Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Tapahtui noin 12 vuotta sitten Oulussa Nahka Albertissa.

Mentiin äitini kanssa etsimään mulla nahkatakkia ja sopivan oloinen löytyi. Paikalle porhalsi miesmyyjä ja heti oli kädet minussa kiinni. Siis silitteli inhottavasti takkia mun päällä, harteita alaspäin ja vatsaakin muistaakseni kokeili...

En sitten loppujen lopuksi oikein edes pitänyt takista ja sanoinkin niin äidilleni, niin myyjä vaan otti musta tiukemman otteen ja vilkaisi kenkiini. (toinen punainen, toinen keltainen)

Nauroi oikein sanoessaan:"Eikö ole äidilläs varaa saman parin kenkiin?!"

Siinä sitten kiehahti. Pyörähdin pois myyjän otteesta ja otin takin pois päältä. Sanoin:"No, oli äidillä kuitenkin varaa ostaa kahdet kengät, jotta voisin pitää niitä tälleen eripareina."

Harmittaa, etten jäänyt katsomaan miehen ilmettä. Inhotus siitä sen kosketuksesta kai oli tarpeeksi.

Olin 14-vuotiaana marketissa käymässä matkalla koulusta kotiin. Katselin siinä jotain meikkejä, mutta lopulta ostin vain karkkia herkuksi ja suuntasin kassalle. Kassan jälkeen mua vastaan tuli kaksi vartijaa, jotka pyysivät mukaansa. Sanoivat, että joku oli ilmoittanut mun ottavan jotain meikkiosastolla taskuuni. Eipä siinä. Ainoa asia, mitä edes hypistelin, oli pirun pitkä kynsiviila, joka ei todellakaan olisi mahtunut takkini taskuun. Mulla oli siis ylläni lyhyt nahkatakki, pillifarkut ja hiukseni olivat lyhkäiset, violetit ja aika rokisti laitetut. Toinen vartijoista sanoi, että vanhempi rouva oli nähnyt minun pistävän jotain taskuuni. Annoin tutkia joka taskun ja koululaukkuni, eikä mitään löytynyt. Olin jo itku silmässä järkytyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Sitten kun mitään ei löytynyt, mut vaan työnnettiin ulos. Ja siinä. Siinä oli se huuhkaja! Mummo seisoi oikeasti siinä kärryjensä kanssa ja kysyi:"No, tuliko sakkoja?" Teki niin mieli potkia kärryt lyttyyn tms. mutta onnistuin vain täristen sanomaan:"Hankipa seuraavaan valitukseen joku, joka oikeasti varastaa." Kävelin pois itkua pidätellen.

Olin todella kipeä, väsynyt ja epätoivoinen kun istahdin vastapäätä lääkäriä kuulemaan mitä verikokeista oli käynyt ilmi. Sain kuulla joutuvani taas yhteen epämukavaan toimenpiteeseen lyhyellä varoitusajalla. Purskahdin itkuun ja lääkärin naama vääntyi ärsyyntyneeseen ilmeeseen. Tämä tiuski ettei kukaan pakota minua hoitoon tai ylipäätään käymään lääkärissä. Yritin kysyä mitä tässä nyt etsitään ja epäilläänkö jotakin tiettyä sairautta, mutta lääkäri ei suostunut vastaamaan vaan passitti huokaillen ulos huoneesta. Vieläkin tuntuu pahalta kun muistelen koko juttua, en omasta mielestäni ollut mikään hankala asiakaskaan, ainoastaan nuori ja peloissani. Pelkäsin tuon lääkärikäynnin takia tulevaa operaatiota ihan kohtuuttomasti. Onneksi hoitajat olivat todella ystävällisiä ja lohduttavia. Jälkikäteen olen kuullut muutamalta muultakin tutultani ettei kyseinen lääkäri ole koskaan ollut erityisen lahjakas sosiaalisessa kanssakäymisessä.

- 16-vuotiaana, mutta jo omillani asuvana ostin Prismasta kynttilän ja tulitikkuja, myyjä sanoi ettei voi myydä niitä alaikäiselle. Olin ihan suu auki että pitääkö minun oikeasti pyytää isäni/äitini ostamaan minulle tulitikkuja? Lopulta toinen  myyjä sanoi jotain että "voit sinä ne myydä".

