Voisko joku järkevästi ja rauhallisesti selittää, mitä HYVÄÄ Brexitistä seuraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä se ei tunnu kelpaavan positiiviseksi seuraukseksi, että kansallinen päätäntävalta palautuu kansallisvaltiolle itselleen.

Ensinnäkin jokainen valtio säätää omat lakinsa jo tälläkin hetkellä, toiseksi brittiäänestäjältä ei nyt eikä tulevaisuudessa kysytä neuvoa yhtään sen enempää kuului britit eu:hun tai ei. Poliitikot johtavat maata kuten ennenkin. Sama pätee suomeenkin. 

Olet väärässä tuon lakien säätämisen suhteen. Komissio on useissa asioissa edellyttänyt jäsenmaiden muuttavan lakejaan, eli tarkoitus on yhtenäistää jäsenmaiden lakeja.

Jos viitisisit hieman paneutua aiheeseen, huomaisit, että jäsenmaiden johto on jo nyt hyvin pitkälti Komissiolla.

1.3 EU-säädökset

1.3.1 EU:n toimivallasta antaa säädöksiä

EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia sekä yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä. EU-säädösten antaminen on mahdollista jäsenvaltioiden EU:lle perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (annetun toimivallan periaate). 1 Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. Säädöksen antaminen edellyttää siten, että perussopimuksessa on määräys, johon säädöksen antaminen perustuu. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla, ellei kyse ole EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Sekundäärioikeudella eli johdetulla oikeudella (erotuksena primäärioikeudesta, ks. jakso 1.1.1) tarkoitetaan EU:n toimielinten antamia oikeudellisesti sitovia säädöksiä eli asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Niitä voidaan antaa sekä lainsäätämisjärjestyksessä että alemman tasoisina säädöksinä. Sitovien säädösten lisäksi toimielimet voivat antaa suosituksia ja lausuntoja

1.2 EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

EU-oikeus voi luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille että yksityisille eli luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta EU-oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että EU-oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten tahojen oikeusasemaa ja niiden välisiä suhteita.

EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja velvoittaa kansallisia viranomaisia säädösvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. EU:n perussopimusten ja säädösten lisäksi muut EU-oikeuden lähteet eli EU:n oikeusperiaatteet, EU:n tekemät kansainväliset sopimukset ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat osa kansallista oikeusjärjestystä ja kansallisia viranomaisia velvoittavia. Liittyessään EU:hun jäsenvaltio sitoutuu muun muassa perussopimusten määräyksiin, EU:n säännöstöön sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ranskaksi acquis communautaire). Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty EU:n oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

Hyvää on Skotlannin tuleva itsenäisyys. Sean Connery ja minä ollaan tällä kannalla :)

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi suurtyöttömyys on euron aikaansaama.

 Nyt tuli niin paksu väite, että perusteluja ja paljon kiitos.

Suurtyöttömyys on trendi joka on seurausta globalisaatiosta: tavaran valmistus siirretään massatuotantona maahan, jossa se on halvinta (Kiina), jotta kuluttaja voi ostaa enemmän ja halvemmalla. Ja tämä on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana oikeastaan kaikille muillekin maille kuin euromaille. 

Mutta käy vaan siellä Lidlissä, tilaa vaatteet Zalandolta Saksasta (valmistus Kiinassa) ja elektroniikka ebaysta (Kiinasta) ja sitten syytä euroa siitä, että omassa maassa ei enää töitä riitä. Näin valtaosa tästä äänekkäimmästä eurokriittisestä porukasta tuntuu tekevän.

Vierailija kirjoitti:

Britannia voi itse päättää mm. pakolaispolitiikastaan ja muista linjauksista ilman EU:n sanelua.

Maa alkaa vetää puoleensa EU:n parempiosaisia, kun EU muuttaa jäsenmaansa paskastanioiksi matutuksella.

Ehdottomasti suurin plussa on se, että koko EU koki kolauksen ja toivottavasti kaatuu mahdollisimman pian.

EU:sta ja eurosta ei ole ollut Suomelle mitään muuta kuin haittaa; ne jotka ovat eläneet ajan ennen EU:ta tietävät tämän, nuoremmat valitettavasti eivät voi muistaa tuota aikaa. Esimerkiksi suurtyöttömyys on euron aikaansaama.

Vahvat väitteet vaativat väkevät todisteet. Nyt niitä ei ollut lainkaan. Yritätkö uudestaan vai todetaanko paskapuheeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä se ei tunnu kelpaavan positiiviseksi seuraukseksi, että kansallinen päätäntävalta palautuu kansallisvaltiolle itselleen.

