Täällä alkoi oikea kunnon perheh*lvetti!

Emme tiedä minkälainen anoppi on, onko hän ihan ok.  Hän turhaan sekaantuu ydinperheen ongelmaan, siitä ei tule kuin lisävaikeuksia vain.  Kyllä lapsensa ongelma pitää saada itse isä ja äiti ratkaista.  13 -vuotias ei ole kypsä menemään minnekään.  Päivällä poika voi käydä kotona kylässä.  Hänhän on lapsi.  Tyttäreni poikaystävä oli meillä yötä kun tyttö oli 16.  Silloin oli kaikki ehkäisyt ym. asiat kunnossa, hankittu pillerit ym.  Olin tyttäreni  mukana lääkärissä (odotushuoneessa) kun asia hoidettiin kuntoon.  Nyt ovat naimisissa ja kaikki on ok.

Onko 'poikaystävä' minkä ikäinen?  Tuon ikäinen tyttö ei pysty mitenkään huolehtimaan itsestään.  Vaikka olisi aikuinen mies joka on esim 20 -vuotias tuohon tyttöön nähden.  Hirveän ikävä juttu, mutta nyt on katsottava eteenpäin ja teidän siellä kotona lopetettava tappeleminen ja keskityttävä tyttöön ja hänen vointiinsa.  Älkää te aikuiset olko niin itsekkäitä että unohdatte pääasian, lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kaikkien osapuolten olisi nyt hyvä selvittää päätään. Ymmärrän kyllä, kuinka epätervetullutta on tuollainen päsmäröinti. Ehkä anopillasi on vaikea ymmärtää, että tyttäresi on yrittänyt itsemurhaa. Tyttärenkin mielenterveydelle olisi eduksi, että vanhemmat ovat sovussa ja soutavat samaan suuntaan. Ehkä joku korjaa anopin väärinkäsityksen - sillehän ei vieläkään kai kukaan ole toistanut, että oli itsariyritys ei sinun teko?

 

Kyllä anoppi sen tietää, haluaa vain ärsyttää minua. Emme ole oikeen koskaa olleet sovussa. Yleensä anoppi veisaa juuri tota virttä että minä hakkaan jotakuta. KIUKUTTAA SUUNNATTOMASTI

AP

Ehkä lasu on ihan hyvä juttukin? Jos anoppisi on sinut väärin perustein ilmiantanut, etkä ole ketään koskaan hakannut, voi anopille tulla joku seuraus. Ehkä perheesi edun nimissä on parempi, ettei anoppi ole tosiaan läsnä ja sen hänelle sanoo joku viranomainen, ei kiihtynyt miniä. Eli ap: jos sinulla on itselläsi puhtaat jauhot pussissasi, rauhoitu ja käyttäydy kylmän viileästi. Sinulla voi olla kaikkien aikojen valttikortit saada anoppi pelattua ns.  helvettiin perheestäsi. Jos anoppi on oikeassa, kannattaa sinun vähin ääni lähteä menemään. Eli jos olet syytön: selität rauhallisesti sossuille ja muille tämä tilanne ja anopin piinaaminen. Miestä on turha saada äitiään vastaan kääntymään. Älä luota hänen tukeen.  Tosiasiat kääntyvät anoppia vastaan. Mieti myöhemmin, miten miehesi kanssa menettelet. Minun mielipide on tietenkin se, että miehen tehtävä on suojata OMAA perhettään - mutta kylläpä kaikki tosielämän realiteetit tietävät.

Syy eroon väliaikaisesti on lähinnä se että tämä jatkuvasti antaa anopille periksi ja näin pääsee taas solvaamaan minua eikä puhettakaan että se on epäsopivaa mua kohtaan. Tilanne on riistäytynyt käsistä totaallisesti että hermoni ei enää kestä. Tuntuu pahalta kantaa suunnattomasti huolta jostakusta ja samalla olla jonkun kynnysmatto ja siis mieheni antaa sen vain tapahtua.