- Odotin esikoistani kun bussikuski itketti edessäni ollutta pikkutyttöä, lapsi halusi tietää että onko oikeassa bussissa ja kuski karjaisi että  "tuolla edessähän se lukee!" Moitti tyttöä myös tyhmäksi, kun ei heti tajunnut miten päin bussikortti pitää olla kädessä. Tässä vaiheessa puutuin tilanteeseen ja sanoin että ihminen se pieni veronmaksajakin on ja että harkitsen vakavasti valitusta noin törkeästä käytöksestä. Tästä tuohtuneena kuski lähti liikeelle talla pohjassa ennenkuin ehdin istumaan ja sain viime tipassa kiinni tolpasta etten kaatunut, ja siis  raskaus selvästi näkyi jo.  Tein sen valituksen ja väitin siinä kaatuneeni enkä vain meinanneeni kaatua. Ei näkynyt kys.  kuskia sen jälkeen!

- Ostin ärrältä tupakka-askin ja kahvin, puhuin samalla puhelimeen ja  säikähdin kun myyjä huusi " PISTÄ SE PUHELIN POIS KUN PUHUN SINULLE!" Oli kysynyt jotain tarkentavaa siitä röökiaskista, enkä ollut kuullut.  Katsoin myyjää silmiin ja sanoin kylmästi  että no anteeksi kun en lyönyt luuria korvaan äidilleni, joka soitti juuri kertoakseen että hänellä on syöpä.

En siedä epäoikeudenmukaisuutta, kohdistuu se sitten minuun tai muihin. Koulussa puolustin kiusattuja ja olin toistuvasti jälki-istunnossa, kun en antanut kässänmaikan hyppyyttää minua asemansa varjolla. Enkä nyt puhu mistään teinien aukroriteetti-ongelmasta, vaan tämä ope saattoi sanoa jollekin oppilaalle "Käyppä avaamassa ikkuna kun on niin kuuma. Ei se ikkuna!  Tai itseasiassa käyppä sulkemassa se" jne jne

-

Sokoksella töiden jälkeen illalla hiljaiseen aikaan menin hakemaan hiusmuotoilutuotetta, joka alimmalta hyllyltä löytyikin. Vieressä oli myös samankaltainen toinen tuote jota aloin tutkimaan. Laskin selkärepun maahan ja ajatuksissani kyykistyin lukemaan tekstiä, aikeina laittaa ensimmäinen puteli takaisin. Viereen hiippailee myyjänainen tuimasti tuijottaen ja alan heti ajattelemaan että luuleekohan se että olen varkaissa. Nainen kysyy "no löytyykö!" vastaan nolona "...joo". Nainen kävelee  sama inhottava ilme naamalla pois. Siis se ilme pisti hävettämään vaikka mitään väärää en tekemässä ollutkaan. Työtakkini selässä lukee kissan kokoisilla kirjaimilla yrityksen nimi. (Ei kai kukaan firman nimi selässä paistaen mitään varastele!) Tilanne olisi ollut aivan erilainen jos myyjä olisi ollut niinsanotusti lempeämpi ilmeiltä ja sanojen painotuksilta. En siis tiedä epäilikö varkaaksi, mutta tämä oli välitön tunnetila. Muulloin olen saanut oikein hyvää palvelua kys. Sokoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Eräässä metsästys/rakennus kaupassa, liikkeen pomo siemaili kahvia jonkun asiakkaan kanssa kun kysyin mistä löytyisi kanaverkkoa. Ei liikahtanutkaan. Toinen myyjä kysyi mihin tarkoitukseen niin vastasin kanoille. Sitten minut ohjattiin ulkorakennukseen jossa istuskeli 4-5 teinipoikaa ja heidän ohjaajansa. Kun kysyin montako metriä rullassa on, niin ukko vastasi että kyllä sä tästä ympyrän saat. Sanoin että olen rakentanut sellaisen kanakopin, enkä ole siis tekemässä mitään ympyrää. Että sellaista "palvelua".

