Lue keskustelun säännöt.
Kodittomat Helsingissä - miksi pakko jäädä sinne Helsinkiin?
21.06.2016 |
Miksi on pakko jäädä sinne Helsinkiin, missä asuntotilanne on noin vaikea, että yhä useampi on kodittomana? Miksei koditon lähde ihan mihin tahansa muualle Suomessa, missä saisi varmasti katon päänsä päälle? Eikö se ole riittävän kamalaa olla kodittomana, että se Helsingissä oleminen silti voittaa? Monilla noilla ei kuitenkaan ole töitä, joten on aika sama, mihin muuttaa. Eikö oma koti olisi kuitenkin se tärkein asia?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Juu, kyllähän nuo muut kunnat riemusta kiljuen ottavat vastaan Helsingistä koditonta, varatonta, työtöntä väkeä, järjestävät asunnon jne.
Mieti nyt vähän.
Muualta Suomesta lähettävät kuitenkin muuttoavustusten kanssa väkeä Helsinkiin "työnhakuun" vailla tietoa asunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole varaa kotiin niin todennäkösesti sulla ei ole varaa matkustaa muualle. Se että oletko koditon sun kotikaupungissa vai koditon vieraassa kaupungissa, niinpä.
No jos pärjää ilman kotia vuoden ympäri (mikä vaatii aikamoista kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä), niin varmasti keksii keinon, jolla pääsee matkustamaan pois Helsingistä. Mites olisi vaikka liftaamalla.
Monissa muissa kunnissa ei ihminen jää kodittomaksi, vaan kyllä hänelle asunto saadaan.
Kuka sen asunnon sille järjestää? Kuka maksaa laskut ja hankii ruuoan?
Sosiaalitoimisto. Ikinä kuullut?
Ok, haluan muuttaa Puumalan Lintusaloon. Keneen virkailijaan otan yhteyttä?
Aika jännä kuinka monen mielestä kodittomalla ei ole mitään oikeutta lähipiirin suomaan sosiaaliseen turvaan ja hyvinvointiin. Sinne vaan kököttämään itsemurhayksiöön jonnekin tuppukylään. Herätkää stanan putkiaivot.
Pk-seudula on todella vaikea asuntotilanne ja ymmärrän että koditon ei halua muuttaa kauas tuttujen ja potentiaalisten työpaikkojen alta. Kuitenkin ap:lla on mielestäni ihan hyvä pointti. Itse olin vajaan vuoden koditon, jona aikana olin koko ajan Helsingin kaupungin jonossa "erittäin kiirellisessä" luokassa. Kadulla en siis asunut vaan vanhemmillani ja kavereillani punkkasin. Minulla on siis työpaika ja luottotiedot kunnossa, asuntoa ei vaan yksinkertaisesti löytynyt yksityisiltä markkinoilta, Satolta tai VVO:lta sillä hinnalla mitä pystyin maksamaan (max 750e). Hain sekä Helsingistä että Espoosta asuntoa. Tajusin onneksi hakea myös Espoon kaupungin kämppää, heti en sitä hakenut kun ajattelin että yhtä paha jono sielläkin kuin Helsingissä. Espon kaupungilta sain asunnon 1,5kk hakemuksen laittamisesta. Suosittelen!
Kokemusta muualle muutosta on. Ihmiselle annetaan melkein riemusta kiljuen muuttorahat toiseen kaupunkiin, kun on löytänyt sieltä ensin itse kohtuuhintaisen asunnon. Ja kun muutto rahattomana toiseen kaupunkiin on tehnyt ja saanut kirjat sinne, niin entinen koditon kuuluukin uuden kunnan toimeentulotuen piiriin, eikä sitä etuutta poista mikään.
Toki kodittomalla helsingissä on oma vapaus. On valinnanvaraa, että nukkuuko rautatieasemalla, kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Saa valita jopa rappukäytävän tai puiston penkin, hurraa! Ja onhan se kivempi keräillä pulloja, että saa viinaa, kuin asua muualla oman katon alla ja saada toimeentulotukea tilille säännöllisesti.
Siinä muuttamisessa kun on aina se vaara, että entinen koditon laitetaankin tiukille ja pyritään saamaan työllistetyksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin 9€/pvä on hurjasti enemmän kuin mitä tölkkien keräämisestä saa). Saattavat sossun siat jopa pyrkiä laittamaan entinen koditon katkaisuhoitoon ja opettamaan siihen, että ihmisarvoista elämää on olemassa myös tämmöiselle yksilölle.
