Perheet, joissa 3 lasta. Millaisia matkoja teette ja millä kokoonpanolla?
Kallista lystiä tuntuu olevan. Mietin pitäisikö nyt yrittää reissata mahd paljon kun nuorin alle 2 vee.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
. Silloin yleensä otetaan hyvä huoneistohotelli, syödään ulkona ja käydään museoissa ja huvituksissa. Miehen kanssa jos kahdestaan käydään ulkomailla lapset on mummolassa ja me varataan romanttinen ja ylellinen hotelli.
Tähän loppuu minun selittäminen tässä ketjussa. Jotkut ymmärtää minun syyni ja jotkut eivät. Näin asiat on nyt järjestetty meidän perheessä.
Sillälailla. Kostetaan pojalle ja pojan kautta oma vitutus exää kohtaan.
Exä ja nykyinrn yhtä tyhmiä ja kylmäsydämisiä, äijällä käynyt varsinainen säkä!
kaksi akkaa joilla sydämen paikalla laskukone.
Käy sääliksi sitä 12-vuotiasta. Kuinka monta kertaa joutunut nielemään mielipahansa.
Tehdään euroopan reissuja. 5 tähden hotelleissa, joko kahdella huoneella tai isolla huoneistolla. Vuokrataan aina auto llman ajaksi. N. 2000e maksanut aina autoineen, edelliskerralla 1800e autolla ja viimeksi reilu 2000 e autolla. Jos mennään laivalle niin vanhimmalle oma hytti (yleensä kaveri mukana) ja muille sviitti tai huone jossa parisänky+sohva kahdelle. Maksaa yleensä 100-300e. 30e maksaa sviitti omalla parvekkeella, aamiaisilla yms. Ei siis kalliimpi kuin normihotelliyö suomessa. Katsoo vähän milloin matkustaa niin ei ole kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen esikoinen 12v asuu äitinsä luona ja meidän omat kaksi kotona 9v ja 7v. Pyrimme reissaamaan oman perheen kanssa ja miehen poika sitten reissaa mitä reissaa äitinsä kanssa. Minä en suostu maksamaan miehen esikoisen matkoja ja pojan äiti ei suostu myöskään osaa maksamaan jos meidän kanssa haluaisi lähteä vaikka varaa olisi. Mies tienaa vähemmän kuin minä ja varaa on hänen osaltaan viedä vain meidän kaksi lomalle koska minä maksan isomman osan heidän kuluistaan.
Joskus on menty kaikkien kolmen kanssa kotimaassa esim lintsille tai kylpylään mutta nykysin suunnataan ulkomaille. Yleensä mennään omatoimisesti matkalle koska inhotaan aikatauluja jne. Tasapainoisesti pyritään mahduttamaan kulttuuria ja hauskanpitoa matkoille. Yleensä kahdesti vuodessa mennään matkalle lasten kanssa ja kolmannen kerran miehen kanssa kaksin. Toinen on rantaloma ja toinen kaupunki.
Lapsien kanssa ollaan käyty esim disneyworldissa ja useammassa isossa vesipuistossa ja isoissa eläintarhoissa. Miehen kanssa sitten ollaan kahdestaan käyty esim Saksassa joulumarkkinoilla ja seychelleillä romanttisella rantalomalla.
Aha. Miehen kanssa yhdessä tehdyt lapset on omat ja arvokkaammat, niiden kanssa mennään ulkomaille ja Disneyworldiin. Miehen entisen liitot lapsi reissatkoon missä tykkää, pääsihän se lintsille kerran meidän kanssa. Vittu mitä kuspäätouhua, ryhmässä perheenä matkatessa saa alennuksiakin! Itse ottaisin kaikki lapset ilman muuta mukaan koska ovat sisaruksia toisilleen, enkä hylkisi yhtä pois porukasta!!!
