Voisko joku järkevästi ja rauhallisesti selittää, mitä HYVÄÄ Brexitistä seuraa?

Bautismo de Fuego kirjoitti:

^Nyt kannattaisi putintrollin juosta kun vielä omat jalat kantaa. Äläkä tule takaisin.

Putintrolleja taitaa brittimedia olla pullollaan, kun eri brittilehdet uutisoivat kilvan ihan samaa, mitä Putin on sanonut. Kerrotaan sääntelyn vapautumisesta, järjettömistä direktiiveistä ja kaikesta mahdollisesta banaanin käyryydestä teenkeittimien tehoihin.

En edes tiennyt ennen eilistä, että vedenkeittimien tehoja ollaan säätämässä direktiivillä. Mikähän idea siinä on ympäristön kannalta? Eikö vesi saa kiehua nopeammin? Jos vastus on vesitilassa, mitä suuremmat vastukset, sen nopeammin vesi kiehuu ja sitä pienempi energiahäviö. Vedenkeittimen kasvava teho menee suoraan veteen ja vaikuttaa vain kiehumisaikaan. Mitä kauemmin vettä keittää, sitä kauemmin sitä lämpöhäviötä syntyy.

Jos veden keittonopeudella on merkitystä, minkähän takia ei kielletä veden keittämistä hellalla jossa häviöt on vielä suuremmat?

kiinnostavaa on nyt Saksan kärsivällisyys ylläpitää euroaluetta kun rahaa valuu Kreikan kaltaisiin konkurssimaihin. Jos euroalue hajoaa, menee siinä halu pitää yllä EU-byrokratiaakin monessa maassa. Suomelle euro on ollut pelastusrengas mutta omaa markkaa voi olla pakko valmistella hyvissä ajoin.

Englantilainen nuoriso pitää muihin maihin pääsyä tärkeänä, monet varmaan haluavat asua tai opiskella ulkomailla. Itsekin harkitsin muuttoa britteihin opiskelemaan, no se taitaakin jäädä haaveeksi.

Anteeksi nyt, mutta nykypäivän maailmassa eristäytyminen ei vain toimi.[/quote]

Brexit ei ole eristäytymistä muutakuin propagandan jauhajien päässä. 

Jos  sinö et sattumoisin mene britteihin opiskelemaan se johtuu 100% varmuudella aivan muista syistä kuin EU:sta tai Brexitistä. Olen opiskellut ja työskennellyt siellä ennen ja jälkeen EU:n. ja niin on miljoonat muutkin. Siis jos on pokkaa lähteä. 

Joten ollaanpa realisteja ja pysytellään tosiasioissa. 

Mitä liikkuvuuteen tuli britit aloittivat ilmiön, joka tunnetaan nimellä "Massaturismi". He aloittivat sen 1800-luvulla. Juu ei ollut EU:ta. Hyvin liikkui ihmiset ja tavarat.

Vierailija kirjoitti:

Koko brexit tuntuu kietoutuvan muukalaisvihan ympärille. Globalisaatio on täällä jo, on naurettavaa olettaa että kaikkien kansojen pakkolukitus oman maan rajojen sisälle tuottaisi jotain maagista hyvinvointia ja nousukautta. Taitojen, tavaran ja työvoiman on saatava kulkea vapaammin, jotta kaikkea ylipäätään riittää ja jotta ihmiskunta voi kehittyä yleisellä tasolla. Mitä hyvää eristäytymisestä on ikinä seurannut? Ihmisiä täällä kuitenkin kaikki ollaan, maapallo yhteisesti ihmisten ja faunan käytettävissä. Yhteiselo ja -työ on välttämätöntä, jos ei haluta jämähtää ja taantua.

Kuulostaa muuten nätiltä, mutta miksi valkoiset kanta-asukkaat joutuvat elättämään tulijat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä se ei tunnu kelpaavan positiiviseksi seuraukseksi, että kansallinen päätäntävalta palautuu kansallisvaltiolle itselleen.

Ensinnäkin jokainen valtio säätää omat lakinsa jo tälläkin hetkellä, toiseksi brittiäänestäjältä ei nyt eikä tulevaisuudessa kysytä neuvoa yhtään sen enempää kuului britit eu:hun tai ei. Poliitikot johtavat maata kuten ennenkin. Sama pätee suomeenkin. 