Juu, kyllä ennemmin kodittomana helsingissä, kuin uuden elämän rakentamista muualla. Siinähän voi vahingossa vaikka saada sen verran rahaa itselleen, että on sitten varaa matkustaa helsinkiin sukuloimaan. Saattaa saada jopa hatunnostoa sukulaisilta. Tietty voi myös joutua sylkykupiksi ystävien kohdalla, kun on itsekkäästi lähtenyt muualle paremman elämän toivossa. Eikä tietenkään voi enää ikinä saada uusia ystäviä uudesta kunnasta, ei vaikka kävisi kaikenmaailman hoidoissa ja tukiryhmissä ja siellä kuntouttavassa. Kaikki asuu helsingissä, kuka nyt jossain vaikka porissa asuisikaan, hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta muualle muutosta on. Ihmiselle annetaan melkein riemusta kiljuen muuttorahat toiseen kaupunkiin, kun on löytänyt sieltä ensin itse kohtuuhintaisen asunnon. Ja kun muutto rahattomana toiseen kaupunkiin on tehnyt ja saanut kirjat sinne, niin entinen koditon kuuluukin uuden kunnan toimeentulotuen piiriin, eikä sitä etuutta poista mikään.
Toki kodittomalla helsingissä on oma vapaus. On valinnanvaraa, että nukkuuko rautatieasemalla, kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Saa valita jopa rappukäytävän tai puiston penkin, hurraa! Ja onhan se kivempi keräillä pulloja, että saa viinaa, kuin asua muualla oman katon alla ja saada toimeentulotukea tilille säännöllisesti.
Siinä muuttamisessa kun on aina se vaara, että entinen koditon laitetaankin tiukille ja pyritään saamaan työllistetyksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin 9€/pvä on hurjasti enemmän kuin mitä tölkkien keräämisestä saa). Saattavat sossun siat jopa pyrkiä laittamaan entinen koditon katkaisuhoitoon ja opettamaan siihen, että ihmisarvoista elämää on olemassa myös tämmöiselle yksilölle.
Juu, kyllä ennemmin kodittomana helsingissä, kuin uuden elämän rakentamista muualla. Siinähän voi vahingossa vaikka saada sen verran rahaa itselleen, että on sitten varaa matkustaa helsinkiin sukuloimaan. Saattaa saada jopa hatunnostoa sukulaisilta. Tietty voi myös joutua sylkykupiksi ystävien kohdalla, kun on itsekkäästi lähtenyt muualle paremman elämän toivossa. Eikä tietenkään voi enää ikinä saada uusia ystäviä uudesta kunnasta, ei vaikka kävisi kaikenmaailman hoidoissa ja tukiryhmissä ja siellä kuntouttavassa. Kaikki asuu helsingissä, kuka nyt jossain vaikka porissa asuisikaan, hyi!
Tiedätkös, että muualla Suomessa on erittäin vaikea saada ystäväpiiriä, työpaikkaa tai mitään sosiaalista verkostoa kun ei ole paikkakuntalainen tai kenenkään sukua siellä. Tai jos ei ole edes sitä työpaikkaa mitä asunnottomalla tuksin olisi. Mä ymmärrän täysin, että helsinkiläisen asunnottoman on helpompi pärjätä paikkakunnalla jonka kuviot se jo tuntee. Tietää tosiaan mihin voi päästä lämpimään ja mistä voi saada ruokaa. Yksikseen työttömänä jossakin huitsin nevadassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarttua päihteisiin.
Sitä paitsi toimeentulotukiasiakas ei voi muuttaa. Jos hän ei itsenäisesti saa itselleen kämppää muualta, niin sielläpähän on ja pysyy missä sattuu olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta alkaa kauhea itku siitä, kuinka kaikki ystävät ja sukulaiset on pääkaupunkiseudulla, nyyh...
Kenet pakkosiirretään seuraavaksi? Kaikki päihdeongelmaiset sinun naapuriin?
Nyt unohtuu se, että asunnottomilla on usein myös muita ongelmia kuten päihdeongelma.
