Lue keskustelun säännöt.
Maksanko kohtuuttoman osan meidän talouden menoista? Mies törsää.
01.07.2016 |
Tilanne on seuraava: Asumme kahdestaan avomieheni omistamassa asunnossa. Minä jäin työttömäksi helmikuussa, enkä ole vielä löytänyt uutta hommaa. Avokki on täyspäivätyössä ja hän saa palkkaa nettona n. 1600 e/kk, joskus vähän enemmän. Miehen tulojen ja liian pienten asumiskustannusten vuoksi emme saa asumistukea, emmekä mitään sossusta. Minä saan peruspäivärahaa eli alle 600 e/kk.
Peruspäivärahasta maksan tällä hetkellä yhtiövastikkeen (320 e). Lisäksi olen se, joka hoitaa meidän talouden ruokakulut. Yleensä hoidan myös sähkölaskut. Tästä ei hirveästi enää jääkään, mutta silti joudun vielä vippailemaan miehelle rahaa esim. bensoihin, koska hän tuhlaa omat rahansa johonkin muuhun.
Mies ei ole valmis tinkimään omista menoistaan yhtään, vaikka hänen tulonsa eivät oikein kaikkeen riitä. Auto täytyy olla, koska hän kulkee sillä töihin... Mutta lisäksi hänellä on toinen harrastusauto, pari muuta melko hintavaa harrastusta ja "pakko" päästä aina kaikkiin huvituksiin (reissut, festarit yms.) mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Lisäksi hän otti juuri muhkeat ylinopeussakot ja on nyt kitissyt minulle niistä. Hermo menee, koska olen itse näin työttömänä tinkinyt elintasostani hurjasti, enkä ole edes valittanut siitä. Kyllä ihminen pärjää yllättävän vähällä, vaikka ei kituuttaminen mitään huippuhauskaa olekaan. Lisäksi sakot ovat ihan omaa tyhmyyttä.
Pelkään että mies elää yli varojensa. Hän syyllistää jo nyt minua työttömyydestäni, koska en tienaa mitään. Ja minä kun haluaisin vaan töihin, enemmän kuin mitään muuta. Sekä mielestäni maksan ihan hyvän osan meidän menoista jo nyt, enkä valita, vaikka ei ole varaa harrastaa mitään tai mennä mihinkään.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvät naiset, näitä aloituksia on täällä jatkuvasti että mies maksaa asuntoa ja nainen juoksevia kuluja, ja sitten vielä asunto on miehen nimissä! Neuvotelkaa niiden ukkojenne kanssa reilut sopimukset! tässä ap:n tapauksessakin taas kerran nainen on se osapuoli joka jää nuolemaan varsin köyhiä näppejään, kun on maksettu puolison tai perheen juoksevia kuluja sillä aikaa kun mies kartuttaa omaisuuttaan ihan yksin maksamalla lainaa pois omasta asunnostaan. ihan vihaksi pistää, miten huonosti naiset asioitaan hoitavat!
Tässäpä tulikin kiteytettynä ajatukseni koko ketjua lukiessani! Ihme tissiposkimeininkiä monilla naisilla. Ja ehdotellaan vielä (pelkin yläpeukuin) maksamaan vastikkeen lisäksi osaa koroistakin. Huhhei ja jotain rotia nyt. Kauankohan ap on tuossakin tilanteessa roikkunut ja miehelle tuloa maksanut sen rahoitusvastikkeen muodossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on se tilanne että minä omistan asunnon ja maksan kaikki lainaan liittyvät kulut. Mies maksaa koko vastikkeen joka on huimat 150e/kk. Minun mielestä 150e kuukaudessa on aika kohtuullinen "vuokra" kolmiosta, ei paljon halvemmalla pääsisi vaikka asuisi yksin vuokralla. Jos vastike olisi reilusti isompi, sitten varmaan maksettaisiin puoliksi yms. Vai oletteko sitä mieltä että miehen pitäisi maksaa max puolet vastikkeesta eli asumisesta vain 75e/kk, koska minä kerrytän omaisuutta maksamalla lainanhoitokuluja melkein 800e kuussa?
Mun mielestä on ok että kohtuullisen vastikkeen maksaa yksin se joka ei asuntoa omista, koska jokaisen nyt asumisesta pitää jotain maksaa.