En ole tuo äitipuoli, mutta kuvittele tilanne jossa kaksi sinun lastasi ja miehesi lapsi on jossain vaaratilanteessa ja ehdit vain pelastaa kaksi. Pelastatko omat lapsesi ja jätät miehesi lapsen kuolemaan vai annatko kaikkien kuolla koska et pysty pelastamaan kaikkia? Lyön vaikka vetoa että pelastaisit omasi. Vaikka tilanne ei ole sama, niin kun kärjistää näkee asiat niinkuin ne oikeasti on.
Itse ymmärrän tuota äitipuolta vaikka eri tavalla toiminkin. Minä ja mies otetan kaikki lapset aina mukaan lomille. Me ei kyllä koskaan mihinkään kalliiseen paikkaan mennä. Itse rakentaa matkan, käyttää alennuksia ja halpa huoneistohotelli ja sillä pääsee koko perhe.
Silloin kun meidän 3 lasta oli pieniä matkustimme joka vuosi kuukauden ympäri Eurooppaa autolla. Pienin oli turvakaukalossa etupenkillä ja minä (äiti) kahden kouluikäisen välissä takapenkillä. 2 yötä matkan varrella Saksassa ja Sveitsissä, 3 viikkoa Italiassa ja/tai Ranskassa 1-2 majapaikassa ja taas 2-3 yötä takaisin. Hienoja reissuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi miten pahalta voikaan tuntua vieraan pojan puolesta. Osuvasti sanottu, kun joku sanoi, että kertoo uuden puolison pienestä sydämestä. Moneen otteeseenhan tässä ketjussa on tullut ilmi, että rahan puutteesta ei ole kyse. Valtavan surullista.
Tämän ymmärtäisi, jos rahaa ei olisi ja pitäisi oikeasti penniä venyttää ja laskea kuinka monen lapsen matkaan on varaa. Mutta kirjoittaja korostaa että rahaa on! Periaatteessa vaan pitää laskea pennilleen kuka maksaa. Tämä on outoa jo sinänsä (meillä perheen rahat on yhteisiä). Ja todella väärin sitä esikoista kohtaan. En pystyisi olemaan niin ikävä äitipuoli
Meillä ei ole rahat yhteisiä johtuen omasta huonosta kokemuksesta exäni kanssa. Tämä mies maksatti minulla kaiken minkä voi. Nykyinen mies myös tätä järjestelyä ehdotti itse. Talo ja auto on minun nimissäni koska maksoin ne yksin pois ja erotessa avioehto takaa että pidän ne ja koko perintöni ja omat rahani. Mies myös sanoi että hänestä tuntuu pahalta jos minä maksan paljon enemmän varsinkin kun hän ei osallistunut talon jne ostoon. Joten meillä on keskustelujen jälkeen päädytty tähän järjestelyyn.
Mies maksaa pojan menoista sen minkä kykenee ilman että meidän yhteiset lapset tuntee olevansa vähempiarvoisia. Mies myös kohtelee kaikkia samalla tavalla ja rakastaa kaikkia yhtä paljon. Poika otettaisiin mukaan vaikka joka lomalle jos pojan äiti maksaisi edes sen osan lomasta. Voisin maksaa jonkun summan myös jos äitinsä maksaisi jotain mutta kun ei. En ala kuitenkaan koko lomaa maksamaan omasta pussistani varsinkaan kun tiedän miten tämä nainen käyttää saamansa elarit ja ne rahat mitä säästyy kun mies maksaa loputkin pojan tarpeet.
Me ei kerrota suoraan pojalle jos ollaan johonkin menossa. Soitetaan pojan äidille ja kysytään maksaako tämän ja tämän summan ja päästään pojan mukaan. Joskus mies vie pojan autolla kotiin jotta saavat viettää kahdenkeskeistä aikaa ja perillä kysyy pojan äidiltä asiaa, kun poika on mennyt sisälle. Ongelmaksi muodostuu se että poika kuulee matkoista äidiltään jos soitetaan ja kysytään ja alkaa räyhäämään isolla äänellä niin että poika kuulee mistä on kysymys vaikka ei lähellä olekaan. Joskus kuulee myös sukulaisiltaan.