Ei ole henkisiä resursseja eikä halua muuttaa pois tutuilta ja turvallisilta kulmilta (Helsinki), jossa on tuttu posse, kaikki samassa veneessä ja päihteitä helposti saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta muualle muutosta on. Ihmiselle annetaan melkein riemusta kiljuen muuttorahat toiseen kaupunkiin, kun on löytänyt sieltä ensin itse kohtuuhintaisen asunnon. Ja kun muutto rahattomana toiseen kaupunkiin on tehnyt ja saanut kirjat sinne, niin entinen koditon kuuluukin uuden kunnan toimeentulotuen piiriin, eikä sitä etuutta poista mikään.
Toki kodittomalla helsingissä on oma vapaus. On valinnanvaraa, että nukkuuko rautatieasemalla, kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Saa valita jopa rappukäytävän tai puiston penkin, hurraa! Ja onhan se kivempi keräillä pulloja, että saa viinaa, kuin asua muualla oman katon alla ja saada toimeentulotukea tilille säännöllisesti.
Siinä muuttamisessa kun on aina se vaara, että entinen koditon laitetaankin tiukille ja pyritään saamaan työllistetyksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin 9€/pvä on hurjasti enemmän kuin mitä tölkkien keräämisestä saa). Saattavat sossun siat jopa pyrkiä laittamaan entinen koditon katkaisuhoitoon ja opettamaan siihen, että ihmisarvoista elämää on olemassa myös tämmöiselle yksilölle.
Juu, kyllä ennemmin kodittomana helsingissä, kuin uuden elämän rakentamista muualla. Siinähän voi vahingossa vaikka saada sen verran rahaa itselleen, että on sitten varaa matkustaa helsinkiin sukuloimaan. Saattaa saada jopa hatunnostoa sukulaisilta. Tietty voi myös joutua sylkykupiksi ystävien kohdalla, kun on itsekkäästi lähtenyt muualle paremman elämän toivossa. Eikä tietenkään voi enää ikinä saada uusia ystäviä uudesta kunnasta, ei vaikka kävisi kaikenmaailman hoidoissa ja tukiryhmissä ja siellä kuntouttavassa. Kaikki asuu helsingissä, kuka nyt jossain vaikka porissa asuisikaan, hyi!
Tiedätkös, että muualla Suomessa on erittäin vaikea saada ystäväpiiriä, työpaikkaa tai mitään sosiaalista verkostoa kun ei ole paikkakuntalainen tai kenenkään sukua siellä. Tai jos ei ole edes sitä työpaikkaa mitä asunnottomalla tuksin olisi. Mä ymmärrän täysin, että helsinkiläisen asunnottoman on helpompi pärjätä paikkakunnalla jonka kuviot se jo tuntee. Tietää tosiaan mihin voi päästä lämpimään ja mistä voi saada ruokaa. Yksikseen työttömänä jossakin huitsin nevadassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarttua päihteisiin.
Kuule tiedän. Itse en muuttanut helsingistä muualle, vaan kahden pienen kunnan välillä. Oli pakko tehdä se päätös, koska olin vanhassa kunnassa sössinyt asiani niin pahasti. Minun oli otettava itseäni niskasta kiinni ja ainoa mahdollisuus oli muutto toiselle puolelle suomea. Ei se helppoa ollut ja minun piti itse tehdä todella paljon asioita. Sossu alunperin ei meinannut ottaa minua asiakkaaksi, mutta sen sain selvitettyä luottamusmiehen avulla. Ja onneksi sain selvitettyä, koska sossu ymmärsi lopulta, että olen halukas yhteistyöhön saadakseni elämäni kuntoon. Vanhassa kunnassa siihen ei ollut mahdollisuuksia.
Jokaisen pitää itse ottaa asiat omiin käsiinsä ja TEHDÄ asioille jotain. Jos helsingistä ei tipu asuntoa taivaalta, niin pitää ottaa selvää, että missä olisi mahdollisuus parempaan elämään. Minulta ei sääliä tipu niitä kohtaan, jotka parkuvat kun yhteiskunta ei auta. Kyllä auttaa, kun pyydät oikealla tavalla ja olet sen verran nöyrä ymmärtääksesi elämän realiteetit. Ei korkin sulkeminen ollut minullekkaan helppoa, mutta vaakakupissani tasainen elämä painoi enemmän, kuin kurja elämä pakkasessa.
