Helsinki siirtyy 1960-luvulta nykypäivään ja häätää yksityisautot pois kantakaupungista - miten sinä sopeudut tuleviin muutoksiin?
Vanha uutinen, mutta monelta tainnut mennä ohi.
Valllankaappaus autokaupungissa: Helsinkiä suunnitellaan nyt kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla
http://www.hs.fi/kaupunki/a1453445641199
Helsingin liikennettä on suunniteltu 60 vuotta sitä silmällä pitäen, että henkilöautolla liikkuminen olisi entistä sujuvampaa. Nyt huomion saavat kävely, pyöräily ja julkinen liikenne.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana liikennesuunnittelu on ollut yksityisautoilun mahdollisuuksien parantamista. Viimeistään 1960-luvulla autoja oli kaikkialla ja ihmiset pakenivat konttorikeskustaa lähiöihin ja naapurikuntiin. Käytännössä helsinkiläisten arkea suunniteltiin 60 vuotta autojen ehdoilla. Kunnes kunniakierros sitten yhtäkkiä loppui.
”Me ei vain haluttu tämän näköistä tulevaisuutta. Se olisi ollut surkea tulevaisuuskuva kaikkien kaupunkilaisten kannalta liikennemuodosta riippumatta”.
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma nosti kävelyn ja pyöräilyn virallisesti autoilua tärkeämmäksi: Suunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet
”Helsingissä kävely ja pyöräily alkavat vihdoin viimein saada sellaista painoa, joka sillä olisi pitänyt tällaisessa kaupunkiympäristössä olla jo pitkän aikaa”.
Kaupungistuminen, herääminen ilmastonmuutokseen ja verkon voimauttama ruohonjuuridemokratia synnyttivät 2000-luvun alussa maailmalla uudeksi urbanismiksikin kutsutun liikkeen, joka haluaa tehdä kaupungeista viihtyisiä koteja ja vallata julkisen tilan autoilta ihmisille.
"Vanha paradigma romahtaa omaan mahdottomuuteensa ja silloin vierestä poimitaan tilalle seuraava tarjokas”.
Siis: liikennesuunnittelun suunnanmuutos johtuu siitä, että autoiluun perustuvan infrastruktuurin vaatimat investoinnit tulevat Helsingille nykyään liian kalliiksi. Pyöräteitä on halvempaa rakentaa kuin moottoriteitä.
Viime syksynä kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn yleiskaavaehdotuksen yhteydessä päätettiin kaupunkibulevardeista, jotka muuttaisivat kaupunkiin tulevat sisääntuloväylät asuinkaduiksi. Bulevardien rakentaminen tarkoittaisi todennäköisesti jonkinlaisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa.
1960-luvulla autoilusta tuli Suomessa niin suosittua, että koko tulevaisuuden uskottiin olevan autojen. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, vallassa on uudenlainen suunnittelijoiden ja poliitikkojen sukupolvi ja historia alkaa kulkea taaksepäin.
”Meillä on paljon katuja, joilla lähes kaikki tila on autoilla. Nyt meidän täytyy tehdä kaupunkia, jossa auto on vain yksi neljästä liikkumismuodosta”.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi miettiä, ketkä näissä pääkonttoreissa, suurehkoissa teknologiayrityksissä ym. käyvät töissä. Ovatko he pääosin helsinkiläisiä jopoilevia kommareita, vai kehyspaikkakuntalaisia kiireisiä perheenisiä ja -äitejä, jotka hektisessä arjessa koittavat säästää aikaa ollakseen enemmän perheensä kanssa?
Tätä voivat tosiaan miettiä kaikki ne, joiden mielestä on kivaa, että yritykset karkaavat Helsingin keskustasta. Ehkä he haluavat olla näitä autolla sinne ja tänne suhaavia kiireisiä perheellisiä, joilla ei ole kunnolla aikaa läheisilleen.
Siinäpä vasta ihanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolla osalla suomalaisia ei ole mitään tarvetta käydä Helsingissä, joten asia OK. Kävelkää, pyöräilkää, kestäkää tuulet ja tuiskut. Joukkoliikenne on usein sumpussa jo yhden myrskyn jälkeen, junat myöhästelevät jne., mutta onko sillä paljoa väliä? Ei meille muille suomalaisille, jotka asumme ja elämme ihan rauhassa kaukana pääkaupungin vilinästä.