Mutta jos vastikkeeseen kuuluu taloyhtiön lainaa, niin tämän maksaa se joka asunnon omistaa. Ymmärsin että ap:n tilanteessa juuri näin, että maksaa myös yhtiölainaa? Sille nyt ainakin stoppi!
Tällaista järjestelyä voisin miehelle ehdottaa ja lisäksi ruokakuluja voisi kyllä jakaa. Mielestäni minun kuuluu maksaa asumisesta jotakin, maksaisinhan siitä joka tapauksessa vaikka asuisin omillani. Jos nyt tästä lähtisin yksin vuokra-asuntoon, niin saisin tietenkin paljon enemmän tukia, mutta ajattelen kuitenkin työttömyyteni väliaikaisena tilanteena. Sitähän en voi tietää, koska työllistyn ja voihan siihen huonolla tuurilla mennä kauankin. Mutta...se on totta, että maksan nyt liikaa kaikkea ja joku tolkku tähän täytyy saada. Eroa olen valmis harkitsemaan vasta sitten, jos mies ei keskusteluidenkaan jälkeen ole valmis muuttamaan tapojaan.
Ap
Me olemme jakaneet muut kulut niin, että pakolliset laskut menee suunnilleen puoliksi, minä maksan sähköstä ja mies netistä yms. Molemmat niitä kuitenkin käyttää. Mulla ei rehellisesta sanottuna ole mitään hajua, maksetaanko ruokakustannukset tasaisesti vai ei, mutta ongelmaa sen suhteen ei ole. Jos kaupassa tarvii käydä, siellä käy molemmat omalla rahalla ja jos käydään yhdessä, jumpikumpi sanoo kassalla että minä maksan tällä kertaa.
Meillä mies tienaa enemmän kuin minä, ja varsinkin kun minä maksan asumisesta lähemmäksi tonnin ja mies sen 150e, meillä on myös rahaa eri tavalla käytössä. Minua tämä ei haittaa, kerrytänhän omaa omaisuutta. Tietty toivoisin että mies älyäisi esim laittaa rahaa säästöön koska hänen asumiskustannukset ovat niin pienet, mutta minkäs teet kun mies tahtoo törsäillä ja syödä ulkona. Ihan vapaasti.
Vaikka olen tiukasti sitä mieltä, että molemmilla on omat rahat, niin kuitenkin meillä on yhteinen koti (siellä minun omistamien seinien sisällä). Molempien pitää olla valmiita panostamaan siihen että kotona on hyvä olla ja ruokaa pöydässä. Ei näistä asioista pitäisi joutua tappelemaan, että koska mun menee kaikki rahat lainaan niin osta sinä ruuat. Ja jos toisella on tiukkaa, esim osuu se työttömyys kohdalle, niin ei silloin pitäisi jokaista kauppakuittia kirjata ylös ja periä niitä rahoja sitten takaisin. Vaan puolin ja toisin pidetään toisesta huolta.
Ohis, mutta asuminen maksaa aina ja jos ei karruta omaa tai kumppanin varallisuutta, niin sitten vuokraa maksamalla jonkun vieraan ihmisen. Jos asunto on toisen nimissä, oikeudenmukaisinta olisi maksaa n. puolet siitä summasta, mitä joutuisi maksamaan, jos asunto olisi vuokrattu puoliksi ulkopuoliselta. Vastikkeet ja niiden hoito- ja rahoitusosuudet vaihtelevat niin paljon, ettei niiden erottelu ole järkevää. Muut kulut tulisi sitten jakaa puoliksi tai tulojen suhteessa. Tokihan nämä ovat sopimuskysymyksiä ja tilanteet voivat vaihdella, esim. opiskelun, työttömyyden tai vanhempainvapaiden vuoksi.
