Mitä ihmettä, eikö 4-5v saisi ulkoilla omalla pihalla yksin?
Onko joku oikeasti sitä mieltä että 4-5v ei voisi ulkoilla omassa okt pihassa? Siis ilman että vanhempi on mukana koko ajan?
Kommentit (161)
Oletko siinä ikkunan ääressä tuijottamassa koko ajan? Tuskin tai jos olet niin mikset vain mene ulos lapsen seuraksi?
Oli oma piha tai ei, mielestäni on vastuutonta sallia alle 5 vuotiaan pyöriä pihalla ilman vanhemman valvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykyään saa lapsi olla yksin koskaan missään ikinä, koska aina voi tapahtua jotain. En ymmärrä näitä ihmisiä, jotka rakentaa koko elämänsä menettämisen pelolle. Meillä on kaupungin rajalla rivitalo, jossa pieni, aidattu piha. Ei isoja teitä vieressä, ei ojia tai edes ämpäriä mihin olisi teoriassa mahdollista muksun jäädä päästään jumiin. Mutta kuulemma "leikkikenttäkerhon" mielestä on edesvastuutonta antaa 4,5 vuotiaan olla siinä yksin, vaikka näen sen ikkunasta koko ajan. Mutta mitä jos valkopäämerikotka nappaakin sen sillä välin kun hetkeksi katson muualle?
Mitä hemmettiä se ikkunasta katsominen auttaa? Kun sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia estää lapsen tekemisiä.
Suomalaisilla on ollut aika monta mullistusta, mikä näkyy suhtautumisessa lapsiin. Ensin oli sota, pakolaisongelma ja sodan henkisesti pirstomat vanhemmat. Heidän lapsensa, suuret ikäluokat, elivät erittäin turvattoman ja aineellisesti niukan, osin vaarallisenkin lapsuuden. Heidän lapsensa, pienet ikäluokat, tehtiin nuorena, "kun lapsia vaan on tapana tehdä" ja pistettiin ainokaiselle avain kaulaan kun lähdettiin töihin.
Samalla on eletty jatkuvaa muuttoliikettä. Ensin on tyhjentynyt maaseutu, sitten pikkukaupungit. Isovanhemmat ovat olleet kaukana, naapureita ei ole välttämättä edes tunnettu.
Joten kun pienet ikäluokat haluavat "uutta yhteisöllisyyttä" ja ainakin kolme lasta, he eivät lopulta edes tiedä mitä haluavat. Lastenhoitoa ylisuoritetaan, mikä mielestäni on näistä tähänastisista virheistä kuitenkin pienin.
Pitäkää lapsistanne huolta ja rakastakaa heitä sydämestänne. Ja jos teillä on laaja ja läheinen suku, olkaa kiitollisia.
Meidän neljävuotiaalla on niin rajaton usko omiin kykyihinsä, ettei häntä voi jättää yksin. Lapsi saa aina jotain vaarallista päähänsä kuten katolle kiipeämisen, fillarilla ajelemaan lähtemisen tai siilin silittämisen. Muilla voi olla rauhallisempia lapsia, mutta meillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuinka paljon te sitten ulkoilutatte lapsia? Olen itse hoitovapaalla vauvan kanssa ja 4,5-vuotias on kotihoidossa. Hän pelaa jalkapalloa ja hyppii trampalla (näen suoraan ikkunasta) tuntikausia, on pihalla ehkä 7h koko päivän aikana näin kesäaikaan. Toki vilkuilen ulos ja seuraan lapseni tekemisiä, mutta en joka sekunti. Ehkä te olette tarhalasten äitejä ja ulkoilua on muutenkin vähän? En mitenkään voisi olla koko ajan pihalla lapsen vieressä seisomassa, siis 7h/pvä! Minusta on vain hyvä, että lapsi ulkoilee paljon ja liikkuu. Ap
Luotat sitten onnenkantamoiseen, sillä neljävuotias EI kykene huolehtimaan yksin ulkona itsestään. Sen ikäinen voi lähteä vieraan matkaan, autotielle (tuon ikäinen ei edrs hahmota äänen perusteella mistä auto tulee), veden äärelle (valtaosa uimataidottomia). Ymym. Tuon ikäisen harkintakyky EI ole niin kehittynyt, että vastuun lapsen turvallisuudesta voisi ulkoistaa lapselle itselleen.
