Ei päässyt Helsingin lääkikseen, nyt valittaa lehdessä järjestelmän epäreiluudesta
http://www.hs.fi/mielipide/a1467602317790?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#2
"HELSINGIN SANOMISSA on keskusteltu lääketieteen pääsykokeista (HS 21.6., 23.6. ja 1.7.). Haluaisin tuoda vielä esille lääketieteen pääsykokeen ongelmallisuuden hakijan näkökulmasta.
Hain tänä vuonna kolmatta kertaa lääketieteelliseen, ja opiskelupaikka jäi taas saamatta. Olen kuitenkin jokaisena hakuvuotenani suoriutunut kokeessa niin, että olisin päässyt johonkin Suomen yliopistoista opiskelemaan lääketiedettä, ja tänä vuonna olisin päässyt kaikkiin muihin yliopistoihin paitsi hakukohteeseeni Helsingin yliopistoon.
Suoriutumiseni on siis ollut jo kolme vuotta sitä tasoa, että jos yliopistoihin olisi yhteishaku lääketieteessä, kuten suuressa osassa muita vastaavia koulutusaloja, olisin päässyt joka vuosi opiskelemaan.
Nyt valmistaudun kuitenkin neljänteen hakukertaan, ja turhat välivuodet siis lisääntyvät jatkuvasti.
Ihmettelen, ketä tämä nykyinen järjestelmä palvelee. Opiskelemaan eivät nyt pääse puhtaasti taitavimmat, vaan ne, jotka ovat sattuneet valitsemaan kunakin vuonna hakuvaiheessa oikean kohteen.
Lisäksi ruotsin kielen taito antaa käsittämättömän valintaedun: tänä vuonna Helsingin yliopistossa suomenkielisen ja ruotsinkielisen linjan piste-ero oli lähes 30 raakapistettä.
Nykyinen järjestelmä ei siis todellakaan palvele hakijoita, koska monilla jää osaamisestaan huolimatta opiskelupaikka saamatta.
Myöskään yliopistojen kannalta järjestelmä ei ole järkevä, koska vähiten haluttuihin yliopistoihin pääsee sisälle välillä huomattavasti pienemmillä pisteillä kuin suositumpiin yliopistoihin.
Nykyinen systeemi on turhauttava ja tuottaa hakemiseen myös pakollista taktikointia ja lisästressiä hakukohteen suhteen.
Toivon todella, että lääketieteessä siirrytään pian muilla aloilla hyväksi havaittuun, yliopistojen yhteiseen hakujärjestelmään.
Turhautunut hakija"
Miksei arvon turhautunut hakija osannut heti ensimmäisen kerran jälkeen hakea myös niihin muihin yliopistoihin, jos kerran Helsingin ovet ei aukene?
Kommentit (152)
"Esim nainen pyrkimässä Hgin lääkikseen ei muualle koska miehellä hyvä työ täällä, lapsia, kenties ovat yläaste lukio iässä, harrastukset lasten, isovanhemmat ts turvaverkko täällä eli koko elämä täällä. Tampereelle ja Turkuun n parin tunnin matka kai. Mikäli ei sinnekään mahiksia niin periferia Kuopio Oulu taas aivan mahdoton. Eriasia sinkut, samapa missä sitä asuu, Oulu on vireä kaupunki, Kuopiota en oikein tiedä, sanovat että savolaiset lupsakoita mutta jos huumori kohdistuu itseensä niin sitten viärä leuka väpättää......"