Ensinnäkin jokainen valtio säätää omat lakinsa jo tälläkin hetkellä, toiseksi brittiäänestäjältä ei nyt eikä tulevaisuudessa kysytä neuvoa yhtään sen enempää kuului britit eu:hun tai ei. Poliitikot johtavat maata kuten ennenkin. Sama pätee suomeenkin. 

Olet väärässä tuon lakien säätämisen suhteen. Komissio on useissa asioissa edellyttänyt jäsenmaiden muuttavan lakejaan, eli tarkoitus on yhtenäistää jäsenmaiden lakeja.

Jos viitisisit hieman paneutua aiheeseen, huomaisit, että jäsenmaiden johto on jo nyt hyvin pitkälti Komissiolla.

1.3 EU-säädökset

1.3.1 EU:n toimivallasta antaa säädöksiä

EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia sekä yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä. EU-säädösten antaminen on mahdollista jäsenvaltioiden EU:lle perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (annetun toimivallan periaate). 1 Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. Säädöksen antaminen edellyttää siten, että perussopimuksessa on määräys, johon säädöksen antaminen perustuu. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla, ellei kyse ole EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Sekundäärioikeudella eli johdetulla oikeudella (erotuksena primäärioikeudesta, ks. jakso 1.1.1) tarkoitetaan EU:n toimielinten antamia oikeudellisesti sitovia säädöksiä eli asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Niitä voidaan antaa sekä lainsäätämisjärjestyksessä että alemman tasoisina säädöksinä. Sitovien säädösten lisäksi toimielimet voivat antaa suosituksia ja lausuntoja

1.2 EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

EU-oikeus voi luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille että yksityisille eli luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta EU-oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että EU-oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten tahojen oikeusasemaa ja niiden välisiä suhteita.

EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja velvoittaa kansallisia viranomaisia säädösvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. EU:n perussopimusten ja säädösten lisäksi muut EU-oikeuden lähteet eli EU:n oikeusperiaatteet, EU:n tekemät kansainväliset sopimukset ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat osa kansallista oikeusjärjestystä ja kansallisia viranomaisia velvoittavia. Liittyessään EU:hun jäsenvaltio sitoutuu muun muassa perussopimusten määräyksiin, EU:n säännöstöön sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ranskaksi acquis communautaire). Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty EU:n oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

Kyllä ne lait edelleen säätää jokainen maa ihan itse. EU antaa ne viitekehyksen jonka sisään se lainsäädäntö täytyy sopia, joka on luonnollisesti edellytys sille että 27 valtiota voi keskenään suurinpiirtein yhteneväisesti toimia.

Suomessa SOS hoitaa asiat, luottakaamme Timppaan, Juhaan ja Petteriin. Isänmaan asialla isänmaan hyväksi. Ei tarvi kansalaisen päätä vaivata moisella. 

Onneksi meillä oli vanhemmatkin papat tässä päivässä kiinni aikoinaan.

^Pari ryshää ehtinyt alapeukuttamaan jalkaväenkenraaliakin. Olette te nopeita, mutta muistakaa että tuolla rajalla odottaa teitäkin nimetön hauta. Pääsette sinne samoihin multiin sen iso-taatan divisioonan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi suurtyöttömyys on euron aikaansaama.

 Nyt tuli niin paksu väite, että perusteluja ja paljon kiitos.

Suurtyöttömyys on trendi joka on seurausta globalisaatiosta: tavaran valmistus siirretään massatuotantona maahan, jossa se on halvinta (Kiina), jotta kuluttaja voi ostaa enemmän ja halvemmalla. Ja tämä on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana oikeastaan kaikille muillekin maille kuin euromaille. 

Mutta käy vaan siellä Lidlissä, tilaa vaatteet Zalandolta Saksasta (valmistus Kiinassa) ja elektroniikka ebaysta (Kiinasta) ja sitten syytä euroa siitä, että omassa maassa ei enää töitä riitä. Näin valtaosa tästä äänekkäimmästä eurokriittisestä porukasta tuntuu tekevän.

Ei euro ole ainoa syy heikkoon taloustilanteeseen, mutta tietysti se on merkittävä tekijä. Euron kurssi ja EKP:n politiikka määräytyy käytännössä Saksan tarpeiden mukaan. Euron kurssi on Saksan kilpailukyvyn kannalta sopivan heikko, Suomelle aivan liian vahva. Kun valuuttakurssi ei jousta, niin työllisyys joustaa.