Olet väärässä tuon lakien säätämisen suhteen. Komissio on useissa asioissa edellyttänyt jäsenmaiden muuttavan lakejaan, eli tarkoitus on yhtenäistää jäsenmaiden lakeja.

Jos viitisisit hieman paneutua aiheeseen, huomaisit, että jäsenmaiden johto on jo nyt hyvin pitkälti Komissiolla.

1.3 EU-säädökset

1.3.1 EU:n toimivallasta antaa säädöksiä

EU:n toimielimet voivat antaa jäsenvaltioita ja niiden viranomaisia sekä yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä. EU-säädösten antaminen on mahdollista jäsenvaltioiden EU:lle perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (annetun toimivallan periaate). 1 Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. Säädöksen antaminen edellyttää siten, että perussopimuksessa on määräys, johon säädöksen antaminen perustuu. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla, ellei kyse ole EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Sekundäärioikeudella eli johdetulla oikeudella (erotuksena primäärioikeudesta, ks. jakso 1.1.1) tarkoitetaan EU:n toimielinten antamia oikeudellisesti sitovia säädöksiä eli asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Niitä voidaan antaa sekä lainsäätämisjärjestyksessä että alemman tasoisina säädöksinä. Sitovien säädösten lisäksi toimielimet voivat antaa suosituksia ja lausuntoja

1.2 EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

EU-oikeus voi luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille että yksityisille eli luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta EU-oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että EU-oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten tahojen oikeusasemaa ja niiden välisiä suhteita.

EU-oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja velvoittaa kansallisia viranomaisia säädösvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. EU:n perussopimusten ja säädösten lisäksi muut EU-oikeuden lähteet eli EU:n oikeusperiaatteet, EU:n tekemät kansainväliset sopimukset ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat osa kansallista oikeusjärjestystä ja kansallisia viranomaisia velvoittavia. Liittyessään EU:hun jäsenvaltio sitoutuu muun muassa perussopimusten määräyksiin, EU:n säännöstöön sekä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (ranskaksi acquis communautaire). Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty EU:n oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

Kyllä ne lait edelleen säätää jokainen maa ihan itse. EU antaa ne viitekehyksen jonka sisään se lainsäädäntö täytyy sopia, joka on luonnollisesti edellytys sille että 27 valtiota voi keskenään suurinpiirtein yhteneväisesti toimia.

Saivartelet.

Jos annetaan "viitekehys", niin silloin jo lain sisältö ja tarkoitus on määritelty.

EU-lakien suhde Suomen lakiin

Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden vallanjaon perusperiaate on niin kutsuttu annetun toimivallan periaate eli jäsenvaltiot ovat tietyillä aloilla antaneet päätöksentekovaltaansa unionille. Periaatteen mukaan EU voi toimia vain niissä kysymyksissä, joista on perustamissopimuksissa määrätty. Kaikki muu kuuluu jäsenvaltioille. EU:n toimivalta on siis rajattua.

Euroopan unionin toimivallan laajuus vaihtelee suuresti toimialoittain. Esimerkiksi maatalouspolitiikassa unionilla on laaja toimivalta, kun taas vaikkapa terveyspolitiikassa toimivalta on huomattavasti rajoitetumpi. 

Asetus, direktiivi ja päätös

EU-lainsäädännön keskeiset välineet:

Asetus sitoo jäsenmaita heti voimaan tultuaan. Sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. Asetus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön.

Direktiivi on lainsäädäntäohje, joka velvoittaa jäsenmaita panemaan sen täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään tietyssä määräajassa. Muodot ja keinot jäävät kansallisten viranomaisten päätettäviksi,

Päätös on yksittäistapauksia koskeva sitova päätös. Se velvoittaa niitä, joille se on osoitettu. Päätös voi olla myös yleisesti velvoittava ja sovellettava.

Euroopan unionin toimivalta luokitellaan kolmeen pääluokkaan: yksinomaiseen toimivaltaan, jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan ja jäsenvaltioiden toimivaltaa täydentävään.

EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa ainoastaan unioni voi säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat alat:

 tulliliitto

kilpailulainsäädäntö

euromaiden rahapolitiikka

meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa

yhteinen kauppapolitiikka

Jaettu toimivalta on yleisin EU:n toimivallan muoto. Jaetun toimivallan aloilla sekä unioni että jäsenvaltiot voivat säätää lakeja ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. Jaettuun toimivaltaan kuuluvat alat:

sisämarkkinat

osin sosiaalipolitiikka

taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus

maatalous ja kalastus

ympäristö.

