hoi ihmiset joilla hyvä historiantuntemus/yhteiskunnan ymmärrys - miksi me suomalaiset ollaan niin negatiivisia ja ilottomia?
haluaisin ymmärtää itseäni ja en haluaisi olla negatiivinen mutta automaattisesti näen ensimmäisenä nagtiiviset puolet ja esteet, en mahdollisuuksia
mikä meitä vaivaa, mikä minua vaivaa? voiko tästä muuttua muuksi?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
17: Ei sitä kaikkea voi numeroilla selittää, eikä sodasta palannutta ahdistunutta miestä varmaan täällä lohduttanut se, että onpas niillä muualla Euroopassa kurjempaa. Jokainen elää oman tuskansa.
Sodan jälkeen varsinkin vallitsi puhumattomuuden kulttuuri ja Suomessa on ollut helppo vetäytyä metsään suruineen. Ehkä kaupungeissa on helpompi päästä takaisin elämään, kun ihmiset tsemppaavat toisiaan ja löytyy muutakin seuraa kuin oma perhe.
Sinulla on tyypillinen suomalainen "nyyh, nyyh, kukaan muu ei voi kärsiä enemmän kuin suomalaiset"-asenne.
Fakta on se, että muissa maissa ihmiset kärsivät sodasta enemmän kuin suomalaiset. Heitä ei ole mitenkään lohduttanut se asia, että suomalaiset kärsivät heitä vähemmän.
Kaikissa maissa vallitsee puhumattomuuden kulttuuri sotaan liittyvissä asioissa, Suomi ei ole tässäkään asiassa millään tavalla muita vaikeammassa asemassa.
Yhteiskunnan jakautuminen miehityksen kannattajiin ja vastustajiin oli ja on yhä edelleen vaikea ja traumaattinen asia esim. Saksan miehityksen alla olleissa maissa. Ei niistä ihmisistä ole mitään tsemppausapua toisilleen ollut, kun on pitänyt miettiä, mitä se toinen oikeasti ajattelee. Onko natsi vai kommunisti.
Vieläkin monissa maissa riidellään siitä, kuka, ketkä ja kenen sukulaiset olivat vastarintataistelijoita, kuka ja kenen sukulaiset esittivät muuta kuin oikeasti olivat jne.
Agraariset arvot ja mielentila. Suomi oli ennätyspitkään täysin maatalousmaa samaan aikaan kun muualla Euroopassa oltiin siirrytty jo urbaanimpaan ja teollisempaan maailmaan. Maaseudulla sosiaaliset taidot kehittyivät huonosti ja maanviljelijällä on ikiaikaisesti negatiivinen asenne maailmaan. Aina on liian kuivaa tai sateista jne. sadon kannalta.
Väkivallan määrä.
Suomi on aika väkivaltainen maa. Kun saa turpaan tai läheinen tapetaan, alkaa ajatella pakostikin negatiivisesti.
Ja negatiivisuus lisää omalla tavallaan väkivaltaa.
Ihmettelen, miten tämä voi olla onnellisten maa. Minä en ainakaan ole sitä onnen tunnetta nähnyt enkä kuullut. Vai ovatko kyselyyn vastaajat ajatelleet enemmän ulkoisia puitteita kuin omaa mielialaansa? Miten onnellisuus on kyselyssä määritelty?
Minäkin olen onnellinen, kun katsotaan elämäni ulkoisia puitteita, mutta yleensä tunnen enemmän tyytymättömyyttä ja kaipausta jonnekin muualle kuin onnellista ja tyytyväistä oloa.
Suomessa ihmiset on PSYKOOSISSA :D
Siitä se negatiivisuus ja ilottomuus johtuu. Jos ei tunne kuuluvansa joukkoon noiden valittajien, negaajien ja lyttääjien kanssa niin kannattaa lopettaa niiden kanssa tekemisissä oleminen. Elämä on niin paljon parempaa ihan täällä kotisuomessakin kun ei tarvitse kuunnella negatiivi-niilojen latistamista ja ilon pilaamista.
Vierailija kirjoitti:
Agraariset arvot ja mielentila. Suomi oli ennätyspitkään täysin maatalousmaa samaan aikaan kun muualla Euroopassa oltiin siirrytty jo urbaanimpaan ja teollisempaan maailmaan. Maaseudulla sosiaaliset taidot kehittyivät huonosti ja maanviljelijällä on ikiaikaisesti negatiivinen asenne maailmaan. Aina on liian kuivaa tai sateista jne. sadon kannalta.
Alkoi hyvin, mutta maaseutu ei todellakaan ole iloton paikka. Päinvastoin.
Outoa, ellei tästä ole tehty kirjaa.