Tämän kaiken puntaroinnin keskellä huokaan syvään ja haluan sanoan kaksi asiaa. Ensinnäkin kyllä suurin osa eli noin 99% Stadin lääkiksessä opiskelevista on melko tavallisia kuolevaisia ja suunnilleen yhtä suuri osa ihan ihmisiä. Toinen asia minkä haluan tämän jälkee sanoa, että useimmat unelmat on tehty toteutettavaksi, joten lujasti tsemppia ja jaksamista ja hyviä voimia itse kullekin hakijalle oli määränpäänne sitten Helsingin lääketieteellinen tiedekunta tai, jokin muu; sillä onneksi se ei opiskelupaikkana ole kaikkien haave tai toive, mikä ei tee siitä yhtään huonompaa tai parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsykoerajat yliopistoittain vaihtelevat vuosittain. Aikamoinen ennustaja saa olla, että osaa oikeaan yliopistoon hakea, vaikka hakisikin muualle kuin Helsinkiin.
Itse pääsin aikoinaan kaikkiin paikkoihin, joihin hain (aivan toinen ala). Helsinkiin oli korkein pisteraja, mutta en ottanut sitä paikkaa vastaan. Helsingissä asuminen on liian kallista. Samoin toimi tyttäreni, joka olisi päässyt Aaltoon. Muutti mieluummin erääseen toiseen yliopistokaupunkiin. Ei se Helsinki mikään onnela ole kaikille, ja peruutuspaikkoja aukeaa sielläkin.
Peruutuspaikkojen aukeaminen on täysin alakohtaista. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun ei pääse varasijalta, ei koskaan, ikinä. Veikkaisin saman tilanteen olevan Helsingin lääkiksessä ja oikiksessa.
ei tule peruutuksia ellei satu kuolemaan, oikaisulla voi päästä jos selvä virhe on ja on just rajoilla
Minun tyttöni siis pääsi Aaltoon kauppakorkeaan, mutta ei ottanut paikkaa vastaan kun meni mieluummin muualle. Ei ole kuollut tänäkään päivänä, vaan opiskelee onnellisena toisessa kaupungissa. Ainakin yksi on siis päässyt Aaltoon varasijalta tuona vuonna. Ja tuskin oli mitenkään poikkeuksellinen vuosi.
Aalto on ihan eri, kysymyksessä oli lääkis ja oikkis
Niin, ja kauppakorkea, joka mainittiin erityisesti.
No tuolla Aallossa on jokin kandivaiheen etäpiste Mikkelissä, ja sinne pääsee huomattavasti helpommin kuin kokonaan Helsinkiin, voi hakea myös pelkillä papereilla. Sen takia moni laittaa sen varavaihtoehdoksi mutta ei lopulta ota paikkaa vastaan, kun pääsee ensimmäiseen hakukohteeseensa. Sen takia saattaa olla jotain varasijoja. Helsingin oikiksessa tai lääkiksessä ei ole lainkaan, koska käytännössä kaikki ottavat aina vastaan opiskelupaikkansa, ja toisaalta niitä yhden/puolikkaan pisteen päähän jääneitä on yleensä kymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuustesti/-koe. Sosiaalisesti rajoittuneet, töykimykset ja "hauki on kala" - tyyppiset ihmiset pääsevät lääkärisiksi opiskelemaan.
Lääkärit ovat nykyään enemmänkin lääkekonsultteja. Jos kokeissa ei näy mitään, nostetaan kädet pystyyn. Ei osata tehdä johtopäätöksiä. Ei kuunnella potilasta. Ei osata kyseenalaistaa oppimaansa, ei ajatella itse.
Mitähän sen soveltuvuustestin pitäisi sisältää? Ensiavun antoa vai empaattista löperrystä potilasta esittäville näyttelijöille? Vai haastattelu psykologin tai parin toimesta? Ainakin pääsykokeiden kustannukset nousisivat reilusti. Miten sitten varmistettaisiin että soveltuvuustesti olisi oikeudenmukainen?
Haastattelu ainakin on todella huono erottamaan alalle soveltuvaa henkilöä ei sopivasta kun hoitajapuolella on löytynyt paljon päihdeongelmaisia henkilöitä. Muutama vuosi sitten Karolinskassa satuttiin lääkäriopiskelijaksi valitsemaan natsimurhaaja haastattelun perusteella. Haastattelijoille ei tullut mieleen kysyä mitä hakija oli muutamana viime vuotena tehnyt (oli laskemassa tiilenpäitä).
