Miksi lesdiolaisuus ei kasva, vaikka lestadiolaisperheet ovat jättikokoisia?

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Olet kiitollinen, mutta läksit silti?

Vanhoillislestadiolaisuus ei ole oma valinta, kuten ei luterilaisuus ylipäätään, vaan vanhemmat pakkoliittävät lapsensa seurakuntiin ilman lasten suostumusta. Se, että valitseeko sitten aikuisena lestadilaisuuden, on jo sitten eri juttu ja myös se, mikä on eroajan suhde sen jälkeen niihin, jotka jäävät. Tuossa suhtautumisessa on varmasti suuria perhekohtaisia eroja. Itse olen kuullut ja nähnyt todella rankkoja eroja, joissa suku on pannut eroajan kanssa välit totaalisesti poikki. Olen toki kuullut sellaisestakin tapauksesta, jossa välit ovat sälyneet ihan siedettävinä, eli näitäkin varmasti on, mutta on melkoista valehtelemista väittää, että kaikissa perheissä se eroaminen on täysin mutkatonta ja puhtaasti oma valinta vailla minkäänlaista painostusta.

Jotenkin tämä viesti hieman tuoksahtaa, kun on varsin hyvin tiedossa kyseisen liikkeen varsin synkkä historia, jossa lähtijöitä ei todellakaan ole katsottu hyvällä. Sehän ei kai kenellekään ole uutinen, että Suomen suurimmalla keskustelupalstalla on jatkuva SRK:n päivystys.

[

Ei kai mitään SRK:n tilastoja kyseltykään, vaan sellaisten perheenjäsenten infoa, joiden perheissä lähtijöitä on ollut.

Kasvustrategian kieltäminen taas on silkkaa hölynpölyä ja valetta. Tämä suurperhepolitiikkahan on nimenomaan SRK:n ihan ikioma kasvustrategia, joka ei perustu kristinuskoon, vaan SRK:n omaan strategiaan pitää liike hengissä, koska liike ei noudata käytännössä lainkaan lähetyskäskyä, vaan yrittää kasvaa sisältäpäin.[/quote]

Olet oikeassa. Tästä on kirjoitettu jonkin verran. Eli lasten määrän rajoittamattomuuden säännön ovat luoneet ne muutamat miespuoliset päättäjät liikkeen johdossa. Aika kamalaa naisille. Uskonto on hyvin patriarkaalinen eli miesten hallitsema.

Eräs tuttuni on vl-perheestä. Lapsia on kahdeksan, ja viisi heistä on jättänyt liikkeen. Jotkut jo teineinä, jotkut vasta myöhemmin.

kirjoitti:

Itse olen lähtenyt liikkkeestä heti rippikoulun jälkeen, ja läheltä edelleen hommaa seuranneena, ymmärrän hyvin että liikkeestä nuoret lähtee. Nykyään nuoret käyvät itselleen toiveammatit ja haluavat myös tehdä ammattiaan vastaavaa työtä, joka ei kyllä onnistu ison lapsilauman kanssa. Lestadioilaisperheen lapset yleensä ovat vastuullisia työntekijöitä, ovathan oppineet työhön jo kotonaan ja se oppi kantaa hedelmää läpi elämän, mutta jos työntekijänä edelleen kuulut liikkeeseen , on tilanne toinen   jatkuvine äitiyslomineen , silloin et olekaan enää niin haluttu työntekijä, jolloin parmpi erota liikkeestä, jotta saa toteuttaa unelmaansa.

Mulle tullut kyllä semmoinen tuntuma, että  suurin syy juuri tuo suuri lapsimäärä jota monet pelkää ja jaksamista sen kanssa . Tänäpäivänä nuoret tykkää matkustella ja viettää vapaata vastaten vain itsestään.

Eli pitkässä juoksussa liike tulee kaatumaan nimenomaan sen omaan täysin mahdottomaan kasvu/ylläpitostrategiaan ja mahdottomiin sääntöihin, jotka ei ole tätä päivää?