Lisäksi aika selvää on että me käydään ulkomailla kun joka vuosi sinne kahdesti lasten kanssa mennään. Silloin yleensä otetaan hyvä huoneistohotelli, syödään ulkona ja käydään museoissa ja huvituksissa. Miehen kanssa jos kahdestaan käydään ulkomailla lapset on mummolassa ja me varataan romanttinen ja ylellinen hotelli.
Tähän loppuu minun selittäminen tässä ketjussa. Jotkut ymmärtää minun syyni ja jotkut eivät. Näin asiat on nyt järjestetty meidän perheessä.
Kammottava äitipuoli, äiti ja puoliso olet. Ei voi muuta sanoa
Tämän palstan tuntien.. Jos kuvio olisikin toisin päin: jos tässä olisikin miestään pienempipalkkaisempi nainen kyseessä, jolla olisi edellisestä suhteesta lapsi, luulen että vastaukset siihen pitäisikö nykyisen, hyväpalkkaisen puolison maksaa myös lapsen kallihko matka, olisi aivan erilaisia..
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan tuntien.. Jos kuvio olisikin toisin päin: jos tässä olisikin miestään pienempipalkkaisempi nainen kyseessä, jolla olisi edellisestä suhteesta lapsi, luulen että vastaukset siihen pitäisikö nykyisen, hyväpalkkaisen puolison maksaa myös lapsen kallihko matka, olisi aivan erilaisia..
En usko. Äitinä on helppo samaistua tähän tilanteeseen. En ikinä antaisi yhden lapseni olla huonommassa asemassa kuin muut. Niin puhun miehen kanssa en olisi koskaan. Enkä sellaisen, joka kohtelee minun lastani huonosti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan tuntien.. Jos kuvio olisikin toisin päin: jos tässä olisikin miestään pienempipalkkaisempi nainen kyseessä, jolla olisi edellisestä suhteesta lapsi, luulen että vastaukset siihen pitäisikö nykyisen, hyväpalkkaisen puolison maksaa myös lapsen kallihko matka, olisi aivan erilaisia..
En usko. Äitinä on helppo samaistua tähän tilanteeseen. En ikinä antaisi yhden lapseni olla huonommassa asemassa kuin muut. Niin puhun miehen kanssa en olisi koskaan. Enkä sellaisen, joka kohtelee minun lastani huonosti
Tuo yksi vain ei ole tuon äitipuolen lapsi. Lapsen oma äiti näyttää olevan se joka kohtelee lastaan huonosti.
Täällä taas kateelliset ja katkerat eksät länkyttää, kun pitäisi päästä jopa eksän uuden siipankin kukkarolle. Mikään ei riitä näköjään.
Ja kyllä, minäkään en maksa miehen lapsen matkoja, joten lapsi ei reissaa meidän mukana. Sitä paitsi en muutenkaan halua teinipoikaa notkumaan samaan pieneen huoneistoon kahden alakouluikäisen ja meidän kanssa. Oma lapsi menisi, puolivieras ei.
Otatte sen esikoisenkin teille asumaan, mies lähivanhempi, näin äiti maksaa elarit ja voitte käyttää ne matkusteluun osittain...
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen. :)
Minusta on hyvä idea matkustaa kun nuorin on alle 2v. On edullisempaa ja lapsi kulkee vielä rattaissa tai rinkassa yms.
Me tehtiin kuukauden reissu Pariisiin nuorimmaisen ollessa 1.5v. Vuokrattiin ihan keskustasta asunto. Majoitukseen meni 2000e. Mielestäni 500e/viikko on edullinen viidelta hengeltä kun oltiin ihan keskustassa. Edullisempiakin vaihtoehtoja olisi löytynyt mutta sitten olisi taas päivittäiseen kulkemiseen mennyt rahaa.
Valitaan yleensä kohde johon on edulliset lennot ja sitten eri sivustoilta etsitään edullinen majapaikka, hotelli tai asunto.
Esim. Riikassa sai 80e/yö todella hienon poreammeellisen asunnon. Silloin meitä oli matkassa 3 aikuista ja 2 lasta. Lennot maksoi n.250e koko porukalta.
Näin pienemmilläkin tuloilla pääsee reissuun.