Kannattaa lähteä, ennen ku se menee siihen, että otatte lainoja ja teette miehen sopimuksia sun nimiin. Tai vielä pahempaa, sun nimiin sun tietämättä. Luottotiedot on kuitenki tosi tarpeellisia hyvän elämän kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta asuminen maksaa aina ja jos ei karruta omaa tai kumppanin varallisuutta, niin sitten vuokraa maksamalla jonkun vieraan ihmisen. Jos asunto on toisen nimissä, oikeudenmukaisinta olisi maksaa n. puolet siitä summasta, mitä joutuisi maksamaan, jos asunto olisi vuokrattu puoliksi ulkopuoliselta. Vastikkeet ja niiden hoito- ja rahoitusosuudet vaihtelevat niin paljon, ettei niiden erottelu ole järkevää. Muut kulut tulisi sitten jakaa puoliksi tai tulojen suhteessa. Tokihan nämä ovat sopimuskysymyksiä ja tilanteet voivat vaihdella, esim. opiskelun, työttömyyden tai vanhempainvapaiden vuoksi.
Täten on myös kohtuullista, että jos puolison tulot estää joitakin tukia ja osa niitä tuloja jää saamatta joita yksin saisi, puoliso hyvittää sen menetetyn osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsin reilu meininki (not). Ap maksaa 600 euron tuloistaan vastikkeen, ruuan, sähkön ja miehen bensoja.
Mies 1600 euron tuloistaan asuntolainaa (eli säästää itselleen omaisuutta) ja omat harrastuksensa.
Onneksi ap lopultakin kirjoitit tänne. Nyt ukko ruotuun!
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkyy jotkut olevan sitä mieltä, että jos toisella on omistusasunto ja sinne muuttaa mies/naisystävä, niin tämän uuden tulokkaan ei sitten tarvitsisi maksaa asumisesta yhtään mitään. Siis teille olisi ihan jees, että teidän omaan asuntoon muuttaisi joku, eikä osallistuisi asumisen kuluihin? En nyt viittaa tässä ap:n tilanteeseen, joka kyllä on kohtuuton, vaan muutaman kommentoijan mielipiteisiin.
Kuka on sanonut, ettei yhtään mitään. Puolet asumiskuluista (vastike, josta miinustettu esim. yhtiölaina), mutta ei toisen omaisuuden kerryttämisestä. Oman omaisuuden yksipuolinen kerryttäminen toisen kustannuksella parisuhteessa on toisen hyväksikäyttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on se tilanne että minä omistan asunnon ja maksan kaikki lainaan liittyvät kulut. Mies maksaa koko vastikkeen joka on huimat 150e/kk. Minun mielestä 150e kuukaudessa on aika kohtuullinen "vuokra" kolmiosta, ei paljon halvemmalla pääsisi vaikka asuisi yksin vuokralla. Jos vastike olisi reilusti isompi, sitten varmaan maksettaisiin puoliksi yms. Vai oletteko sitä mieltä että miehen pitäisi maksaa max puolet vastikkeesta eli asumisesta vain 75e/kk, koska minä kerrytän omaisuutta maksamalla lainanhoitokuluja melkein 800e kuussa?
Mun mielestä on ok että kohtuullisen vastikkeen maksaa yksin se joka ei asuntoa omista, koska jokaisen nyt asumisesta pitää jotain maksaa.
Mutta jos vastikkeeseen kuuluu taloyhtiön lainaa, niin tämän maksaa se joka asunnon omistaa. Ymmärsin että ap:n tilanteessa juuri näin, että maksaa myös yhtiölainaa? Sille nyt ainakin stoppi!
Oikeasti miehelle kuuluisi vain puolet tuosta vastikkeesta, jos olisit täysin rehellinen. Tämä olisi periaatteellisesti oikein, riippumatta summasta. Nyt siis vähän pihistät itsellesi. Et voi tietää, mitä mies maksaisi, jos sinua ei olisi, et oikeasti voi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä maksat yhtiövastikkeen jos asunnon omistaa miehesi?
Miksi ei? Hän maksaa asumiskuluja, ja tuo on ihan käypä hinta kimppakämpästä. Miehellä on tai on ollut lyhennyksiä eli asumiskuluja vaikka ne hänellä pääomää kasvattaakin. Mielestäni ap maksaa liikaa ruokakuluja ja sähkölaskua. Ne pitäisi puolittaa. Asumisesta menevät kulut ovat mielestäni ok ja oikeudenmukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkyy jotkut olevan sitä mieltä, että jos toisella on omistusasunto ja sinne muuttaa mies/naisystävä, niin tämän uuden tulokkaan ei sitten tarvitsisi maksaa asumisesta yhtään mitään. Siis teille olisi ihan jees, että teidän omaan asuntoon muuttaisi joku, eikä osallistuisi asumisen kuluihin? En nyt viittaa tässä ap:n tilanteeseen, joka kyllä on kohtuuton, vaan muutaman kommentoijan mielipiteisiin.