Unionin kolmas päätoimivaltaluokka eli toimivaltaa täydentävä luokka käsittää sellaiset alat, joilla unionilla on toimivalta toteuttaa erilaisia tuki- ja täydennystoimia. Näitä ovat:

 ihmisten terveyden suojelu ja kohentaminen

teollisuus

kulttuuri

matkailu

yleissivistävä koulutus, nuoriso, urheilu ja ammatillinen koulutus

pelastuspalvelu

hallinnollinen yhteistyö

Euroopan unionin ensisijaisuusperiaatteen mukaan EU-oikeudelle tulee antaa soveltamistilanteessa etusija sen kanssa ristiriitaiseen kansalliseen säädökseen nähden.

Tuosta unohtuu, että säädöksittäin eri maat voivat käyttää opt out oikeuttaan. Kun säädösten mukaan ilmoittaa siitä, ei kyseistä säädöstä sovelleta tai sitä ei tarvitse ratifioida maassa. Suomessa se on jäänyt aika näkymättömäksi, koska oikeastaan ainoat jossa suomalaiset käyttävät opt outtia on, kun sillä on vaikutusta esimerkiksi autoverotukseen tai alkoholin liikkuvuuteen.

Minä käyttäisin kyllä opt outtia jos tarjottaisiin mahdollisuus äänestää ulos EU:sta kuten britit.

rauhanprojekti EU:n taustalla on sanahelinää. Sitä se ei ole koska rauha lepää Naton varassa. Suomen pitäisi tehdä nyt Nato siirto ja heti.

Prostituoidut joutuvat palaamaan kotimaihinsa Briteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi suurtyöttömyys on euron aikaansaama.

 Nyt tuli niin paksu väite, että perusteluja ja paljon kiitos.

Suurtyöttömyys on trendi joka on seurausta globalisaatiosta: tavaran valmistus siirretään massatuotantona maahan, jossa se on halvinta (Kiina), jotta kuluttaja voi ostaa enemmän ja halvemmalla. Ja tämä on tapahtunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana oikeastaan kaikille muillekin maille kuin euromaille. 

Mutta käy vaan siellä Lidlissä, tilaa vaatteet Zalandolta Saksasta (valmistus Kiinassa) ja elektroniikka ebaysta (Kiinasta) ja sitten syytä euroa siitä, että omassa maassa ei enää töitä riitä. Näin valtaosa tästä äänekkäimmästä eurokriittisestä porukasta tuntuu tekevän.

Ei euro ole ainoa syy heikkoon taloustilanteeseen, mutta tietysti se on merkittävä tekijä. Euron kurssi ja EKP:n politiikka määräytyy käytännössä Saksan tarpeiden mukaan. Euron kurssi on Saksan kilpailukyvyn kannalta sopivan heikko, Suomelle aivan liian vahva. Kun valuuttakurssi ei jousta, niin työllisyys joustaa.

Ruotsissa kruunu on heikentynyt mm. finanssikriisissä ja sitten taas vahvistunut, kun taloudessa menee paremmin. Kun valuutta kelluu vapaasti, sen kurssi määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos vienti hyytyy, kurssi tippuu automaattisesti, koska tarve myydä vientivaluuttaa ja ostaa kruunuja pienenee. Valuuttakurssin tippuminen taas lisää vientiä, joten systeemi korjaa itseänsä.

https://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&met_y=unem…

Kun tuota käppyrää katsoo, niin perustelultasi putoaa pohja täysin. Näyttää päinvastoin siltä, että euroon siirtyminen laski Suomen työttömyyden samalle tasolle, mitä se Ruotissa oli ja piti sen samalla tasolla hyvinkin pitkään. Vasta viimeisen parin vuoden aikana Suomen työttömyys on tuosta lähtenyt uuteen nousuun ja ottaen huomioon, että euro on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, niin työttömyyden nousulle lienee löytynyt muitakin merkittävämpiä syitä kuin euro.

Myönnän toki, että oman valuutan mahdollistama suunniteltu inflaatio ja devalvaatio antaa joustavuutta maalle, mutta ei tuo euro kyllä minkään statiiikan mukaan Suomen (eikä minkään muunkaan maan) suurtyöttömyyttä selitä.

