Lue keskustelun säännöt.
Sama ihmissuhdekaava toistuutoistuutoistuutoistuu... Helvetti en jaksa!
28.06.2016 |
Älkääkä kehdatko edes ehdottaa, että ehkä vika on minussa! Ei todellakaan ole, kun olen kokeillut läpi jokaisen mahdollisen toimintamallin (miesjutuissa) elämäni aikana, eikä mikään ikinä toimi. Helvetti en jaksa! Olen aina hetken huuma, ulkokuori. Olen seurustellut joo, aika montakin kertaa, mutta suhteet ovat olleet melkoisen lyhyitä. Minulla on sen verran älliä päässä, etten retkahda aina samanlaisiin miehiin, en liikoja mielistele, mutta pyrin antamaan avoimen vaikutelman. En sano herkästi asioille ei, koska en voi tietää tulevaisuuden ajatuksistani.
Tässä vastikään tutustuin mieheen, joka oli minun makuuni ulkoisesti, täytti tyyliin kaikki kriteerit (no lapsettomuutta ei…) ja sanoi minun olevan juuri hänen makuunsa kuvien perusteella. Sen jälkeen ei hehkuttanut ulkokuorta; uskoin siis löytäneeni tyyliin jotain ainutlaatuista. No kuulkaa, EN LÖYTÄNYT!
No... Asiat etenivät, tai etenivät ja etenivät… Kyllä minä sain melkoisen paljon mukautua ja joustaa miehen tutustumistapoihin. Lopulta sitten sanoin, että asioiden on alkava rullata eteenpäin tai joku muu kyllä vie aivan varmasti. TÄHÄN MENNESSÄ OLIN MUKAUTUNUT JA JOUSTANUT niin paljon kuin mahdollista. Ja siihen loppui miehen yritykset, tiesi siis ettei voisi voittaa jotain toista miestä. Kyllä minä nyt hemmetti saan toivoa ja vaatiakin, että jonkun aikarajan umpeuduttua alkaa tapahtumaan ja että ylipäätään saisi vastauksen kaikkiin viesteihin, eikä vain osaan. Todella raivostuttava tapaus! Mutta ”paperilla täydellinen.”
Siinä vaiheessa, kun olen käynyt ihan turhaan läpi kaiken saadakseni palata taas jälleen lähtöruutuun, alan käyttämään voimasanoja ja osaan olla ilkeäkin. Mitä hemmettiä minä alan kaunistelemaan ja olemaan mielin kielin, jos toinen tuhlaa aikaa. Olisikin yksi kerta, mutta kun aina tätä samaa. Olen niin perkeleen täynnä!!!
Luonteeltani olen huumoria viljelevä ja huumoria ymmärtävä, en mene suunniltani ihan herkästi jostain läpästä. Olen ehdottoman lojaali, löydän huonostakin hyvää vaikka väkisin. Fiksukin olen, vaikken mikään kävelevä tietokirja kuitenkaan. Käyttäydyn hyvin, minua ei tarvitse koskaan hävetä. Siitä pitää huolen myös ujous, en siis tee itsestäni numeroa julkisesti. Pukeudun nätisti ja olen yleisesti mukava ja iloinen ihminen.
En vain jaksa tällaista jatkuvasti! Alitajuisesti odotan edelleen häneltä ihanaa viestiä, jota ei tule enää :’( Miksi toisten niskaan täytyy aina kaataa kaikki paska, en mielestäni ole ansainnut sitä näin laajassa mittakaavassa.
Olen puhunut. Enkä kaipaa päänaukomista, vaikka sitä nyt tietenkin tulee. Ääneen en ole mitään aikarajoja ladellut, vaan olen hiljaa mielessäni päättänyt, että kuinka kauan katselen meininkiä kunnes sanon siitä.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen jäi niin paljon rivien välistä luettavaa, että jos ap on yhtä vaikeaselkoinen irl, en ihmettele ettei miehet jaksa sellaista.
Jos vielä lopussa heittäydyt ilkeäksi, ajattelevat sinun paljastaneen oikean luonteesi ja kiittävät onneaan että väistivät miinan.