Jokainen lapsi on kehittynyt eri tavalla. Jos sinun lapsesi ei ymmärrä noita yllä olevia asioita niin ei se tarkoita ettei jonkun muun lapsi voisi ymmärtää.
Riippuu lapsesta. Meidän kerrostalon pihassa on monesti yksin 4-vuotias, joka ei pääse yksin sisään rapunovesta, eikä löydä kotiaan. Kiva sitten viedä itkevää naapurin lasta kotiin kun ei ne vanhemmat edes kuule sitä itkua ylimpään kerrokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuinka paljon te sitten ulkoilutatte lapsia? Olen itse hoitovapaalla vauvan kanssa ja 4,5-vuotias on kotihoidossa. Hän pelaa jalkapalloa ja hyppii trampalla (näen suoraan ikkunasta) tuntikausia, on pihalla ehkä 7h koko päivän aikana näin kesäaikaan. Toki vilkuilen ulos ja seuraan lapseni tekemisiä, mutta en joka sekunti. Ehkä te olette tarhalasten äitejä ja ulkoilua on muutenkin vähän? En mitenkään voisi olla koko ajan pihalla lapsen vieressä seisomassa, siis 7h/pvä! Minusta on vain hyvä, että lapsi ulkoilee paljon ja liikkuu. Ap
Luotat sitten onnenkantamoiseen, sillä neljävuotias EI kykene huolehtimaan yksin ulkona itsestään. Sen ikäinen voi lähteä vieraan matkaan, autotielle (tuon ikäinen ei edrs hahmota äänen perusteella mistä auto tulee), veden äärelle (valtaosa uimataidottomia). Ymym. Tuon ikäisen harkintakyky EI ole niin kehittynyt, että vastuun lapsen turvallisuudesta voisi ulkoistaa lapselle itselleen.
Jokainen lapsi on kehittynyt eri tavalla. Jos sinun lapsesi ei ymmärrä noita yllä olevia asioita niin ei se tarkoita ettei jonkun muun lapsi voisi ymmärtää.
Suuri kysymyshän on se, ymmärtääkö vanhempi sen mitä hänen lapsensa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lapsesta. Meidän kerrostalon pihassa on monesti yksin 4-vuotias, joka ei pääse yksin sisään rapunovesta, eikä löydä kotiaan. Kiva sitten viedä itkevää naapurin lasta kotiin kun ei ne vanhemmat edes kuule sitä itkua ylimpään kerrokseen.
Tee lasu. Tuo aiheuttaa lapsessa suunnattomasti turvattomuutta ja haittaa henkistä kehitystä. Oikeasti, jos vanhemmat eivät välitä vaan jättävät hätääntymisen jälkeen uudelleenkin ulos, on kyse laiminlyönnistä mitä suuremassa määrin ja todennäköisesti näkyy muussakin lapsen kasvtuksessa/kohtelussa.
Miettikää itse, jos lapsesi hätääntyisi jostain ja kertoisi asian teille itkien, yhäkö uudelleen laittaisitte hänet yksin samaan tilanteeseen?
Anteeksi, mutta oikeasti suututtaa lapsen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on ollut aika monta mullistusta, mikä näkyy suhtautumisessa lapsiin. Ensin oli sota, pakolaisongelma ja sodan henkisesti pirstomat vanhemmat. Heidän lapsensa, suuret ikäluokat, elivät erittäin turvattoman ja aineellisesti niukan, osin vaarallisenkin lapsuuden. Heidän lapsensa, pienet ikäluokat, tehtiin nuorena, "kun lapsia vaan on tapana tehdä" ja pistettiin ainokaiselle avain kaulaan kun lähdettiin töihin.