Mun lukioluokkakaveri puhui kaikille haluaa lääkikseen mutta oli niin keskiverto-oppilas.
Opiskeli pitkän matikan ja fysiikan, pääsi just ja just läpi kursseista ja oli myös iltalukiossa ja kävi myös tokalla luokalla ekaluokkalaisten tunneilla kertaamassa.
Opiskeli latinaa ja kesät oli kesälukiossa ja nosti keskiarvoja niissä missä pystyi.
Kävi jossain pääsykokeissa ja sitten meni Viroon opiskelemaan lääkikseen , kävi 2 krt Siomessa pääsykokeissa ja 2 vuoden jälkeen pääsi pohjoiseen, Ouluun ?
Jotain olisi saanut hyväksi luettua mutta mielummin kertasi kaiken.
Jotkut haluavat lääkäriksi enemmän kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Esim nainen pyrkimässä Hgin lääkikseen ei muualle koska miehellä hyvä työ täällä, lapsia, kenties ovat yläaste lukio iässä, harrastukset lasten, isovanhemmat ts turvaverkko täällä eli koko elämä täällä. Tampereelle ja Turkuun n parin tunnin matka kai. Mikäli ei sinnekään mahiksia niin periferia Kuopio Oulu taas aivan mahdoton. Eriasia sinkut, samapa missä sitä asuu, Oulu on vireä kaupunki, Kuopiota en oikein tiedä, sanovat että savolaiset lupsakoita mutta jos huumori kohdistuu itseensä niin sitten viärä leuka väpättää......
Jos ei pääse haluamaansa opiskelupaikkaan ja elämäntilanne ei jousta niin kannattaa harkita jotain muuta alaa. Paljon on jo perheen perustaneita hakijoita mutta suurin osa ei koskaan pääse lääkikseen opiskelemaan koska he eivät ole realisteja opiskelupaikan saamisen suhteen ja hakevat Helsinkiin ja Tampereelle.
Joka tapauksessa suurin osa ei koskaan pääse haluamaansa opiskelupaikkaan tai ammattiin. Jos ei kaikkea yritä kuten jousta opiskelupaikkakunnan suhteen niin voi syyttää vain itseään. Toki joskus fyysiset kyvyt eivät riitä kuten suurella osalla lentäjäksi, poliisiksi tai palomieheksi pyrkivistä.
Onneksi suurimmalle osalle löytyy joku sopiva ala ja paikka elämässä. Suurin virhe on jäädä vuosikymmeneksi hakemaan opiskelupaikkaa kun elämässä on paljon vaihtoehtoja.
"Mitähän sen soveltuvuustestin pitäisi sisältää? Ensiavun antoa vai empaattista löperrystä potilasta esittäville näyttelijöille? Vai haastattelu psykologin tai parin toimesta? Ainakin pääsykokeiden kustannukset nousisivat reilusti. Miten sitten varmistettaisiin että soveltuvuustesti olisi oikeudenmukainen?
Haastattelu ainakin on todella huono erottamaan alalle soveltuvaa henkilöä ei sopivasta kun hoitajapuolella on löytynyt paljon päihdeongelmaisia henkilöitä. Muutama vuosi sitten Karolinskassa satuttiin lääkäriopiskelijaksi valitsemaan natsimurhaaja haastattelun perusteella. Haastattelijoille ei tullut mieleen kysyä mitä hakija oli muutamana viime vuotena tehnyt (oli laskemassa tiilenpäitä). "
- Hyvä ja erinomainen kysymys. - Mutta jollain tavoin on jännää, että ainakin aikanaan oli sairaanhoito-oppilaitokseen oli muistaakseni kaksikin haastattelua.. Kannattaa muistaa kuitenkin se, että sairaanhoitajan koulutuksessa ei ole kyse kouluttautuisesta "melkein niinkuin lääkäriksi" Tai vähemmän asioita osaavaksi lääkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän sitä mieltä, että kyllä pitäisi olla joku sellainen sääntö, että on automaattisesti etusija siihen lähimpään yliopistoon ja amk:iin. Ei ole mitään järkeä lähteä moneksi vuodeksi opiskelemaan jonnekin huitsin nevadaan jos kotipaikan lähellä kuitenkin olisi ollut koulu. Siinä mielessä olen tämän tyypin kanssa samaa mieltä. Ja ruotsinkielisiä tosiaan suositaan aina jo ihan liikaa.