Kuka on sanonut, ettei yhtään mitään. Puolet asumiskuluista (vastike, josta miinustettu esim. yhtiölaina), mutta ei toisen omaisuuden kerryttämisestä. Oman omaisuuden yksipuolinen kerryttäminen toisen kustannuksella parisuhteessa on toisen hyväksikäyttämistä.
Mielestäni ei pidä paikkaansa. Jos toinen on maksanut asunnon selkänahallaa, niin on kohtuullista että muuttaja maksaa koko yhtiövastikkeen. Muutenhan se sisään muuttaja käyttää maksettua asuntoa hyväkseen. En ymmärrä millä logiigalla sen asunnon omistaja ei saisi hyötyä siitä , että on ostanut ja maksanut asunnon. Se toinenkin hyötyy siitä vaikka maksaisi koko vastikkeen. Jos asunnolle määriteltäisiin markkinavuokra ja se makettaisiin puoliksi. Olisi se varmasti isompi kuin pelkkä vastike. Se olisi tasapuolista, mutta vähän tyhmää, koska toinen joutuisi maksamaan verojakin siitä välistä.
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että yhteen muuttaessa asunnon omistajan pitää laittaa käypä vuokra sille toiselle. Kumpikin hyötyy asumisesta, mutta kukaan ei pääse vinkumaan että toine kartuttaa toisen omaisuutta. Kai se asunnon omistajakin saa hyötyä asumisestaan ja omistamisestaan. Aloituksen tapauksessa jos asunto on kaksio jonka keskimääräinen vuokra alueella olisi 600, niin aloittaja maksaisi 300. Jos alueen vuokrataso olisi 1000 luokkaa, niin silloin aloittaja maksaisi 500€. Se olisi tasa-arvoista. Muutenhan sen asunnon omistaja ottaa kaikki riskit ja on maksanut kallilla omistuksen ja sitten toinen hyppää kyytiin vain hyötyäkseen. Aloittaja tosin maksaa ruuista ja muista liikaa ja miehen pitäisi sopeutua avopuolisonsa työttömyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt nyrkki pöytään ja ukko kuriin sekä laskelma paperille mikä on järkevää rahankäyttöä ja kuinka menot tulisi jakaa. Ethän sinä työttömänä saa alistua aina antamaan jokaisen pennin pienistä tuloistasi yhteisiin kuluihin kun tasa-arvoon kuuluu, että molemmille jää omaakin rahaa käyttöön. Kyllä miehesi kuuluisi maksaa suurempaa osuutta taloudesta, varsinkin kun selkeästi ymmärsin ettet ole omasta tahdostasi työtön ja sekin on nyt väliaikainen tila. Ja miehesi turhan marinan täytyy loppua. On se kyllä kumma kuinka miehet aina haluaa olla perheenpäitä ja leivänhankkijoita parisuhteessa ja tosiasiassa monen naisen kohtaloa elät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkyy jotkut olevan sitä mieltä, että jos toisella on omistusasunto ja sinne muuttaa mies/naisystävä, niin tämän uuden tulokkaan ei sitten tarvitsisi maksaa asumisesta yhtään mitään. Siis teille olisi ihan jees, että teidän omaan asuntoon muuttaisi joku, eikä osallistuisi asumisen kuluihin? En nyt viittaa tässä ap:n tilanteeseen, joka kyllä on kohtuuton, vaan muutaman kommentoijan mielipiteisiin.
Kuka on sanonut, ettei yhtään mitään. Puolet asumiskuluista (vastike, josta miinustettu esim. yhtiölaina), mutta ei toisen omaisuuden kerryttämisestä. Oman omaisuuden yksipuolinen kerryttäminen toisen kustannuksella parisuhteessa on toisen hyväksikäyttämistä.
