Lue keskustelun säännöt.
Sama ihmissuhdekaava toistuutoistuutoistuutoistuu... Helvetti en jaksa!
28.06.2016 |
Älkääkä kehdatko edes ehdottaa, että ehkä vika on minussa! Ei todellakaan ole, kun olen kokeillut läpi jokaisen mahdollisen toimintamallin (miesjutuissa) elämäni aikana, eikä mikään ikinä toimi. Helvetti en jaksa! Olen aina hetken huuma, ulkokuori. Olen seurustellut joo, aika montakin kertaa, mutta suhteet ovat olleet melkoisen lyhyitä. Minulla on sen verran älliä päässä, etten retkahda aina samanlaisiin miehiin, en liikoja mielistele, mutta pyrin antamaan avoimen vaikutelman. En sano herkästi asioille ei, koska en voi tietää tulevaisuuden ajatuksistani.
Tässä vastikään tutustuin mieheen, joka oli minun makuuni ulkoisesti, täytti tyyliin kaikki kriteerit (no lapsettomuutta ei…) ja sanoi minun olevan juuri hänen makuunsa kuvien perusteella. Sen jälkeen ei hehkuttanut ulkokuorta; uskoin siis löytäneeni tyyliin jotain ainutlaatuista. No kuulkaa, EN LÖYTÄNYT!
No... Asiat etenivät, tai etenivät ja etenivät… Kyllä minä sain melkoisen paljon mukautua ja joustaa miehen tutustumistapoihin. Lopulta sitten sanoin, että asioiden on alkava rullata eteenpäin tai joku muu kyllä vie aivan varmasti. TÄHÄN MENNESSÄ OLIN MUKAUTUNUT JA JOUSTANUT niin paljon kuin mahdollista. Ja siihen loppui miehen yritykset, tiesi siis ettei voisi voittaa jotain toista miestä. Kyllä minä nyt hemmetti saan toivoa ja vaatiakin, että jonkun aikarajan umpeuduttua alkaa tapahtumaan ja että ylipäätään saisi vastauksen kaikkiin viesteihin, eikä vain osaan. Todella raivostuttava tapaus! Mutta ”paperilla täydellinen.”
Siinä vaiheessa, kun olen käynyt ihan turhaan läpi kaiken saadakseni palata taas jälleen lähtöruutuun, alan käyttämään voimasanoja ja osaan olla ilkeäkin. Mitä hemmettiä minä alan kaunistelemaan ja olemaan mielin kielin, jos toinen tuhlaa aikaa. Olisikin yksi kerta, mutta kun aina tätä samaa. Olen niin perkeleen täynnä!!!
Luonteeltani olen huumoria viljelevä ja huumoria ymmärtävä, en mene suunniltani ihan herkästi jostain läpästä. Olen ehdottoman lojaali, löydän huonostakin hyvää vaikka väkisin. Fiksukin olen, vaikken mikään kävelevä tietokirja kuitenkaan. Käyttäydyn hyvin, minua ei tarvitse koskaan hävetä. Siitä pitää huolen myös ujous, en siis tee itsestäni numeroa julkisesti. Pukeudun nätisti ja olen yleisesti mukava ja iloinen ihminen.
En vain jaksa tällaista jatkuvasti! Alitajuisesti odotan edelleen häneltä ihanaa viestiä, jota ei tule enää :’( Miksi toisten niskaan täytyy aina kaataa kaikki paska, en mielestäni ole ansainnut sitä näin laajassa mittakaavassa.
Olen puhunut. Enkä kaipaa päänaukomista, vaikka sitä nyt tietenkin tulee. Ääneen en ole mitään aikarajoja ladellut, vaan olen hiljaa mielessäni päättänyt, että kuinka kauan katselen meininkiä kunnes sanon siitä.
Kommentit (122)
En saa tuosta vuodatuksesta mitään tolkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä odotit tapahtuvaksi aikarajasi umpeuduttua? Ja kauanko tämä aikaraja oli?
Kannattaisiko olla alusta asti avoin eikä asetella mielessään aikarajoja jollekin että pitäisi alkaa tapahtua (mitä?).
Opettele ensin elämään itsesi kanssa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan löydä tuosta mitään toistuvuutta enkä ylipäänsä mitään, mikä viittaisi miesten "vikaan". Vaikutat itse jotenkin sekopäältä.
Sanottuani, että jos ei ala nyt jo jotain tapahtumaan, niin joku muu vie voiton. Mies jätti minut siihen uskoon, että jatkamme seuraavana päivänä juttelua ja meni nukkumaan. Aamulla en saanutkaan viestiä, enkä päivällä, enkä illalla. Lopulta lähempänä yötä päätin laittaa pisteen hommalle. Mies sitten paljasti jo luovuttaneensa (kuten hiljaisuudestakin näkyi.) Ei sitten viitsinyt minulle sanoa.
Hän siis periaatteessa suuttui siitä, että velvoitin häntä joskus etenemään asioissa, enkä meinaa loputtomiin istuskella ja odotella hänen juttuihinsa mukautuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanottuani, että jos ei ala nyt jo jotain tapahtumaan, niin joku muu vie voiton. Mies jätti minut siihen uskoon, että jatkamme seuraavana päivänä juttelua ja meni nukkumaan. Aamulla en saanutkaan viestiä, enkä päivällä, enkä illalla. Lopulta lähempänä yötä päätin laittaa pisteen hommalle. Mies sitten paljasti jo luovuttaneensa (kuten hiljaisuudestakin näkyi.) Ei sitten viitsinyt minulle sanoa.