Täällä pääsee kotiportailta kaupalle ja työpaikalle omalla autolla. Kesämökilläkin voi käydä, mutta helsinkiläisten lomat eivät muualle Suomeen suuntaudu, koska täällä on näitä vaarallisia henkilöautoja. Ei siis enää kesäfestareita, ei oopperajuhlia, ei Kuhmon kamarimusiikkia helsinkiläisille. Matkahan sujuisi julkisilla, mutta kun siellä perillä on autoja, niin parasta pysyä Krunikassa.
Miksi sitten änkeätte tänne Helsinkiin? Pysykää siellä maalla ja samalla voisitte maksaa omien kuntienne kulut ettei Helsingin tarvitse elättää pummikuntia.
Ongelmana on se, että Helsinki on monopolisoinut valtion työpaikat. Kunhan saadaan sieltä ministeriöt pois sivummalle, niin tasapainotetaan rahansiirtoja. Valtion palkoista kun maksetaan reilusti yli 50% sinne pääkaupunkiin, joten muu maa elättää pääkaupunkia kohtalaisen avokätisesti.
Valtion työpaikat pitää olla paikassa jossa on tarpeeksi ihmisiä. On täysin mahdotonta pitää valtion työpaikkoja jossain perähikiällä.
Päinvastoin tullaan jopa enemmän keskittämään Helsinkiin koska täällä on ihmisiä ja toimintaa jo ennastaan
Helsingissä ei ole kuultu digitalisaatiosta, se on maalla jo arkea. Ei työpaika tarvitse olla siellä, missä tilat ovat kalliita ja liikkuminen hankalaa. Valtion työpaikoista suurin osa on sellaisia, ettei niissä olla ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan, joten ne voidaan vaivattomasti sjoittaa vaikka Hausjärven Hikiälle. Sielläkin toimii sähköt ja on nettiyhteydet.
Ei valtion työpaikkoja keskitetä enää Helsinkiin, ministeriöitä aiotaan lakkauttaa ja hajasijoittaa porukka etäpäiväilemään maakuntiin. Säästyy miljoonia vuodessa, kun ei tarvitse maksaa kalliita vuokria Mikonkadulla tai Esplanadilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolla osalla suomalaisia ei ole mitään tarvetta käydä Helsingissä, joten asia OK. Kävelkää, pyöräilkää, kestäkää tuulet ja tuiskut. Joukkoliikenne on usein sumpussa jo yhden myrskyn jälkeen, junat myöhästelevät jne., mutta onko sillä paljoa väliä? Ei meille muille suomalaisille, jotka asumme ja elämme ihan rauhassa kaukana pääkaupungin vilinästä.
Täällä pääsee kotiportailta kaupalle ja työpaikalle omalla autolla. Kesämökilläkin voi käydä, mutta helsinkiläisten lomat eivät muualle Suomeen suuntaudu, koska täällä on näitä vaarallisia henkilöautoja. Ei siis enää kesäfestareita, ei oopperajuhlia, ei Kuhmon kamarimusiikkia helsinkiläisille. Matkahan sujuisi julkisilla, mutta kun siellä perillä on autoja, niin parasta pysyä Krunikassa.
Miksi sitten änkeätte tänne Helsinkiin? Pysykää siellä maalla ja samalla voisitte maksaa omien kuntienne kulut ettei Helsingin tarvitse elättää pummikuntia.
Ongelmana on se, että Helsinki on monopolisoinut valtion työpaikat. Kunhan saadaan sieltä ministeriöt pois sivummalle, niin tasapainotetaan rahansiirtoja. Valtion palkoista kun maksetaan reilusti yli 50% sinne pääkaupunkiin, joten muu maa elättää pääkaupunkia kohtalaisen avokätisesti.
Valtion työpaikat pitää olla paikassa jossa on tarpeeksi ihmisiä. On täysin mahdotonta pitää valtion työpaikkoja jossain perähikiällä.
Päinvastoin tullaan jopa enemmän keskittämään Helsinkiin koska täällä on ihmisiä ja toimintaa jo ennastaan
Helsingissä ei ole kuultu digitalisaatiosta, se on maalla jo arkea. Ei työpaika tarvitse olla siellä, missä tilat ovat kalliita ja liikkuminen hankalaa. Valtion työpaikoista suurin osa on sellaisia, ettei niissä olla ihmisten kanssa tekemisissä lainkaan, joten ne voidaan vaivattomasti sjoittaa vaikka Hausjärven Hikiälle. Sielläkin toimii sähköt ja on nettiyhteydet.