Samalla on eletty jatkuvaa muuttoliikettä. Ensin on tyhjentynyt maaseutu, sitten pikkukaupungit. Isovanhemmat ovat olleet kaukana, naapureita ei ole välttämättä edes tunnettu.
Joten kun pienet ikäluokat haluavat "uutta yhteisöllisyyttä" ja ainakin kolme lasta, he eivät lopulta edes tiedä mitä haluavat. Lastenhoitoa ylisuoritetaan, mikä mielestäni on näistä tähänastisista virheistä kuitenkin pienin.
Pitäkää lapsistanne huolta ja rakastakaa heitä sydämestänne. Ja jos teillä on laaja ja läheinen suku, olkaa kiitollisia.
Tuntuu että tuo ylisuorittaminen on Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, jos tätä palstaa lukee!!!
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa ei lapsista huolehdita yhtä hyvin kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sietäisi ottaa mallia muista tuossa asiassa, ehkäpä saisimme tulevan sukupolven mt- ongelmat edes vähän pienemmiksi sillä tavalla.
En vaan käsitä näitä että "katson välillä ikkunasta". Jos näen yhdenkään alle 8 v lapsen ulkoilevan yksinään, soitan samantien sosiaalipäivystykseen. Asun Helsingissä ja täällä ei edes pienet koululaiset saa kulkea koulumatkoja itsekseen vaikka on valvovia silmiä enemmän kuin maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
kuinka paljon te sitten ulkoilutatte lapsia? Olen itse hoitovapaalla vauvan kanssa ja 4,5-vuotias on kotihoidossa. Hän pelaa jalkapalloa ja hyppii trampalla (näen suoraan ikkunasta) tuntikausia, on pihalla ehkä 7h koko päivän aikana näin kesäaikaan. Toki vilkuilen ulos ja seuraan lapseni tekemisiä, mutta en joka sekunti. Ehkä te olette tarhalasten äitejä ja ulkoilua on muutenkin vähän? En mitenkään voisi olla koko ajan pihalla lapsen vieressä seisomassa, siis 7h/pvä! Minusta on vain hyvä, että lapsi ulkoilee paljon ja liikkuu. Ap
Paljon ulkoillaan, parhaimmillaan ollaan koko päivä ulkona. Miksen voisi olla lapseni kanssa ulkona 7h päivässä? Joskus on toki pakko rajoittaa ulkoilua, kun esimerkiksi nuoremman lapsen imetys ei oikein talvella onnistu ulkona, tai pitää käyttää enemmän aikaa kotitöihin. En minä myöskään "seiso lapsen vieressä" koko ulkoiluaikaa, vaan teen välillä omia juttujani lapsen lähellä. Tänään maalasin osia yhtä projektiani varten ja menen pian jatkamaan.
Meidän piha ei ole kovin lapsiturvallinen (liikennettä, isojakin ojia lähellä jne.), ja minulla ei ole sisältä näköyhteyttä alueeseen jolla lapsi mieluiten leikkii, joten kummasti sitä aikaa löytyy ulkoiluun äidiltäkin, kun ei yksinkertaisesti uskalla jättää lasta yksin :)
Vierailija kirjoitti:
Jos lasten kehityksen kannalta oikeasti olisi hyväksi olla ilman aikuisen valvontaa, niin kai päiväkodeissakin toimittaisiin näin. Oltaisiin suorastaan tyytyväisiä, jos olisi henkilöstöstä vajausta ja nelivuotiaat pääsisivät ulkoilemaan ilman valvovaa silmää.
Kotiolojen ei tarvitse täysin vastata laitoshoitoa. Sitä paitsi kyllä hoitajat usein ovat selin lapsiin. Ja kääntyvät vasta jatkuvan huudon seurauksena.
Kuvitteletko, että he silmät selässä juuri sinun kultakimpaletta vahtivat. Ehei... itse asiassa joku kännykkäänsä räpläävä harjoittelija voi olla se "valvoja", kun toinen on vienyt lapsia veskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on ollut aika monta mullistusta, mikä näkyy suhtautumisessa lapsiin. Ensin oli sota, pakolaisongelma ja sodan henkisesti pirstomat vanhemmat. Heidän lapsensa, suuret ikäluokat, elivät erittäin turvattoman ja aineellisesti niukan, osin vaarallisenkin lapsuuden. Heidän lapsensa, pienet ikäluokat, tehtiin nuorena, "kun lapsia vaan on tapana tehdä" ja pistettiin ainokaiselle avain kaulaan kun lähdettiin töihin.