Ap

Näin.tappelut kotona seis,niin miehen kuin anopinkin kanssa!Ja 13 vuotias on ihan lapsi,sen ei kuulu tehdä mitään vielä niin kauheasti itse.Se on teidän vastuulla ja teidän katon alla.Pitää oppia velvollisuus ja vastuu,se tulee vasta parikymppisenä,muistetaan se...

Voimia ja lämmin halaus.

Olen kokenut ja koen yhä vaikeaa murrosikää erittäin hankala tytön kanssa.

En osaa neuvoa mutta voimia! Jätä sposti jos haluat jutella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette päästäneet tytärtä tapaamaan poikaystäväänsä? Oliko tämä kaikki paska tosiaan sen arvoista, että saitte kieltää?

Eiköhän tuo olisi keksinyt toisenkin syyn, tärkeintä on että sekaisin oleva nuori on hoidossa.

 

Kyllä syy tulee lähtökohtaisesti sieltä perheestä. Ja tuollainen tapaamisen kieltäminen voi olla niin järisyttävä asia nuorelle ihmiselle, että olisi tuo pitänyt tajuta, että tuollainen voi olla odotettavissa. Tässä tapauksessa aikuisilta puuttui pelisilmä tyttärensä suhteen täysin.

Ja sä päästäisit 13 vuotiaan tuiki tuntemattoman pojan luo? Varsinainen vuoden kasvattaja.

Sen sijaan, että kielletään, niin pyydetään tytärtä kertomaan tästä pojasta jotain vastineeksi sille, että saa lähteä häntä tapaamaan. Tuollainen kategorisoiva kieltäminen vain tuhoaa lapsen minän, eikä sillä saavuteta mitään hyvää.

Tuo tyttö on juuri täyttänyt 13 eli on juuri päässyt ala-asteelta. Mutta mielestäsi siis okei alkaa seurustelemaan ja todennäköisesti jonkun jo täysi-ikäisen kanssa.

Ja kuka takaa kuinka monta 'poikaa' siellä yökyläpaikassa olisi ollut?

Vierailija kirjoitti:

Mua hävettäs jos lapsi joutus psykiatriseen hoitoon. Ja varsinkin jos lastensuojeluun ilmotettas tapahtunut. Mitä tarkalleen tyttö teki itselleen? -jos vaan jotain pientä haaveria niin kai sen nyt olis voinu selvittää perheen kesken. Tai käydä terveyskeskuksessa ja selittää tilanteen ollut vahinko vaikka puutarhatöissä? Kauhea tilanne silti

Jos nuoren psyyke on semmoisessa kunnossa, että yrittää itsemurhaa, niin ei sitä perhepiirissä pysty hyssyttelemään. Tarvitaan oikeasti ammattiapua, ja sitä on turha hävetä. Toivottavasti sulla ei ole omia lapsia, sillä niille tuskin hankit ammattiapua, ennekuin sulla on kirves päässäsi, ja sittenkin se oli vaan pihapiirissä sattunut onnettomuus.

Ap,toi kuulostaa niin sellaselta 40 vee kriisiltä....MINÄMINÄMINÄ....

Sulla on lapsi saikussa ja sinä mietit riitaasi anopin ja miehen kanssa????

Vittu sää oot TYHMÄ!!!

Perheen tilanne tulisi nyt rauhoittaa ja arkea jatkaa normaalisti. Isä ja äiti nyt ei ainakaan eroa, jottei lapsi syytä siitä itseään. Anopin ja äidin on saatava välinsä kuntoon, ja molempien olisi tuettava tyttöä. Jatkossa sovitte, että se seurustelu ei voi oll aheti mitään yökyläilyä, vaan esim. vanhemmat vie tytön sinne 80 km päähän, tapaa pojan (kättely ja iän määrittely riittää) ja sitten odottelevat jonkun tunteroisen, kun lapset on kävelyllä, skeittaamassa, hampurilaisella tai vaikka kiipeilytelineessä. Lapsille mahdollisuus jutella ja sitten jatkavat viestittelyllä. Seuraavalla kerralla sitten pojan vanhemmat tuo pojan sinne tytön kotikuntaan samanlaisille treffeille ja näitä sitten jatketaan, jos haluavat vielä treffailla. Ei mitään salailua ja salaisia suunnitelmia. Mutta tähän tapailusuunnitelmaan vasta kun tytön tilanne on rauhoittunut ja päässyt pois psykiatriselta ja jatkohoitotaho ei vastusta enää seukkailua.

