Lue keskustelun säännöt.
Sama ihmissuhdekaava toistuutoistuutoistuutoistuu... Helvetti en jaksa!
28.06.2016 |
Älkääkä kehdatko edes ehdottaa, että ehkä vika on minussa! Ei todellakaan ole, kun olen kokeillut läpi jokaisen mahdollisen toimintamallin (miesjutuissa) elämäni aikana, eikä mikään ikinä toimi. Helvetti en jaksa! Olen aina hetken huuma, ulkokuori. Olen seurustellut joo, aika montakin kertaa, mutta suhteet ovat olleet melkoisen lyhyitä. Minulla on sen verran älliä päässä, etten retkahda aina samanlaisiin miehiin, en liikoja mielistele, mutta pyrin antamaan avoimen vaikutelman. En sano herkästi asioille ei, koska en voi tietää tulevaisuuden ajatuksistani.
Tässä vastikään tutustuin mieheen, joka oli minun makuuni ulkoisesti, täytti tyyliin kaikki kriteerit (no lapsettomuutta ei…) ja sanoi minun olevan juuri hänen makuunsa kuvien perusteella. Sen jälkeen ei hehkuttanut ulkokuorta; uskoin siis löytäneeni tyyliin jotain ainutlaatuista. No kuulkaa, EN LÖYTÄNYT!
No... Asiat etenivät, tai etenivät ja etenivät… Kyllä minä sain melkoisen paljon mukautua ja joustaa miehen tutustumistapoihin. Lopulta sitten sanoin, että asioiden on alkava rullata eteenpäin tai joku muu kyllä vie aivan varmasti. TÄHÄN MENNESSÄ OLIN MUKAUTUNUT JA JOUSTANUT niin paljon kuin mahdollista. Ja siihen loppui miehen yritykset, tiesi siis ettei voisi voittaa jotain toista miestä. Kyllä minä nyt hemmetti saan toivoa ja vaatiakin, että jonkun aikarajan umpeuduttua alkaa tapahtumaan ja että ylipäätään saisi vastauksen kaikkiin viesteihin, eikä vain osaan. Todella raivostuttava tapaus! Mutta ”paperilla täydellinen.”
Siinä vaiheessa, kun olen käynyt ihan turhaan läpi kaiken saadakseni palata taas jälleen lähtöruutuun, alan käyttämään voimasanoja ja osaan olla ilkeäkin. Mitä hemmettiä minä alan kaunistelemaan ja olemaan mielin kielin, jos toinen tuhlaa aikaa. Olisikin yksi kerta, mutta kun aina tätä samaa. Olen niin perkeleen täynnä!!!
Luonteeltani olen huumoria viljelevä ja huumoria ymmärtävä, en mene suunniltani ihan herkästi jostain läpästä. Olen ehdottoman lojaali, löydän huonostakin hyvää vaikka väkisin. Fiksukin olen, vaikken mikään kävelevä tietokirja kuitenkaan. Käyttäydyn hyvin, minua ei tarvitse koskaan hävetä. Siitä pitää huolen myös ujous, en siis tee itsestäni numeroa julkisesti. Pukeudun nätisti ja olen yleisesti mukava ja iloinen ihminen.
En vain jaksa tällaista jatkuvasti! Alitajuisesti odotan edelleen häneltä ihanaa viestiä, jota ei tule enää :’( Miksi toisten niskaan täytyy aina kaataa kaikki paska, en mielestäni ole ansainnut sitä näin laajassa mittakaavassa.
Olen puhunut. Enkä kaipaa päänaukomista, vaikka sitä nyt tietenkin tulee. Ääneen en ole mitään aikarajoja ladellut, vaan olen hiljaa mielessäni päättänyt, että kuinka kauan katselen meininkiä kunnes sanon siitä.