Mulla on ollu päinvastoin eli olin työkokeilulla Prismassaja palvelin törkeää asiakasta se kysyi missä ciideri on yleensä jos kysyy missä ciideri on niin tarkoittaa sitä alkoholi pitoista sit se tuli takas vähän hermostuneena ja sanoi et taida osata hommas, jaa tarkoititko alkoholitonta? Joo se sanoi ja mumisi jotain joo ei alkoholi kukaan joo ei ei, ei kukaan alkoholia alkoholitonta joo alkoholitonta joo. Sen mä tulkitsin niinkuin "joo ei kukaan juo alkoholia joo ei kukaan" se ei sanonut ihan noin mutta mä tulkitsin sen noin että kukaan ei juo alkoholia.

No sit näytin missä alkoholiton ciideri oli ok et taida iahn osata suomea sit olin kyllä ett voi satana kohta mä haen mun työnohjaajan saa jatkaa kinastelun sen kaa no pysyin rauhallisena se jatkoi ruotsiksi sitten ja sanoi onko teillä semmoisia 1.5L pulloja? Öö ei valitettavasti meillä ei oo tämä on kyllä kaikki mitä meillä on ja hyllyjen päädyissä on myös, jaa mutta eikö teill yhtään semmosia 1.5L ei valitettavasti eikö teill oon semmosia 1.5L ei oo mene vaikka Citymarkettiin katsomaan niillä ehkä on? olin jo siellä niillä ei ollu, aijaa no sit en tiedä, sit se jatkoi muuten tosi outoa pitää alkoholittomat oluet hyllyjen päädyissä tosi outoa silloin meinas mun kärsivällisyys mennä meinasin sanoo että no en mä oo päättänyt näitten pullojen sijaintia hengitin sisään ja meinasin just sanoo mutta en sanonut huhhu no sit 30min Ciideristä sen kanssa kinailin.

Mutta 95% kaikista asiakkaista on mukavia ja saisi olla enemmän niitä jotka on tosi ystävällisiä yks mies kerran jaa moi anteeksi jaa hei! :) hei voisitko näyttää missä kotikalja on? joo tottakai tulkaa mukaan niin äytän ok kiitos mä kysyin jo teisän yhdeltä toiselta työntekijältä se ei sanonut mitää en tiedä oliko se kuuro vai mikä? jaa niin just joo se on autostinen niin, jaa niin just just no mä aattelinkin jotain semmosta jep joo eli tässä on kotikalja, jaa se oli noin lähellä hahha joo voi kiitos paljon joo ei mitään ja hyvää pääsiäistä joo kiitos samoin

Kaupingissamme aloitti uusi hieno kahvila, kysyin kassaneidiltä aukioloaikoja, vastasi että kato ovesta. En käynyt toista kertaa.

Ostin erään kauppakeskuksen kultajousesta kerran ristiäislahjan kummitytölle. Ilmeisesti en ollut tarpeeksi hieno asiakas eräälle yrmylle fiinille rouvalle, yli 50v. Hän paketoi huonosti lahjan ja muutenkin oli sellainen tosi ynseä. Nuorena tyttönä en kehdannut valittaa, olisi pitänyt. Äitini ihmetteli, miten huonosti oli paketoitu paketti, ei mitään nauhaa tai muuta. Jäi kyllä inhottava olo siitä asiakaspalvelukokemuksesta. Käyn kultajousen liikkeissä joskus, ei oo koskaa osunut noin ikävää asiakaspalvelijaa. Ei liikkeen vika, vaan tällä naisella oli jotain minua vastaan.

T. Parikymppinen nuori neiti

Vierailija kirjoitti:

Stadium Isossa Omenassa. Kävin kenkiä etsimässä. Siellä on niin, että oikea koko täytyy pyytää myyjältä. Ja voi että kun oli vaikeaa sitä kokoa hakea. Kaksi eri miesmyyjää ja kumpikin hyvin aktiivisesti vältteli katsekontaktia ja hiippaili sinne takahuoneen tiloihin ja minä asiakkaana yritän heitä huhuilla ja etsiä, että saisin sen oikean koon. En tajua miten tuollaisia pidetään töissä! Varmasti näkyy myynnissä tuollainen.

Joo ne otetaan töihin koska ne on hyviä puhumaan työhaastattelussa utta huonoja tekemään töitä

IF:in asiakaspalvelussa henkilö hermostui ja korotti äänensä. Sanoin asiallisesti ja korostetun rauhallisesti asiasta. Lopulta hän löi luurin kiinni.

Ifissä paljon tullut huonoa palvelua.