Samalla on eletty jatkuvaa muuttoliikettä. Ensin on tyhjentynyt maaseutu, sitten pikkukaupungit. Isovanhemmat ovat olleet kaukana, naapureita ei ole välttämättä edes tunnettu.
Joten kun pienet ikäluokat haluavat "uutta yhteisöllisyyttä" ja ainakin kolme lasta, he eivät lopulta edes tiedä mitä haluavat. Lastenhoitoa ylisuoritetaan, mikä mielestäni on näistä tähänastisista virheistä kuitenkin pienin.
Pitäkää lapsistanne huolta ja rakastakaa heitä sydämestänne. Ja jos teillä on laaja ja läheinen suku, olkaa kiitollisia.
Tuntuu että tuo ylisuorittaminen on Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, jos tätä palstaa lukee!!!
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa ei lapsista huolehdita yhtä hyvin kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sietäisi ottaa mallia muista tuossa asiassa, ehkäpä saisimme tulevan sukupolven mt- ongelmat edes vähän pienemmiksi sillä tavalla.
En vaan käsitä näitä että "katson välillä ikkunasta". Jos näen yhdenkään alle 8 v lapsen ulkoilevan yksinään, soitan samantien sosiaalipäivystykseen. Asun Helsingissä ja täällä ei edes pienet koululaiset saa kulkea koulumatkoja itsekseen vaikka on valvovia silmiä enemmän kuin maaseudulla.
En tiedä, ilmaisinko itseäni huonosti, mutta olen aivan samaa mieltä kanssasi. Suomessa on pitkä lasten yksin jättämisen perinne. Nekin, jotka tosiaan haluavat "uutta yhteisöllisyyttä", eivät välttämättä osaa itse olla lastensa kanssa, kun ovat itse eläneet avainkaulalapsuuden ja se lapsiperhearjen intensiivisyys alkaa ahdistaa.
Paljon kertoo se, että meidän systeemissä 18-vuotiaat potkaistaan pihalle, vaikka sitten syrjäytymään kaupungin vuokra-asuntoon, koska "heidän nyt vaan kuuluu itsenäistyä". Ei tulisi kuuloonkaan Keski-Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lasten kehityksen kannalta oikeasti olisi hyväksi olla ilman aikuisen valvontaa, niin kai päiväkodeissakin toimittaisiin näin. Oltaisiin suorastaan tyytyväisiä, jos olisi henkilöstöstä vajausta ja nelivuotiaat pääsisivät ulkoilemaan ilman valvovaa silmää.
Kotiolojen ei tarvitse täysin vastata laitoshoitoa. Sitä paitsi kyllä hoitajat usein ovat selin lapsiin. Ja kääntyvät vasta jatkuvan huudon seurauksena.
Kuvitteletko, että he silmät selässä juuri sinun kultakimpaletta vahtivat. Ehei... itse asiassa joku kännykkäänsä räpläävä harjoittelija voi olla se "valvoja", kun toinen on vienyt lapsia veskiin.
Siis ymmärsinkö minä oikein? Sun mielestäsi päiväkodeissa vaan räplätään kännykkää, ja kotona ei hoidon tarvitse olla niinkään hyvää kuin laitoksessa. No jokainen tavallaan, surettaa ja suututtaa vaan lasten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku oikeasti sitä mieltä että 4-5v ei voisi ulkoilla omassa okt pihassa? Siis ilman että vanhempi on mukana koko ajan?
Saa toki jos vanhemmat on idiootteja. Saadaan taas kivoja uutisia iltalehtiin. Lapsi katosi, lapsi jäi auton alle, lapsi hukkui metsään, lapsi tukehtui kiveen.
Ihan samoja uutisia on teineistä, nelikymmpisistä ja vanhuksista.