Mielestäni ei pidä paikkaansa. Jos toinen on maksanut asunnon selkänahallaa, niin on kohtuullista että muuttaja maksaa koko yhtiövastikkeen. Muutenhan se sisään muuttaja käyttää maksettua asuntoa hyväkseen. En ymmärrä millä logiigalla sen asunnon omistaja ei saisi hyötyä siitä , että on ostanut ja maksanut asunnon. Se toinenkin hyötyy siitä vaikka maksaisi koko vastikkeen. Jos asunnolle määriteltäisiin markkinavuokra ja se makettaisiin puoliksi. Olisi se varmasti isompi kuin pelkkä vastike. Se olisi tasapuolista, mutta vähän tyhmää, koska toinen joutuisi maksamaan verojakin siitä välistä.[/quote
Mistäs sinä tiedät, mistä mies on rahat asuntoon saanut? Voinut vaikka periä tai voittaa rahat tai tehnyt hyviä sijoituksia. Itse olen ollut tuossa tilanteessa. Mies oli miljonääri ja perinyt rahat. Lopulta suhteemme alentui pelkäksi vuokraisäntä/vuokralaissuhteeksi. Miestä kiinnosti vain raha, raha ja raha ja minun hyväksikäyttämiseni asiassa kuin asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkyy jotkut olevan sitä mieltä, että jos toisella on omistusasunto ja sinne muuttaa mies/naisystävä, niin tämän uuden tulokkaan ei sitten tarvitsisi maksaa asumisesta yhtään mitään. Siis teille olisi ihan jees, että teidän omaan asuntoon muuttaisi joku, eikä osallistuisi asumisen kuluihin? En nyt viittaa tässä ap:n tilanteeseen, joka kyllä on kohtuuton, vaan muutaman kommentoijan mielipiteisiin.
Kuka on sanonut, ettei yhtään mitään. Puolet asumiskuluista (vastike, josta miinustettu esim. yhtiölaina), mutta ei toisen omaisuuden kerryttämisestä. Oman omaisuuden yksipuolinen kerryttäminen toisen kustannuksella parisuhteessa on toisen hyväksikäyttämistä.
Mielestäni ei pidä paikkaansa. Jos toinen on maksanut asunnon selkänahallaa, niin on kohtuullista että muuttaja maksaa koko yhtiövastikkeen. Muutenhan se sisään muuttaja käyttää maksettua asuntoa hyväkseen. En ymmärrä millä logiigalla sen asunnon omistaja ei saisi hyötyä siitä , että on ostanut ja maksanut asunnon. Se toinenkin hyötyy siitä vaikka maksaisi koko vastikkeen. Jos asunnolle määriteltäisiin markkinavuokra ja se makettaisiin puoliksi. Olisi se varmasti isompi kuin pelkkä vastike. Se olisi tasapuolista, mutta vähän tyhmää, koska toinen joutuisi maksamaan verojakin siitä välistä.
No ei ole kohtuullista. Et voi tietää onko selkänahalla vai millä maksettu, eikä sekään olisi syy kupata toista, ihan oma valinta, jos niin on. On voinut vaikka periä rahat tai ne ovat muuten tulleet helposti, et voi tietää. Sitäpaitsi tässä systeemissä se köyhempi osapuoli menettää ainakin yhteiskunnan tuet, jotka muuten saisi.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että yhteen muuttaessa asunnon omistajan pitää laittaa käypä vuokra sille toiselle. Kumpikin hyötyy asumisesta, mutta kukaan ei pääse vinkumaan että toine kartuttaa toisen omaisuutta. Kai se asunnon omistajakin saa hyötyä asumisestaan ja omistamisestaan. Aloituksen tapauksessa jos asunto on kaksio jonka keskimääräinen vuokra alueella olisi 600, niin aloittaja maksaisi 300. Jos alueen vuokrataso olisi 1000 luokkaa, niin silloin aloittaja maksaisi 500€. Se olisi tasa-arvoista. Muutenhan sen asunnon omistaja ottaa kaikki riskit ja on maksanut kallilla omistuksen ja sitten toinen hyppää kyytiin vain hyötyäkseen. Aloittaja tosin maksaa ruuista ja muista liikaa ja miehen pitäisi sopeutua avopuolisonsa työttömyyteen.
Se toinen osapuoli EI ole vastuussa sen toisen osapuolen tekemistä aiemmista valinnoista, joten ei ole syy laittaa maksumieheksi tai -naiseksi.