Minä "lainaan" mieheni edellisen liiton lapsia matkoille mukaan. Mieheni ei juuri välitä matkustelusta ja lapset jo sen ikäisiä että mukava heidän kanssaan viettää aikaa. Ja tästä av:n tuntien alapeukkuja ropisee, kerran pyysin lasten äidin ja uuden miehensä mukaan Kreikkaan ja mukavaa oli koko porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan tuntien.. Jos kuvio olisikin toisin päin: jos tässä olisikin miestään pienempipalkkaisempi nainen kyseessä, jolla olisi edellisestä suhteesta lapsi, luulen että vastaukset siihen pitäisikö nykyisen, hyväpalkkaisen puolison maksaa myös lapsen kallihko matka, olisi aivan erilaisia..
En usko. Äitinä on helppo samaistua tähän tilanteeseen. En ikinä antaisi yhden lapseni olla huonommassa asemassa kuin muut. Niin puhun miehen kanssa en olisi koskaan. Enkä sellaisen, joka kohtelee minun lastani huonosti
Tuo yksi vain ei ole tuon äitipuolen lapsi. Lapsen oma äiti näyttää olevan se joka kohtelee lastaan huonosti.
Kuvitelmana minulla on lapsi aiemmasta suhteesta ja nykyisen kanssa kaksi lasta. Miehellä isompi palkka. En missään nimessä suostuisi siihen, ettei yhtä minun lastani olisi "varaa" ottaa mukaan matkalle.
Ei vaikka mieheni ei olisi yhden lapseni isä. En voisi olla sellaisen miehen kanssa, joka kohtelee minun lastani kuin vierasta.
Samaa toivon tietenkin myös äitipuolelta ja itse olisin hyvä äitipuoli
No muuten ottamatta kantaa aiheeseen, meillä on miehen kanssa erilliset pankkitilit enkä odota hänen maksavan edes minun kulujani, kalliita lomia ainakaan. Meillä yhteisen lapsen kulut maksetaan puoliksi. Jos puolisollani olisi lapsi edellisestä liitosta, olettaisin hänen maksavan lapsen kulut, enemmän ruokakuluista ym. Toki jos olisin sikarikas ja puoliso vähätuloinen, olisi pelkkää saivartelua olla maksamatta puolison lapsenkin kuluja.
Tässä taas yksi syy lisää pysyä kaukana yksinhuoltajista.. Oletushan on, että uusi puoliso makselee myös yh:n lapsen kulut.
Olen yh ja maksan yksin kaikkien kolmen lapsen kulut. Isä ei maksa elareita, saan Kelalta minimit. Nyt Kela perii niitä isältä, kun hänellä on tuloja ja mies pauhaa niistä nykyisen rouvansa kanssa, eikä osallistu mihinkään kuluihin. Heidän mielestään siis se 500 kuukaudessa kolmesta lapsesta on liikaa. Huoh, rouva on kuitenkin itse 3 lapsen isän valinnut. Me käydään pakettimatkoilla, kun haluan päästä helpolla. Tosin vain joka toinen vuosi, jotta rahat riittää. Joka toinen vuosi ollaan mummolassaja sukuloidaan.
Mä ymmärrän ettei viikonloppulasten matkoja maksella, mut pitäkää ees turpanne kiinni näistä matkoista. Niin mun tuttu tekee ja kaikki on tyytyväisiä. Isä on huonoissa varoissa, eikä kykene maksamaan kenenkään lapsensa matkoja.
Ajattelin jo, että tästä ketjusta olisi jotain hyötyäkin. Meillä juuri mietitään, riittävätkö henkiset ja aineelliset resurssit kolmanteen lapseen. Mutta tästä tulikin äitipuolen haukkumisketju. Kaksi pointtia:
A) Provotutka piippaa ja pahasti, niin leuhottaa tämä nainen perinnöillään ja palkoillaan ja lastensa tulevilla perinnöillä.
B) Jos nyt kyseessä on todellinen ihminen, niin syyttäisin kyllä pikkuisen myös miestä, joka lähtee uusioperhekuvioon tuollaisen sosiopaatin kanssa.