Yhteyden kulkee ja puhelinkin on keksitty. Ei tarvitse jäädä tyhjän päälle sukulaisten suhteen. Eikä minulla ole enää ikävä vanhoja dokukavereita, jotka haluavat jokaisen vajoavan heidän tasolleen, sen sijaan että oltaisiin iloisia toisen uudesta mahdollisuudesta.
Jos minä jäisin työttömäksi ja koditttomaksi, haluaisin heti muuttaa jonnekin muualle. Täällä H:gissä asun vain koska työt on täällä, päivääkään en vapaaehtoisesti asuisi. Ja kävisi ihan mikä vaan tuppukylä, ja sitä parempi mitä tuppukylämpi, koska ihmisistä en pidä, luonnosta sitäkin enemmän. Ketään läheisiäkään ei ole missään päin (enkä sellaisia kaipaa) joten se ei ole ongelma jos ei uudelta paikkakunnalta saisi kavereita.
Toisaalta niille kodittomille, jotka käyttävät päihteitä, ymmärrän että Helsinki voi olla helpompi paikka elää kuin moni muu. Täältä saa kuitenkin helposti erilaisia aineita ja on käyttäjäpiiritkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta muualle muutosta on. Ihmiselle annetaan melkein riemusta kiljuen muuttorahat toiseen kaupunkiin, kun on löytänyt sieltä ensin itse kohtuuhintaisen asunnon. Ja kun muutto rahattomana toiseen kaupunkiin on tehnyt ja saanut kirjat sinne, niin entinen koditon kuuluukin uuden kunnan toimeentulotuen piiriin, eikä sitä etuutta poista mikään.
Toki kodittomalla helsingissä on oma vapaus. On valinnanvaraa, että nukkuuko rautatieasemalla, kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Saa valita jopa rappukäytävän tai puiston penkin, hurraa! Ja onhan se kivempi keräillä pulloja, että saa viinaa, kuin asua muualla oman katon alla ja saada toimeentulotukea tilille säännöllisesti.
Siinä muuttamisessa kun on aina se vaara, että entinen koditon laitetaankin tiukille ja pyritään saamaan työllistetyksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin 9€/pvä on hurjasti enemmän kuin mitä tölkkien keräämisestä saa). Saattavat sossun siat jopa pyrkiä laittamaan entinen koditon katkaisuhoitoon ja opettamaan siihen, että ihmisarvoista elämää on olemassa myös tämmöiselle yksilölle.
Juu, kyllä ennemmin kodittomana helsingissä, kuin uuden elämän rakentamista muualla. Siinähän voi vahingossa vaikka saada sen verran rahaa itselleen, että on sitten varaa matkustaa helsinkiin sukuloimaan. Saattaa saada jopa hatunnostoa sukulaisilta. Tietty voi myös joutua sylkykupiksi ystävien kohdalla, kun on itsekkäästi lähtenyt muualle paremman elämän toivossa. Eikä tietenkään voi enää ikinä saada uusia ystäviä uudesta kunnasta, ei vaikka kävisi kaikenmaailman hoidoissa ja tukiryhmissä ja siellä kuntouttavassa. Kaikki asuu helsingissä, kuka nyt jossain vaikka porissa asuisikaan, hyi!
Tiedätkös, että muualla Suomessa on erittäin vaikea saada ystäväpiiriä, työpaikkaa tai mitään sosiaalista verkostoa kun ei ole paikkakuntalainen tai kenenkään sukua siellä. Tai jos ei ole edes sitä työpaikkaa mitä asunnottomalla tuksin olisi. Mä ymmärrän täysin, että helsinkiläisen asunnottoman on helpompi pärjätä paikkakunnalla jonka kuviot se jo tuntee. Tietää tosiaan mihin voi päästä lämpimään ja mistä voi saada ruokaa. Yksikseen työttömänä jossakin huitsin nevadassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarttua päihteisiin.