Kommentit (122)
Mulle tulee susta mieleen hyvä ystäväni. Ihan vakavasti mietin, että oletko se sinä. Hänellä on juuri vastaavaa ja luonnekuvauskin sopii sekä tapa toimia suhteen alkuvaiheessa. Ongelma hänellä on, että hän roikkuu väärissä miehissä. Rakentaa mielellään suhteen ja on oma-aloitteinen. Ei odota, että mies juoksee perässä edes vähän. Ja hyvin nopealla aikataululla alkaa liian romanttiseksi, kun on epäselvää, kiinnostaako miestä edes tarpeeksi. Ydin on kuitenkin siinä, että kriteerit miesvalinnoille on väärät ja sitten alkaa päässään rakentaa suhdetta liian kovaa tahtia. Hän ei valitse miehiä, jotka osoittaisi innokkuutta häntä kohtaan vaan arvostaa omat kriteerinsä liian korkealla lukematta toista ihmistä. Ja ne kriteerit on sellaiset, että niillä miehillä on kova menekki muutenkin, Ystäväni on fiksu ja ihan peruskivannäköinen, mutta valitsee ne menestyvät, naismaailmassa suositut pelimiehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttelin hieman ap:ta vastaavan miehen kanssa hiljattain deittisivustolla.
Hän kritisoi sekä minua että puheenaiheitani aggressiivisesti ja toistuvasti ("Sanoinhan, että en halua keskustella aiheesta X!"), mutta ei itse tuonut esiin mitään itseään kiinnostavaa puheenaihetta, eikä kertonut itsestään muutakaan - ei edes kysyttäessä. Mietin ainoastaan sitä, kuinka kummassa hän edelleen kirjoittelee kanssani, vaikka olen hänen mielestään kaikin puolin niin kammottava ihminen. Otin ihan jopa asiakseni jatkaa juttelua omalta puoleltani hyvätuulisena niin kauan kuin mies vain jaksaisi. Lopulta kysyin ihan suoraan, miksi mies keskustelee kanssani, jos ei pidä minusta. Silloin hän ymmärsi vihdoin lopettaa. :D
Täytyy sanoa, että olen iloinen siitä että yleensä minusta pitävät miehet ovat mukavia, hyväkäytöksisiä ja heillä on itselläänkin annettavaa keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee susta mieleen hyvä ystäväni. Ihan vakavasti mietin, että oletko se sinä. Hänellä on juuri vastaavaa ja luonnekuvauskin sopii sekä tapa toimia suhteen alkuvaiheessa. Ongelma hänellä on, että hän roikkuu väärissä miehissä. Rakentaa mielellään suhteen ja on oma-aloitteinen. Ei odota, että mies juoksee perässä edes vähän. Ja hyvin nopealla aikataululla alkaa liian romanttiseksi, kun on epäselvää, kiinnostaako miestä edes tarpeeksi. Ydin on kuitenkin siinä, että kriteerit miesvalinnoille on väärät ja sitten alkaa päässään rakentaa suhdetta liian kovaa tahtia. Hän ei valitse miehiä, jotka osoittaisi innokkuutta häntä kohtaan vaan arvostaa omat kriteerinsä liian korkealla lukematta toista ihmistä. Ja ne kriteerit on sellaiset, että niillä miehillä on kova menekki muutenkin, Ystäväni on fiksu ja ihan peruskivannäköinen, mutta valitsee ne menestyvät, naismaailmassa suositut pelimiehet.
Minulla taitaa olla tätä samaa ongelmaa. Paitsi että pelimiehiä en siedä yhtään, mutta muuten ihastuksillani on kyllä ollut paljon vientiä. Ongelmani on jopa ehkä vaikeampi kuin ystävälläsi: itse en nimittäin edes oikein pidä noissa miehissä niistä asioista, joita muut kovasti ihailevat (esim. ulkonäkö, fyysiset ominaisuudet, menestys uralla jne. statussymbolit). Ne ovat minulle se ja sama. Sitten kun olen tällaisen miehen kanssa suhteessa, mies alkaa ihmetellä, miksi en ihailekaan hänen sitä tai tätä ominaisuuttaan, kun aiemmat kumppanit ovat olleet ihan lääpällään. Kerron ihailevani muita juttuja kuin juuri sitä asiaa. Yleensä mies ei tätä oikein sulata, kun on kai siihen ihailuun niin tottunut.