Ruokakaupassa olin jo laittamassa ostoksia hihnalle, kun kassalla ollut myyjä tokaisi, että toisellekin kassalle voi mennä. En noteerannut sanoja sen kummemmin, ajattelin vaan että sanoi niille minun takana oleville, joiden ostokset eivät vielä olleet hihnalla.

No pian tämän sanottuaan myyjä lompsikin johonkin pois ja minä ja edelläni ollut nainen jäätiin siihen seisomaan ostokset hihnalla. Ei auttanut muu kuin kerätä ostokset pois ja mennä toiselle kassalle maksamaan. Edelläni ollut nainen teki samoin.

Ihmettelen edelleen, että miksei myyjä laittanut hihnan päähän sitä "seuraava kassa palvelee" - kylttiä. Hänen olisi nyt ainakin pitänyt palvella meidät, joiden ostokset olivat jo hihnalla. Ymmärrän tuon äkillisen poistumisen vain siinä tapauksessa, että tuli kiire vessaan. Muuten en.

- Varmistin bussikuskilta, meneehän bussi varmasti sinne minne olen menossa ja vastaus kuului "KYLLÄHÄN AIKUISEN IHMISEN PITÄISI TIETÄÄ"

- Toinen bussikuski taas  ei olisi huolinut kyytiin kun minulla oli take away kahvi kannellisessa mukissa , käski juoda sen ensin joten siirryin oven väliin niin ettei saanut ovea kiinni liiskaamatta minua ja hörpin kahvia kaikessa rauhassa. Oli ilta ja olin ainoa kyytiin pyrkijä, joten en ollut muiden matkustajien tiellä. Lopulta kuski huusi että "No mee v"" sitten istumaan !"

- Tilasin kahvilassa listalla olleen uuniperunan tonnikalalla ja myyjä tiuskaisi, ettei oo eikä tuu tonnikalaa. Selvä.

- " Et sinä mahdu niiden kanssa tänne! Jätä ne ulos!" Huuteli Ärrän myyjä kun koetin ängetä ovesta vaunujen kanssa. Ai että jättäisin vauvani ulos kidnappaajien ja narkkien armoille?

- Olin ostamassa äidilleni puhelinta synttärilahjaksi ja selitin että peruspuhelin jolla saa otettua kuvia ja soitettua, ei tarvitse sen hienompaa. Nuori myyjäkundi kysyi äitini ikää ja kuultuani että täyttää 60 alkoi nauraa, miten sen ikäiselle voi vielä ostaa luurin kunnon peleillä ja vehkeillä eikä tarvitse olla mikään senioripuhelin. Kun totesin että enköhän minä tunne äitini parhaiten, kundi  vastasi ivallisella äänellä  että niin varmasti tunnet.  Ostin puhelimen muualta.

 - Ja isäni syöpähoitojen aikaan kun itkin taksissa,  kuski kysyi virnuillen että poikaystäväkö jättänyt? Olin lähes 30 v mutta pienikokoinen blondi farkkutakissa. Kuski meni ihan noloksi , kun tiuskaisin olevani tulossa sairaan isäni luonta. Kuski ei siis ollut ottanut minua sairaalalta kyytiin, vaan olin kävellyt keskustan taksitolpalle.

Sain paljon huonoa kohtelua silloin, kun minulla oli kuiturastat mikä yhdistettynä pituuteeni (olen 156cm) sai ihmiset ilmeisesti kuvittelemaan minua teiniksi. Paras, ja pahin oli myyjä joka pisti veemäisesti  hymyillen KAHVIJUOMAT, siis niitä Frezzan pulloja, sivuun ja sanoi ettei voi myydä. Vaadin esimiestä paikalle ja perusteita, taakse kertyi jonoa ja lopulta punottava myyjä löi juomat kassaan.  Epäilen myyjän tehneen noin ennenkin ja nöyryyttäneen nuoria, nyt vain sattui saamaan vastaan yli kolmekymppisen naisen.

Vierailija kirjoitti:

- 16-vuotiaana, mutta jo omillani asuvana ostin Prismasta kynttilän ja tulitikkuja, myyjä sanoi ettei voi myydä niitä alaikäiselle. Olin ihan suu auki että pitääkö minun oikeasti pyytää isäni/äitini ostamaan minulle tulitikkuja? Lopulta toinen  myyjä sanoi jotain että "voit sinä ne myydä".