Ruotsissa kruunu on heikentynyt mm. finanssikriisissä ja sitten taas vahvistunut, kun taloudessa menee paremmin. Kun valuutta kelluu vapaasti, sen kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos vienti hyytyy, kurssi tippuu automaattisesti, koska tarve myydä vientivaluuttaa ja ostaa kruunuja pienenee. Valuuttakurssin tippuminen taas lisää vientiä, joten systeemi korjaa itseänsä.

Ainakkn Putinin trollit voivat lopullisesti tukkia turpansa länsimaisen demokratian toimivuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Ainakkn Putinin trollit voivat lopullisesti tukkia turpansa länsimaisen demokratian toimivuudesta.

No, enpä tiedä. Samaan aikaan Suomessakin poliitikot tosissaan selittää, ettei tämmöisestä saa järjestää kansanäänestystä ja briteissä häveinneet kiljuu uusia vaaleja ja ties mitä. Kyllä tässä on kuule ihan se nähtävissä, että putintrollien puheet näyttää olevan ihan totta.

Ja mitä hemmettiä tämä liittyy Putiniin? Putin on ainoa, jolta on nyt kuulunut fiksua kommenttia asiasta. Hän sanoi, että EU:n ongelma on se, että sääntelyä lisätään ja lisätään, keskushallinto paisuu. Heitti, että säännöksiä EU:sta tulee enemmän kuin Neuvostoliitosta aikanaan. Vaikka tämän sanoo Putin, niin todennäköisesti asia todellakin on niin.

Sitten jos palataan tähän Brexit-asiaan, niin tyytymättömyys on niin suurta monissa maissa, että Ranska lähtisi samantein, jos äänestys olisi nyt. Siinä on pohdinnan paikka, miksi EU on epäsuosittu. Ei kyse ole jostain kampanjasta vaan siitä, että tätä touhua on vuosia, vuosia katsottu ja sitä ei selittelyillä yhtäkkiä muuta.

Mieheni eilen kuvasi niin hyvin, miksi britit lähtee (toivottavasti) ja moni muukin harkitsee pian. Kun ihminen miettii asioita, niin se katsoo niitä omasta näkökulmastaan. EU tuntuu vain rahareiältä, epädemokraattiselta himmeliltä (päätökset valuu sinne ihmisille, joilla ei ole mitään demokraattista mandaattia duuninsa hoitamiseen) ja sitten sieltä tulee tämmöisiä "kurkkudirektiivejä" ulos. Sitä voi miettiä, että siellä jättipalkoilla istuu virkamiehet miettimässä, millainen raekoko pitää leikkikenttähiekassa olla tai mikä on sallittu kurkun käyryys. Täysin toisarvoista ja byrokratiaa lisäävää puuhastelua. Lisäksi EU on epäonnistunut tässä maahanmuuttokuviossa ja Merkel on kutsunut Eurooppaan kaaoksen. Ihmiset kokee, että EU ei hoida tehtäviään ja tekee kaikkea toisarvoista.

^Nyt kannattaisi putintrollin juosta kun vielä omat jalat kantaa. Äläkä tule takaisin.

Venäjä tykkää kun eurooppa on eripurainen. 20 yksittäistä maata jotka kaikki vihaavat sekä toisiaan että varsinkin lähinaapureitaan on helppo pelata riitelemään keskenään ja sitten napsia lähialueilta suojaamattomia pikkumaita omaan käyttöön. Ei ole pelkoa yhtenäisistä vastatoimista ja mahdolliset boikotitkin on helppo kiertää kun aina löytyy joku suomen kaltainen heikkoluonteinen joka antaa periksi jo pikku vihjauksesta.

Joten euroerot on venäjän etu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi suurtyöttömyys on euron aikaansaama.

 Nyt tuli niin paksu väite, että perusteluja ja paljon kiitos.

Suurtyöttömyys on trendi joka on seurausta globalisaatiosta: tavaran valmistus siirretään massatuotantona maahan, jossa se on halvinta (Kiina), jotta kuluttaja voi ostaa enemmän ja halvemmalla. Ja tämä on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana oikeastaan kaikille muillekin maille kuin euromaille. 

Mutta käy vaan siellä Lidlissä, tilaa vaatteet Zalandolta Saksasta (valmistus Kiinassa) ja elektroniikka ebaysta (Kiinasta) ja sitten syytä euroa siitä, että omassa maassa ei enää töitä riitä. Näin valtaosa tästä äänekkäimmästä eurokriittisestä porukasta tuntuu tekevän.