valinnanvapaus täytyy olla ja osata olla myös realisti ettei heti kuuseen kurkota
Vierailija kirjoitti:
Eikö voisi olla valtakunnalliset pääsykokeet, joissa opiskelijoiksi hyväksytään parhaimmat. Samalla selvitetään missä yliopistossa haluaa opiskella. Sitten riputellaan niitä ihmisiä ympäriinsä. Nyt lääkäreiden taso on erilainen, riippuen siitä mihin on sattunut pääsemään sisälle.
yhteisvalinta niin pisteet nousee että ropina käy ja osa ei pääse ollenkaan kuten nyt pääsee sellaisia kun ei oo yhteisvalintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voisi olla valtakunnalliset pääsykokeet, joissa opiskelijoiksi hyväksytään parhaimmat. Samalla selvitetään missä yliopistossa haluaa opiskella. Sitten riputellaan niitä ihmisiä ympäriinsä. Nyt lääkäreiden taso on erilainen, riippuen siitä mihin on sattunut pääsemään sisälle.
yhteisvalinta niin pisteet nousee että ropina käy ja osa ei pääse ollenkaan kuten nyt pääsee sellaisia kun ei oo yhteisvalintaa.
osa hkiin hakeneista pääsisi sisään Tampereelle, Turkuun jne jotka ovat nyt olleet viimeisen kanssa tasapisteissä mutta toisilla oli vaan paremmat kirjoitukset tai puolen, yhden, kahden kolmen jne pisteen erot
Omasta mielestäni pitäisi saada pyrkiä vain kolme kertaa samaan opiskelupaikkaan. Ei ole kenenkään etu että opiskelijalta menee vuosia hukkaan pelkästään opiskelupaikkaa kytätessä. Ehkä parempi olisi yhteisvalinta kauppatieteellisen monivalintakokeen tapaan niin arvostelu olisi helpompaa.
Suomessa kouluun mennään vuotta myöhemmin kuin monessa muussa maassa ja ylioppilaaksi valmistutaan myöhemmin. Kun opiskelut aloitetaan keskimäärin myöhemmin ja opiskellaan pitkään niin monessa muussa maassa on oltu jo vuosia työelämässä kun suomalainen vasta alkaa tehdä gradua.
Opiskelupaikan kyttääminen pitkään ja opintojen viivästyminen näkyvät monessa muussakin asiassa. Uusien opiskelijoiten on vaikea löytää opiskelija-asuntoa yms. Hyvä puoli työnantajille on että osa-aikaista työvoimaa löytyy pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuustesti/-koe. Sosiaalisesti rajoittuneet, töykimykset ja "hauki on kala" - tyyppiset ihmiset pääsevät lääkärisiksi opiskelemaan.
Lääkärit ovat nykyään enemmänkin lääkekonsultteja. Jos kokeissa ei näy mitään, nostetaan kädet pystyyn. Ei osata tehdä johtopäätöksiä. Ei kuunnella potilasta. Ei osata kyseenalaistaa oppimaansa, ei ajatella itse.
Mitähän sen soveltuvuustestin pitäisi sisältää? Ensiavun antoa vai empaattista löperrystä potilasta esittäville näyttelijöille? Vai haastattelu psykologin tai parin toimesta? Ainakin pääsykokeiden kustannukset nousisivat reilusti. Miten sitten varmistettaisiin että soveltuvuustesti olisi oikeudenmukainen?
