Kuinka moni lapsenlapsi on saanut perintöä isovanhemman kuollessa?

Minä itse aion tehdä noin. Perittävää isältäni jää ja kun hänen aikansa tulee, perii lapseni hänet. Verotuksellisista syistä näin.

Ukin kuollessa äitini luopui perintöoikeudestaan meidän lasten hyväksi.

Niin kai sitä perintöä voi lapsenlapsikin saada isovanhemmilta ilman testamenttia, jos esimerkiksi oma äiti on kuollut, vaikka tällä olisikin pari sisarusta. Vai meneekö se niille sisarille vaan jaettavaksi? 

Meidän lapset peri isoisänsä (miehen isä). Anopille jäi käyttö ja hallintaoikeus. Perunkirjoituksessa kirjattiin ylös, että mies ei vaadi lakiosaansa.

Mieheni isä luopui perinnöstä isänsä kuoltua (äitinsä kuollut jo aikaisemmin). Mieheni siskoineen peri noin 40 000€ kukin, ja lisäksi paljon irtaimistoa. Oma äitini joi lähes koko omaisuuden, mitä isoäidiltäni peri. En saanut mitään, paitsi pidin lottapuvun ja sota-ajan valokuvat itselläni, olin saanut ne kauan ennen isoäidin kuolemaa. Niitäkin minulta yritettiin saada takaisin :( 

En tule perimään itse yhtään mitään, äitini on varaton, eikä isäkään rahassa ryve. Pakko myöntää, että olen tällaisesta helposta rahasta tosi kateellinen muille. Sain paskat vanhemmat, enkä saa edes rahallista korvausta lähestulkoon menetetystä mielenterveydestä. Toisaalta taas, moni "perijä" menettää siinä rakkaan ihmisen, eikä se omaisuus lämmitä ainakaan ihan heti mieltä. Toivoisin, että ihmiset osaisivat olla kiitollisia. On meitä, jotka maksaa sitten kun vanhemmat kuolee. 

Minun äiti kieltäytyi perinnöstä kun isovanhemmat kuolivat. Minä perin hänen sijasta vanhempansa. Perintö hyppäsi yhden sukupolven yli. Kyse oli niin pienestä summasta ettei siitä mennyt perintöveroa kun jakajia oli minun lisäksi äidin sisarukset.

Se mikä minut yllätti oli äidin sisarusten suhtautuminen asiaan. Osa oli ihan järkyttyneitä että äiti antoi perinnön lapselleen, osa suhtautui positiivisesti.

Otetaan esimerkkitikanne,jossa 5 aikuisen lapsen isä on kuollut. Leski järjestää kuolinpesästä pian käyttöön jonkin ajoneuvon lapsenlapselle.

Myöhempi perunkirjoituskin pidetään,tämän saman kapsenlapsen paikalla ollen,vaikka virallisen kutsun on saanut hänen vanhempansa eli laillinen perillinen. Mitään testamenttia ei ole olemassa.

Kuolinpesä pysyy jakamattomana,mutta osa oikeista perillisistä ei tiedä mitä on tehty.

Että näinkin voi olla.

Tässä on loukattu useamman kp osakkaan oikeutta,päättää yhdessä mitä millekin tehdään.

Joskin suullisesti "sopiminen" kun ei ole testamentti. Eli semmoisilla sanomisilla ei ole juridista pätevyyttä, ja se joka laillisesti perii, omistaa perimänsä omaisuuden, ja päättää sen käytöstä ihan itse, ei siinä seuraavalla polvella ole sanan sijaa elleivät ole tämän perineen edunvalvojia. Siinäkin tapauksessa tekevät dvv: lle vuositilin päämiehensä asioiden hoidosta.

Toinen isoäitee heitti lusikan nurkkaan "sopivasti" rakennusprojektin alkaessa. En kyllä odottanut mitään itselleni, mutta mukavasti se 15 k€ kattoi viimeistelyä (parketit, kattopaneelit, listat, maalit yms) tästä huushollista.

Meikä, vanhenpi siitä välistä oli jo kuollut.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä sukupolven yli siirtoa. En kertakaikkiaan.

Vanhemmat ja lapset ovat eri asia kuin isovanhemmat ja lapsenlapset. Tuo siirto nimenomaan tuntuu laskelmoivalta. En siirtäisi omien lasteni lapsille yli lasteni mitään isompaa; se on sitten taas lasteni oma asia, mitä lapsilleen jättävät.

Tuntuu vain väärältä.

Minä luovuin isäni perinnöstä, se meni kahdelle lapselleni. Kumpikin sai käteen n. 60 000. Molemmat ostivat ensiasunnokseen omakotitalot, tuolla rahalla pääsi kiinni ja loput lainaa. Olin jo aikaisemmin ottanut äitini perinnön vastaan ja harmittelin etten silloin älynnyt siitä luopua kun äiti kuoli yllättäen.