Yrität liikaa. Joka tasolla. Suoritat tätä miehen saamista. Oletko johtajatyyppiä? Luulet että voit johtaa parisuhteenkin ja laittaa deadlineja toiselle. Newsflash, et voi.
Ensin olet mielin kielin ja esität sopuisaa, päätät itseksesi mikä on aikaraja, sitten kilahdat kun se ei tapahdu ja alat ilkeäksi. Huhhuh.
Teidän kommunikointi vaan ei pelannut, en tiedä miksi. Olette puhuneet toistenne ohi. Ehkä sinäkään et ole juuri kuunnellut. Tyypillinen parisuhteen testi - jos kommunikointi ei synkkaa, ei synkkaa mikään.
Jos kaikki suhteesi noudattavat samaa kaavaa, niin todellakin kannattaa katsoa peiliin, ja käydä seuraavaksi terapeutilla muutaman kerran sen sijaan että lähtee seuraaville treffeille.
Mitäpä jos vika onkin vaan siinä omassa navassa. Jos aina menee samalla tavalla on aika katsoa peiliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen jäi niin paljon rivien välistä luettavaa, että jos ap on yhtä vaikeaselkoinen irl, en ihmettele ettei miehet jaksa sellaista.
Jos vielä lopussa heittäydyt ilkeäksi, ajattelevat sinun paljastaneen oikean luonteesi ja kiittävät onneaan että väistivät miinan.
Kun sinne IRLIIN ei koskaan päästy! Täysin normaaliselkoinen olen livenä, mutta sitähän mies ei tiedä, jos ei saa mitään aikaiseksi eikä vastaa kaikkiin viesteihinkään. Ilkeys ilkeydestä ei taas ole mitenkään huono juttu, enemmänkin olen tyytyväinen, että osaan tarvittaessa olla ilkeille ihmisille yhtä paska takaisin. Mikä ihmeen mielistelijä minun pitäisi aina olla?
Oho. Nyt vasta luin, että ei ollut mitään parisuhdetta, ei edes tapailua. Kilahdit ihmiselle, jota et ollut koskaan tavannut.
Olet kaikille miehille vihainen siitä että ei ole vielä osunut se oikea kohdalle?
Kaikki viestisi pursuavat hirveää kiukkua, katkeruutta, sitä että sinulla on oikeus siihen-tähän-tuohon, jopa ventovieraiden taholta... kuulostat aika pelottavalta enkä ihmettele jos treffiehdokkaat tulevat toisiin ajatuksiin.
Mille ja kelle olet noin vihainen? Elämälle? Kuka on sinulle velkaa miehen? Ei sitä kyllä tuolla luonteella saa...
Sinulle saattaa tulla järkytyksenä, että miehet eivät mene treffeille muiden naisten kanssa siksi että nämä mielistelevät, vaan koska nämä ovat ihan omina itsejään aidosti miellyttäviä.
Ei ap edes halua ystävää ja elämänkumppania vaan status symboli miehen, sellaisen ketä kelpaa esitellä.
Aplle ei ole kauheasti väliä millainen mies on ihmisenä itsessään, hän kyllä päättää sen, kunhan tietyt kriterrit täyttyvät eli sen pitää olla korkean tason saalis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänne on joskus kirjoitellut aloittajan kaksoisolento. Silläkin oli jotain ihmissuhdehässäkkää ja hyvin samanlaista vänkäystä oli ja samankaltaiset oudot odotukset miehelle.
AP, sinä yrität elää miehen kautta. Kun näin teet, olet aina se, joka on altavastaaja. Määrittelet minuutesi sen mukaan, saatko miehen ja millaisen. Olet nöyristelijä ja uhriudut. Uskot, että kun sinä annat jotain toiselle, saat saman takaisin. Ei se näin mene ihmissuhteissa. Olet haavoilla, koska sinulta puuttuu se vakaa sisus, joka ei rakennu sen varaan, miten miehet sinusta tykkäävät.