Ei valtion työpaikkoja keskitetä enää Helsinkiin, ministeriöitä aiotaan lakkauttaa ja hajasijoittaa porukka etäpäiväilemään maakuntiin. Säästyy miljoonia vuodessa, kun ei tarvitse maksaa kalliita vuokria Mikonkadulla tai Esplanadilla.
No ei se digitalisaatio nyt vaan toimi noin.
Sitä paitsi ei ihmiset halua asua paikassa missä ei ole mitään. Ihmiset haluavat palvelut viereen eikä jonnekkin tunnin automatkan päähän.
Nyt kun Sotessa aiotaan poistaa useita sairaaloita maakunnista niin rupeaa maakuntalaisetkin tajuamaan miten järjetöntä siellä metsässä on asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.
Onko sinulla mitään hajua hinnasta? Tuo maksaisi miljardeja. Autoilijat haluaa sen tietenkin taas puoli ilmaiseksi.
Mielummin niitä kauppoja sinne maanalle niin maanpäällinen alue jää ihmisten käyttöön.
Ei todellakaan maksa miljardeja. Sinulla ei taida olla alkeellisintakaan käsitystä rahasta? Hämpin parkki maksoi noin 60 miljoonaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.
Onko sinulla mitään hajua hinnasta? Tuo maksaisi miljardeja. Autoilijat haluaa sen tietenkin taas puoli ilmaiseksi.
Mielummin niitä kauppoja sinne maanalle niin maanpäällinen alue jää ihmisten käyttöön.
Ei todellakaan maksa miljardeja. Sinulla ei taida olla alkeellisintakaan käsitystä rahasta? Hämpin parkki maksoi noin 60 miljoonaa.
Jos Helsingin autot haluttaisiin parkeerata maanalle niin se maksaisi miljardeja. Sellainen parkkihalli pitäisi olla neliökilometrejä.
Suomessa on vuodessa 8 kuukautta paskat kelit. Ketä kiinnostaa pyöräillä tuulessa ja tuiskussa, vaikka olisi minkälaiset baanat ja pyörätiet.
Mitään estettä parkkihallin rakentamiselle keskustaan ei ole, vaan sellaisen voi rakentaa ja veloittaa kustannukset pysäköijiltä. Parkkihalleja on jo nyt ainakin kolme eri hallia keskustassa, joten mitään pulaa parkkipaikoista ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vuodessa 8 kuukautta paskat kelit. Ketä kiinnostaa pyöräillä tuulessa ja tuiskussa, vaikka olisi minkälaiset baanat ja pyörätiet.
Ihan totta. Siksi pyöräilyyn ei pidäkään panostaa, vaan joukkoliikenteeseen. On myöskin niin, että jos riittävän moni alkaisi pyöräillä, joukkoliikennettä tietenkin heikennettäisiin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein puhutaan tästä, että Helsinki elättää muun Suomen, ja siksi muilta pitäisi löytyä nöyryyttä helsinkiläisten edessä. On kuitenkin eri asia tarkastella Helsingissä toimivien pääkonttoreiden ja muiden yritysten tuloja kuin itse helsinkiläisten henkilökohtaisia ansiotuloja. Jälkimmäisiä tarkasteltaessa tilanne ei ole yhtä mairitteleva Helsingin kannalta verrattuna ympäryskuntiin. Helsinkiin on kasautunut todella paljon pienituloisia.
Yritysten siirtyminen pois Helsingin keskustasta ei ole vain laiskaperseisten autoilijoiden uhoa ja kitinää, vaan kehityssuunta, joka on jo havaittavissa. Pääkonttorit ovat jo kauan siirtyneet kaupungin ytimestä. Perinteisesti työpaikkoja on imenyt Espoo, mutta kun tarkastellaan esim. viimeistä 10 vuotta, joiden aikana yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet Helsingissä 3 %, ovat ne lisääntyneet Vantaalla 8 %. Jokainen voi vain arvata, mihin suuntaan tietullit, lisääntyneet ruuhkat ja huonompi saavutettavuus tätä sysää.
