Kotona syödessäsi voileivän päältä putoaa kurkkuviipale lattialle. Mitä teet?

Heitän roskiin ja leikkaan uuden viipaleen, jos leipää ei voi syödä ilman sitä loppuun.

Räpäytän silmiäni ja huomaan sen kadonneen koiran suihin.

En kyllä söisi mitään lattialle tippunutta, jos ei sitä kuorita tai keitetä.

Esim. perunan voisi lattiavisiitin jälkeen kyllä syödä tai omenan.

Tai kyllä mä oikeasti söisin jonkun 50e maksaneen naudanpaistinkin, jos se sekunnin oli lattialla. 

Annan pupulle

(ei ole koiraa...), joten nostan sen ja syön, jos nyt ei ole kovin pölyinen. Likaiset lattiat ei kuulu tyyliini. Yleensäkin, kun teen ruokaa, niin nakinpalatkin päätyy kastikkeeseen lattialta tai ranskalaisten seuraksi pellille, ei se ole niin justiinsa. Ei ole kyse säästeliäisyydestä, vaan siitä ettei ole tarvetta heittää hyvää ruokaa roskiin turhanpäiten. Tietty sellaisilla, joilla on lattiat kovastikin paskaset eivät voi tätä tehdä, mutta onneksi meillä on aina puhtaat.

(p.s. ollaan hyvin harvoin kipeänä, ehkä joka kolmas vuosi pikku nuha iskee talvella, jos sitäkään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön. Meillä ei ole mitenkään erityisen desinfioidut lattiat, mutta syön silti lattioille pudonneita asioita. Annan myös lapsen tehdä samoin kotona.

(Kipeinä ollaan kerran parissa vuodessa, myös se lapsi. Väitän että tällä on osuutta asiaan.)

Onhan sillä osuutta. Kyllähän siitä kipeäksi tulee, jos lattialta syö, kuten olet itsekin huomannut.

En siis ole sairaana kuin kerran parissa vuodessa, enkä usko flunssan tulevan lattialla käyneestä kurkusta. Mitä et ymmärtänyt?

Annan olla, ja joskus päivien päästä nostan sen ehkä ylös koska en siedä enää sitä hajua. 

Vien kanille.

Alan hahmottelemaan sen ympärille monimutkaista tilataideteosta ja lähetän välittömästi kutsut näyttelyn avajaisiin. Ihan oikeasti ihmiset, en minähän koirataloudessa tai vast.lattialta söisi, mutta ainakin meillä höyrytetään lattiat säännöllisesti. Oma työpaikkani vaatii ehdotonta steriiliyttä työn luonteesta johtuen, mutta kotona on eri asia. Järjen käyttö on tietysti sallittua, wc-rätillä ei pyyhitä olohuoneen pöytää jne. Mutta jos KAIKKI lattialle tippunut heitetään roskiin ja antibioottikuuri haetan kolmen pvän kurkkukivun jälkeen, niin mitä luulette miten käy? Ei tarvitse enää luulla, vaan niin on jo käynytkin, olemme ongelmissa superbakteerien kanssa.

Heitän roskiin. Eläimiä taloudessa, niin lattiat ei oo koskaan varmasti niin puhtaat, että ruokaa niiltä viittis syödä.

Onko teillä lattialta syöjillä myös sama pesurätti pöydille ja lattioille?

Huikkaan paikalle meidän robotti-imurin (mallia kultainennoutaja). Tai ei sitä tarvitse yleensä edes kutsua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön. Meillä ei ole mitenkään erityisen desinfioidut lattiat, mutta syön silti lattioille pudonneita asioita. Annan myös lapsen tehdä samoin kotona.

(Kipeinä ollaan kerran parissa vuodessa, myös se lapsi. Väitän että tällä on osuutta asiaan.)

Onhan sillä osuutta. Kyllähän siitä kipeäksi tulee, jos lattialta syö, kuten olet itsekin huomannut.

En siis ole sairaana kuin kerran parissa vuodessa, enkä usko flunssan tulevan lattialla käyneestä kurkusta. Mitä et ymmärtänyt?

Sillä, mitä sinä uskot tai et usko, ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa.

Jätän sen lattialle, kyllä sen joku siitä syö. Koira tai kani, kumpi ekana ehtii.

Nopeampi koira nappaa, tasapuolisuuden nimisissä heitän toisellekkin koiralle jotain.. Jäisi muuten huono omatunto.

Seuraan ehtiikö kissa vai koira ensin apajille.

Koira syö todennäköisesti samantien. Problem solved.

Haen green cardia ja muutan jenkkeihin, liityn Hilary Clintonin tukijoukkoihin.

Soitan 112 ja vaadin palokunnan poistamaan kurkkuviipaleen sekä ensihoitoyksikön tarkistamaan että olen kunnossa

Kurkku ei ole niin uskomattoman herkullinen makuelämys, että söisin sen lattian kautta. Jos jotain parempaa tippuisi lattialle, niin voisin syödäkin.

No en ainakaan kirjota siitä keskustelupalstalle...