Kuule tiedän. Itse en muuttanut helsingistä muualle, vaan kahden pienen kunnan välillä. Oli pakko tehdä se päätös, koska olin vanhassa kunnassa sössinyt asiani niin pahasti. Minun oli otettava itseäni niskasta kiinni ja ainoa mahdollisuus oli muutto toiselle puolelle suomea. Ei se helppoa ollut ja minun piti itse tehdä todella paljon asioita. Sossu alunperin ei meinannut ottaa minua asiakkaaksi, mutta sen sain selvitettyä luottamusmiehen avulla. Ja onneksi sain selvitettyä, koska sossu ymmärsi lopulta, että olen halukas yhteistyöhön saadakseni elämäni kuntoon. Vanhassa kunnassa siihen ei ollut mahdollisuuksia.
Jokaisen pitää itse ottaa asiat omiin käsiinsä ja TEHDÄ asioille jotain. Jos helsingistä ei tipu asuntoa taivaalta, niin pitää ottaa selvää, että missä olisi mahdollisuus parempaan elämään. Minulta ei sääliä tipu niitä kohtaan, jotka parkuvat kun yhteiskunta ei auta. Kyllä auttaa, kun pyydät oikealla tavalla ja olet sen verran nöyrä ymmärtääksesi elämän realiteetit. Ei korkin sulkeminen ollut minullekkaan helppoa, mutta vaakakupissani tasainen elämä painoi enemmän, kuin kurja elämä pakkasessa.
Yhteyden kulkee ja puhelinkin on keksitty. Ei tarvitse jäädä tyhjän päälle sukulaisten suhteen. Eikä minulla ole enää ikävä vanhoja dokukavereita, jotka haluavat jokaisen vajoavan heidän tasolleen, sen sijaan että oltaisiin iloisia toisen uudesta mahdollisuudesta.
Niin sinä. Puhut nyt vain omasta puolestasi. Et voi kuitenkaan elää muiden elämää ja taistella muiden taisteluja. Joku pärjää, joku ei. Landella ei pärjää kuin ne, jotka sieltä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta muualle muutosta on. Ihmiselle annetaan melkein riemusta kiljuen muuttorahat toiseen kaupunkiin, kun on löytänyt sieltä ensin itse kohtuuhintaisen asunnon. Ja kun muutto rahattomana toiseen kaupunkiin on tehnyt ja saanut kirjat sinne, niin entinen koditon kuuluukin uuden kunnan toimeentulotuen piiriin, eikä sitä etuutta poista mikään.
Toki kodittomalla helsingissä on oma vapaus. On valinnanvaraa, että nukkuuko rautatieasemalla, kavereiden tai sukulaisten nurkissa. Saa valita jopa rappukäytävän tai puiston penkin, hurraa! Ja onhan se kivempi keräillä pulloja, että saa viinaa, kuin asua muualla oman katon alla ja saada toimeentulotukea tilille säännöllisesti.
Siinä muuttamisessa kun on aina se vaara, että entinen koditon laitetaankin tiukille ja pyritään saamaan työllistetyksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin 9€/pvä on hurjasti enemmän kuin mitä tölkkien keräämisestä saa). Saattavat sossun siat jopa pyrkiä laittamaan entinen koditon katkaisuhoitoon ja opettamaan siihen, että ihmisarvoista elämää on olemassa myös tämmöiselle yksilölle.
Juu, kyllä ennemmin kodittomana helsingissä, kuin uuden elämän rakentamista muualla. Siinähän voi vahingossa vaikka saada sen verran rahaa itselleen, että on sitten varaa matkustaa helsinkiin sukuloimaan. Saattaa saada jopa hatunnostoa sukulaisilta. Tietty voi myös joutua sylkykupiksi ystävien kohdalla, kun on itsekkäästi lähtenyt muualle paremman elämän toivossa. Eikä tietenkään voi enää ikinä saada uusia ystäviä uudesta kunnasta, ei vaikka kävisi kaikenmaailman hoidoissa ja tukiryhmissä ja siellä kuntouttavassa. Kaikki asuu helsingissä, kuka nyt jossain vaikka porissa asuisikaan, hyi!
Tiedätkös, että muualla Suomessa on erittäin vaikea saada ystäväpiiriä, työpaikkaa tai mitään sosiaalista verkostoa kun ei ole paikkakuntalainen tai kenenkään sukua siellä. Tai jos ei ole edes sitä työpaikkaa mitä asunnottomalla tuksin olisi. Mä ymmärrän täysin, että helsinkiläisen asunnottoman on helpompi pärjätä paikkakunnalla jonka kuviot se jo tuntee. Tietää tosiaan mihin voi päästä lämpimään ja mistä voi saada ruokaa. Yksikseen työttömänä jossakin huitsin nevadassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tarttua päihteisiin.