Kyllä euro vaan vaikuttaa työttömyyteen. Yritysten säätövara on nimenomaan nyt työvoimassa, kun aikaisemmin valuutan arvolla työn kustannukset korjautuivat.

Ja lyhyt käppyräsi ei sellaisenaan kerro kuin sen, että 90-luvun laman aikana työttömyydessä oli todella kova piikki ja nyt se nousee jälleen. EU:n aikana meillä ei ole kuitenkaan kertaakaan työttömyys laskenut sellaiselle tasolle, jolla se oli tasaisesti ennen 90-luvun lamaa. 90-luvun laman jälkeen, eli EU-jäsenyyden jälkeen rakenteellinen työttömyys on ollut korkeampi kuin ennen EU-jäsenyyttä.

Onks Brexit niinku BR->EXIT?

Britain exit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään mölinää ja vainoharhoja kiitos,nostalgiaa itsenäisyydestä yms, vaan ihan vaikka ranskalaisilla viivoilla listata mitä AITOA hyvää siitä seuraa. Asuin aikoinaan Briteissä ja mulla on niiltä ajoilta kymmeniä ystäviä siellä, eikä yksikään ymmärrä mitä hyvää tästä voi seurata. Norjassa asuva norjalainen ystävä kertoi, että Norja maksaa myös huimia summia EU:lle voidakseen käydä kauppaa EU:ssa, vaikkei jäsen olekaan - eivät vaan saa osallistua lakien säätämiseen. Norjaan on myös tänä vuonna tullut enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Millä se talous siellä nyt saadaan ihmeellisesti kasvuun ja kansan työllisyys nousuun, kun enää ei päästä ulkomaille opiskelemaan/töihin eikä ulkomailta pääse sinne. Kauppa vaikeutuu, punta laskee. NHS tuskin saa yhtään enemmän rahaa kuin nytkään.

Mä ihan oikeasti haluaisin tietää mitkä ne on ne hyödyt mitkä tästä tulee? Henk koht en näe kuin negaa. Jos ajatellaan vaikka naiivisti musiikin kannata, niin brittibändit ei ainakaan pääse enää kiertämään yhtä vapaasti tai ainakin lippujen hinnat nousee, koska ihmistne ja kamojen roudaaminen EU:hun vaikeutuu :)

Kiitos rauhallisista selityksistä!

No ei-briteille ei mitään eroa. Opiskelin itse Lontoossa ennen EU:ta. Opiskeluvaihto ei ole sen koommin ollut vilkkaampaa. On ihmeellinen harha kuvitella, että EU mahdollistaa euroopassa opiskelun tai työskentelyn. 

Briteille eroa on kuin yöllä ja päivällä, koska pääsevät päättämään asioista itsenäisesti. 

Norja kommenttisi on omituinen, koska norja on 4. suurin kauppakumppani, yksittäisenä maana, EU:lle. Sveitsi edellä ja sekään ei ole EU maa.  Ja todella ovat vuolleet kultaa siinä, missä suomi ei ole tehnyt mitään kauppaa juuri. 

Norjassa on tiukat turvapaikanhakijoiden kriteerit ja tuet. Aivan toista kuin suomessa. Ja löivät myös rajan kiinni viime vuonna. 

Unohdit näemmä että norjan vienti koostuu isolta osin öljystä ja maakaasusta. Tuskin vahingossa.

Eikö erolle tosiaan muuta järjellistä syytä löydy kuin "itsenäinen päättäminen"?

Britit halusivat ottaa vallan takaisin, mutta tällä hetkellä kukaan poliitikko ei ole vastuussa mistään. Cameron lähtenyt, Boris Johnson ja Michael Gove kadonneet, ja Labour-puolue ongelmissa.

ottakaa nyt joku siellä valta itselle.

Varmaan mainittu jo ketjussa, mutta sanon silti.

Hyvä seuraus on ehkä, että EU joutuu puntaroimaan suuntaansa ja arvioimaan uudestaan kuinka pitkälle valtiot ovat valmiita menemään tämän vapaan liikkuvuuden suhteen; voisiko tätä leuhottamista ajatella ehkä vähän himmailtavan...