Kun sinne IRLIIN ei koskaan päästy! Täysin normaaliselkoinen olen livenä, mutta sitähän mies ei tiedä, jos ei saa mitään aikaiseksi eikä vastaa kaikkiin viesteihinkään. Ilkeys ilkeydestä ei taas ole mitenkään huono juttu, enemmänkin olen tyytyväinen, että osaan tarvittaessa olla ilkeille ihmisille yhtä paska takaisin. Mikä ihmeen mielistelijä minun pitäisi aina olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda se kuvien ja ulkonäön kyttääminen.
Eli sulla on mielessä joku kaava, jota parisuhteen pitäisi toteuttaa?
Ja kun mitään ei tapahdu, niin miehen vika?
Täti täältä neuvoo. Lopeta pelaaminen, ota asiat sellaisina kuin ne on ja jos haluat muutosta niin puhuminen on tosi hyvä keino. Eikä parisuhteen loppuminen ole mikään tappio, joskus niin tapahtuu ja joskus on parasta että niin käy.
Ehkä miehet jahkaa ja huomaa sun oikean luonteen kiinnostus loppuu. Kun eivät saa sulta mitään muuta kuin änkyröintiä ja nalkutusta. Ei kukaan sellaista akkaa halua.
Mnkä takia te jankutatte parisuhteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä raivoat ihmiselle, jota et ole koskaan edes tavannut. Ja sitten ihmettelet miksei toinen halua tavata.
Niin, että minä hermostun aivan turhasta, jos viestittely on luokkaa (en nyt laita hymiöitä enkä OIKEITA viestejä, vaan sinnepäin:
Minä: no mooii! heräsin juuri, kylläpä väsyttää vieläkin... mitäs sinulle kuuluu?
Minä: voi hitto... huomasin juuri että kahvi on loppunut...
Mies: mitäs tässä, kauppaan menossa.
Minä: juujuu. mitäs tänään meinasit?
Mies: käyn varmaan kaverilla. entä itse?
Minä: en tiedä, en varmaan mitään ihmeellistä, kotona vain.
Välissä on aina taukoa, koska mies on poissa paikalta vähän väliä. Jossain vaiheessa laitan ehkä jotain randomia, enkä saa koskaan vastausta edelliseen. Ja sama kaava jatkui koko ajan. Kauhean sisällötöntä viestittelyä, ei mitään spontaania tai "jännittävää." Pelkkää turhaa small talkia ja junnaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, että minä hermostun aivan turhasta, jos viestittely on luokkaa (en nyt laita hymiöitä enkä OIKEITA viestejä, vaan sinnepäin:
Minä: no mooii! heräsin juuri, kylläpä väsyttää vieläkin... mitäs sinulle kuuluu?
Minä: voi hitto... huomasin juuri että kahvi on loppunut...
Mies: mitäs tässä, kauppaan menossa.
Minä: juujuu. mitäs tänään meinasit?
Mies: käyn varmaan kaverilla. entä itse?
Minä: en tiedä, en varmaan mitään ihmeellistä, kotona vain.
Välissä on aina taukoa, koska mies on poissa paikalta vähän väliä. Jossain vaiheessa laitan ehkä jotain randomia, enkä saa koskaan vastausta edelliseen. Ja sama kaava jatkui koko ajan. Kauhean sisällötöntä viestittelyä, ei mitään spontaania tai "jännittävää." Pelkkää turhaa small talkia ja junnaamista.
Voi, pyhä Sylvi!
En muuta sano...
Ei helvetti miesten kanssa toimita noin. Huomenta mitä kuuluu. Olen vapaa tänään pääsisinkö treffeille? Ole suotärasanainem ja SELKEÄ siinä mitä tahdot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä raivoat ihmiselle, jota et ole koskaan edes tavannut. Ja sitten ihmettelet miksei toinen halua tavata.
Väärin meni. Minä en raivonnut. Katselin jonkun aikaa sitä touhua, että aina minä joustan ja mukaudun miehen viestittelytapoihin ja lähetän puolet viesteistäni aivan turhaan, kun en niihin mitään reaktiota saa. Lopulta sanoin, että asioiden täytyy jo edetä, tai jonkun muun kanssa etenee. Ja se on aivan normaalia itseään kunnioittavan ihmisen käytöstä. Kuka hullu vain mukautuu, mukautuu ja joustaa tuntemattoman vuoksi, ja antaa ymmärtää että tämä on ainoa vaihtoehto ikinä ja mitään vaivaa ei tarvitse nähdä, kun on kuitenkin aina valmiina toista varten.