Ei euro ole ainoa syy heikkoon taloustilanteeseen, mutta tietysti se on merkittävä tekijä. Euron kurssi ja EKP:n politiikka määräytyy käytännössä Saksan tarpeiden mukaan. Euron kurssi on Saksan kilpailukyvyn kannalta sopivan heikko, Suomelle aivan liian vahva. Kun valuuttakurssi ei jousta, niin työllisyys joustaa.

Ruotsissa kruunu on heikentynyt mm. finanssikriisissä ja sitten taas vahvistunut, kun taloudessa menee paremmin. Kun valuutta kelluu vapaasti, sen kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos vienti hyytyy, kurssi tippuu automaattisesti, koska tarve myydä vientivaluuttaa ja ostaa kruunuja pienenee. Valuuttakurssin tippuminen taas lisää vientiä, joten systeemi korjaa itseänsä.

https://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&met_y=unem…

Kun tuota käppyrää katsoo, niin perustelultasi putoaa pohja täysin. Näyttää päinvastoin siltä, että euroon siirtyminen laski Suomen työttömyyden samalle tasolle, mitä se Ruotissa oli ja piti sen samalla tasolla hyvinkin pitkään. Vasta viimeisen parin vuoden aikana Suomen työttömyys on tuosta lähtenyt uuteen nousuun ja ottaen huomioon, että euro on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, niin työttömyyden nousulle lienee löytynyt muitakin merkittävämpiä syitä kuin euro.

Myönnän toki, että oman valuutan mahdollistama suunniteltu inflaatio ja devalvaatio antaa joustavuutta maalle, mutta ei tuo euro kyllä minkään statiiikan mukaan Suomen (eikä minkään muunkaan maan) suurtyöttömyyttä selitä.

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Liikkuvuus vaikeutuu kaikin tavoin, tarvitaan ihan erilaisia lupia ja maksuja kuin EU:n sisällä. Kaikki pienikin byrokratia kuten pankkitilin avaaminen saati oleskelu/työluvan saaminen vaikeutuu. Juu pääseejän nytkin vaikka jenkkeihin töihin mutta... Ap

Tämä on juuri se etu, mitä briteille koittaa. Sinä ja 1 000 000 muuta ette ole noin vain jatkossa änkemässä sinne töihin ihan vaan, koska olisi hei kiva asua Lontoossa ja silleen. Se on heidän maansa. Ei heidän tarvitse kuulua eu:hun, jotta muiden olisi helpompi päästä heidän maahansa töihin tai oleskelemaan. Ja ehkäpä he itse eivät pidä niin tärkeänä pääsyä muihin eu-maihin vastaavissa aikeissa. Eiköhän se virta nimenomaan ole tuonne suuntaan kieltä oppimaan ja huvin vuoksi. Sitä paitsi eiköhän birit jatkossa pääse useimpiin maihin ihan samaan malliin kuin nytkin. Heidän vain ei tarvitse jatkossa ottaa avosylin moninkertaisesti enemmän porukkaa omille mailleen. Fiksua.

Sori nyt, mutta viestisi herätti aivan jäätävää myötähäpeää. Jos joku suomalainen menee Britteihin koska olisi "kiva asua Lontoossa ja sillein", hän on turisti. Britit siinä voittavat, jos joku haluaa asua lontoolaisissa hotelleissa ja sillein, ostaa lontoolaista ruokaa ja sillein ja käydä lontoolaisissa museoissa ja sillein.

Yritykset ottavat aivan mielellään osaavia ja motivoituneita ulkomaalaisia heille töihin. Nyt karu fakta on se, että EU- alueella toimivat isot yritykset joutuvat keskittämään hallintoa ja toimintoja EU- alueen ulkopuolelle turhan byrokratian välttämiseksi.

Englantilainen nuoriso pitää muihin maihin pääsyä tärkeänä, monet varmaan haluavat asua tai opiskella ulkomailla. Itsekin harkitsin muuttoa britteihin opiskelemaan, no se taitaakin jäädä haaveeksi.

Anteeksi nyt, mutta nykypäivän maailmassa eristäytyminen ei vain toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä se ei tunnu kelpaavan positiiviseksi seuraukseksi, että kansallinen päätäntävalta palautuu kansallisvaltiolle itselleen.