Ehkä tuo kiveen tukehtuminen on vanhemmissa ikäluokissa hieman harvinaisempaa. En muuten muista tällaisesta lukeneenikaan.
Laitatko linkin? Yleensä nämä valitettavat tukehtumistapaukset ovat kyllä ihan sisätiloissa tapahtuneita. Tuskin sisälläkään kytätään metrin päässä viisivuotiaan tekemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on ollut aika monta mullistusta, mikä näkyy suhtautumisessa lapsiin. Ensin oli sota, pakolaisongelma ja sodan henkisesti pirstomat vanhemmat. Heidän lapsensa, suuret ikäluokat, elivät erittäin turvattoman ja aineellisesti niukan, osin vaarallisenkin lapsuuden. Heidän lapsensa, pienet ikäluokat, tehtiin nuorena, "kun lapsia vaan on tapana tehdä" ja pistettiin ainokaiselle avain kaulaan kun lähdettiin töihin.
Samalla on eletty jatkuvaa muuttoliikettä. Ensin on tyhjentynyt maaseutu, sitten pikkukaupungit. Isovanhemmat ovat olleet kaukana, naapureita ei ole välttämättä edes tunnettu.
Joten kun pienet ikäluokat haluavat "uutta yhteisöllisyyttä" ja ainakin kolme lasta, he eivät lopulta edes tiedä mitä haluavat. Lastenhoitoa ylisuoritetaan, mikä mielestäni on näistä tähänastisista virheistä kuitenkin pienin.
Pitäkää lapsistanne huolta ja rakastakaa heitä sydämestänne. Ja jos teillä on laaja ja läheinen suku, olkaa kiitollisia.
Tuntuu että tuo ylisuorittaminen on Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, jos tätä palstaa lukee!!!
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa ei lapsista huolehdita yhtä hyvin kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sietäisi ottaa mallia muista tuossa asiassa, ehkäpä saisimme tulevan sukupolven mt- ongelmat edes vähän pienemmiksi sillä tavalla.
En vaan käsitä näitä että "katson välillä ikkunasta". Jos näen yhdenkään alle 8 v lapsen ulkoilevan yksinään, soitan samantien sosiaalipäivystykseen. Asun Helsingissä ja täällä ei edes pienet koululaiset saa kulkea koulumatkoja itsekseen vaikka on valvovia silmiä enemmän kuin maaseudulla.
En tiedä, ilmaisinko itseäni huonosti, mutta olen aivan samaa mieltä kanssasi. Suomessa on pitkä lasten yksin jättämisen perinne. Nekin, jotka tosiaan haluavat "uutta yhteisöllisyyttä", eivät välttämättä osaa itse olla lastensa kanssa, kun ovat itse eläneet avainkaulalapsuuden ja se lapsiperhearjen intensiivisyys alkaa ahdistaa.
Paljon kertoo se, että meidän systeemissä 18-vuotiaat potkaistaan pihalle, vaikka sitten syrjäytymään kaupungin vuokra-asuntoon, koska "heidän nyt vaan kuuluu itsenäistyä". Ei tulisi kuuloonkaan Keski-Euroopassa.
Missä esim. Kreikka on sitten parempi tällä omalla systeemillään, jossa kolmipyöräinen hankitaan kymmenvuotiaalle ja kotoa muutto alle kolmikymppisenä on heitteilejättöä?
Pisatutkimukset? EI
Taloudellinen tilanne? EI
Kertoisitko, missä tämä paremmuus nyt konkreettisesti näkyy, kun punkerot ovat mamman hoivissa maailman tappiin?
Tiedän, että Kreikka ei ole Keski-Eurooppaa, mutta tarkoituksella ekstrapoloin. Eurooppaa kuitenkin.
