HS: "Ruuan ei aina pidä olla hyvää"

Vierailija kirjoitti:

Mä olen varmasti täällä parjattu askeetikko. Pidän kyllä silloin tällöin hyvästä ruoasta ja herkuistakin, mutta mielestäni ei ole paheellista, että syö mahdollisimman vähän ja tarpeeseen, tarvittaessa jopa kitsastellen. Koska olen sitä mieltä, ettei elämisen tarkoitus ole vain intohimoisesti ahnehtia ja nauttia kaikesta. Ei meidän ole pakko kuluttaa luonnonvaroja loppuun. Voimme oikeasti syödä paljon vähemmän. Onhan se syöminen kivaa, mutta elämän ei aina ole pakko olla kivaa. Kotona opetettiin, että ahneella on paskainen loppu, eikä nautintojen valtaan pidä antautua.

Juu, ei kiitos näin.

Ihmiset, jotka eivät osaa laittaa ruokaa, syövät usein järkyttävän ravinneköyhää ruokaa. Valitettavasti tämä on Suomessa hyvin, hyvin yleistä. Kasvisten käyttäminen on täysin tuntematonta. Meillä menee esim. porkkanoita ja sipulia niin paljon, että selkä vääränä saa kaupasta niitä kantaa. Samoin tomaatteja, salaatteja ym., ja jotkut toiset eivät kuulemma osta näitä yllä mainittuja koskaan. Eivät syö hedelmiäkään, eivätkä marjoja. Ei kelpaa munakoisot, ei kurpitsat, ei pavut. Olen huomannut, että tekosyynä em. välttelyyn käytetään allergioita ja epämääräisiä vatsavaivoja, ettei muka voida syödä. Vatsa kestää kuitenkin pitkälle prosessoituja eineksiä, makkaroita, jauhelihaa, yltiörasvaisia ruokia. Huh, näistä jos ei tule vatsavaivoja, niin ei sitten mistään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suositellaan einesruokia annoskokojen takia, vaan miksi ravitsemusterapeutti ei pyri ohjeistamaan asiakastaan sopivista annoskoista, vaikka syötäisiinkin kotiruokaa?

Olisikohan ravitsemusterapeutti havainnut työssään, että kotiruokaa syödään kerralla yleensä enemmän kuin se eineksen 200 g. Miksi ylipäätään ihmisillä on ongelmia painonhallinnan kanssa, mikseivät kaikki vain syö vähemmän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole edes taloudellisia resursseja tehdä gourmetia joka päivä.

Tonnialapasta on halpaa ja hyvää, eikä lihota kun syöt yhden annoksen kerrallaan. Sipsit, voileivät ja karkit on kalliita ja lihottaa. Esimerkiksi.

Tonnikalaa ei pitäisi syödä kenenkään, sillä se uhataan kalastaa sukupuuttoon. Sivistymättömyyttä kehottaa syömään tonnikalapastaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, olenko ainoa joka on Partasen kanssa samaa mieltä. Meillä on suvussa sydäntauteja, joten haluan pitää itseni aika hoikkana ja harrastan myös liikuntaa. Tykkään myös hyvästä ruuasta ja syön tosi hyviä ruokia aina hieman liikaa. Pyrin arkena syömään melko yksinkertaisesti ja esim arkijuusto on meillä on sitä lajia mistä emme niin kauheasti pidä. Viikonloppuna syömme sitten paremmin ja teen herkkuruokaa. Tämä sopii minulle ja paino pysyy alhaisena. Olen kai sitten niin juntti että Ranskassa lihoisin heti.

Olen erittäin samaa mieltä kanssasi, ei huolta.

Miksi syötte juustoa joka päivä? Me syömme hyviä juustoja, mutta se ei todellakaan kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Minusta yhteinen ruokahetki on perheelle tärkeää. Eihän viikolla olekaan aikaa tehdä mitään tuntikausia marinointia ja hauduttamista vaativia ruokia. Mutta kyllä se ilti voi olla hyvää ja onipuolista. Tänään ahvenfileitä, hölskykurkkuja ja pari uutta pientä perunaa. Jälkkäriksi melonia, sopii näin kuumalle.

