Lapsuutesi herkkuja, jotka nykyään ällöttävät?

Voita/voimariinia purkista suoraan lusikalla suuhun. Hyi helkkari.

Sulatettiin voita, joukkoon kaurahiutaleita sekä sokeria. Voi ällö sitä tahnaa ;)

Lauantaimakkara, oli parasta ikinä. Ostin jokunen vuosi sitten, oli muuttunut joko resepti tai sitten makuaisti, koska ei tullut samanlaista autuasta onnentunnetta kuin lapsena sitä syödessä.

Paksu kaakao, eli maito jonka pohjalle jäänyttä kaakaojauhemössöä sai lusikoida suoraan suuhun. Oli niin hyvää että... Tätäkin koklasin pahimpaan makeanhimooni pari vuotta sitten tehdessäni muksuille kaakaota. Oliko lapsena sitten makeanaisti jotenkin kehittymätön vai tungetaanko nykykaakaoon enemmän sokeria kuin aiemmin, mutta mössö oli niin makeaa ja suorastaan kuvottavan ällöttävää, että en ole pystynyt juomaan edes normikaakaota sen kokeilun jälkeen.

Kvilla -yskänlääke. Salmiakkista ja aivan ihanaa, käytiin salaa lääkekaapilla ryyppäämässä ;) En tiedä saako tätä enää apteekista, mutta vaikea kuvitella että sitä enää pelkästään nautinnon perässä tissuttelisi ;)

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ollut 80-luvulla kotona ikinä karkkia, mutta lapsena oli usein makeannälkä. Tein välillä koulun jälkeen mikrossa herkkua, jossa oli voita, kaakaojauhoa, sokeria ja jauhoja. Määriä en enää muista. Seosta lämmitettiin mikrossa kupissa niin kauan, että sokeri ja voi sulivat ja siitä tuli sekoittamalla paksua tahnaa. Sen jälkeen tahna levitettiin ohueksi kerrokseksi lautaselle, jossa se jähmettyi ja sitä pystyi leikkaamaan veitsellä. Itse en tosin ikinä malttanut odottaa niin kauaa, vaan söin seoksen kuumana pikkulusikalla.

Äkkimakea sokeripommi oli silloin parasta herkkua, mutta nyt koko ajatus tuosta karkkikorvikkeesta etoo. Tuli varmaan syötyä sitä 10-15-vuotiaana muutama kilo liikaa. Onneksi harrastin tuolloin urheilua ahkerasti, kalorimäärät olivat epäilemättä huikeita. :-) 

Ei kun nyt muistin, että tähänhän tuli sokerin lisäksi vielä siirappia, jolloin makeus saatiin maksimoitua ja rakenne oli tumman toffeen kaltainen. Järkyttävää ajatella, että söin tätä yhdessä vaiheessa melkein joka päivä. Onneksi pahin makeanhimo jäi sinne teini-ikään, huhhuh.

Tummaa kaakaojauhetta ja sokeria pieneen määrään maitoa ja seos täytteeksi Marie-kekseihin.

Pakastimesta korvapuusteja, joita nakersin jäisinä (mikrokin olisi ollut) tai dippasin kuumaan kaakaoon. Jälkimmäinen versio voisi maistua nykyäänkin.

Cream crackersja mansikkahillon kanssa.

Suklaapuuro, veriletut ja se lasipurkissa oleva silli

Selasin koko ketjun eikä kukaan maininnut niitä leivän päälle levitettäviä suklaatahnoja. Makeanhimossa söin suoraan purkista huimia määriä. Ei uppoaisi enää, hyhhyh.

Nyt riskeeraan kyllä että lähisukulaiset/ystävät tunnistaa jos lukee täällä... En voi nimittäin uskoa, että kellään olisi yhtä ällöä herkkua kuin minulla: jäiset kalapuikot suoraan pakastimesta. Nakertelin niistä ensin sen "päällisen" pois ja sitten rouskutin sen itse kalan. Muutenkin koko pakastimen sisältö oli vaarassa, söin nimittäin marjat, pullat ja jopa pakastevihannekset sieltä mukavan jäisenä, ollessani jo sellaisessa iässä, että ruokien lämmitys/sulatus olisi tosiaankin halutessani onnistunut. Näin jälkikäteen omituisen makuni lisäksi mietityttää äidin kärsivällisyys, jos omat lapseni keksisivät tehdä jotain yhtä älytöntä niin en ehkä jaksaisi ymmärtää ;).

Näkkileivän päälle voita ja aromisuolaa, nam. Itsetehty viili, mummolassa. Ukonilmalla juoksettui eikä onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Raaka jauhelihataikkna oli herkkua ja maksa kaikessa muodossa. Maksan hajuakaan en voi enää sietää.