Ensinnäkin jokainen valtio säätää omat lakinsa jo tälläkin hetkellä, toiseksi brittiäänestäjältä ei nyt eikä tulevaisuudessa kysytä neuvoa yhtään sen enempää kuului britit eu:hun tai ei. Poliitikot johtavat maata kuten ennenkin. Sama pätee suomeenkin. 

Olet väärässä tuon lakien säätämisen suhteen. Komissio on useissa asioissa edellyttänyt jäsenmaiden muuttavan lakejaan, eli tarkoitus on yhtenäistää jäsenmaiden lakeja.

Jos viitisisit hieman paneutua aiheeseen, huomaisit, että jäsenmaiden johto on jo nyt hyvin pitkälti Komissiolla.

1.3 EU-säädökset

1.3.1 EU:n toimivallasta antaa säädöksiä

EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia sekä yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä. EU-säädösten antaminen on mahdollista jäsenvaltioiden EU:lle perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (annetun toimivallan periaate). 1 Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. Säädöksen antaminen edellyttää siten, että perussopimuksessa on määräys, johon säädöksen antaminen perustuu. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla, ellei kyse ole EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Sekundäärioikeudella eli johdetulla oikeudella (erotuksena primäärioikeudesta, ks. jakso 1.1.1) tarkoitetaan EU:n toimielinten antamia oikeudellisesti sitovia säädöksiä eli asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Niitä voidaan antaa sekä lainsäätämisjärjestyksessä että alemman tasoisina säädöksinä. Sitovien säädösten lisäksi toimielimet voivat antaa suosituksia ja lausuntoja

1.2 EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

EU-oikeus voi luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille että yksityisille eli luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta EU-oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että EU-oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten tahojen oikeusasemaa ja niiden välisiä suhteita.

EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja velvoittaa kansallisia viranomaisia säädösvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. EU:n perussopimusten ja säädösten lisäksi muut EU-oikeuden lähteet eli EU:n oikeusperiaatteet, EU:n tekemät kansainväliset sopimukset ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat osa kansallista oikeusjärjestystä ja kansallisia viranomaisia velvoittavia. Liittyessään EU:hun jäsenvaltio sitoutuu muun muassa perussopimusten määräyksiin, EU:n säännöstöön sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ranskaksi acquis communautaire). Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty EU:n oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

Kyllä ne lait edelleen säätää jokainen maa ihan itse. EU antaa ne viitekehyksen jonka sisään se lainsäädäntö täytyy sopia, joka on luonnollisesti edellytys sille että 27 valtiota voi keskenään suurinpiirtein yhteneväisesti toimia.

Saivartelet.

Jos annetaan "viitekehys", niin silloin jo lain sisältö ja tarkoitus on määritelty.

EU-lakien suhde Suomen lakiin

Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden vallanjaon perusperiaate on niin kutsuttu annetun toimivallan periaate eli jäsenvaltiot ovat tietyillä aloilla antaneet päätöksentekovaltaansa unionille. Periaatteen mukaan EU voi toimia vain niissä kysymyksissä, joista on perustamissopimuksissa määrätty. Kaikki muu kuuluu jäsenvaltioille. EU:n toimivalta on siis rajattua.

Euroopan unionin toimivallan laajuus vaihtelee suuresti toimialoittain. Esimerkiksi maatalouspolitiikassa unionilla on laaja toimivalta, kun taas vaikkapa terveyspolitiikassa toimivalta on huomattavasti rajoitetumpi. 

Asetus, direktiivi ja päätös

EU-lainsäädännön keskeiset välineet:

Asetus sitoo jäsenmaita heti voimaan tultuaan. Sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. Asetus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön.

Direktiivi on lainsäädäntäohje, joka velvoittaa jäsenmaita panemaan sen täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään tietyssä määräajassa. Muodot ja keinot jäävät kansallisten viranomaisten päätettäviksi,

Päätös on yksittäistapauksia koskeva sitova päätös. Se velvoittaa niitä, joille se on osoitettu. Päätös voi olla myös yleisesti velvoittava ja sovellettava.

Euroopan unionin toimivalta luokitellaan kolmeen pääluokkaan: yksinomaiseen toimivaltaan, jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan ja jäsenvaltioiden toimivaltaa täydentävään.

EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa ainoastaan unioni voi säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat alat:

 tulliliitto

kilpailulainsäädäntö

euromaiden rahapolitiikka

meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa

yhteinen kauppapolitiikka

Jaettu toimivalta on yleisin EU:n toimivallan muoto. Jaetun toimivallan aloilla sekä unioni että jäsenvaltiot voivat säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat alat:

sisämarkkinat

osin sosiaalipolitiikka

taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

maatalous ja kalastus

ympäristö.

