Sinä 1/4 ulkomaalainen, sanotko olevasi pelkästään suomalainen vai

Olen 1/4 norjalainen. Kerron kaikille että olen norjalainen.

No sukuni on karjalanevakkolaisia toinen puoli norjasta, kyllä pidän itseäni ihan suomalaisena. Ehkä humalassa tulee mainittua "kansainväliset" juureni.

Olen 1/16 saksalainen. Kerron kaikille olevani suomalainen.

1/8 suomalainen mutta aina olen täällä asunut ja kansalaisuuskin on eli olen suomalainen. Jos joku kysyy etnisyyttäni saatan kertoa mistä sukujuureni ovat.

No mun toinen vanhempi on virolainen mutta en mainitse asiasta jos ei rule mitenkään erityisesti puheeksi. Ihan vaan suomalainen mä oon

No onneksi sanoit tuon toisen lauseen niin minäkin voin kommentoida.

Olen 1/4 keskiaasialainen (muuten puolalainen), ja sanon vain, että olen puolalainen. En tunne minkäänlaista yhteyttä Keski-Aasian, en tiedä alueen kulttuur(e)ista mitään enkä osaa yhtään sen alueen kieltä, joten en tunne itseäni mitenkään erityisen keskiaasialaiseksi tai aasialaiseksi ylipäätään.

Olen 1/2 ranskalainen, mutta yleensä kyllä sanok olevani ihan suomalainen. Suomessa asun ja eniten koen olevani suomalainen. Jos joku sattuu kysymään liittyen sukunimeeni niin en toki valehtele.

Tuntuisi jotenkin hölmöltä esitellä itseni jatkuvasti puoliksi ranskalaiseksi.

Ranskassa sanon myös itseäni ihan suomalaiseksi mut siellä kyllä sitten mono kysyy miten puhun ranskaa kuin ranskalainen. Mut suomessa harvemmin joutuu puhumaan muuta kuin suomea tai enkkua.

Olen 1/2 suomalainen ja pidän itseäni suomalaisena. Kyse on siitä, miten itse identifioi itsensä.

Olen suomalainen, mutta jostain syystä tihrusilmäisten sinisilmäisten ja vaaleatukkaisten, jäyhien vanhempien yllätykseksi olen tummatukkainen, vihreäruskeasilmäinen  ja mahdottoman temperamenttinen. On tätä ihmetelty, kunnes ymmärsin, että isoäitini äiti on ollut kuin kopio itsestäsi. Hän on muilta mailta. En edes oikein tunne olevani suomalainen, kun puhun busseissa ja hisseissä muille, ja vaikka tarpeen tullen seinille,  ja olen nopea liikkeissäni. Italiassa on ollut aina  kiva matkustaa, koska siellä tunnen olevani kotonani. Mamma mia!

Ja onko sillä väliä, mistä maasta sukujuuret ovat?

Kelakorttityyppi kirjoitti:

No onneksi sanoit tuon toisen lauseen niin minäkin voin kommentoida.

Olen 1/4 keskiaasialainen (muuten puolalainen), ja sanon vain, että olen puolalainen. En tunne minkäänlaista yhteyttä Keski-Aasian, en tiedä alueen kulttuur(e)ista mitään enkä osaa yhtään sen alueen kieltä, joten en tunne itseäni mitenkään erityisen keskiaasialaiseksi tai aasialaiseksi ylipäätään.

Tule mukaan

Seuraavalla kerralla rajat kiinni mielenositukseen

Suomalainen ja osa suvusta on briteistä

Vierailija kirjoitti:

Olen 1/4 norjalainen. Kerron kaikille että olen norjalainen.

Olen 1/2 norjalainen ja kerton olevani suomalainen. Täällä syntynyt ja elänyt. Mikähän muuttuisi, jos jatkossa kpsinottaisin olevani norjalainen?

Vierailija kirjoitti:

Olen suomalainen, mutta jostain syystä tihrusilmäisten sinisilmäisten ja vaaleatukkaisten, jäyhien vanhempien yllätykseksi olen tummatukkainen, vihreäruskeasilmäinen  ja mahdottoman temperamenttinen. On tätä ihmetelty, kunnes ymmärsin, että isoäitini äiti on ollut kuin kopio itsestäsi. Hän on muilta mailta. En edes oikein tunne olevani suomalainen, kun puhun busseissa ja hisseissä muille, ja vaikka tarpeen tullen seinille,  ja olen nopea liikkeissäni. Italiassa on ollut aina  kiva matkustaa, koska siellä tunnen olevani kotonani. Mamma mia!

Ja onko sillä väliä, mistä maasta sukujuuret ovat?

On sillä sillä lailla merkitystä, että sinäkin "löysit itsesi", kun juuresi selvisivät.

Olen 1/4 suomalainen mutta asunut koko ikäni Suomessa ja syntynyt myös täällä. Sanon olevani "ihan suomalainen" jos joku kysyy. Jos joku kyselee enemmän sanon että osa äidin puolen suvusta on xx maasta ja se riittää lähes aina selittämään ulkonäön "eksoottisuuden" (=hyvin tumman ruskeat hiukset ja ruskeat silmät). En jaksa selittää enempää eli että äitini on kokonaan ulkomaalainen (mutta silti asunut koko ikänsä myös Suomessa) ja isäni on 50% suomalainen ja 50% ruotsalainen.

Olen syntynyt Suomessa, joten olen tietysti suomalainen. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin ulkomailta, mutta ei se minusta ulkomaalaista tee. Kysyttäessä voin kertoa suvun juurista, mutta pidän ap:n asennetta aika rasistisena.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt Suomessa, joten olen tietysti suomalainen. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin ulkomailta, mutta ei se minusta ulkomaalaista tee. Kysyttäessä voin kertoa suvun juurista, mutta pidän ap:n asennetta aika rasistisena.

Miten ihmeessä ap:n asenne on rasistinen?

Sanon olevani suomalainen vaikka olen 1/2 irlantilainen. Suomessa syntynyt ja aina täällä asunut, suomi äidinkieli ja täällä kaikki verkostot ja identiteetti, vaikka sukunimi onkin irlantilainen. Irlannissa oon käynyt viimeksi 2011 mummin hautajaisissa, vaikka toki serkkuihin ja täteihin pidän fb:n kautta yhteyttä paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt Suomessa, joten olen tietysti suomalainen. Molemmat vanhemmat ovat kotoisin ulkomailta, mutta ei se minusta ulkomaalaista tee. Kysyttäessä voin kertoa suvun juurista, mutta pidän ap:n asennetta aika rasistisena.

Miten ihmeessä ap:n asenne on rasistinen?

Tähän myös ap itse haluaa vastauksen, koska ap on 1/4 jemeniläinen mies :D

Vanhempani ovat Kongosta ja olen syntynyt siellä. Koko elämäni ajan, josta mitään muistan, olen asunut Suomessa. Olen suomalainen, aivan kokonaan. Ulkonäkööni vaikuttavat geenit eivät määritä kansalaisuusidentiteettiäni.

16, siten, että ap tuntuu ajattelevan rotuja ja katsoo, että on olemassa puhtaita suomalaisia ja sitten niitä ei-ihan-suomalaisia. Minä katson, että kansalaisuus näkyy passista.