- Odotin esikoistani kun bussikuski itketti edessäni ollutta pikkutyttöä, lapsi halusi tietää että onko oikeassa bussissa ja kuski karjaisi että  "tuolla edessähän se lukee!" Moitti tyttöä myös tyhmäksi, kun ei heti tajunnut miten päin bussikortti pitää olla kädessä. Tässä vaiheessa puutuin tilanteeseen ja sanoin että ihminen se pieni veronmaksajakin on ja että harkitsen vakavasti valitusta noin törkeästä käytöksestä. Tästä tuohtuneena kuski lähti liikeelle talla pohjassa ennenkuin ehdin istumaan ja sain viime tipassa kiinni tolpasta etten kaatunut, ja siis  raskaus selvästi näkyi jo.  Tein sen valituksen ja väitin siinä kaatuneeni enkä vain meinanneeni kaatua. Ei näkynyt kys.  kuskia sen jälkeen!

- Ostin ärrältä tupakka-askin ja kahvin, puhuin samalla puhelimeen ja  säikähdin kun myyjä huusi " PISTÄ SE PUHELIN POIS KUN PUHUN SINULLE!" Oli kysynyt jotain tarkentavaa siitä röökiaskista, enkä ollut kuullut.  Katsoin myyjää silmiin ja sanoin kylmästi  että no anteeksi kun en lyönyt luuria korvaan äidilleni, joka soitti juuri kertoakseen että hänellä on syöpä.

En siedä epäoikeudenmukaisuutta, kohdistuu se sitten minuun tai muihin. Koulussa puolustin kiusattuja ja olin toistuvasti jälki-istunnossa, kun en antanut kässänmaikan hyppyyttää minua asemansa varjolla. Enkä nyt puhu mistään teinien aukroriteetti-ongelmasta, vaan tämä ope saattoi sanoa jollekin oppilaalle "Käyppä avaamassa ikkuna kun on niin kuuma. Ei se ikkuna!  Tai itseasiassa käyppä sulkemassa se" jne jne

-

Miksi alapeukut? Minusta on hienoa, että joku puolustaa ventovierasta lasta.

Eteläpohjalaisella grillillä pari päivää sitten olin ainoa asiakas ja luukulla oli lappu että viereinen luukku. Katsoin seinää enkä pimeässä nähnyt mitään luukkua, vain mainoksilla tapetoidun seinän. Menin nurkan taakse katsomaan että tarkoitettiinkohan sillä luukulla tätä autoluukkua. Sisällä oli erittäin nuori ja erittäin blondi myyjätyttö. Koputin luukkuun. Hän ei ollut huomaavinaankaan vaikka oli ihan ääressä, ja siivosi jotain laatikkoa. Lopulta kun loota oli pyyhitty suostui katsomaan päälle kuin halpaa makkaraa ja kiskaisi mielenosoituksellisesti grillin etupuolelta sittenkin löytyvän luukun auki. Sain tilattua mutta samalla sai kilpaileva grilli uuden asiakkaan. Oli muuten kaikkien aikojen eka kerta tuolla grillillä kun ei ollut yhtään jonoa.

Vierailija kirjoitti:

Ostin Kampin Anttilasta sieltä katutason kodinosastolta tyynyn. Maksoin sen sinne ylös ja menin sitten alakertaan. Tajusin että tarvitsen kempparituotteita. Otin ne hyllystä ja menin maksamaan kassalle. Ihmettelin kun myyjä kysyi tyynystä joka mimulla roikkui kädestä: onko maksettu?

Luuli kai että yritän pölliä sen, vaikka tulin siis kassalle maksamaan ne muut tuotteet. No näytin kuitin, mutta kyllä vähän ihmettelin. No kai se oli myyjän oikeus kysyä, mutta hieman kyllä möksähdin täytyy myöntää.

Mitä ihmettä?! Möksähdit siitä, että kuljit osastolta toiselle (vieläpä yläkerrasta alakertaan) firman tuote kainalossa olettaen, että vartiointipojat ovat jotenkin viestittäneet savumerkein myyjälle x tyynyn olevan jo maksettu, vai?

Muuten tämä ei mene järkeeni ei sitten mitenkään. :D Kaikkea sitä!