Itsetunto on asia, jota sinun on kehitettävä ennen kuin haet miehiä. Mene vaikka reppureissulle ulkomaille ja yksin. Kohtaa uusia asioita, elämässä on muutakin kuin miehiä, tapaa ihmisiä ihan spontaanisti, laajenna maailmankuvaasi ja vahvista omaa persoonaasi. Tärkeintä ei ole se, miten muut kohtelevat sinua, vaan miten sinä kohtelet ja arvostat itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinun kannattaisi käydä läpi kaikki nämä epäonnistuneet nettideittisi ja listata heidän deitti-ilmoituksistaan ylös ne asiat, joiden perusteella olet päättänyt vastata heille. Jos samat asiat/ominaisuudet näissä miehissä toistuvat, jokin tai jotkut niistä ovat syy siihen, että valitset kerta toisensa jälkeen vääriä miehiä. Sen jälkeen koita valita deitti-ilmoituksista sellaisia miehiä, joiden ilmoituksissa ei ole näitä asioita/ominaisuuksia.
Tässä se nähdään taas miten tää kumppanin hakeminen ns "etsien etsimällä" toimii.
"täydellinen paperilla" , ei näytä kuin harvoissa tapauksissa natsaavan sitten todellisuudessa.
Sitä kun lähtee väärästä päästä liikkeelle, on lopputuloskin sitten väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat jotenkin maaniselta, mikä on aika luotaantyöntävää. Kyllä se antaa vähän omituisen kuvan, jos toinen koko ajan pommittaa viesteillä ja hermostuu, mikäli ei saa vastausta. Jos viestisi olisivat edes olleet tärkeitä, mielenkiintoisia tai syvällisiä, niihin olisi voinut odottaakin jotain reaktiota. Nyt ne olivat jotain ihan tyhjänpäiväisiä tyyliin "kahvi on loppu". Ketä kiinnostaa? Panosta itse siihen, että olet kiinnostavampi äläkä ole niin helvetin takertuva. Kukaan ei jaksa tuollaista. Normaaleilla ihmisillä on sitä paitsi muutakin tekemistä kuin päivystystää netissä 24/7 vastailemassa jonkun tuntemattoman ihmisen viesteihin.
Kylläpä olet tyhmä. ME TUTUSTUIMME PARISUHDEMIELESSÄ. Pitäisikö asioiden edetä jollain kerran kahdessa viikossa viestittely -tyylillä?
Minä olen kiinnostava, se siitä. Eiköhän keskustelu aina ala jostain, harvempi kertoo Mount Everestin valloituksesta ja leijonan hyökkäyksestä, kyllä ne jutut lähtevät yleensä rullaamaan turhista asioista joista tulee lumipalloefekti. Minullakin riittää PALJON kerrottavaa, mutta mitenpä kerrot, kun toiseen ei saa mitään henkistä yhteyttä? :)
Minä en ole takertuva, olen sanonut varmaan sata kertaa, että SOPEUDUIN siihen, että emme viestittele aamusta iltaan nonstoppina. Mutta samapa se on mitä täällä sanoo tai ei sano, jakeluun ei mene millään.
Suurinta osaa miehistä ei kiinnosta pätkän vertaa, oletko kiivennyt Mount Everestille tai mikään muukaan. Jos miehellä on intohimoinen harrastus, esim. kiipeily, niin siinä tapauksessa miestä kiinnostaa. Jos haluat miehen, niin kuuntele haltioituneena hänen tylsiä juttujaan.
Minä ymmärrän ap:ta. Olen monisisaruksisesta perheestä, ollaan kaikki siskot vilkkaita, nopeasti reagoivia, iloisia, tulisia ja puhutaan paljon. Livenä kaikille on sopivat kumppanit löytyneet, kahdelle ulkomailta (niinpä).