Suomalaiset ovat hyvin pelokkaita ihmisiä ja häpeävät ihan kaikkea. Eipä se muuta vaadi. Kun ei itse uskalla tehdä mitään niin pakkohan se on arvostella niitä jotka tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Agraariset arvot ja mielentila. Suomi oli ennätyspitkään täysin maatalousmaa samaan aikaan kun muualla Euroopassa oltiin siirrytty jo urbaanimpaan ja teollisempaan maailmaan. Maaseudulla sosiaaliset taidot kehittyivät huonosti ja maanviljelijällä on ikiaikaisesti negatiivinen asenne maailmaan. Aina on liian kuivaa tai sateista jne. sadon kannalta.
Alkoi hyvin, mutta maaseutu ei todellakaan ole iloton paikka. Päinvastoin.
Ei nyt niin päinvastoin.
Se on aika jännää, että meillä on karjalaisia ja savolaisia, jotka eivät ole yhtään sen perinteisen stereotypian mukaisia. Ja heidän tapansa olla ei ole kelvannut suomalaiseksi tyypilliseksi tavaksi elää ja olla.
Vierailija kirjoitti:
Luterilaisuus
Katolilaisuus. Suomalainen kulttuuri on tutkitusti katolilainen, ei luterilainen.
Sotatraumat vaikuttavat edelleen vahvasti.
Vierailija kirjoitti:
Sotatraumat vaikuttavat edelleen vahvasti.
Suomalaisten sotatraumat ovat paljon pienemmät ja vähäisemmät kuin muilla kansoilla. Sotatraumat eivät millään tavalla aiheuta suomalaisten negatiivisuutta ja ilottomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Se on aika jännää, että meillä on karjalaisia ja savolaisia, jotka eivät ole yhtään sen perinteisen stereotypian mukaisia. Ja heidän tapansa olla ei ole kelvannut suomalaiseksi tyypilliseksi tavaksi elää ja olla.
Olen myös karjalaista sukua ja olen huomannut myös saman ilmiön.
Meillä on hyvin kapea normaaliuden määritelmä ja ihan viime vuosiin asti hyvin homogeeninen kulttuuri. Sosiaalinen kontrolli on tasolla potenssiin sata verrattuna monikulttuurisiin valtioihin kuten vaikka Iso-Britannia. Se nyt vaan ahdistaa ihmisiä, kun eivät pysty olemaan oma itsensä sosiaalisen tuomion pelon takia. Suomessa ei rohkaista vaan aina ollaan pelottelemassa ja lyttäämässä toisia.
Mä oon miettinyt että voisin aloittaa uuden harrastuksen. Kirjoittaisin positiivisia kommentteja Taloussanomien nettilehteen. Ootteko koskaan lukeneet Taloussanomien juttujen kommenttiosaa? Aivan käsittämätöntä murheen alhoa. Siellä kirjoittaa kaikesta kaiken tietävät isäntämiehet, joiden näkemys kaikkesta on aina pessimistinen. Tietysti muuallakin netissä on tätä, mutta Taloussanomat on ehdottamasti synkin.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon miettinyt että voisin aloittaa uuden harrastuksen. Kirjoittaisin positiivisia kommentteja Taloussanomien nettilehteen. Ootteko koskaan lukeneet Taloussanomien juttujen kommenttiosaa? Aivan käsittämätöntä murheen alhoa. Siellä kirjoittaa kaikesta kaiken tietävät isäntämiehet, joiden näkemys kaikkesta on aina pessimistinen. Tietysti muuallakin netissä on tätä, mutta Taloussanomat on ehdottamasti synkin.
Olen tehnyt saman havainnon Taloussanomien kommenttiosan kirjoittajista. Jatkuvaa valittamista. Mitään myönteistä tai edes neutraalia ei koskaan nähdä missään asiassa. Kaikki asiat käännetään aina väkisin negatiivisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Väkivallan määrä.
Suomi on aika väkivaltainen maa. Kun saa turpaan tai läheinen tapetaan, alkaa ajatella pakostikin negatiivisesti.
Ja negatiivisuus lisää omalla tavallaan väkivaltaa.
Onhan väkivaltaa paljon muissakin maissa. Afganistanissa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa, monissa Afrikan maissa, Karibianmeren maissa... Ainakin karibialaisia pidetään elämäniloisina ja myönteisinä ihmisinä, vaikka Karibianmeren maissa on paljon väkivaltaa, köyhyyttä ja kurjuutta. Sama juttu afrikkalaisten ja eteläamerikkalaisten kohdalla. Hekin kokevat ja näkevät paljon väkivaltaa, rikollisuutta, köyhyyttä. Silti heidän sanotaan olevan myönteisiä, positiivisia ja elämäniloisia ihmisiä.
17: Ei sitä kaikkea voi numeroilla selittää, eikä sodasta palannutta ahdistunutta miestä varmaan täällä lohduttanut se, että onpas niillä muualla Euroopassa kurjempaa. Jokainen elää oman tuskansa.
Sodan jälkeen varsinkin vallitsi puhumattomuuden kulttuuri ja Suomessa on ollut helppo vetäytyä metsään suruineen. Ehkä kaupungeissa on helpompi päästä takaisin elämään, kun ihmiset tsemppaavat toisiaan ja löytyy muutakin seuraa kuin oma perhe.