SRK:ssa varmasti tiedetään, että pidemmän päälle naisten orjuuttaminen valtavan työtaakan alle kotiäidiksi, tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa tässä vapaassa yhteiskunnassa, jossa ei enää tv-kiellolla kyetä estämään informaatiotulvaa muusta maailmasta.

Se vaan on aika mahdoton tehtävä siitä luopuakaan, koska koko liike perustuu moiseen strategiaan. Mitä jää jäljelle, jos näistä itse keksityistä säännöistä luovutaan? No ihan tavan luterilainen kristillisyys, eli mihin sen jälkeen tarvitaan enää lestadiolaista liikettä ja ennen kaikkea SRK:ta? Eli tottakai SRK:n pamput roikkuvat epätoivoisesti käsittämättömissä säännöissään hamaan surulliseen loppuun asti.

Minun lapsuuden perheen 11 lapsesta enää kolme on liikkeessä mukana. Itse lähdin lapsikysymyksen takia. En halunnut ainakaan paljoa lapsia, enkä lähtiessäni tiennyt haluanko ollenkaan. Ilman parisuhdetta en silti halunnut elää ja tämä on käytännössä mahdoton yhtälö vl-liikkeessä. Ehkäisyyn suhtaudutaan edelleen kielteisesti eikä sitä oikeastaan hyväksytä ollenkaan muista kuin terveydellisistä syistä. Käytännössä naisen pitää menettää terveytensä, ennen kuin ehkäisy tulee kysymykseen. Minä en ollut valmis sellaiseen.

Nykyisin olen naimisissa liikkeen ulkopuolisen miehen kanssa ja meillä on kaksi lasta eikä enempää ole suunnitelmissa. Tiedän sen perusteella, mitä sisareni ovat kokeneet, että tässä vaiheessa meidän uskoa alettaisiin kyseenalaistaa jos olisimme mukana liikkeessä. Vl-piireissä on hyvin voimakkaana tapa kyseenalaistaa toisinajattelijoiden usko muka huolen varjolla. Jos esittää avoimesti kritiikkiä jostain asiasta, ihan vaan vaikka ei halua käydä suviseuroissa, hyvin yleinen reaktio on, että ikävää että susta tuntuu tuolta, mutta miten mahtaa olla uskosi laita kun ajattelet noin.

Tutkija (vl itsekin) Seppo Lohi on sanonut, että ehkäisykiellosta luopuminen johtaisi vl-liikkeen kuolemiseen 50 vuodessa. Ehkäisykieltoa tuskin kumotaan, koska naiset eivät pääse päättämään (muusta kuin kahvin keittämisestä). Olisiko niin, että liikkeeseen juurtuneet naiset eivät halua päästä vaikuttamaan asioihin, koska jollain tasolla tajuavat, että se olisi lopun alku yhteisölle, joka on heidän "kotinsa"? Alistuneiksi naisiksi en kuvailisi tuntemiani vl-naisia, tosin niitä alistuneitakin varmasti on.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Itse olen lähtenyt liikkkeestä heti rippikoulun jälkeen, ja läheltä edelleen hommaa seuranneena, ymmärrän hyvin että liikkeestä nuoret lähtee. Nykyään nuoret käyvät itselleen toiveammatit ja haluavat myös tehdä ammattiaan vastaavaa työtä, joka ei kyllä onnistu ison lapsilauman kanssa. Lestadioilaisperheen lapset yleensä ovat vastuullisia työntekijöitä, ovathan oppineet työhön jo kotonaan ja se oppi kantaa hedelmää läpi elämän, mutta jos työntekijänä edelleen kuulut liikkeeseen , on tilanne toinen   jatkuvine äitiyslomineen , silloin et olekaan enää niin haluttu työntekijä, jolloin parmpi erota liikkeestä, jotta saa toteuttaa unelmaansa.

Mulle tullut kyllä semmoinen tuntuma, että  suurin syy juuri tuo suuri lapsimäärä jota monet pelkää ja jaksamista sen kanssa . Tänäpäivänä nuoret tykkää matkustella ja viettää vapaata vastaten vain itsestään.