Nettitreffimiehistä voin sen yleisesti kertoa, että vaikka siellä on myös tosimiestä ja saalistajaa, niin aika moni hemmo roikkuu siellä tavan vuoksi eikä oikeastaan enää uskalla edes toivoa tapaavansa ketään tai halua tavata. Kontaktit on vain kuin kiiltokuvia, niitä voi katsella tylsinä päivinä ja jonkun avuttoman "Mitä sun iltaan" heittää. Flegmaattisuus on tyypillinen piirre monelle, eiväthän he muuten nettitreffeissä olisikaan ikuisuuksia.
Suomalaiset on yleensäkin nautamaisia, siis kovin hitaita ja asioita märehtiviä. Itsehän sössin suhteeni usein juuri temperamentillani ja tuiskahtelulla jo alkumetreillä, mitä sitten. Sellainen olen ja itsepä siitä kärsin. Miehiä on kuin meren mutaa, yksi sinne tai tänne.
Soisin, etteivät kaikki olisi ihan niin järkeviä ja rauhallisen analyyttisiä ihmissuhteissa kuin mitä täällä AV:lla neuvotaan. Että olisi vain yksi ainoa tapa miten ihmissuhteet hiljalleen syntyvät. Ap kuulostaa joidenkin mielestä sekolta, mutta kannattaa muistaa, että hän luultavasti myös unohtaa kyseisen miehen helposti, siinä missä tuo miesnauta jauhaa asiaa puoli vuotta ja palaa vielä joskus katselemaan ap:n kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika on sinussa. Olet liian negatiivinen.
Siis tässä oli kyse jostain chattikeskustelusta? Vuo Luoja. Naisista chateissa ja treffipalstoilla katoaa hyvänkin viestittelyn jälkeen ilman mitään ilmoitusta ainkin yhdeksän kymmenestä. Oliko tnämä babbys first keskustelu nettitreffisivulla?
Mua pelottaa, että ei ole tullut kuin yksi provoarvelu ja sekin sivulla 7 tai jotain. Eli sehän tarkoittaa, että tää on ihan yleistä! Ei stana jos joku yrittäisi mua netissä pakottaa minnekään, sen enempää tapaamisiin kuin vastailemaan typeriin kirvesvartta-viesteihin. Saatika olisi tässä touhussa PARISUHDEMIELESSÄ.
Jos mies ei halua esim. vastata viesteihin, sopia treffejä tai muutenkaan jatkaa kanssakäymistä, hän ei vaan ole kiinnostunut naisesta. Piste. Nimittäin elämässä pätee yksi sääntö: aina on aikaa ja halua tärkeiksi katsomillemme asioille. Ja päinvastoin.
On turha keksiä jotain muuta syytä. Näin asia vaan ikävä kyllä on. On parasta kääntää selkä menneellä ja suunnata muualle.
Toinen asia on se, että liian innokas nainen vie halussaan ripustautua .hapen mieheltä. Kukapa haluaisi tukehtua !
Luonnossa on kaunis, hentoinen kasvi, elämänlanka. Se kietoutuu salakavalasti muihin kasveihin ja kuristaa ne.
En saakeli tajunnu yhtään mitään alotuksesta :'D
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä herkullisimpia provoja aikoihin. Mutta jos olen ymmärtänyt oikein, tällaisia naisia on olemassa ihan oikeastikin... :D
Jep on niitä. Jenkeillä on oikein termi jolla kuvataan tämänkaltaista ihmistä, niistä sanotaan "high maintenance" ja luonnehdinta naisesta high maintenance woman ei ole mitenkään mairitteleva.
Minä ainakin lähtisin ja olenkin lähtenyt. Ja juuri nämä täysin spontaanit reissut ovat olleet niitä parhaita. Näin tapasin esimerkiksi nykyisen kumppanini.
Miksi muka et halua ja "pysty" lähteä suunnittelemattomalle matkalle? Ei meilläkään ajokortteja ole, saati sitten autoa. Hän on köyhä ja itsellä suorittaminen kesken, mutta eipä tuo mitään ole estänyt