Hän siis periaatteessa suuttui siitä, että velvoitin häntä joskus etenemään asioissa, enkä meinaa loputtomiin istuskella ja odotella hänen juttuihinsa mukautuen.
Etenemään miten? Odotatko kosintaa vai mitä?
Ei voi ottaa mitään kantaa, niin ylimalkaisesti kirjoitat.
Ja aika itsestään selvää, että mies lähti nyt. Tuollainen "joku toinen vie voiton", on alhaista kiristystä. Ihan toisella tasolla pitää oppia parisuhteessa olemaan, jos jotain jatkuvuutta haluaa.
Aloitukseen jäi niin paljon rivien välistä luettavaa, että jos ap on yhtä vaikeaselkoinen irl, en ihmettele ettei miehet jaksa sellaista.
Jos vielä lopussa heittäydyt ilkeäksi, ajattelevat sinun paljastaneen oikean luonteesi ja kiittävät onneaan että väistivät miinan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan löydä tuosta mitään toistuvuutta enkä ylipäänsä mitään, mikä viittaisi miesten "vikaan". Vaikutat itse jotenkin sekopäältä.
Haluatko ihan tosissasi, että alan kertoilemaan niistä kymmenistä miehistä tänne? En edes voi, koska en muista puoliakaan.
Miten sinä luulet, että toinen voi tietää ajatuksesi, jos et niitä kerro? Tunteitasi myös. Hyökkäys ei parisuhteissa ole paras puolustus.
Lisäksi minkä olisi pitänyt edetä ja miten? Puhut niin ympäripyöreitä, että tilanteesta ei saa selkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla ole ollut mikään hengenhätä, mutta kyllä saan hemmetti soikoon ärähtää, jos mies vastaa aina puoliin viesteistä ja loput taitavasti ignooraa. Sitten lähtee nukkumaan ja kaikki jää ilmaan leijumaan. En kai minä tuhlaa aikaani loputtomiin viestittelemällä tuntemattomalle, jos hän ei saa edes aikaiseksi hoitaa treffejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus onkin niin, kun toinen jankkaa ja jankkaa ja jankkaa, niin sillon saa sen jankkaamisen lopetettua, kun vaan sanoo mitä jankkaaja haluaa kuulla. Muttei tarkota sitä, haluaa vaan nukkumaan.
Mä en ihan pääse selvyyteen, että mikä se kaava nyt siis on. Mutta sellainen huomio, että toisista miehistä(/naisista) varoittaminen ei toimi ikinä, koska se aiheuttaa vain vastareaktion. Että okei, kun sulla kerta on parempia tarjolla, ole hyvä ja valitse niistä. Kyllä se toinen tietää sanomattakin, jos vastapuolella olisi vientiä, ei sitä tarvitse korostaa.
No sä olet nyt päässyt jostain villakoiran ytimestä kiinni. Elä omaa elämääsi. Tietysti parisuhde tarvitsee kompromisseja, mutta sinä tarvitset oman elämäsi. Älä jousta. Ole itsekäs. Tee asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Älä elä toisen ihmisen kautta.
Siitä se lähtee.
Hui! Taidat olla passiivis-aggressiivinen.ihminen. Päälle päin kiltti, ujo, mukava, hyväkäytöksinen, kaunis...
Sisäisesti kärsimätön, vihainen, negatiivinen marttyyri. Jos asiat ei mene niin kuin olet mielessäsi kuvitellut, on helvetti irti.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä luulet, että toinen voi tietää ajatuksesi, jos et niitä kerro? Tunteitasi myös. Hyökkäys ei parisuhteissa ole paras puolustus.
Lisäksi minkä olisi pitänyt edetä ja miten? Puhut niin ympäripyöreitä, että tilanteesta ei saa selkoa.
Niin mikä parisuhde? Me olimme tutustumassa, mutta oli niin yllättävän vaikeaa sekin taas. Ennen mies laittoi minulle aamulla, tai herättyään viestiä, nyt ei koko päivänä. Ja kun sitten yöllä ilmoitin, että tuli selväksi ja heipparallaa, niin mies paljastaa luovuttaneensa jo edellisenä päivänä. Silloin, kun ei sanonut minulle asiasta mitään. Sekö on reilua?
Meidän piti mennä treffeille ja hyvällä tuurilla alkaa seurustelemaan. Se siitä taas. Tämä sama kaava toistuu tyyliin aina, tiedoksi sille joka ei nähnyt tässä yhdessä yksittäisessä esimerkissä mitään toistoa. Ylläri...
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan pääse selvyyteen, että mikä se kaava nyt siis on. Mutta sellainen huomio, että toisista miehistä(/naisista) varoittaminen ei toimi ikinä, koska se aiheuttaa vain vastareaktion. Että okei, kun sulla kerta on parempia tarjolla, ole hyvä ja valitse niistä. Kyllä se toinen tietää sanomattakin, jos vastapuolella olisi vientiä, ei sitä tarvitse korostaa.
Ja sen takia, jos mies huomaa että minun ei tarvitse roikkua epätoivoisesti juuri hänessä, voisi hän nähdä jotain vaivaakin. Minulle jäi todella omituinen fiilis koko tyypistä, en ymmärrä miten tuollaisia on edes olemassa. Siis että miten tuollaiset päätyvät suhteisiin, jos eivät tee yhtään mitään. En minä ole aina se epäkiinnostava ja viallinen, sellaista en enää itselleni uskottele.
ALETTAVA rullata. Olen valvonut koko yön.