässä, koska tulee raskaaksi. Että kotihoidontuki jatkuisi. Surullista!

Ei oo varaa kondomeihin