Haastattelu ainakin on todella huono erottamaan alalle soveltuvaa henkilöä ei sopivasta kun hoitajapuolella on löytynyt paljon päihdeongelmaisia henkilöitä. Muutama vuosi sitten Karolinskassa satuttiin lääkäriopiskelijaksi valitsemaan natsimurhaaja haastattelun perusteella. Haastattelijoille ei tullut mieleen kysyä mitä hakija oli muutamana viime vuotena tehnyt (oli laskemassa tiilenpäitä).
Kyllä sellainen päivän kestävä soveltuvuuskoe eri osioineen pitäisi olla pakollinen. Nythän suurin osa selvästi alalle sopimattomia sosiaalisilta taidoiltaan. Se, että Ruotsissa on yksi huti mennyt läpi, ei tarkoita sitä, että Suomen järjestelmä on hyvä, jossa huteja tukee paljon enemmän.
Jos et lääkärinä osaa jututtaa potilasta oikein ja lukea ihmisiä, olet auttamattomasti huonompi lääkäri (kirurgit jossain tapauksissa poikkeus tästä). Tämä korostuu varsinkin, kun on kiire. Lääkärin työssä pitää olla oikeasti myös kiinnostunut ihmisistä ja olla halukas auttamaan ihmisiä. Jos ainut motivaatio olla lääkäri on hyvä palkka, saa potilas jälleen luokattoman huonoa hoitoa. Myös nämä palkan takia lääkikseen pyrkivät tulisi karsia pois.
Ei ennen pääsykoetta voi tietää paljonko pisteitä tulee, joten turha sanoa että olisit hakenut sinne maakuntiin. Yhtä hyvin voisi sanoa että kenenkään ei pitäisi hakea Helsinkiin, koska sinne on vaikeampi päästä.
Meidän perhe muuttaa Kuopioon elämään yhteiskunnan rahoilla, sillä minä pääsin lääkikseen.
Eivät halua järkyttävää vaihtorumbaa, kun oikeasti tekee päätöksen helsinkiläisenä hakea esim. Kuopioon sinne sitoutuu jo henkisesti menemään. Jos paikka maakunnasta tipahtaisi syliin vain siksi kun pojot eivät riittäneet Helsinkiin olisi epämiellyttävämpi alku opiskelulle ja ruinaus vaihdosta, opintojen aloituksen lykkääminen ja jopa paikan hylkääminen tuloksena.
Lisäksi näin vältetään se että automaattisesti kokeissa paras aineisto valuisi halutessaan Helsinkiin. Nyt joku lahjakkain voi pelata varman päälle ja hakea muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerta jo ensimmäisen hakukerran jälkeen oli tiedossa, että muihin yliopistoihin olisi paikka auennut, miksei hakenut joihin niistä? Itseähän tuossa vain voi syyttää. Myötähäpeä.
No kerropa sinä, minkä yliopiston lääkikseen on ensi kesänä alhaisin pisteraja?
1. Helsinki 2, vaihtelee Turku ja Tampere, 3. Kuopio ja Oulu vaihtelee
Siis Helsinkiin alhaisin pisteraja??
ei tietenkään alhaisin pisteraja Hkiin, laitoin siinä järjestyksessä mihin vaikeinta päästä. V 2018 voi tulla jo yhteishaku lääkiksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuustesti/-koe. Sosiaalisesti rajoittuneet, töykimykset ja "hauki on kala" - tyyppiset ihmiset pääsevät lääkärisiksi opiskelemaan.
Lääkärit ovat nykyään enemmänkin lääkekonsultteja. Jos kokeissa ei näy mitään, nostetaan kädet pystyyn. Ei osata tehdä johtopäätöksiä. Ei kuunnella potilasta. Ei osata kyseenalaistaa oppimaansa, ei ajatella itse.