Trolli ja huono sellainen xd

Kato kun joku 13 tyttö tekee itsarin jonkuu poikaystävän takia ja sä muka harkitset eroa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ette päästäneet tytärtä tapaamaan poikaystäväänsä? Oliko tämä kaikki paska tosiaan sen arvoista, että saitte kieltää?

Eiköhän tuo olisi keksinyt toisenkin syyn, tärkeintä on että sekaisin oleva nuori on hoidossa.

 

Kyllä syy tulee lähtökohtaisesti sieltä perheestä. Ja tuollainen tapaamisen kieltäminen voi olla niin järisyttävä asia nuorelle ihmiselle, että olisi tuo pitänyt tajuta, että tuollainen voi olla odotettavissa. Tässä tapauksessa aikuisilta puuttui pelisilmä tyttärensä suhteen täysin.

Ja sä päästäisit 13 vuotiaan tuiki tuntemattoman pojan luo? Varsinainen vuoden kasvattaja.

Sen sijaan, että kielletään, niin pyydetään tytärtä kertomaan tästä pojasta jotain vastineeksi sille, että saa lähteä häntä tapaamaan. Tuollainen kategorisoiva kieltäminen vain tuhoaa lapsen minän, eikä sillä saavuteta mitään hyvää.

Pedofiili se siellä kirjoittelee... Oletko joutunut tyytymään omaan käteen, kun potentiaalisen uhrisi vanhemmat ovat estäneet lapsensa kyläilyn luonasi?

No tutkimme tytön puhelimen ja selvisi sen jätkän olevan 19v jätkä joka ilmeisesti olisi pitänyt jotkin bileet kämpillään jonne tyttö olisi siis halunnut... eli ei todellakaan olisi kannattanut päästää yhtää mihkää! - ja tiedän toisen luurin tutkimisen olevan epäsoveliasta mutta tilanne nyt sitä vaati!

AP

RÄJÄHDYSVAARA kirjoitti:

No surullisen kuuloinen ongelma jo alkuun, tyttäreni yritti ilmeisesti tappaa itsensä; syynä se kun mieheni ei suostunut päästämään tätä "salaiselle" poikaystävälleen yökylään. Nyt tyttö on sairaalassa psykiatrisella osastolla toistaiseksi. Tunnen todella sekavia tunteita koko tapahtumasta NIIN eiköhän kaikki tietävä anoppi syytä minua tästä kaikesta, teki vielä lastensuojeluilmoituksen! Sossut tulossa varmaa hemmetti joku pv kylään tähänkin sekamelskaan. Olen totaalisen loppu tohon anopin päsmäröintiin joten ilmoitin hälle ettei tarvitse enään vierailla meillä EIKÄ VARSINKAAN PITÄÄ MITÄÄN YHTEYTTÄ. Tästä tapeltuamme tämä rouva oli hemmetti tivannut mieheltäni että "MIKSI KATRI PAHOINPITELI TYTTÖSI SAIRAALA KUNTOON?" Mieheni ei tietenkään sano anopille yhtään vastaan vaikka olen sanonut olevani ihan loppuunpalanut koko episodiin. Luultavasti asumusero astuu voimaan 1.7 jos nyt saan sen vuokrakämpän. Tästä en miehelleni ajatellu ees ilmottaa. RÄJÄHDÄN TÄHÄN SOTKUUN!!

Huh saipas vähän avauduttua...

Ja sun ongelmas oli?????

Ei mitään suhteellisuudentajua tässä provossa.

Ajattele nyt vähän! Ei kai siinä hädässä yhtään mitään paina anopin lastensuojeluilmoitus, jos oma lapsi on yrittänyt itsemurhaa.

Enemmän aihetta lastensuojeluilmoitukseen siinä olisi ollut, jos oli päästänyt 13-vuotiaan "poikaystävän" luo yöksi. Normaalit vanhemmat yleensä tietävät, missä 13-vuotiaat yönsä viettävät, tai ainakin pitäisi tietää vielä 17-vuotiaistakin.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään suhteellisuudentajua tässä provossa.