Vierailija kirjoitti:

Joissain liikkeissä,varsinkin elektroniikka tai autonosia myyvissä, myyjät jauhavat puhelimessa eikä heiltä voi kysyä mitään. Olet heille pelkkää ilmaa. Tuskin se puhelinkeskustelu on yhtä tuottoisa kuin maksava asiakas.

Mun mies myy elektroniikkaa ja työhön kuuluu paljon asiakaspalvelua puhelimitse.

Vapaapäivinäkin monesti asiakkaat soittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin Emotion-liikkeeseen ostamaan miehelleni partavettä. Kaksi myyjää jutteli niin keskittyneesti, ettei huomanneet mua vaikka tahallaan aika lähelle tulinkin. Alko vituttaa, poistuin ja ovella huikkasin: Kiitos avusta! Katsoivat pitkään ja hiljenivät.

Ja sitten kun myyjä tulee tarjoamaan apuaan niin luikitaan pois ja itketään myöhemmin täällä palstalla "ai että ärsyttää myymälät joissa myyjät tyrkyttävät apua! Kyllä mä pyydän sitä itse jos tarvitsen!"

Nää on kuule kaksi eri ihmistyyppiä. Itse en halua apua ja osaan todellakin pyytää, jos haluan. Ei muita variaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Stadium Isossa Omenassa. Kävin kenkiä etsimässä. Siellä on niin, että oikea koko täytyy pyytää myyjältä. Ja voi että kun oli vaikeaa sitä kokoa hakea. Kaksi eri miesmyyjää ja kumpikin hyvin aktiivisesti vältteli katsekontaktia ja hiippaili sinne takahuoneen tiloihin ja minä asiakkaana yritän heitä huhuilla ja etsiä, että saisin sen oikean koon. En tajua miten tuollaisia pidetään töissä! Varmasti näkyy myynnissä tuollainen.

Mä taas teininä tunsin itseni tuhkimoksi, kun komea myyjä sovitti lenkkareita jalkaani. Juoksi ja palveli loppuun asti. Vieläkin nousee hymy korviin ja siitä on jo 15v aikaa!! Tosin olin nuori nätti tyttö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itäkeskuksen Anttilassa ihan käsittämättömän nyrpeää palvelua. Olen itsekin myyjän työssä ja hymy ja reippaus ovat itselleni itsestäänselvyys jokaisen asiakkaan kohdalla. Sama asenne minulla on asiakkaanakin, tervehdin ja kiitän hymyillen jne. Itiksen Anttilan kassalla kävin kysymässä erään kirjan hintaa kun hyllyssä/kirjassa itsessään ei ollut hintalappua, yhtään jonoa ei ollut mutta sain ihan ihme katseen päälleni niiltä kahdelta myyjältä siinä tiskillä ja mitään sanomatta koppavasti saivat hinnan tarkistettua ja tokaistua sen hinnan. Olin ihan monttu auki tuon jälkeen. Leluosastolla oli ihan järkky määrä leluja ilman hintoja, mutten viitsinyt enää kyselläkään tuon jälkeen. Lopulta ostoksien kanssa kassalle mennessä vanhempi noista myyjistä hyvin tylysti "palveli" ja olin melko järkyttynyt kun lähdin - miten Kukaan aspa ammatissa toimiva edes kehtaa olla asiakkaille noin tyly. Tosin olen kerran aiemminkin lähettänyt palautetta samaan myymälään asiakaspalvelijoiden asenteesta/tylyydestä (en saanut edes tervehdystä saati mitään hymyn tapaistakaan kun kassalle menin joskus joulun tienoilla), eikä siihen edes vastattu. Tiedä sitten, tuntuu että heillä ei tuo asiakaspalvelu ole mikään juttu.. En tiedä onko tämä jokin ihan viimeisen vuoden aikana tapahtunut laadun heikkeneminen kun aiemmin muistan kyllä saaneeni joskus ihan neutraalia ja hyvääkin palvelua ko liikkeessä, mutta nykyään ei sitten millään?

Samanlaisia kokemuksia! Ja osastolla ei kukaan palvele, ainoastaan kassalla myyjä, joka ei kyllä pahemmin tuotteista mitään tiedä. Ei taida Anttilalla kovin hyvin mennä.

Taisivat tuossa vaiheessa jo tietää konkurssista eikä asiakaspalvelu oikein napannut. Tai palkka oli todella surkea. Ei siinä hymy oikein irtoa.