Ällöin oli kun muurahaispesään pantiin tikku ja sitten nuoltiin tikusta makeaa nestettä.

Sunnuntaisi kaikki kaakao-mössöt ja itsetehdyt karkit. Teki aina makeaa mieli, en ymmärrä miksi ei voitu ostaa kunnon herkkuja. Äiti kyllä leipoi, mutta en tykkää kakuista ja pullista.

Eikös muurahaispesästä saa sellaista kirpsakan hapanta nestettä, eikä makeaa? Ite kans tein noin.

Mun herkkua oli pienenä herkkusienet ja raejuusto suoraan purkeista.. Nyt 15 vuoden jälkeen ne on alkanut pikkuhiljaa taas tulemaan ruokavalioon, mut välillä vieläki etoo.

vanilijajäätelö ,johon kaadettu jaffaa! nyt aikuisena otin kerran jaffahörpyn vanijajätskin päälle ja olin oksentaa..

raaka jauheliha, raaka peruna ja siirappi suoraan pullosta !  joo, olin outo lapsi :D

Kaakao. En tiedä miksi, mutta aikuistuttuani en vaan voi juoda kaakaota. Se koostumus eli "sula" suklaa on ällöttävää. Jos mahdollista, kuuma kaakao on kylmääkin pahempaa ja lämmin kaakao jostain syystä niin pahaa, että tulee oksennusrefleksi. Lapsena ja nuorena kaakaota päivittäin.

Raaka pullataikina. Mummu aina kielsi syömästä isoja määriä, ettei maha turpoa. Muutama kuukausi sitten leivoin ensimmäisen kerran aikuisiällä pullaa, eikä ollut raaka taikina todellakaan mitään herkkua :D

Toinen on limppari. Ei se nykyään varsinaisesti ällötä, mutta lapsena se oli harvinaista herkkua, kun äiti suostui ostamaan sitä vai todella harvoin, oli kuulemma niin epäterveellistä. Olin niin kateellinen kavereille, joilla saattoi olla aina puolentoista litran kokispullo jääkaapissa. Nykyään olen kyllä todella kiitollinen äidille, etten ikinä oppinut limpparia janojuomana juomaan.

Mehut, nugetit, pakastepitsa... hyi hitto mitä roskaa ja sitte saatoni syödä sokeria paljaaltaan???? 

Jäinen sianliha. Äiti teki ruokaa ja volemmat vuorotellen söi paloja.

En tajua miten pystyimme syömään sitä.

Sen oli pakko maistua hyvältä suussa.

Vieläkin muistan sen jää hileisen raa'an sian lihan maun.

Jäätelö. Sitä söin lapsena mielelläni, mutta en enää, sillä muutettuani parikymppisenä omaan asuntoon minulla oli jonkinlainen kumma ahmimishäiriö, mikä jäätelöön tulee. Ostin Lidlistä aina samanlaisen, 2 litran muovipurkillisen jonkinlaista silloin todella hyvältä maistunutta vaniljajäätelöä ja koska pakastinta ei ollut, niin söin sitä aina illan aikana mahdollisimman paljon ennen kuin se suli niin löysäksi, että en enää viitsinyt ja jaksanut syödä sitä. Sitten oksensin joka kerta sitä osittain sulaneena ulos, koska söin sitä liikaa ja sen jälkeen oli fyysisesti paha olla. Muutamia kertoja tein näin, kunnes aloin inhoamaan jäätelöä, varsinkin vaniljajäätelöä koska alitajuntaan on jäänyt se osittain sulanut jäätelöoksennus, joka maistui osittain siltä jäätelöltä ja osittain jo sulaneena pahalta oksennukselta. Sen jälkeen en pystynyt syömään moneen vuoteen jäätelöä lainkaan ja nytkin syön sitä vain ihan pienen määrän enkä koskaan vaniljan makuisena.

Suklaapuuro

Turun sinappia hapankorpun päällä. Hyi hitto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raaka jauhelihataikkna oli herkkua ja maksa kaikessa muodossa. Maksan hajuakaan en voi enää sietää.

Ällöin oli kun muurahaispesään pantiin tikku ja sitten nuoltiin tikusta makeaa nestettä.

Sunnuntaisi kaikki kaakao-mössöt ja itsetehdyt karkit. Teki aina makeaa mieli, en ymmärrä miksi ei voitu ostaa kunnon herkkuja. Äiti kyllä leipoi, mutta en tykkää kakuista ja pullista.

Eikös muurahaispesästä saa sellaista kirpsakan hapanta nestettä, eikä makeaa? Ite kans tein noin.

Se on kirpsakan hapanta muurahaisten pissaa..