Ajattele nyt vähän! Ei kai siinä hädässä yhtään mitään paina anopin lastensuojeluilmoitus, jos oma lapsi on yrittänyt itsemurhaa.

Enemmän aihetta lastensuojeluilmoitukseen siinä olisi ollut, jos oli päästänyt 13-vuotiaan "poikaystävän" luo yöksi. Normaalit vanhemmat yleensä tietävät, missä 13-vuotiaat yönsä viettävät, tai ainakin pitäisi tietää vielä 17-vuotiaistakin.

No kyllä painaa!!!! Jos vaikka joku sossu päättää huostaanottaa lapsen niin käytännössä menetän hänet lopullisesti... joka toinen vklp kyläilyt eivät ole mitään äitiyttä! Anopin tekemä ilmoitus edesauttaa vaan. ENKÖHÄN ITSE TÄSSÄ TILANTEESSA SAA PÄÄTTÄÄ MITÄ AJATTELEN JA TUNNEN!

Ap

Ikävä tilanne

Kuinkahan monen rikkinäisen perhe-elämän taustalla on oikeasti päsmäröivä ja mummoksi tultuaan seonnut anoppi (sekä miehen että naisen puolelta). Tuntuu että nämä nykyisovanhemmat eivät jotenkin ole sinuja rooliensa kanssa. Liekkö syynä ettei aikoinaan ole omien lasten lapsuuksista osattu nauttia, ja sitten kun se ensimmäinen lapsenlapsi syntyy, niin aletaan talloa omien lasten vanhemmuutta ja pilataan heidän parisuhdekin siinä sivussa. Paljon vaatii vanhemmilta tuossa vaiheessa, että saavat pidettyä yhteisen linjan. Toki en tiedä onko ap:n tilanteessa näin mennyt. Meillä ainakin meni. Anoppi aikoinaan "sekosi" esikoisestamme, joka oli hänelle ensimmäinen lapsenlapsi. Joka päivä olisi pitänyt puhelimessa tilittää, miten hoidamme lasta, mitä olemme tehneet sen kanssa. Kaikissa juhlissa anoppi yritti päsmäröidä ja päteä. Hoitoon ruinaaminen alkoi lapsen ollessa viikon-pari vanha, ja kyseli myös aivan järjettömiä kysymyksiä, tyyliin tiedämmehän että vauvan niskaa pitää tukea. Kyllä olisi varmasti oltu eron partaalla ajan myötä, jos mieheni napanuora ei olisi katkennut. 

Mutta ap, onko parisuhteenne ainoa ongelma anoppi? Jos on, niin olisiko mitenkään mahdollista vielä kerran istuttaa se mies alas, ja tehdä selväksi että teidän perheellä on nyt sellaisia ongelmia, että anoppi on niistä jätettävä ulos ja asia ratkaistava ydinperheenä. Ehdottomasti lapsenne etu olisi nyt, että pitäisitte yhteisen rintamalinjan ja keskittyisitte häneen. Onhan tuollaisessa nimittäin paljon muutakin taustalla kiuin kiukku siitä ettei päässyt poikaystävänsä luo. Anoppi pitää ehdottomasti nyt jäädyttää ulos tästä kuviosta, sillä kun te voitte paremmin niin lapsikin saa parhaan mahdollisen alustan tervehtyä. Tsemppiä hurjasti sinulle! Jos  mies ei tajua, niin ethän sinä sille mitään mahda. Näyttäisit hänelle vaikka tämän ketjun, josko vihdoin tajuaisi että äitinsä käytös ja puuttuminen elämäänne ei ole normaalin rajoissa tapahtuvaa.

Vähän juttu haiskahtaa provoksi nyt kyllä! Todellisuudessa tässä tilanteessa LASU tehtäisin myös sairaalassa hoitohenkilökunnan puolelta, koska kyseessä on itsemurhaa yrittänyt alaikäinen lapsi... Hyvä se on tietysti anoppia syytellä lasusta jne.  