Huono homma on se, että vaikka EU hajoaisi, ei niitä kallispalkkaisia byrokraatteja saada millään sieltä pois... siellä ne istuu ja keksii itselleen tekemistä jotta me saadaan jatkossakin maksaa niille korkeita palkkoja.

Vierailija kirjoitti:

Bautismo de Fuego kirjoitti:

^Nyt kannattaisi putintrollin juosta kun vielä omat jalat kantaa. Äläkä tule takaisin.

Putintrolleja taitaa brittimedia olla pullollaan, kun eri brittilehdet uutisoivat kilvan ihan samaa, mitä Putin on sanonut. Kerrotaan sääntelyn vapautumisesta, järjettömistä direktiiveistä ja kaikesta mahdollisesta banaanin käyryydestä teenkeittimien tehoihin.

En edes tiennyt ennen eilistä, että vedenkeittimien tehoja ollaan säätämässä direktiivillä. Mikähän idea siinä on ympäristön kannalta? Eikö vesi saa kiehua nopeammin? Jos vastus on vesitilassa, mitä suuremmat vastukset, sen nopeammin vesi kiehuu ja sitä pienempi energiahäviö. Vedenkeittimen kasvava teho menee suoraan veteen ja vaikuttaa vain kiehumisaikaan. Mitä kauemmin vettä keittää, sitä kauemmin sitä lämpöhäviötä syntyy.

Jos veden keittonopeudella on merkitystä, minkähän takia ei kielletä veden keittämistä hellalla jossa häviöt on vielä suuremmat?[/quote

Miksipä et ottaisi ihan itse asiasta selvää sen sijaan, että ällistelet asiaa täällä? Pienellä googletuksella selviää esim. että : 

"Ensimmäistä kertaa EU asettaa rajat imureiden hyötysuhteelle. Eli kuinka paljon imuri kuluttaa sähköä ja kuinka paljon se todellisuudessa imee pölyä lattialta"

"Tällä hetkellä markkinoilla olevia imureita ei säännellä käytännössä lainkaan. Kuluttajalle voidaan siis myydä satoja ja jopa tuhansia watteja sähköä kuluttava laite, joka hädintuskin jaksaa vetää hiuksia lattialta sisäänsä. "

Esimerkki koskee imuria, mutta sama idea on taustalla muidenkin kodinkoneiden säätelyssä. Onko tämä siis aivan näpertelyä ja turhaa "byrokratiaa" kun jatkossa voitaisiin säästää energiaa ydinreaktorin verran vuoteen 2020 mennessä? Kuinkahan moni brexitiäkin äänestäneistä ei edes tajua mistä tässäkin asiassa on kyse saati että kiinnostaisi ottaa selvää ennen päätöksen tekoa?

Tässä kolme mieleentulevaa juttua yhteiskunnasta noin 40-vuotiaalta:

- Suomessa rakennettiin 70-80 -luvulla joka kylään komeat kunnanvirastot, paloasemat jne. Ja jos nyt menee katsomaan suomalaisia kouluja, niin siellä on joka hemmetin räpyläkin hommattu 80-luvulla, muksuilla oli uudet koulukirjat joka vuosi, myös lukukirjat. Ei oltu kouluissa tai hallinnossa köyhiä ja kipeitä. Lääkäriin pääsi, vanhainkotiin pääsi, kodinhoitajat kävi passaamassa tarvitsevia kotona ja hampaat tuli hoidettua. JA VALTIO EI VELKAANTUNUT! Työttömyys oli alhaalla, elintaso nousi joka vuosi, tavalliset perheet alkoi käydä vuosittain etelänlomilla. Ajettiin Toyotalla, asuttiin uudehkoa omakotitaloa ja käytiin Espanjassa. Ostettiin leviksen farkut, syötiin grilliruokaa ja päälle tötteröjätskit. 