Jokainen voi miettiä, ketkä näissä pääkonttoreissa, suurehkoissa teknologiayrityksissä ym. käyvät töissä. Ovatko he pääosin helsinkiläisiä jopoilevia kommareita, vai kehyspaikkakuntalaisia kiireisiä perheenisiä ja -äitejä, jotka hektisessä arjessa koittavat säästää aikaa ollakseen enemmän perheensä kanssa? Tietysti autoton keskusta on kiva juttu hipsterille, joka voi pyöräillä töihin kahvilaan ja leikkiä suurkaupunkilaista lukemalla kirjaa kadun varrella, kun autot eivät enää häiritse. Mutta tuleva Helsingin verotulotyhjiö ei tällaisella toiminnalla täyty. Turistit voi toki tykätä, mutta se kahvilakulutus ja matkamuistojen shoppailu ovat aika vaatimatonta toimintaa menestyvien suuryritysten verotettavien tulojen rinnalla. Etenkin, kun keskustasta katoavat shoppailemasta muut kuin sen tuntumassa asuvat, vaikka tällaisenaankin kehityssuunta on kehien kauppakeskusten eduksi.
Putoavat verotulot vaikuttavat jokaisen helsinkiläisen arkeen. On makuasia, arvostaako enemmän autojen puuttumista elinympäristöstä vai kunnallisten palveluiden (terveydenhoito, lasten koulut ym.) tasoa.
Minua vähän huvitti, kun jonkin aikaa sitten luin lehdestä, että Espookin on halukas pohtimaan mahdollisuutta, että kaupunkibulevardit alkaisivat jo sen puolella. Moni helsinkiläishipsteri taputti riemuissaan käsiään, mutta Helsingin huonompi saavutettavuushan on voitto Espoolle. Läntisestä Suomesta katsottunahan siihen syntyisi pullonkaula, johon yritysten on hyvä kasautua, kun edemmäs Helsinkiä kohti siirryttäessä alkaa saavutettavuus oleellisesti heikkenemään. Ja kehää pitkin on näppärä kuitenkin siirtyä lentokentälle sekä Helsingin pohjois- ja itäpuolelle.
Fakta on se että tulevaisuudessakin ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin. 20 vuoden päästä ylivoimainen enemmistö maaseudun ihmisistä on muuttanut suuriin kaupunkeihin.
En ymmärrä, miten tämä liittyy lainaamaasi viestiin. Fakta on se, että kaupunkialueet kasvavat myös ulospäin. Tämä on tapahtunut kaikissa suuremmissa suomalaiskaupungeissa, myös pk-seudulla. Espoo ja Vantaa olivat paljon hiljaisempia paikkoja vielä 20 vuotta sitten kuin nyt. Miksi näillä maalla muuttavilla olisi pakkomielle änkeä juuri Helsinkiin, etenkin, jos helsinkiläiset äänestävät yritykset laita-alueille? Lienee varmasti ihana unelma, että Helsinkiinkin saataisiin ihanaa suurkaupungin värinää ja jännittävää kuhinaa, mutta Suomen kaltaisessa maassa ei vain yksinkertaisesti ole mitään muuta syytä änkeä kaikkia samalle niemelle, kuin se, että se olisi jännää ja ihkua. Jopa Tanskassa, jossa väestöntiheys on aivan eri luokkaa kuin meillä, on tuntuvasti enemmän keskimääräisiä asuinneliöitä kuin Suomessa. Jos työpaikka on kehä kolmosella, niin luuletko maalaisen muuttavan mielummin Kallioon koppiin vai vastaavan etäisyyden päähän kehän toiselle puolen omakotitaloon?
Jostain syystä ne keskustan kopit ovat kuitenkin ihan huikeissa hinnoissa ja kallistuvat vaan vauhdilla. Olen jo tovin jos toisenkin odotellut, että maalaisten pakkomielle keskustaa kohtaan laantuisi, mutta kun ei niin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isolla osalla suomalaisia ei ole mitään tarvetta käydä Helsingissä, joten asia OK. Kävelkää, pyöräilkää, kestäkää tuulet ja tuiskut. Joukkoliikenne on usein sumpussa jo yhden myrskyn jälkeen, junat myöhästelevät jne., mutta onko sillä paljoa väliä? Ei meille muille suomalaisille, jotka asumme ja elämme ihan rauhassa kaukana pääkaupungin vilinästä.