Vierailija kirjoitti:

Kuinkahan monen rikkinäisen perhe-elämän taustalla on oikeasti päsmäröivä ja mummoksi tultuaan seonnut anoppi (sekä miehen että naisen puolelta). Tuntuu että nämä nykyisovanhemmat eivät jotenkin ole sinuja rooliensa kanssa. Liekkö syynä ettei aikoinaan ole omien lasten lapsuuksista osattu nauttia, ja sitten kun se ensimmäinen lapsenlapsi syntyy, niin aletaan talloa omien lasten vanhemmuutta ja pilataan heidän parisuhdekin siinä sivussa. Paljon vaatii vanhemmilta tuossa vaiheessa, että saavat pidettyä yhteisen linjan. Toki en tiedä onko ap:n tilanteessa näin mennyt. Meillä ainakin meni. Anoppi aikoinaan "sekosi" esikoisestamme, joka oli hänelle ensimmäinen lapsenlapsi. Joka päivä olisi pitänyt puhelimessa tilittää, miten hoidamme lasta, mitä olemme tehneet sen kanssa. Kaikissa juhlissa anoppi yritti päsmäröidä ja päteä. Hoitoon ruinaaminen alkoi lapsen ollessa viikon-pari vanha, ja kyseli myös aivan järjettömiä kysymyksiä, tyyliin tiedämmehän että vauvan niskaa pitää tukea. Kyllä olisi varmasti oltu eron partaalla ajan myötä, jos mieheni napanuora ei olisi katkennut. 

Mutta ap, onko parisuhteenne ainoa ongelma anoppi? Jos on, niin olisiko mitenkään mahdollista vielä kerran istuttaa se mies alas, ja tehdä selväksi että teidän perheellä on nyt sellaisia ongelmia, että anoppi on niistä jätettävä ulos ja asia ratkaistava ydinperheenä. Ehdottomasti lapsenne etu olisi nyt, että pitäisitte yhteisen rintamalinjan ja keskittyisitte häneen. Onhan tuollaisessa nimittäin paljon muutakin taustalla kiuin kiukku siitä ettei päässyt poikaystävänsä luo. Anoppi pitää ehdottomasti nyt jäädyttää ulos tästä kuviosta, sillä kun te voitte paremmin niin lapsikin saa parhaan mahdollisen alustan tervehtyä. Tsemppiä hurjasti sinulle! Jos  mies ei tajua, niin ethän sinä sille mitään mahda. Näyttäisit hänelle vaikka tämän ketjun, josko vihdoin tajuaisi että äitinsä käytös ja puuttuminen elämäänne ei ole normaalin rajoissa tapahtuvaa.

Siis kyllä anoppi on risonut suhdetta ennenkin. Mies kun ei viitsi mitään anopille vastaan sanoa, saatika korjata sen vääristeltyjä väitteitä minusta. Olen monta kertaa jo vuosia istunut ja jutellut aiheesta eikä mikään muutu. No nyt muuttu, meinaan mun osoite. Joissain kriisitilanteissa on myös ajateltava omaa henkistä kestävyyttä jotta olisi niitä voima varoja tukea tytärtämme...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vähän juttu haiskahtaa provoksi nyt kyllä! Todellisuudessa tässä tilanteessa LASU tehtäisin myös sairaalassa hoitohenkilökunnan puolelta, koska kyseessä on itsemurhaa yrittänyt alaikäinen lapsi... Hyvä se on tietysti anoppia syytellä lasusta jne.  

Mikä sullakii urpo jäi ymmärtämättä??! Si helvetti jos anoppi väittää mun hakanneen lastani ni ehkä siitä voi vähän jo suuttuakkin. Sairaala tehkööt mitä pitää mut anopin kotkotukset on asia erikseen! Jos säki opettelisit provo vähän lukemaan ni ehkä se sunkii ymmärrys riittäisi näihin ongelmien ratkaisuun tai edes päänaukomiseen! Päivän jatkot!

Ap

Jos anoppi väittää sun hakanneen niin jälkienhän pitäisi olla näkyvissä. Harvemmin itsemurhan yrityksestä samanlaisia jälkiä jää? Mistä anoppi hakkaamisen keksi?