Kuule tiedän. Itse en muuttanut helsingistä muualle, vaan kahden pienen kunnan välillä. Oli pakko tehdä se päätös, koska olin vanhassa kunnassa sössinyt asiani niin pahasti. Minun oli otettava itseäni niskasta kiinni ja ainoa mahdollisuus oli muutto toiselle puolelle suomea. Ei se helppoa ollut ja minun piti itse tehdä todella paljon asioita. Sossu alunperin ei meinannut ottaa minua asiakkaaksi, mutta sen sain selvitettyä luottamusmiehen avulla. Ja onneksi sain selvitettyä, koska sossu ymmärsi lopulta, että olen halukas yhteistyöhön saadakseni elämäni kuntoon. Vanhassa kunnassa siihen ei ollut mahdollisuuksia.
Jokaisen pitää itse ottaa asiat omiin käsiinsä ja TEHDÄ asioille jotain. Jos helsingistä ei tipu asuntoa taivaalta, niin pitää ottaa selvää, että missä olisi mahdollisuus parempaan elämään. Minulta ei sääliä tipu niitä kohtaan, jotka parkuvat kun yhteiskunta ei auta. Kyllä auttaa, kun pyydät oikealla tavalla ja olet sen verran nöyrä ymmärtääksesi elämän realiteetit. Ei korkin sulkeminen ollut minullekkaan helppoa, mutta vaakakupissani tasainen elämä painoi enemmän, kuin kurja elämä pakkasessa.
Yhteyden kulkee ja puhelinkin on keksitty. Ei tarvitse jäädä tyhjän päälle sukulaisten suhteen. Eikä minulla ole enää ikävä vanhoja dokukavereita, jotka haluavat jokaisen vajoavan heidän tasolleen, sen sijaan että oltaisiin iloisia toisen uudesta mahdollisuudesta.
Sossuhan sun asiat on lopulta hoitanut, et sinä itse. Siinä sun asioiden ottaminen omiin käsiinsä ja itsestä niskasta kiinni ottaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koditon kaupunkiin tottunut joutusi jonnekin maaseudun keskukseen yksiöön, niin mitä hän siellä tekisi. Eihän hän sopeutuisi ollenkaan. Olisi tottunut notkumaan kaupungin vilinässä. Hulluksi tulisi aika äkkiä ja joutuisi pakkohoitoon. Kalliiksi sekin tulisi.
Maalla asuvilla on yleensä auto, jolla sieltä pääsee pois. Heillä on yleensä suku ja läheiset siellä ja tottumus asua siellä..
Kaikki me joudutaan sopeutumaan mitä kummallisimpiin asioihin. Ja voisi ajatella jopa että ne tottumukset on se asia, mikä eniten hallaa aiheuttaakin.
Jaa, ja mihinkäs sinä olet joutunut sopeutumaan pakon edestä?
Olinko puheenaihe? Etkö keksi parempia argumentteja? Harmi, että et oikein pärjää.
Miksi sitten vetoat argumentilla itseesi? "kaikki me joudumme sopeutumaan..." En muuten välitä tematisoida sinua, mutta kun väitit joutuneesi sopeutumaan johonkin, niin avaa toki...
Voithan toki todistella sen puolesta, että kaikki eivät joudu sopeutumaan mihinkään. Se olisi ollut paljon loogisempaa ja hedelmällisempää kuin se tieto, mihin joku yksittäinen, anonyymi av-palstalainen on joutunut mukautumaan.
Ei. Jos joku väittää minulle, että joukon ihmisiä pitää sopeutua siksi, kun kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan niin moniin asioihin, haluan nimenomaan tietää, mihin hän on itse joutunut sopeutumaan. Mutta todennäköistä on, että se hänen sopeutumisensa on ollut varsin vähäistä, koska hänelle tuli kiire vaihtaa puheenaihetta. Seuraava kysymys onkin, millä rahkeilla hän vaatimalla vaatii muita sopeutumaan, jos mitään evidenssiä ei löydy hänen omalle sopeutumiselleen? Eli hänen logiikkansa ja perustelunsa ovat puuta heinää. Tyhjien kattiloiden kolinaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko ap mistä saa varmasti asunnon kun sinne menee?