Me syömme juustoa päivittäin. Se on hyvää, ja se on yerveellistä. Maitoa emme käytä muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hirveän suomalaista, että avocadopasta on täällä jokin "herkku". Eihän siinä oikeastaan ole mitään kunnollista tai edes herkullista. Vetääkö joku oikeasti sitä kattilallisen? Eikö sitä voi laittaa jääkaappiin ja jatkaa syömistä seuraavana päivänä?

Öh. Oma versioni on niin hyvää, että kieltämättä tulee syötyä liikaa. On parasta aivan tuoreeltaan.

Mutta teen sitä vain silloin tällöin.

Se liikasyöminen johtuu siitä pastasta, ei hyvästä mausta.

Ei, vaan teen siitä helvetin hyvää. Jotain kermakastikepastaa en edes suostu syömään.

Anteeksi nyt vain, mutta huomasin, että tuota askeettisuuskommenttia oli miinustettu paljon.

Kuulkaapa ihmiset... Mihin oikeasti perustatte sen väitteen, ettei niukkuuden kulttuuri olisi hyväksi ihmiselle? Puhutaan nautinnosta, mutta sen pohjalla on sama ahneuden tunne, joka saa ihmisen kuluttamaan, saastuttamaan, haalimaan materiaalia ympärille, ajelemaan autolla jne. Eli omaa luonteen heikkoutta perustellaan nautinnolla. Aivan tutkitusti ne ihmiset elävät pisimpään, jotka syövät todella vähän. On siis myös ihmisen oma etu, ettei aina lankea jokaisen nautinnon ja pikku näläntunteen valtaan.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ainakin karkkien ja suklaan mussutus karkaa käsistä, jos oikea ruoka ei tuo hyvänolontunnetta ja tyydytystä. Luulen, että iso syy suomalaisten paino-ongelmaan on juurikin merkityksettömässä ja mitättömässä lounasruokalakulttuurissa ja ruoan pitämisenä polttoaineena. Mielihyvää haetaan sitten ylimääräisistä naposteltavista.

Nimenomaan tämä. Kamppailin vuosia painonhallinnan ja laihdutuksen kanssa, kunnes tajusin että sen hyvänolon tunteen pitää tulla nimenomaan tarpeeksi hyvästä ruoasta. Ankean dieettiruoan syöminen tuntuu siltä, ettei ruoasta voi enää koskaan nauttia ja että siitä ei kuuluisikaan nauttia, mutta kun ei vaan ole ihminen joka suhtautuu ruokaan polttoaineena, niin paha on sellaiseksi muuttua. Sitten aina jossain vaiheessa repsahdin syömään herkkuja ja dieetti kaatui siihen. Nykyään opettelen kohtuutta ja tekemään mahdollisimman hyvää, terveellistä ruokaa jota syön kohtuullisia määriä… Mutta tosiaan olen myös aivan eri mieltä tuon ravitsemusterapeutin kanssa. Ja pitäisi aina muistaa, että ei ole mitään yleispäteviä totuuksia, vaan pitää itse löytää se oma toimivin systeemi painonhallintaan.

Vierailija kirjoitti:

miksi sitten maissa joissa on parhaimmat ja mausteisimmat ruoat on myös lauhoimmat ihmiset, esim. Thaimaa, Intia ja japani? Herkullisuus ei ole synonyymi rasvaiselle eikä sokeriselle, paitsi niillä jotka on tottuneet eineshöttöö. Piilomainostako koko lohkaisu?

SItähän se. Soitettu Hannalle että laitapas otsikoita, einesten menekki laskee kesällä.

Hanna taitaa lihoa itse todella herkästi, jos voi oikeasti "herkutella" fetapastasalaatilla vain kerran kuussa. Olis mielenkiintosta tietää mitä se itse syö, kun avokadopastakin on suoraan saatanasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hirveän suomalaista, että avocadopasta on täällä jokin "herkku". Eihän siinä oikeastaan ole mitään kunnollista tai edes herkullista. Vetääkö joku oikeasti sitä kattilallisen? Eikö sitä voi laittaa jääkaappiin ja jatkaa syömistä seuraavana päivänä?