Itsellänikin on vielä asuntolaina mutta on myös omaisuutta ja pärjään ihan mukavasti. En tarvitse mitään enempää.

Lapsenlapset on aina saaneet tavaroista jonkun muiston valita.

Mä en saanut rahaa, olin 5 kun mummoni kuoli. Muut on kuolleet jo ennen syntymääni.

Omalle 5-vuotiaalle lapselleni olin säästänyt jo 3 vuotta ja äitini perinnöstä laitoin kahdesti verottoman osuuden täyteen. Isompana lapseni ja serkkunsa saivat valita mieleisiään mummon korurasiasta.

Isäni kaupunkiyksiön lunastin itselleni. Joko lapselle opiskelukämpäksi vuokralle/kuluja vastaan tai myyn hänelle edullisesti tai voi käyttää lainan panttina ostaessaan omaa. Riippuu paljon siitäkin mitä lapsi itse haluaa, eikä asunto pakota valitsemaan juuri sen kaupungin yliopistoa. Nyt se on vuokrattuna ulkopuoliselle ja vuokralla lyhennän lainaa.

Vierailija kirjoitti:

Otetaan esimerkkitikanne,jossa 5 aikuisen lapsen isä on kuollut. Leski järjestää kuolinpesästä pian käyttöön jonkin ajoneuvon lapsenlapselle.

Myöhempi perunkirjoituskin pidetään,tämän saman kapsenlapsen paikalla ollen,vaikka virallisen kutsun on saanut hänen vanhempansa eli laillinen perillinen. Mitään testamenttia ei ole olemassa.

Kuolinpesä pysyy jakamattomana,mutta osa oikeista perillisistä ei tiedä mitä on tehty.

Että näinkin voi olla.

Tässä on loukattu useamman kp osakkaan oikeutta,päättää yhdessä mitä millekin tehdään.

Leskellä on varmaan hallintaoikeus ja auto on irtainta. Eli ei mitään väärää tuossa.

Ei kuulu lapsenlapsille mitenkään. Miniä käyttänyt anoppiaan ilmaisena hoitoapuna vuosikaudet ja käyttäneet muidenkin perillisten nökkiä ilmaiseksi vuosikymmenet eli zero! Hävyttömät.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku alapeukuttaa tuota, että omaisuus estää toimeentulotuen saamisen. Tottahan se on.

Omaisuus pakotetaan käyttämään ensin.

Siksi että normaalit nuoret opiskelevat tai ovat töissä eivätkä ensijaisesti mitään toimeentulotuella makaavia.

Lesket usein alkaa suosimaan mahdollisia tai yhtä ladtenladta, kun ukko n mennyt. Sitten lailliset perilliset ihmettelevät kassan alta jakoa ja lapsenlapset kuvittelevat olevansa niitä perillisiä. Nähty kyllä autojen antamisia, mitkä ei heille kuuluvia jne.

Nykynuoret on niin laiskoja!

Ja ahneita. Eivät kunnioita edellisiä sukupolvia, kuin rahan toivossa. Yhteyksiä ei pidetä ja naama kurtulla tai iphonessa

En tiedä, löytyykö asiasta tilastoja. Mutta ei tuo mitenkään erikoista ole, että lapsenlapsille testamantataan tai lahjoitetaan.

Meillä vanhempani tekeivät testamentin jolla koko perintö menee lapsenlapsille. Tämä oli minun ehdotukseni, ihan jo sillä että meillä kahdella rintaperillisellä ikää jo yli 40 v ja ollaan ehditty maksamaan omat asuntomme ja koin että lapsenlapset hyötyisivät perinnöstä enemmän kun ovat varmaankin vasta aloittelemassa itsenäistä elämäänsä / perhe-elämää sitten kun perintö realisoituu, me emme sitä veljeni kanssa tarvitse.

Kaikki osapuolet kannattivat joten testamentti tehtiin n 5 vuotta sitten. Isäni kuoli viime vuoden lopulla ja hieman lisähankaluutta tuli perukirjan kanssa siitä, että kaikki perilliset oli alaikäisiä mutta siittä selvittiin kun veljeni kanssa virallisella paperilla luovuimme lakiosastamme ja samalla meistä tuli estettömiä edustamaan lapsiamme perinnön suhteen. Mitään perintöä ei tosin tässä kohtaa vielä jaettu koska äitini pitää pesän sellaisenaan ja koko hoito jaetaan vasta sitten kun äitini kuolee. Minusta tuo hyvä systeemi, alaikäiset saa vielä perintöveroista huomattavaa huojennusta (muistaakseni raja jopa 60 000 eur) että suosittelen kyllä tuota lastenlapsille jättämistä. Kun aikanaan perintöä tulee niin se on ehkä n 20 000 eur per lapsenlapsi eli iso raha nuorelle aikuiselle.