Täällä pääsee kotiportailta kaupalle ja työpaikalle omalla autolla. Kesämökilläkin voi käydä, mutta helsinkiläisten lomat eivät muualle Suomeen suuntaudu, koska täällä on näitä vaarallisia henkilöautoja. Ei siis enää kesäfestareita, ei oopperajuhlia, ei Kuhmon kamarimusiikkia helsinkiläisille. Matkahan sujuisi julkisilla, mutta kun siellä perillä on autoja, niin parasta pysyä Krunikassa.
Miksi sitten änkeätte tänne Helsinkiin? Pysykää siellä maalla ja samalla voisitte maksaa omien kuntienne kulut ettei Helsingin tarvitse elättää pummikuntia.
Ongelmana on se, että Helsinki on monopolisoinut valtion työpaikat. Kunhan saadaan sieltä ministeriöt pois sivummalle, niin tasapainotetaan rahansiirtoja. Valtion palkoista kun maksetaan reilusti yli 50% sinne pääkaupunkiin, joten muu maa elättää pääkaupunkia kohtalaisen avokätisesti.
Valtion työpaikkoja on varsin vähän. Koko Suomessa niitä on työpaikoista 6 % ja Uudellamaalla 8 %. Tätä eroa voi verrata siihen että Espoon kaupunki saa 2 % ja Helsingin kaupunki 5 % rahoistaan valtionosuuksina kun monissa kunnissa enemmistö rahoista on valtionosuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin, kun keskustasta katoavat shoppailemasta muut kuin sen tuntumassa asuvat, vaikka tällaisenaankin kehityssuunta on kehien kauppakeskusten eduksi.
Keskustasta eivät katoa shoppailemasta muut kuin sen tuntumassa asuvat, vaan muut kuin sen tuntumassa asuvat, jotka tulevat autolla shoppailemaan. Esimerkiksi kun Aleksanterinkatu muutettiin kävelykaduksi, autoilevien shoppailijoiden määrä väheni, mutta muiden määrä lisääntyi niin paljon että kokonaisuutena shoppailijoita on nyt enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vuodessa 8 kuukautta paskat kelit. Ketä kiinnostaa pyöräillä tuulessa ja tuiskussa, vaikka olisi minkälaiset baanat ja pyörätiet.
"Paska keli" on tietysti jossain määrin subjektiivinen asia, mutta näissä pyöräilykriittisissä avautumisissa ilmeisesti oletetaan Helsingin/Suomen sijaitsevan jossain Huippuvuorten tasolla. Lunta tai jäätä on etelässä ylipäätään vain loka-huhtikuun välilllä ja useimmiten talvikelien alku on huomattavasti myöhemmin. Lisäksi tuon ajanjakson sisällä on paljon ajanjaksoja, jolloin keli on suorastaan mainio. Aidosti haastavia pyöräilypäiviä on vuodessa huonolla tuurilla parikymmentä.
Tietysti jos sade tai vastatuuli koetaan ylivoimaisena esteena ja pyörän talvivarusteluun kuten laadukkaisiin nastarenkaisiin ei haluta panostaa, niin onhan se pyöräily silloin kesäpäivien huvitus. Jokaisella on nyt ja jatkossakin vapaus valita kulkutapansa, mutta älkää pitäkö omaa valintaanne ainoana oikeana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vuodessa 8 kuukautta paskat kelit. Ketä kiinnostaa pyöräillä tuulessa ja tuiskussa, vaikka olisi minkälaiset baanat ja pyörätiet.
"Paska keli" on tietysti jossain määrin subjektiivinen asia, mutta näissä pyöräilykriittisissä avautumisissa ilmeisesti oletetaan Helsingin/Suomen sijaitsevan jossain Huippuvuorten tasolla. Lunta tai jäätä on etelässä ylipäätään vain loka-huhtikuun välilllä ja useimmiten talvikelien alku on huomattavasti myöhemmin. Lisäksi tuon ajanjakson sisällä on paljon ajanjaksoja, jolloin keli on suorastaan mainio. Aidosti haastavia pyöräilypäiviä on vuodessa huonolla tuurilla parikymmentä.
Tietysti jos sade tai vastatuuli koetaan ylivoimaisena esteena ja pyörän talvivarusteluun kuten laadukkaisiin nastarenkaisiin ei haluta panostaa, niin onhan se pyöräily silloin kesäpäivien huvitus. Jokaisella on nyt ja jatkossakin vapaus valita kulkutapansa, mutta älkää pitäkö omaa valintaanne ainoana oikeana.