Öh. Oma versioni on niin hyvää, että kieltämättä tulee syötyä liikaa. On parasta aivan tuoreeltaan.

Mutta teen sitä vain silloin tällöin.

Se liikasyöminen johtuu siitä pastasta, ei hyvästä mausta.

Ei, vaan teen siitä helvetin hyvää. Jotain kermakastikepastaa en edes suostu syömään.

Varmastikin teet siitä hyvää, mutta se liikasyönti johtuu pastasta. Ymmärrän kyllä, jos et sitä tajua, ei moni muukaan.

Samaa mieltä. Karsastan muutenkin tällaisia artikkeleita, joissa annetaan ymmärtää, että kansalaisia tulee holhota ja opastaa joka asiassa, koska eihän he muuten osaa "kunnolla" syödä. Niin kauan kuin itse maksan ruokani, niin syön juuri sitä mitä haluan.

Kyllä kotona pitää ruuan lla hyvää, sillä yäytyyhän sen kompensoida kodinulkopuolella syöty lounas. Meillä ainakin jokainen perheenjäsen syö ruuan joko koulussa tai öissä, ja valitettavasti sen ruuan taso yleensä ei ole 8+. Usein se on kyllä tasoa 6-7' ja ja jos niin huonoa, että sitä ei syö kun sen verran että pahin nälkä lähtee. Meilläkin ruoka maksaa 6,30-6,90 e, ja pienituloiselle se on iso raha, ja haluaisi saada rahoille vastinetta

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt vain, mutta huomasin, että tuota askeettisuuskommenttia oli miinustettu paljon.

Kuulkaapa ihmiset... Mihin oikeasti perustatte sen väitteen, ettei niukkuuden kulttuuri olisi hyväksi ihmiselle? Puhutaan nautinnosta, mutta sen pohjalla on sama ahneuden tunne, joka saa ihmisen kuluttamaan, saastuttamaan, haalimaan materiaalia ympärille, ajelemaan autolla jne. Eli omaa luonteen heikkoutta perustellaan nautinnolla. Aivan tutkitusti ne ihmiset elävät pisimpään, jotka syövät todella vähän. On siis myös ihmisen oma etu, ettei aina lankea jokaisen nautinnon ja pikku näläntunteen valtaan.

Mieluummin olen normaalipainon ylärajoilla, syön hyvää ruokaa niin paljon että nälkä lähtee ja elän 85-vuotiaaksi kuin kituuttaen 100-vuotiaaksi. Sitä paitsi, miksi kukaan haluaisi homehtua nykyisissä vanhainkodeissa karmeassa hoidossa vuosikausia?

Samaa mieltä olen siitä, että kulutusta pitää muuten vähentää, esimerkiksi lihan syöntiä, autolla ajoa, lentomatkoja, muovikrääsän ostamista, ylenpalttista vaateshoppailua ym.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole se sama ravitsemusterapeutti, joka neljän tähden illallisessa käyttänyt kokkailuissaan Pirkan valmista guacamolea? :D

Jep, tässähän taisi olla jopa 2% (!) avocadoa :D

Slowfoodista löytyy ratkaisu. Mikäli ette syö mitään muuta, niin varmasti pysytte terveinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi suositellaan einesruokia annoskokojen takia, vaan miksi ravitsemusterapeutti ei pyri ohjeistamaan asiakastaan sopivista annoskoista, vaikka syötäisiinkin kotiruokaa?

Olisikohan ravitsemusterapeutti havainnut työssään, että kotiruokaa syödään kerralla yleensä enemmän kuin se eineksen 200 g. Miksi ylipäätään ihmisillä on ongelmia painonhallinnan kanssa, mikseivät kaikki vain syö vähemmän?