Täysin kohtuutonta! En ymmärrä miten suostut tuohon? ?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näkyy jotkut olevan sitä mieltä, että jos toisella on omistusasunto ja sinne muuttaa mies/naisystävä, niin tämän uuden tulokkaan ei sitten tarvitsisi maksaa asumisesta yhtään mitään. Siis teille olisi ihan jees, että teidän omaan asuntoon muuttaisi joku, eikä osallistuisi asumisen kuluihin? En nyt viittaa tässä ap:n tilanteeseen, joka kyllä on kohtuuton, vaan muutaman kommentoijan mielipiteisiin.
Kuka on sanonut, ettei yhtään mitään. Puolet asumiskuluista (vastike, josta miinustettu esim. yhtiölaina), mutta ei toisen omaisuuden kerryttämisestä. Oman omaisuuden yksipuolinen kerryttäminen toisen kustannuksella parisuhteessa on toisen hyväksikäyttämistä.
Mielestäni ei pidä paikkaansa. Jos toinen on maksanut asunnon selkänahallaa, niin on kohtuullista että muuttaja maksaa koko yhtiövastikkeen. Muutenhan se sisään muuttaja käyttää maksettua asuntoa hyväkseen. En ymmärrä millä logiigalla sen asunnon omistaja ei saisi hyötyä siitä , että on ostanut ja maksanut asunnon. Se toinenkin hyötyy siitä vaikka maksaisi koko vastikkeen. Jos asunnolle määriteltäisiin markkinavuokra ja se makettaisiin puoliksi. Olisi se varmasti isompi kuin pelkkä vastike. Se olisi tasapuolista, mutta vähän tyhmää, koska toinen joutuisi maksamaan verojakin siitä välistä.
No ei ole kohtuullista. Et voi tietää onko selkänahalla vai millä maksettu, eikä sekään olisi syy kupata toista, ihan oma valinta, jos niin on. On voinut vaikka periä rahat tai ne ovat muuten tulleet helposti, et voi tietää. Sitäpaitsi tässä systeemissä se köyhempi osapuoli menettää ainakin yhteiskunnan tuet, jotka muuten saisi.
Juuri näin! Työssä käyvä osapuoli harvoin tulee ajatelleeksi sitä, että työtön ei saa mitään ylimääräistä tukea mistään. Vain työttömyyskorvaus, eikä muuta.
Eli mies maksaa asuntoa joka on hänen nimissään joten yhtiövastike kuulukoon myös hänelle sillä yhtiövastikeella lyhennetään ehkä yhtiölainaa eli maksat osakkeen velkaa joka on miehesi ??? Periaate näissä maksuosuuksissa on suhteuttaa ne parien tuloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että yhteen muuttaessa asunnon omistajan pitää laittaa käypä vuokra sille toiselle. Kumpikin hyötyy asumisesta, mutta kukaan ei pääse vinkumaan että toine kartuttaa toisen omaisuutta. Kai se asunnon omistajakin saa hyötyä asumisestaan ja omistamisestaan. Aloituksen tapauksessa jos asunto on kaksio jonka keskimääräinen vuokra alueella olisi 600, niin aloittaja maksaisi 300. Jos alueen vuokrataso olisi 1000 luokkaa, niin silloin aloittaja maksaisi 500€. Se olisi tasa-arvoista. Muutenhan sen asunnon omistaja ottaa kaikki riskit ja on maksanut kallilla omistuksen ja sitten toinen hyppää kyytiin vain hyötyäkseen. Aloittaja tosin maksaa ruuista ja muista liikaa ja miehen pitäisi sopeutua avopuolisonsa työttömyyteen.
Se toinen osapuoli EI ole vastuussa sen toisen osapuolen tekemistä aiemmista valinnoista, joten ei ole syy laittaa maksumieheksi tai -naiseksi.
Mitä tuo nyt tarkoittaa? Ihan hyvä ehdotus se oli. Puolet tuon kokoisen asunnon vuokrasta maksettuna miehelle ja laskut puoliksi. Kelan tuet jää saamatta, mutta se on aloittajan valinta muuttaa miehen asuntoon. Eikä mitään kodinhoitajaksi ryhtymistä työttömyyden vuoksi. Työttömän korvaus puuttuvasta palkasta on vapaa-aika. Eli kotityötkin puoliksi.
Täällä taas loisimisen asiantuntijat ja sossupummit vauhdissa.