Eli pitkässä juoksussa liike tulee kaatumaan nimenomaan sen omaan täysin mahdottomaan kasvu/ylläpitostrategiaan ja mahdottomiin sääntöihin, jotka ei ole tätä päivää?

SRK:ssa varmasti tiedetään, että pidemmän päälle naisten orjuuttaminen valtavan työtaakan alle kotiäidiksi, tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa tässä vapaassa yhteiskunnassa, jossa ei enää tv-kiellolla kyetä estämään informaatiotulvaa muusta maailmasta.

Se vaan on aika mahdoton tehtävä siitä luopuakaan, koska koko liike perustuu moiseen strategiaan. Mitä jää jäljelle, jos näistä itse keksityistä säännöistä luovutaan? No ihan tavan luterilainen kristillisyys, eli mihin sen jälkeen tarvitaan enää lestadiolaista liikettä ja ennen kaikkea SRK:ta? Eli tottakai SRK:n pamput roikkuvat epätoivoisesti käsittämättömissä säännöissään hamaan surulliseen loppuun asti.

Tavallisen vl:n mielestä liikkeessä ei ole mitään itseisarvoa. Sitä ei tarvitse tekohengittää, kasvattaa tai pakottaa. Se on olemassa organisaationa palvelemaan jäseniään, jotta uskonharjoittaminen saataisiin organisoitua -> seurat, pyhäkoulut, raamattuluokat jne. 

Ei voida alkaa laventaa tai kaventaa oppia jostain taktisista syistä, joilla saadaan houkuteltua tai karkoitettua ihmisiä. Ydin on syntien anteeksiantamus. Sen saarnaaminen ja sen tilan ylläpitäminen uskovan omassatunnossa. Uskovat eivät ole aivoinvalideja, jotka eivät tiedä maailmasta mitään. Sen sijaan he yrittävät pysytellä siitä hajuraon päässä, jotta usko varjeltuisi. Juuri esimerkiksi netti luo sellaista taustahälyä ihmisen mieleen, että uskon monesti ihan pienellä sinnittelevä liekki helposti sammuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään tilastoja lähtijöistä eikä kyllä sen puoleen mitään kasvustrategiaakaan.  

Ei kai mitään SRK:n tilastoja kyseltykään, vaan sellaisten perheenjäsenten infoa, joiden perheissä lähtijöitä on ollut.

Kasvustrategian kieltäminen taas on silkkaa hölynpölyä ja valetta. Tämä suurperhepolitiikkahan on nimenomaan SRK:n ihan ikioma kasvustrategia, joka ei perustu kristinuskoon, vaan SRK:n omaan strategiaan pitää liike hengissä, koska liike ei noudata käytännössä lainkaan lähetyskäskyä, vaan yrittää kasvaa sisältäpäin.

Lestadiolaisperheessä kasvaneena ja nykyisenä ateistina voin sanoa, että en ole koskaan kuullut, että lisääntymistä olisi perusteltu liikkeen laajentamisella. Kyse on nimenomaan kristinuskosta, sillä Raamatussa sanotaan, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Lähetystyö on toinen asia, mutta sitä tehdään rajallisin resurssein.

Kristinuskon menestystä lisääntymistä painottavana uskontona selittää kulttuurievoluutio. Modernia lääketiedettä edeltävän maatalousyhteiskunnan tautikuolleisuus oli valtavaa, ja henkiin jääneiden naisten oli pakko lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti, jotta väestö ei kuolisi sukupuuttoon. Kristinusko lisääntymistä painottavana uskontona menestyi näissä olosuhteissa, ja lisääntymisen normi on vieläkin voimassa lestadiolaisuuden kohdalla, vaikka tilanne onkin muuttunut.

Lestadiolaiset eivät siis toimi minkään strategian ohjaamana vaan saadakseen hyväksyntää yhteisön jäseniltä noudattamalla normeja, joiden pohjalla on kristinusko.