Muista pitää kypärä päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä viherpiiperöistä kukaan ei halua kieltää autoilua, vaan haluamme tehdä kävelyn ja joukkoliikenteen käytön nykyistä mukavammiksi. Emme pidä sitä mitenkään ihmeellisenä, että tiskikonetta kuljetetaan henkilö- tai kuorma-autolla joukkoliikenteen sijaan, vaan tavoitteena on se, että joukkoliikenne on hyvätasoista ja ympäristö kävelijän kannalta mukavaa.
Tehkääpä sitten se joukkoliikenne tpimivaksi ja kövely mukavaksi. Se ei vaadi autoilun kieltämistä. Jos joukkoliikenne toimisi, harva viitsisi tulla keskustaan autolla.
Nyt ei ole paikkaa johon autoa jättää, parkkihallit on keskustassa. Muistetaan myös, että keskusta on pikku pläntti ja lähes kaikki sen ympärillä oleva on asuinkortteleita.
Me asukkaat maksamme kiinteistöveroa ja huolehdimme jalkakäytävistä. Saatte ihan ilmaiseksi lähellä siinä. Olkaa hyvä. Kadut kuuluu kaikille, myös autoa tarvitseville kansalaisille.
Ilmastomme ja asenteemme ei suosi pyöräilyä, kansakuntamme vanhenee suhteessa hurjaa vauhtia. Pyörän selkään vaan puolisokea vanhuskin, niinkö?
Helsinki on pieni kaupunki ja vie vähän tilaa maastamme. Hus vaan sinne vähän kauemmas, tilaa on.
Joukkoliikenteen toimivuus ja mukava kävely-ympäristö eivät vaadi autoilun kieltämistä, mutta lähes aina tilan ottamista autoilulta muuhun käyttöön. Hämeentie on hyvä esimerkki. Ja sielläkin saa jatkossa autoilla.
Oikeastaan sama dilemma koskee myös asiakaspysäköintiä. Jotta asiakas saisi autonsa kivijalkaliikeen eteen, täytyy siitä edestä raivata asukaspysäköinti sivummalle tai riittävällä hinnankorotuksella olemattomiin.
Perusongelma koko asetelmassa on se, että ollakseen aidosti toimiva autoiluympäristö, Helsingin kantakaupungin tulisi muistuttaa Kehä III:ta. Eli jotain Smith-Polvisen tyylistä kortteleiden purkamista väljän autokaupungin tieltä. Koska näin ei haluta tehdä, autoille on aina liian vähän tilaa, vaikka jokainen liikenevä pläntti varattaisiin pysäköinnille ja lisäkaistoille. Autoiluympäristö ei siis heikkene radikaalisti, jos autoille pyhitetystä tilasta otetaan pieni osa muulle liikenteelle. Mutta tuo pienikin osa parantaa merkittävästi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta.
Autojen määrä ei ole viime vuosina juurikaan lisääntynyt, mutta ruuhkat ovat. Liikennesuunnittelun tavoite on aiheuttaa ruuhkia.
Ei tämä ole autokaupunki, vaan ihan toimiva setti jos suunnittelussa ymmärrettäisi kaupungin muoto ja palattaisi toimivaan ja sujuvaan liikennesuunnitteluun.
Päästöt moninkertaistuu jurruttaessa paikallaan, nyt kun päästöjä vähentävä vihreä aalto on väyliltä purettu.
Idealistin haavekuvassa on aurinkoinen vehreä baana, joss ihmiset ihanasti ilakoi eikä kukaan ilmeisesti käy töissä.
Bulevardisointi (typerä nimi) saa aikaan sellaisen kaaoksen, ettei ole nähty. Onnea. Nyt turistit kuvaavat kaupunkimme roskia, sen jälkeen varmaan pikkukaupunkiin aiheutettuja maailmanluokan ruuhkia.
Onnea päiväunelle, herätys tulee olemaan aikamoinen.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.
Öh...johan siellä on useampikin halli. Ja isompia kuin Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.
kaikkein fiksuinta olisi tehdä asiointiparkkaus täysin maksuttomaksi. Kulut voi leipoa hienovaraisesti tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Psykologinen vaikutus olisi valtava.
Ei todellakaan voi. Muiden ei pidä joutua maksamaan autoilijoiden kuluja.