Ymmärrättehän te yksin lapset ulos laittavat, että ne muut aikuiset ovat hyvin tympiintyneitä siihen että teidän mukulat ovat siinä vahtimatta. Niitä pitää kuitenkin auttaa, nostaa kiipeilytelineestä, laittaa lapasta paremmin, antaa kiikussa vauhtia, kieltää, komentaa jne. Tiedättekö että ärsyttää kun vieraat lapset tulevat pihalle ottamaan leluja ja katselemaan sisään ikkunoista, "poimimaan kukkia" istutuksista tai leikkimään meidän leikkimökissä? Ymmärräthän että sellaista ne puuhailevat kun ovat niin itsenäisiä ja pärjääviä? Etkä sinä siitä tiedä kun kaikki jo tietävät että aivan turha tulla sanomaan teidänlaisille vanhemmille. Kun on lusikalla annettu jne.
Lapsi tarvitsee myös opastusta sosiaalisissa tilanteissa, vielä ekaluokkalaiset tarvitsevat joskus apua riitojen ratkomisessa. Se että "kyllä mekin pärjättiin" ei vielä todista mitään. Itse muistan kuinka olisin lapsena kaivannut sitä että vanhemmat olisivat olleet joskus kanssani vapaa-ajalla. Tunsin oloni turvattomaksi pihapiirin nuorimpana roikkuessani muiden mukana.
Tietysti jos on kyseessä aidattu oma turvallinen piha asia on aivan eri. Meilläpäin näin ei ole, vaan lapset vaeltelevat toisten pihoilla ja toisissa taloyhtiöissä. Vanhemmat ovat vain iloisia kun eivät ole siinä kotipihalla mekastamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on ollut aika monta mullistusta, mikä näkyy suhtautumisessa lapsiin. Ensin oli sota, pakolaisongelma ja sodan henkisesti pirstomat vanhemmat. Heidän lapsensa, suuret ikäluokat, elivät erittäin turvattoman ja aineellisesti niukan, osin vaarallisenkin lapsuuden. Heidän lapsensa, pienet ikäluokat, tehtiin nuorena, "kun lapsia vaan on tapana tehdä" ja pistettiin ainokaiselle avain kaulaan kun lähdettiin töihin.
Samalla on eletty jatkuvaa muuttoliikettä. Ensin on tyhjentynyt maaseutu, sitten pikkukaupungit. Isovanhemmat ovat olleet kaukana, naapureita ei ole välttämättä edes tunnettu.
Joten kun pienet ikäluokat haluavat "uutta yhteisöllisyyttä" ja ainakin kolme lasta, he eivät lopulta edes tiedä mitä haluavat. Lastenhoitoa ylisuoritetaan, mikä mielestäni on näistä tähänastisista virheistä kuitenkin pienin.
Pitäkää lapsistanne huolta ja rakastakaa heitä sydämestänne. Ja jos teillä on laaja ja läheinen suku, olkaa kiitollisia.
Tuntuu että tuo ylisuorittaminen on Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, jos tätä palstaa lukee!!!
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa ei lapsista huolehdita yhtä hyvin kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sietäisi ottaa mallia muista tuossa asiassa, ehkäpä saisimme tulevan sukupolven mt- ongelmat edes vähän pienemmiksi sillä tavalla.
En vaan käsitä näitä että "katson välillä ikkunasta". Jos näen yhdenkään alle 8 v lapsen ulkoilevan yksinään, soitan samantien sosiaalipäivystykseen. Asun Helsingissä ja täällä ei edes pienet koululaiset saa kulkea koulumatkoja itsekseen vaikka on valvovia silmiä enemmän kuin maaseudulla.
En tiedä, ilmaisinko itseäni huonosti, mutta olen aivan samaa mieltä kanssasi. Suomessa on pitkä lasten yksin jättämisen perinne. Nekin, jotka tosiaan haluavat "uutta yhteisöllisyyttä", eivät välttämättä osaa itse olla lastensa kanssa, kun ovat itse eläneet avainkaulalapsuuden ja se lapsiperhearjen intensiivisyys alkaa ahdistaa.
Paljon kertoo se, että meidän systeemissä 18-vuotiaat potkaistaan pihalle, vaikka sitten syrjäytymään kaupungin vuokra-asuntoon, koska "heidän nyt vaan kuuluu itsenäistyä". Ei tulisi kuuloonkaan Keski-Euroopassa.