Vierailija kirjoitti:

Tutkija (vl itsekin) Seppo Lohi on sanonut, että ehkäisykiellosta luopuminen johtaisi vl-liikkeen kuolemiseen 50 vuodessa. Ehkäisykieltoa tuskin kumotaan, koska naiset eivät pääse päättämään (muusta kuin kahvin keittämisestä). Olisiko niin, että liikkeeseen juurtuneet naiset eivät halua päästä vaikuttamaan asioihin, koska jollain tasolla tajuavat, että se olisi lopun alku yhteisölle, joka on heidän "kotinsa"? Alistuneiksi naisiksi en kuvailisi tuntemiani vl-naisia, tosin niitä alistuneitakin varmasti on.

Uskallan olla eri mieltä. Suuri osa lähtee juuri tuon ehkäisykysymyksen vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Jos haluaa olla liikeessä, mutta ei halua lapsia niin paljon tai ei ollenkaan, niin miten voi toimia? Ainoa vaihtoehto on lähteä?

En ole varma haluanko lapsia, joten olen aina puolitosissani vitsaillut meneväni naimisiin aikaisintaan 50-vuotiaana. 

Työkaverini vl-nainen meni naimisiin jäädessään eläkkeelle 60 v.

Nyt vasta tavasin tuon otsikon xD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Olet kiitollinen, mutta läksit silti?

Vanhoillislestadiolaisuus ei ole oma valinta, kuten ei luterilaisuus ylipäätään, vaan vanhemmat pakkoliittävät lapsensa seurakuntiin ilman lasten suostumusta. Se, että valitseeko sitten aikuisena lestadilaisuuden, on jo sitten eri juttu ja myös se, mikä on eroajan suhde sen jälkeen niihin, jotka jäävät. Tuossa suhtautumisessa on varmasti suuria perhekohtaisia eroja. Itse olen kuullut ja nähnyt todella rankkoja eroja, joissa suku on pannut eroajan kanssa välit totaalisesti poikki. Olen toki kuullut sellaisestakin tapauksesta, jossa välit ovat sälyneet ihan siedettävinä, eli näitäkin varmasti on, mutta on melkoista valehtelemista väittää, että kaikissa perheissä se eroaminen on täysin mutkatonta ja puhtaasti oma valinta vailla minkäänlaista painostusta.

Jotenkin tämä viesti hieman tuoksahtaa, kun on varsin hyvin tiedossa kyseisen liikkeen varsin synkkä historia, jossa lähtijöitä ei todellakaan ole katsottu hyvällä. Sehän ei kai kenellekään ole uutinen, että Suomen suurimmalla keskustelupalstalla on jatkuva SRK:n päivystys.

Kyllä. Olen kiitollinen isosta suvusta ja laajasta lähipiiristä. Lähdin, koska en koe voivani elää vl-oppien mukaan. En yksinkertaisesti uskonut. Tosin edelleen olen käynyt muutaman kerran suviksissa moikkaamassa sukulaisia.

Olen kuullut kauheista tarinoita suvun hylkäämisistä, lehtijutuista luettuna. Henkilökohtaisesti en tiedä yhtään tapausta, jossa perhesuhteet olisi kärsinyt. Serkkuja minulla on 71, joista vajaa puolet on vielä piireissä. Ehkä mulla on käynyt sitten suvun suhteen uskomaton tuuri :D

Itse ajattelen, että se on valinta haluatko kuulua liikkeeseen. Uskonto on eri asia, mutta periaatteessa moni vanhempi kasvattaa lasta johonkin tiettyyn suuntaan. Oli se vegaanisyöminem tai puolipakotettu viulunsoitto. Jossain vaiheessa pitää oma mielipide muodostaa ja toimia vaikka vastoin vanhempien haaveita. Kyseessä eriasiat ja toki vanhempani eivät olleet iloisia lähdöstäni, mutta elän omaa elämää enkä voi muita miellyttää. Onhan tilanne varmasti vaikea, jos ei ole uskallusta tai kokee painostusta.