Miksi toiset harrastavat seksiä ja toiset eivät? Sama kysymys. Kyse on aivoista, jotka ohjaavat toimintaa. Syöminen on primitiivinen perustarve ja kylläisyys on siihen liittyvä tunne. Mikäli blokkaat kylläisyyden, syöt liikaa. Tämä tapahtuu kemiallisesti väärillä ruokavalinnoilla. Mikäli tappelet kylläisyyttä vastaan järjellä, sairastut mieleltäsi. Usein anorkesia nervosaan, mutta myös muitakin mielisairauksia voi kehittyä, kun kääntää positiiviset tunteet negatiivisiksi.

Mielestäni tuossa artikkelissa on kyllä pointtinsa. Jos söisin aina vain ruokaa, joka maistuu mielestäni taivaalliselta, se tarkoittaisi, että söisin paljon epäterveellisemmin. Olen sinkku ja tottunut kokkaamaan vain itselleni ja lopputuloksena on yleensä varsin askeettista (ja kummallista) ruokaa. Kaikkeen tottuu. Onpahan sitten sitäkin parempi elämys kun joskus menee ravintolaan tai jonkun luo syömään ja saa oikeesti maukasta ruokaa :D Ps, En mä kyllä silti tee ruokaa, joka olisi mielestäni PAHAA. Pahan ja ihan hyvän tai ok:n välillä on vissi ero.

Ehkä Hannankin kannattaisi täyttää mahansa kunnon ruoalla, ettei olisi niin pakkomielteinen herkkujensa kanssa. Minä en ainakaan näe, että mitä pahaa voisi olla kunnon annoksessa kaalilaatikkoa tai vaikka lohta ja kasviksia. Muutenkin noin ilmiselvästi hiilaririippuvaisen kannattaisi vähentää niitä hiilareita ja syödä enemmn rasvaa, ettei tarvitsisi tapella sitä nälkää ja mielitekoa vastaan koko ajan. Muutenkin meni koko ravintoterapeutin uskottavuus, kun luin hänen blogiaan herkuttomasta vuodesta. Mielestäni ei ole normaalia miettiä jotain herkkuja niin tauotta, vaikka olisikin lakossa.

Linkki vielä tuohon herkuttomaan blogiin: http://hannanherkutonvuosi.blogspot.fi/

ARVASIN että Partanen pätemässä tässä jutussa! Siinä on muuten nainen, joka ei tunnu oppivan kohtuutta syömisensä suhteen vaan jojoilee vuodesta toiseen painonsa kanssa! Kun lukee naisen kirjoja, tajuaa aika nopeasti miten syömishäiriöinen tapaus on kyseessä: omien sanojensa mukaan on mm. pakonomaisesti ostanut samaa herkkua joka ikinen kerta kun on mennyt tietyn kaupan ohi- useamman kerran viikossa. Lisäksi avautuu kirjoissaan siitäkin, miten "vaikeaa" on ollu herkuttelematta jatkuvasti jne.

Minä väitän, että kun ihminen söisi jokaisella aterialla hyvin- siis niin että oikeasti nauttii ruoasta ja että ruoka olisi terveellistä sekä ruokailutilanne mahdollisimman rentouttava- niin tarvetta millekään hiton "välipalahedelmille"(jotka nostavat vain verensokeria kun kaverina ei ole esim. protskua tai rasvaa vaikkapa pähkinöiden muodossa!) ei synny. Olen itse vaihtanut menestyksellä välipalat ja sokeriset herkut kunnon ruokaan, jota syön joskus kolmekin ateriaa päivässä. Silti paino vaan putoaa, vaikka joskus santsaisikin.

Jos Hanna lihoo fetasalaatilla, jotain on pahasti pielessä. Normaali ihminen ei saa syötyä toistuvasti pastasalaattia sellaisia määriä, joilla lihoisi paria nesteturvotuskiloa enempää- kyseinen ruoka alkaa ällöttämään ja kun keho on saanut tarpeelliset ravinteensa ym. mitä se nyt himoitsikaan kys. ruoasta, niin ihan varmasti tekee mieli jotain muuta välillä.