Missä esim. Kreikka on sitten parempi tällä omalla systeemillään, jossa kolmipyöräinen hankitaan kymmenvuotiaalle ja kotoa muutto alle kolmikymppisenä on heitteilejättöä?
Pisatutkimukset? EI
Taloudellinen tilanne? EI
Kertoisitko, missä tämä paremmuus nyt konkreettisesti näkyy, kun punkerot ovat mamman hoivissa maailman tappiin?
Tiedän, että Kreikka ei ole Keski-Eurooppaa, mutta tarkoituksella ekstrapoloin. Eurooppaa kuitenkin.
Kreikalla on omat ongelmansa, mutta noin pääsääntöisesti uskoisin, että ihminen (erityisesti nuori sellainen) kaipaa ympärilleen toisia ihmisiä. Kreikan kotona asuvat kolmekymppiset työttömät todennäköisesti ovat vähemmän syrjäytyneitä, vähemmän masentuneita ja vähemmän päihdeongelmaisia kuin Suomessa kaupungin vuokragettoihin 18-vuotiaina tyrkätyt kolmekymppiset työttömät. Ainakin he tulevat yhteiskunnalle halvemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi 4 vuotiaan pitäisi olla yksin pihalla? Hänellä on oikeus vanhemman tai jonkun muun seuraan.
Minä taas ajattelen, että nelivuotiaalla on oikeus opetella ikätasoisesti itsenäistä olemista ilman selän takana jatkuvasti vahtaavaa valvovaa silmää.
Tämä ei totisesti tarkoita mitään heitteilejättöä, kuten kovasti yritetään dramaattisesti tyrkyttää.
Vai olisiko kysymys vanhemman oikeudesta olla mukavasti sisällä? Täällähän nimenomaan korostetaan että se valvova silmä on ikkunan takana.
Kyllä todellakin on heitteillejättöä jättää 4-vuotias yksin ulos. Vain ja ainoastaan vanhemman omaa laiskuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lasten kehityksen kannalta oikeasti olisi hyväksi olla ilman aikuisen valvontaa, niin kai päiväkodeissakin toimittaisiin näin. Oltaisiin suorastaan tyytyväisiä, jos olisi henkilöstöstä vajausta ja nelivuotiaat pääsisivät ulkoilemaan ilman valvovaa silmää.
Kotiolojen ei tarvitse täysin vastata laitoshoitoa. Sitä paitsi kyllä hoitajat usein ovat selin lapsiin. Ja kääntyvät vasta jatkuvan huudon seurauksena.
Kuvitteletko, että he silmät selässä juuri sinun kultakimpaletta vahtivat. Ehei... itse asiassa joku kännykkäänsä räpläävä harjoittelija voi olla se "valvoja", kun toinen on vienyt lapsia veskiin.
Siis ymmärsinkö minä oikein? Sun mielestäsi päiväkodeissa vaan räplätään kännykkää, ja kotona ei hoidon tarvitse olla niinkään hyvää kuin laitoksessa. No jokainen tavallaan, surettaa ja suututtaa vaan lasten puolesta.
En sanonut, että päiväkodeissa vain räplätään kännykkää. Mutta turha luulo että lapsia vahditaan haukan tavoin joka hetki.
Ja jos noin olet laitoshoidon kannalla, niin varmaan noudatat sitten koulunkin sääntöjä. Eli välitunnilahan pitää olla valvoja. Juokset/pyöräilet sitten yläkoululaisen perässä kaiken tämän koulun ulkopuolisen ajan?
Lasket joka aterian proteiini- ja hiilihydraattipitoisuuden grammalleen.
Eli hain sitä, ettei samat standardit ole olemassa laitoshoidon ulkopuolella. Ulkopuolella vanhemmat (ne täyspäiset) käyttävät omaa harkintaa esim. lapsen yksinolon suhteen.
Standardit ovat heikointa lenkkiä varten.
Kaltaisesi ei koskaan pitäisi hankkia lapsia.
5 vuotias ei ole kykenevä olemaan yksin ulkona