Ja varmaan tuo perhesuunnittelu on iso tekijä lähdöissä. Nykyään kyllä ehkäistään jossai määrin, lapsiluvut on tippuneet sen verran... ja tulkinnatkin on päivittyny. On puhuttu, että äidin terveys pitää myös huomioida. Terveyttä se on mielenterveyskin. Vanhempi väki ajattelee tiukemmin näistä, mutta selkeä muutos on nähtävissä. Erityisesti n. alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Monenlaista porukkaa sinne mahtuu ja voin puhua vain omasta kokemuksesta ja havainnosta lähipiiristä. Esimerkiksi 10 läheisintä ystävääni ovat ex-vl ja onneksi ystäväni ja serkkuni eivät ole kokeneet painostamista hylkäämistä.

:D :)))

Olen 15-lapsisesta perheestä eikä kukaan meistä, paitsi vanhemmat, tuohon liikkeeseen enää kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään tilastoja lähtijöistä eikä kyllä sen puoleen mitään kasvustrategiaakaan.  

Ei kai mitään SRK:n tilastoja kyseltykään, vaan sellaisten perheenjäsenten infoa, joiden perheissä lähtijöitä on ollut.

Kasvustrategian kieltäminen taas on silkkaa hölynpölyä ja valetta. Tämä suurperhepolitiikkahan on nimenomaan SRK:n ihan ikioma kasvustrategia, joka ei perustu kristinuskoon, vaan SRK:n omaan strategiaan pitää liike hengissä, koska liike ei noudata käytännössä lainkaan lähetyskäskyä, vaan yrittää kasvaa sisältäpäin.

Lestadiolaisperheessä kasvaneena ja nykyisenä ateistina voin sanoa, että en ole koskaan kuullut, että lisääntymistä olisi perusteltu liikkeen laajentamisella. Kyse on nimenomaan kristinuskosta, sillä Raamatussa sanotaan, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Lähetystyö on toinen asia, mutta sitä tehdään rajallisin resurssein.

Kristinuskon menestystä lisääntymistä painottavana uskontona selittää kulttuurievoluutio. Modernia lääketiedettä edeltävän maatalousyhteiskunnan tautikuolleisuus oli valtavaa, ja henkiin jääneiden naisten oli pakko lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti, jotta väestö ei kuolisi sukupuuttoon. Kristinusko lisääntymistä painottavana uskontona menestyi näissä olosuhteissa, ja lisääntymisen normi on vieläkin voimassa lestadiolaisuuden kohdalla, vaikka tilanne onkin muuttunut.

Lestadiolaiset eivät siis toimi minkään strategian ohjaamana vaan saadakseen hyväksyntää yhteisön jäseniltä noudattamalla normeja, joiden pohjalla on kristinusko.

Mutta kun maapallo on jo tupaten täynnä, ei sitä tarvitse enää täyttää. Kyse on juurikin siis liikkeen laajentamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään tilastoja lähtijöistä eikä kyllä sen puoleen mitään kasvustrategiaakaan.  

Ei kai mitään SRK:n tilastoja kyseltykään, vaan sellaisten perheenjäsenten infoa, joiden perheissä lähtijöitä on ollut.

Kasvustrategian kieltäminen taas on silkkaa hölynpölyä ja valetta. Tämä suurperhepolitiikkahan on nimenomaan SRK:n ihan ikioma kasvustrategia, joka ei perustu kristinuskoon, vaan SRK:n omaan strategiaan pitää liike hengissä, koska liike ei noudata käytännössä lainkaan lähetyskäskyä, vaan yrittää kasvaa sisältäpäin.

Lestadiolaisperheessä kasvaneena ja nykyisenä ateistina voin sanoa, että en ole koskaan kuullut, että lisääntymistä olisi perusteltu liikkeen laajentamisella. Kyse on nimenomaan kristinuskosta, sillä Raamatussa sanotaan, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Lähetystyö on toinen asia, mutta sitä tehdään rajallisin resurssein.