- 90-luvun alun jälkeen on Suomeen pesiytynyt kestotyöttömyys. Alussa puhuttiin välikaiaisesta työttömyydestä, sitten 90-luvun lopusta rakenteellisesta työttömyydestä eli nämä laman aikana työttömäksi jääneet ovat liian vanhoja ja väärin koulutettuja ja siksi työttömyysongelma ratkeaa heidän siirryttyä eläkkeelle. Mutta nyt vuonna 2016 meillä on edelleen työttömiä tajuttomasti. Kuinka paljon? Työkkärin mukaan 300 000, mutta se ei voi olla lähelläkään totuutta. Siihen päälle turhilla kursseilla, sadatta "työllistävää" tutkintoa opiskelevat ja ne, jotka on osa-aikaisissa töissä täydentäen toimeentuloa yhteiskunnan pussista tai muuten vaan epävarmuuden päällä pätkätöissä. Työttömäksi itsensä mieltäviä Suomessa on varmaan 700 000 eli ihmisiä, jotka kokee, että ovat kaltevalla pinnalla työmarkkinoilla tai asemassa, jossa eivät haluaisi olla tai kokonaan työttömiä

- Monet kuvittelee, että Euro ja vapaa liikkuminen Euroopassa on jotain uutta EU:n myötä. Vinkiksi: sitä reissattiin ennen EU:ta ihan yhtälailla ja passia vilautettiin rajalla, kuten nykyäänkin sitä tarvitaan Schengen-alueellakin ja vaikka Turkin lomamatkalla. Rahanvaihtaminen oli maailman pienin ongelma. Sitähän joutuu moniin kohteisiin edelleen vaihtamaan ja ei se vaadi kuin kertotaulun käyttämistä. Nämä matkustus- raha -jutut on aika päälleliimattuja etuja.

Mä sanon suoraan, että meillä alkoi mennä päin persettä 1990-luvun laman jälkeen. Pelko ja epävarmuus pesiytyi yhteiskuntaan. Siihen asti uskottiin tulevaisuuteen, hyvään ja menestykseen. Sen jälkeen on kansa pysynyt jäykkänä pelosta, kun saa pelätä mm. työpaikkansa puolesta koko ajan ja tavalliset ihmiset on laitettu vihaamaan toisiaan. Se pienipalkkainen duunari on peloissaan työpaikkansa puolesta ja mollaa sitä työtöntä ihan kuin se työtön olisi syyllinen hänen epävarmaan asemaansa. Isorikkaan nauraa partaansa, kun pikkunilkit keskittyy inhoamaan toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bautismo de Fuego kirjoitti:

^Nyt kannattaisi putintrollin juosta kun vielä omat jalat kantaa. Äläkä tule takaisin.

Putintrolleja taitaa brittimedia olla pullollaan, kun eri brittilehdet uutisoivat kilvan ihan samaa, mitä Putin on sanonut. Kerrotaan sääntelyn vapautumisesta, järjettömistä direktiiveistä ja kaikesta mahdollisesta banaanin käyryydestä teenkeittimien tehoihin.

En edes tiennyt ennen eilistä, että vedenkeittimien tehoja ollaan säätämässä direktiivillä. Mikähän idea siinä on ympäristön kannalta? Eikö vesi saa kiehua nopeammin? Jos vastus on vesitilassa, mitä suuremmat vastukset, sen nopeammin vesi kiehuu ja sitä pienempi energiahäviö. Vedenkeittimen kasvava teho menee suoraan veteen ja vaikuttaa vain kiehumisaikaan. Mitä kauemmin vettä keittää, sitä kauemmin sitä lämpöhäviötä syntyy.

Jos veden keittonopeudella on merkitystä, minkähän takia ei kielletä veden keittämistä hellalla jossa häviöt on vielä suuremmat?[/quote

Miksipä et ottaisi ihan itse asiasta selvää sen sijaan, että ällistelet asiaa täällä? Pienellä googletuksella selviää esim. että : 

"Ensimmäistä kertaa EU asettaa rajat imureiden hyötysuhteelle. Eli kuinka paljon imuri kuluttaa sähköä ja kuinka paljon se todellisuudessa imee pölyä lattialta"

"Tällä hetkellä markkinoilla olevia imureita ei säännellä käytännössä lainkaan. Kuluttajalle voidaan siis myydä satoja ja jopa tuhansia watteja sähköä kuluttava laite, joka hädintuskin jaksaa vetää hiuksia lattialta sisäänsä. "

Esimerkki koskee imuria, mutta sama idea on taustalla muidenkin kodinkoneiden säätelyssä. Onko tämä siis aivan näpertelyä ja turhaa "byrokratiaa" kun jatkossa voitaisiin säästää energiaa ydinreaktorin verran vuoteen 2020 mennessä? Kuinkahan moni brexitiäkin äänestäneistä ei edes tajua mistä tässäkin asiassa on kyse saati että kiinnostaisi ottaa selvää ennen päätöksen tekoa?