En ole ap, mutta esim. Varkaus, Kemi, Pieksämäki on täynnä halpoja kämppiä. Katso vaikka torista, oikotieltä jne. Tietysti asunnoton etsii itse asuntonsa ottamalla yhteyttä vuokranantajaan, eikä niin, että kaupungit tekee jotain pakkosiirtoja... Ihan varmasti vuokranantaja vuokraa asuntonsa ennemmin työttömälle, kuin pitää sitä tyhjillään. Ei varmaan ole pakko sanoa olevansa asunnoton jo vuodesta x. Sossu taatusti Helsingissä maksaa takuuvuokran ja avustaa muutossa. Turhaa uhriutumista nämä jutut.
Siis mitä nyt selität? Millä rahalla se asunnoton Helsingistä lähtee? Ja minne? Suomessa ei oikein palmujen alla nukuta... Onko siellä Kaken pesulaa? Kalkkersia? Asuntoloita? Yömajoja? Tuttuja, jolta pummia? Koittakaa nyt hetki asettua ihan asunnottoman asemaan. Jos vaikka laittaa sormen kartalle silmät kiinni ja päätyy jonnekin Enontekiöön, niin millaiset palvelut siellä on asunnottomille? Millaiset sosiaalitoimet? Onko siellä tukitoimia? Katkoja?
Entäs, jos asunnottomalla on lapsia. Millä rahalla hän matkustaa heitä katsomaan?
Vierailija kirjoitti:
Kohta alkaa kauhea itku siitä, kuinka kaikki ystävät ja sukulaiset on pääkaupunkiseudulla, nyyh...
No voi. Muuta perässä.
HEL-NYC kirjoitti:
Siis mitä nyt selität? Millä rahalla se asunnoton Helsingistä lähtee? Ja minne? Suomessa ei oikein palmujen alla nukuta... Onko siellä Kaken pesulaa? Kalkkersia? Asuntoloita? Yömajoja? Tuttuja, jolta pummia? Koittakaa nyt hetki asettua ihan asunnottoman asemaan. Jos vaikka laittaa sormen kartalle silmät kiinni ja päätyy jonnekin Enontekiöön, niin millaiset palvelut siellä on asunnottomille? Millaiset sosiaalitoimet? Onko siellä tukitoimia? Katkoja?
Entäs, jos asunnottomalla on lapsia. Millä rahalla hän matkustaa heitä katsomaan?
Jos sulla on lapsia siellä miksi he eivät ota vanhempaansa asumaan kotiinsa?
Oletko huono vanhempi vai kasvattanut paskoja lapsia?
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Siis mitä nyt selität? Millä rahalla se asunnoton Helsingistä lähtee? Ja minne? Suomessa ei oikein palmujen alla nukuta... Onko siellä Kaken pesulaa? Kalkkersia? Asuntoloita? Yömajoja? Tuttuja, jolta pummia? Koittakaa nyt hetki asettua ihan asunnottoman asemaan. Jos vaikka laittaa sormen kartalle silmät kiinni ja päätyy jonnekin Enontekiöön, niin millaiset palvelut siellä on asunnottomille? Millaiset sosiaalitoimet? Onko siellä tukitoimia? Katkoja?
Entäs, jos asunnottomalla on lapsia. Millä rahalla hän matkustaa heitä katsomaan?
Jos sulla on lapsia siellä miksi he eivät ota vanhempaansa asumaan kotiinsa?
Oletko huono vanhempi vai kasvattanut paskoja lapsia?
Minä en ole asunnoton. Minun lapseni asuvat kotonaan minun ja mieheni kanssa. En katso olevani huono vanhempi ja lapseni tasan tarkkaan eivät ole paskoja lapsia. Teen hyväntekeväisyystyötä USAssa ja olen etsinyt vastaavia paikkoja auttaa Helsingissä.
Mutta olet erinomainen esimerkki ihmisestä, jonka mielestä asioista ei voi tietää tai tuntea empatiaa, jos ei itse ole samassa tilanteessa.
Ei helsinkiläinen pääse Keuruun sosiaalitoimen asiakkaaksi vain ylittämällä kuntarajan. Kunnasta toiseen ei voi muuttaa asunnotta.
Kannattaa hankkia asioista tietoa, niin ei tarvitse tällaisia ihmetellä.