Voi hyvänen aika, ap.... Tuon laittamasi esimerkin perusteella en näe _minkäänlaista_ kiinnostusta tutustua toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinun osuutesi tuossa sitten "spontaania ja jännittävää"? Kahvi loppunut?
Miten voit vaatia toiselta yhtään mitään, kun vaikutat itse pahimman laadun tylsimykseltä?
Vierailija kirjoitti:
Hui! Taidat olla passiivis-aggressiivinen.ihminen. Päälle päin kiltti, ujo, mukava, hyväkäytöksinen, kaunis...
Sisäisesti kärsimätön, vihainen, negatiivinen marttyyri. Jos asiat ei mene niin kuin olet mielessäsi kuvitellut, on helvetti irti.
Ihan aktiivis-aggressiiviselta ap minusta vaikuttaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti miesten kanssa toimita noin. Huomenta mitä kuuluu. Olen vapaa tänään pääsisinkö treffeille? Ole suotärasanainem ja SELKEÄ siinä mitä tahdot
Ai että PÄÄSISINKÖ? :D PÄÄSISINKÖ treffeille? Älä naurata... Miksi et muuten kysynyt välimatkastamme mitään?
Onneksi ei olla törmätty. T.mies
Miksi SINÄ joustit jatkuvasti?
Mihin sulla oli kiire?
Miksi lähetät tusinan viestejä kun voit esittää lyhyesti ja ytimekkäästi asiasi?
LUULITKO TOSISSAAN ETTÄ YKSIKÄÄ ÄIJÄ JÄÄ JOS SANOT ETTÄ JOKU TOINEN VIE JOS EI ALA TAPAHTUMAAN?
Helvetti sentään kuulostat epätoivoiselta tapaukselta jolla jumalaton hinku sitoutua ja miellyttää toista ja sit ollaan nurin kurin kun kaiken sen joustamisen jälkeen huomaat ettei toinen ole muuttumassa mihinkään.
Lakkaa hakemasta väkisin itellesi elämänkumppania ja samalla lopeta sullomasta itseäsi liian pieneen laatikkoon (jatkuva mukautuminen ja joustaminen toisen vuoksi), ei se siitä kasva mihinkään.
Alkaa vituttaa kaikki nämä saatanan nyrkkeilysäkit, perseennuolijat, parisuhderiippuvaiset pettäjät ja loiselukat, olivat sitten miehiä tai naisia.
Minä kysyin monta kertaa, milloin tapaisimme. Mies ei osannut lyödä lukkoon mitään päivää. Ei myöskään osannut vastata puoliinkaan viesteistäni.
Kyllä, minä haluan tutustuessa jutella luontevasti, myös niitä näitä. Haluan reaktion, jos kerron murtaneeni varpaani tai että migreenikohtaus on tuloillaan. Tai että se kahvi on loppunut ja v*tuttaa. Miksi tuollaiset vähäpätöiset asiat täytyy ignoorata? Se on sitä juttelua ja toisen huomioimista, huomioi myös ne pienen pienet asiat, huolehtii, yrittää auttaa, lohduttaa, mitä ikinä.
Apn viestittelyssä sentään oli jotain jännittävää...kahvi oli loppu. Miehen olisi pitänyt vastata: Aamupaskalla, hitto vessapaperi loppu.
Miestä ei vaan kiinnostanut tarpeeksi. Sen vuoksi se ei vastannut sun small talkiin, sen vuoksi se ei tehnyt aikaa tapaamiselle tai nähnyt vaivaa sen järjestämiseksi. Eteenpäin.
Eli siis nää on jotain nettituttuja, joiden kanssa tutustut kirjoittamalla. Jotka ensi alkuun ovat kiinnostuneita ja laittavat kovasti viestiä ja ovat itse aktiivisia. Eivät kuitenkaan saa tapaamista aikaiseksi (aina tulee jotain ja sinä joustat) ja lopulta viestitkin hiipuvat ja lopulta loppuvat kokonaan (viimeistään siinä vaiheessa kun sinä vaadit että jotain tapahtuu). Näinkö? Tiedätkö, se on hyvin tavallista nykyään ja kertoo vain siitä, että näillä nettimiehillä on monta muutakin naista työn alla ja että viestittelyn aikana joku näistä muista osoittautuu mielenkiintoisemmaksi/sopivammaksi/paremmaksi vaihtoehdoksi.