Juuri näin.

Ei nuo direktiivit ihan turhia ole. Esimerkiksi nämä kahvinkeitin/vedenkeitin/imuri -direktiivit, joilla halutaan kuluttajille parempia tuotteita ja pienempiä sähkölaskuja. Onko tää muka huono juttu? 

Ihan hyvä vaan, että jossain kontrolloidaan, ettei surkeita ja jopa vaarallisia energiasyöppöjä voida myydä kalliilla. 

Otan lämmöllä vastaan myös kahvinkeittimet, jotka sammuvat itsestään tietyn ajan jälkeen. Vai onko oikeasti ihmisiä, jotka juovat pari tuntia seisonutta kahvia?

Eikö erolle tosiaan muuta järjellistä syytä löydy kuin "itsenäinen päättäminen"?[/quote]

Niin itsenäinen päättäminen on varmaan se mitä ihmiset eivät halua. Eli varmaan sinulle ok, että jatkossa minä päätän perheenne asiat ja itse sitten vain noudatatte antamiani käskyjä. 

Perheet ovat yhteiskunnan yksikköjä. Ja valtiot näistä ihmisistä, jotka perheitä muodostavat. Jos ei valtio päätä itsenäisesti mistään, niin miten hierarkian alaportaalla eli yksilötasolla ajattelet oikeuksien sitten olevan ? 

Pohjois-Koreassa toimii tuo, ehkäpä muutat sinne?

Mitenkäs nämä hiilidioksidi päästöt ja verotus Suomessa. Millaiset hintaluokat ja päästöjen suhteellisuus muuhun maailmaan nähden. Miten julkisenliikenteen yksityistäminen Suomessa. Työmatkat Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Eu rauhoittuu liittovaltiohössötyksissään.

-Eu todennäköisesti kehittyy muutoinkin jäsenmaita vapauttavaan suuntaan.

Muuta merkittävää en tähän hätään keksi.

Tuo on taas tuollaista käsienheilutteluargumentointia, eli hyvää ja kivaa kaikille muttei mitenkään vahingossakaan tarkenneta että mitä tuo oikeasti tarkoittaa.

Jälkikäteen sitten jokaisen yksityiskohdan kohdalla juostaan kiistämään että ei me tuollaista oikeastaan ole koskaan luvattu eikä meinata tehdä.

Brexitiä äänestettiin pelkkien mielikuvien pohjalta, ei faktojen.

Faktoja EI OLE. Kaikki todellakin on spekulointia, arvuuttelua ja ennustamista. Kukaan ei voi varmasti kertoa, mitä hyvää (tai huonoa) Brexitistä seuraa. monenlaisia skenaarioita on, mutta eri alojen huippuasiantuntijatkin ovat eri mieltä. Jää nähtäväksi.

Siksi on tyytyminen yleisempiin selityksiin, jotka voivst nekin osoittautua vääriksi.

Tämä .

Britit on ollut nettomaksaja....EU vaatinee jatkossa Suomelta vielä vähän enemmän euroja.

Eli hyvää briteille, että voivat jatkossa itse päättää mihin rahansa käyttävät.

Vierailija kirjoitti:

Eikö erolle tosiaan muuta järjellistä syytä löydy kuin "itsenäinen päättäminen"?

Niin itsenäinen päättäminen on varmaan se mitä ihmiset eivät halua. Eli varmaan sinulle ok, että jatkossa minä päätän perheenne asiat ja itse sitten vain noudatatte antamiani käskyjä. 

Perheet ovat yhteiskunnan yksikköjä. Ja valtiot näistä ihmisistä, jotka perheitä muodostavat. Jos ei valtio päätä itsenäisesti mistään, niin miten hierarkian alaportaalla eli yksilötasolla ajattelet oikeuksien sitten olevan ? 

Pohjois-Koreassa toimii tuo, ehkäpä muutat sinne?

Oletko tosiaan niin naiivi että luulet pääseväsi päättämään jostain jos suomi eroaa eu:sta? Sorry mutta vääriä mielipiteitä ei kuunnella mahdollisen eron jälkeenkään yhtään sen enempää kuin nytkään.

Tässähän ei äänestetä aidosta suorasta demokratiasta vaan pelkästään eu:sta eroamisesta.