Unionin kolmas päätoimivaltaluokka eli toimivaltaa täydentävä luokka käsittää sellaiset alat, joilla unionilla on toimivalta toteuttaa erilaisia tuki- ja täydennystoimia. Näitä ovat:

 ihmisten terveyden suojelu ja kohentaminen

teollisuus

kulttuuri

matkailu

yleissivistävä koulutus, nuoriso, urheilu ja ammatillinen koulutus

pelastuspalvelu

hallinnollinen yhteistyö

Euroopan unionin ensisijaisuusperiaatteen mukaan EU-oikeudelle tulee antaa soveltamistilanteessa etusija sen kanssa ristiriitaiseen kansalliseen säädökseen nähden.

Koko brexit tuntuu kietoutuvan muukalaisvihan ympärille. Globalisaatio on täällä jo, on naurettavaa olettaa että kaikkien kansojen pakkolukitus oman maan rajojen sisälle tuottaisi jotain maagista hyvinvointia ja nousukautta. Taitojen, tavaran ja työvoiman on saatava kulkea vapaammin, jotta kaikkea ylipäätään riittää ja jotta ihmiskunta voi kehittyä yleisellä tasolla. Mitä hyvää eristäytymisestä on ikinä seurannut? Ihmisiä täällä kuitenkin kaikki ollaan, maapallo yhteisesti ihmisten ja faunan käytettävissä. Yhteiselo ja -työ on välttämätöntä, jos ei haluta jämähtää ja taantua.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään mölinää ja vainoharhoja kiitos,nostalgiaa itsenäisyydestä yms, vaan ihan vaikka ranskalaisilla viivoilla listata mitä AITOA hyvää siitä seuraa. Asuin aikoinaan Briteissä ja mulla on niiltä ajoilta kymmeniä ystäviä siellä, eikä yksikään ymmärrä mitä hyvää tästä voi seurata. Norjassa asuva norjalainen ystävä kertoi, että Norja maksaa myös huimia summia EU:lle voidakseen käydä kauppaa EU:ssa, vaikkei jäsen olekaan - eivät vaan saa osallistua lakien säätämiseen. Norjaan on myös tänä vuonna tullut enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Millä se talous siellä nyt saadaan ihmeellisesti kasvuun ja kansan työllisyys nousuun, kun enää ei päästä ulkomaille opiskelemaan/töihin eikä ulkomailta pääse sinne. Kauppa vaikeutuu, punta laskee. NHS tuskin saa yhtään enemmän rahaa kuin nytkään.

Mä ihan oikeasti haluaisin tietää mitkä ne on ne hyödyt mitkä tästä tulee? Henk koht en näe kuin negaa. Jos ajatellaan vaikka naiivisti musiikin kannata, niin brittibändit ei ainakaan pääse enää kiertämään yhtä vapaasti tai ainakin lippujen hinnat nousee, koska ihmistne ja kamojen roudaaminen EU:hun vaikeutuu :)

Kiitos rauhallisista selityksistä!

No ei-briteille ei mitään eroa. Opiskelin itse Lontoossa ennen EU:ta. Opiskeluvaihto ei ole sen koommin ollut vilkkaampaa. On ihmeellinen harha kuvitella, että EU mahdollistaa euroopassa opiskelun tai työskentelyn. 

Briteille eroa on kuin yöllä ja päivällä, koska pääsevät päättämään asioista itsenäisesti. 

Norja kommenttisi on omituinen, koska norja on 4. suurin kauppakumppani, yksittäisenä maana, EU:lle. Sveitsi edellä ja sekään ei ole EU maa.  Ja todella ovat vuolleet kultaa siinä, missä suomi ei ole tehnyt mitään kauppaa juuri. 

Norjassa on tiukat turvapaikanhakijoiden kriteerit ja tuet. Aivan toista kuin suomessa. Ja löivät myös rajan kiinni viime vuonna. 

"Eivät saa osallistua lakien säätämiseen..." siis norskit. No ei todellakaan saa, saako suomalaiset ? No ei. Tiedätkö montako lakia putkahtaa ulos päivässä ?  Kaikki lait säädetään komissiossa.

Brittien ei leirin kehut ovat myöntäneet lupauksiin olleen valhetta. Britit ei rikastu eikä maahanmuutto lopu