Kristinuskon menestystä lisääntymistä painottavana uskontona selittää kulttuurievoluutio. Modernia lääketiedettä edeltävän maatalousyhteiskunnan tautikuolleisuus oli valtavaa, ja henkiin jääneiden naisten oli pakko lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti, jotta väestö ei kuolisi sukupuuttoon. Kristinusko lisääntymistä painottavana uskontona menestyi näissä olosuhteissa, ja lisääntymisen normi on vieläkin voimassa lestadiolaisuuden kohdalla, vaikka tilanne onkin muuttunut.

Lestadiolaiset eivät siis toimi minkään strategian ohjaamana vaan saadakseen hyväksyntää yhteisön jäseniltä noudattamalla normeja, joiden pohjalla on kristinusko.

Mutta kun maapallo on jo tupaten täynnä, ei sitä tarvitse enää täyttää. Kyse on juurikin siis liikkeen laajentamisesta.

Yritä jo ymmärtää, ettei siinä ole kyse liikkeestä vaan yksilöistä. Kukaan ei jaksa elää noin rajoitettua elämää minkään liikkeen vuoksi, jos omakohtainen usko ei ole valjennut tai se on päässyt katoamaan maailman tuuliin, ihminen lähtee lopulta roikuttuaan mukana lyhyemmän tai pidemmän ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Ei taida olla aivan niin yksinkertainen asia lähteä kun perhe ja ystävät sen jälkeen hylkäävät. Se on mielestäni pahinta pakottamista ja manipulointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Ei taida olla aivan niin yksinkertainen asia lähteä kun perhe ja ystävät sen jälkeen hylkäävät. Se on mielestäni pahinta pakottamista ja manipulointia.

Ajat muuttuu. Niin moni liikkeen jättää, ettei siinä mitään ihmeellistä enään ole. Perhekohtaisia eroja varmasti on. En tosiaan tunne yhtäkään uskon kieltämisen vuoksi hylättyä ja tunnen monia lähteneitä. On varmasti toisenlaisiakin tarinoita, mutta ei ne enemmistöä ole. Minut on pyydetty monen uskovaisen perheen lapsen kummiksi, vaikken vl olekaan vuosikausii ollut. Ei siellä niin suljettua ole, kuin monilla palstoilla annetaan ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta perheestäni on lähtenyt kaikki lapset. Kiitollinen olen kuitenkin siitä, että olen syntynyt vl-perheeseen. Minulla monta äärimmäisen rakasta sisarusta ja koen olleeni rakastettu sekä perheeni, että sukulaisten taholta. Välit edelleen vanhempiini ja sukulaisiin läheiset ja lämpimät.

Kyllä liikkeeseen paljon lapsia syntyy, mutta yhtälailla käy katokin. Vanhoillislestadiolaisuus on oma valinta, jos ei koe uskovansa vl-oppien mukaan, niin ei muutakuin sanoo, että ei ole minun juttu. Oudolta tuntuu puheet pakottamisesta/alistamisesta tai manipuloinnista, kun liikkeessä ei ole mikään pakko olla. 

Ei taida olla aivan niin yksinkertainen asia lähteä kun perhe ja ystävät sen jälkeen hylkäävät. Se on mielestäni pahinta pakottamista ja manipulointia.

Osaatko lukea lainaamastasi tekstistä lihavoidun kohdan?

Lähdin, koska koko uskonto on muelestäni täyttä soopaa ja aiheuttaa ihmisille vain lisää kärsimystä.

Olen 12-lapsisen perheen nuorin, sisaruksistani yksi kuuluu vielä uskontoon.

Mielenkiintoista olisi kyllä tietää miten lessujen (tai monien muiden uskontohen) määrä lasketaan. Lessuthan on ev.lut kirkon alaisina (tai jotain), eli kun erosin kirkosta niin myöskin lestadiolaisuudesta. Sisarukseni taitavat kaikkki kuulua yhä kirkkoon mutta eivät lessukokouksissa tai muutenkaan kirkossa käy.