Mitähän sen soveltuvuustestin pitäisi sisältää? Ensiavun antoa vai empaattista löperrystä potilasta esittäville näyttelijöille? Vai haastattelu psykologin tai parin toimesta? Ainakin pääsykokeiden kustannukset nousisivat reilusti. Miten sitten varmistettaisiin että soveltuvuustesti olisi oikeudenmukainen?
Haastattelu ainakin on todella huono erottamaan alalle soveltuvaa henkilöä ei sopivasta kun hoitajapuolella on löytynyt paljon päihdeongelmaisia henkilöitä. Muutama vuosi sitten Karolinskassa satuttiin lääkäriopiskelijaksi valitsemaan natsimurhaaja haastattelun perusteella. Haastattelijoille ei tullut mieleen kysyä mitä hakija oli muutamana viime vuotena tehnyt (oli laskemassa tiilenpäitä).
Kyllä sellainen päivän kestävä soveltuvuuskoe eri osioineen pitäisi olla pakollinen. Nythän suurin osa selvästi alalle sopimattomia sosiaalisilta taidoiltaan. Se, että Ruotsissa on yksi huti mennyt läpi, ei tarkoita sitä, että Suomen järjestelmä on hyvä, jossa huteja tukee paljon enemmän.
Jos et lääkärinä osaa jututtaa potilasta oikein ja lukea ihmisiä, olet auttamattomasti huonompi lääkäri (kirurgit jossain tapauksissa poikkeus tästä). Tämä korostuu varsinkin, kun on kiire. Lääkärin työssä pitää olla oikeasti myös kiinnostunut ihmisistä ja olla halukas auttamaan ihmisiä. Jos ainut motivaatio olla lääkäri on hyvä palkka, saa potilas jälleen luokattoman huonoa hoitoa. Myös nämä palkan takia lääkikseen pyrkivät tulisi karsia pois.
Täysin epärealistinen ajatus, jo pelkästään hinnan vuoksi. Ja enpä kyllä haluaisi nähdä psykologeja tenttaamassa ja tarkkailemassa lääkisopiskelijoita. Noista soveltuvuuskokeista on jo huonoja kokemuksia ammattikorkeakouluista. Maksavat saatanasti, eikä lopputulos ole yhtään parempi. Keskeyttäneitä on yhtä lailla.
Varakkaampien perheiden lapset voivat helposti osallistua useampiinkin pääsykokeisiin ja osa majoittuu hotelliin pääsykokeiden ajaksi. Köyhempien perheideb lapsilla ei välttämättä ole varaa osallistua pääsykokeisiin jos eivät ole omalla paikkakunnalla saatikka muuttaa toiselle puolen Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Eivät halua järkyttävää vaihtorumbaa, kun oikeasti tekee päätöksen helsinkiläisenä hakea esim. Kuopioon sinne sitoutuu jo henkisesti menemään. Jos paikka maakunnasta tipahtaisi syliin vain siksi kun pojot eivät riittäneet Helsinkiin olisi epämiellyttävämpi alku opiskelulle ja ruinaus vaihdosta, opintojen aloituksen lykkääminen ja jopa paikan hylkääminen tuloksena.
Lisäksi näin vältetään se että automaattisesti kokeissa paras aineisto valuisi halutessaan Helsinkiin. Nyt joku lahjakkain voi pelata varman päälle ja hakea muualle.
lahjakas pääsee kyllä Hkiin jos ei ekalla kerralla jostain syystä niin viimeistään tokalla kerralla
Vierailija kirjoitti:
Syystä jäi rannalle, jos on niin tyhmä ettei älyä voivansa hakea siirtoa maakuntayliopistoista Helsinkiin, kunhan on sisällä.
Mitä vuotta elät? :DD
Hki raakapisteet 172,5/173,5 ruotsinkieliset 145,5/144,5 hammas 134,5/133 Ruotsinkielinen ..../125,5
Oulu raakapisteet 151/153 hammas, 132,5/135,5