Jos on kohtuumatkan päässä olemassa kauppakeskus, jossa parkki maksaa, ja kauppakeskus, jossa parkki on esim. 2 tuntia ilmainen, arvaa, kumpaan autoileva perhe menee ostoksille. Jos Iso Omena ja Sello ovat maksuttomia, ei Tapiolan Ainoa houkuttele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä69 kirjoitti:
Helsingin liikennesuunnittelua ei ole tehty "autoilun ehdoilla" enää kymmeniin vuosiin. Tämän voi helposti todeta autoilemalla Helsingissä.
Kyllä on. autotiet vievät järjettömän osan kaupungin pinta-alasta. Henkilöautoja on ylivoimaisesti suurin osa liikenteestä.
Parkkipaikkoja on myös aivan järjetön määrä. Asuntojen hinnastakin on nykyään järjetön osa autopaikkojen hintaa.
Asukkaat maksavat parkkihallipaikoista enemmän kuin autoistaan.
Järjetöntä määrää niitä ei ole, niistä on,pulaa.
Autotiet on tapa päästä kaupunkiin ja sieltä pois. Ilman niitä ei ole kaupunkia. Kyllä, iso osa liikenteestä on autoja. Ne on ihmistä varten.Asiakkaat ei maksa parkkihallien hinnoista kuin murto-osan.
Helsinki on helsinkiläisille. Paras olisi kun laitettaisiin erittäin kallis maksumuuri Helsingin rajalle. Toinen Vantaan ja kolmas Espoon rajalle. Joten jos joku haluaa asua jossain hevonkuusessa niin sitten maksamaan.
Kaikin mokomin. Muistakaa, että sama pätee myös toiseen suuntaan. Helsinkiläiset käyvät töissä, harrastavat ja asioivat myös kaupunkinsa ulkopuolella. Perusespoolainen ei tarvitse Helsinkiä mihinkään. Lentokenttä on Vantaalla, junaan voi hypätä Helsingin ulkopuolella. Kaupat, huvit ja palvelut sekä ennen muuta työpaikat siirtyvät muualle. Jos joku asiakas vielä saattuu jäämään Helsinkiin, firma maksaa työmatkat laskussaan. Helsinkiin jäävät hipsterit puhumaan p*skaa IPAn ääressä ja kokkailemaan kvinoanyhtöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein puhutaan tästä, että Helsinki elättää muun Suomen, ja siksi muilta pitäisi löytyä nöyryyttä helsinkiläisten edessä. On kuitenkin eri asia tarkastella Helsingissä toimivien pääkonttoreiden ja muiden yritysten tuloja kuin itse helsinkiläisten henkilökohtaisia ansiotuloja. Jälkimmäisiä tarkasteltaessa tilanne ei ole yhtä mairitteleva Helsingin kannalta verrattuna ympäryskuntiin. Helsinkiin on kasautunut todella paljon pienituloisia.
Yritysten siirtyminen pois Helsingin keskustasta ei ole vain laiskaperseisten autoilijoiden uhoa ja kitinää, vaan kehityssuunta, joka on jo havaittavissa. Pääkonttorit ovat jo kauan siirtyneet kaupungin ytimestä. Perinteisesti työpaikkoja on imenyt Espoo, mutta kun tarkastellaan esim. viimeistä 10 vuotta, joiden aikana yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet Helsingissä 3 %, ovat ne lisääntyneet Vantaalla 8 %. Jokainen voi vain arvata, mihin suuntaan tietullit, lisääntyneet ruuhkat ja huonompi saavutettavuus tätä sysää.
Jokainen voi miettiä, ketkä näissä pääkonttoreissa, suurehkoissa teknologiayrityksissä ym. käyvät töissä. Ovatko he pääosin helsinkiläisiä jopoilevia kommareita, vai kehyspaikkakuntalaisia kiireisiä perheenisiä ja -äitejä, jotka hektisessä arjessa koittavat säästää aikaa ollakseen enemmän perheensä kanssa? Tietysti autoton keskusta on kiva juttu hipsterille, joka voi pyöräillä töihin kahvilaan ja leikkiä suurkaupunkilaista lukemalla kirjaa kadun varrella, kun autot eivät enää häiritse. Mutta tuleva Helsingin verotulotyhjiö ei tällaisella toiminnalla täyty. Turistit voi toki tykätä, mutta se kahvilakulutus ja matkamuistojen shoppailu ovat aika vaatimatonta toimintaa menestyvien suuryritysten verotettavien tulojen rinnalla. Etenkin, kun keskustasta katoavat shoppailemasta muut kuin sen tuntumassa asuvat, vaikka tällaisenaankin kehityssuunta on kehien kauppakeskusten eduksi.
Putoavat verotulot vaikuttavat jokaisen helsinkiläisen arkeen. On makuasia, arvostaako enemmän autojen puuttumista elinympäristöstä vai kunnallisten palveluiden (terveydenhoito, lasten koulut ym.) tasoa.
Minua vähän huvitti, kun jonkin aikaa sitten luin lehdestä, että Espookin on halukas pohtimaan mahdollisuutta, että kaupunkibulevardit alkaisivat jo sen puolella. Moni helsinkiläishipsteri taputti riemuissaan käsiään, mutta Helsingin huonompi saavutettavuushan on voitto Espoolle. Läntisestä Suomesta katsottunahan siihen syntyisi pullonkaula, johon yritysten on hyvä kasautua, kun edemmäs Helsinkiä kohti siirryttäessä alkaa saavutettavuus oleellisesti heikkenemään. Ja kehää pitkin on näppärä kuitenkin siirtyä lentokentälle sekä Helsingin pohjois- ja itäpuolelle.
Fakta on se että tulevaisuudessakin ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin. 20 vuoden päästä ylivoimainen enemmistö maaseudun ihmisistä on muuttanut suuriin kaupunkeihin.
Näin tietysti. Ja se on vain luonnollista kehitystä. Ihmiset luonnollisesti asettuvat asumaan sinne, missä on toimeentulokeinot tarjolla. Maalla asuttiin, koska työpaikat olivat siellä, kun elettiin maataloudesta. Maatöissä tarvittiin paljon työvoimaa, ja ihmiset asuivat siellä missä työtkin olivat. Kun maatalous on koneistunut ja teollistunut, työvoiman tarve siellä on vähentynyt. Vastaavasti samaan aikaan teollisuus ja kauppa ovat alkaneet tarjota enemmän ja enemmän työpaikkoja, joten ihmiset ovat siirtyneet asumaan näiden paikkojen ympäristöön, jolloin on syntynyt kaupunkeja. Kaupunkihan ei ole mikään itsetarkoitus, vaan sellainen syntyy siksi, että jollekin alueelle keskittyy paljon työtä tekeviä ihmisiä.
Maa- ja metsätalouden työllistävä vaikutus vähenee edelleen, eikä uusia teollisuuslaitoksiakaan lähinnä paikkaan sidottua kaivostoimintaa lukuun ottamatta perusteta haja-asutusalueille, joten kaupungistuminen jatkuu. Enkä tiedä onko se sitten jotenkin huono asia. Ihmisten asuminen pienillä alueilla jättää vastaavasti suuremman osan maasta luonnontilaan.
Keskustasta lähtee kyllä suurin osa yrityksistä pikkuhiljaa muualle. Meidän asiakkaista moni on jo niin tehnyt, muutama on siellä edelleen, mutta todella hankalaksi on menneet tapaamiset, kun autoilu on niin hankalaa ja parkkipaikat kiven alla.
En ymmärrä, miten tämä liittyy lainaamaasi viestiin. Fakta on se, että kaupunkialueet kasvavat myös ulospäin. Tämä on tapahtunut kaikissa suuremmissa suomalaiskaupungeissa, myös pk-seudulla. Espoo ja Vantaa olivat paljon hiljaisempia paikkoja vielä 20 vuotta sitten kuin nyt. Miksi näillä maalla muuttavilla olisi pakkomielle änkeä juuri Helsinkiin, etenkin, jos helsinkiläiset äänestävät yritykset laita-alueille? Lienee varmasti ihana unelma, että Helsinkiinkin saataisiin ihanaa suurkaupungin värinää ja jännittävää kuhinaa, mutta Suomen kaltaisessa maassa ei vain yksinkertaisesti ole mitään muuta syytä änkeä kaikkia samalle niemelle, kuin se, että se olisi jännää ja ihkua. Jopa Tanskassa, jossa väestöntiheys on aivan eri luokkaa kuin meillä, on tuntuvasti enemmän keskimääräisiä asuinneliöitä kuin Suomessa. Jos työpaikka on kehä kolmosella, niin luuletko maalaisen muuttavan mielummin Kallioon koppiin vai vastaavan etäisyyden päähän kehän toiselle puolen omakotitaloon?