Lue keskustelun säännöt.
Helsinki siirtyy 1960-luvulta nykypäivään ja häätää yksityisautot pois kantakaupungista - miten sinä sopeudut tuleviin muutoksiin?
04.06.2016 |
Vanha uutinen, mutta monelta tainnut mennä ohi.
Valllankaappaus autokaupungissa: Helsinkiä suunnitellaan nyt kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla
http://www.hs.fi/kaupunki/a1453445641199
Helsingin liikennettä on suunniteltu 60 vuotta sitä silmällä pitäen, että henkilöautolla liikkuminen olisi entistä sujuvampaa. Nyt huomion saavat kävely, pyöräily ja julkinen liikenne.
Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana liikennesuunnittelu on ollut yksityisautoilun mahdollisuuksien parantamista. Viimeistään 1960-luvulla autoja oli kaikkialla ja ihmiset pakenivat konttorikeskustaa lähiöihin ja naapurikuntiin. Käytännössä helsinkiläisten arkea suunniteltiin 60 vuotta autojen ehdoilla. Kunnes kunniakierros sitten yhtäkkiä loppui.
”Me ei vain haluttu tämän näköistä tulevaisuutta. Se olisi ollut surkea tulevaisuuskuva kaikkien kaupunkilaisten kannalta liikennemuodosta riippumatta”.
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma nosti kävelyn ja pyöräilyn virallisesti autoilua tärkeämmäksi: Suunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet
”Helsingissä kävely ja pyöräily alkavat vihdoin viimein saada sellaista painoa, joka sillä olisi pitänyt tällaisessa kaupunkiympäristössä olla jo pitkän aikaa”.
Kaupungistuminen, herääminen ilmastonmuutokseen ja verkon voimauttama ruohonjuuridemokratia synnyttivät 2000-luvun alussa maailmalla uudeksi urbanismiksikin kutsutun liikkeen, joka haluaa tehdä kaupungeista viihtyisiä koteja ja vallata julkisen tilan autoilta ihmisille.
"Vanha paradigma romahtaa omaan mahdottomuuteensa ja silloin vierestä poimitaan tilalle seuraava tarjokas”.
Siis: liikennesuunnittelun suunnanmuutos johtuu siitä, että autoiluun perustuvan infrastruktuurin vaatimat investoinnit tulevat Helsingille nykyään liian kalliiksi. Pyöräteitä on halvempaa rakentaa kuin moottoriteitä.
Viime syksynä kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn yleiskaavaehdotuksen yhteydessä päätettiin kaupunkibulevardeista, jotka muuttaisivat kaupunkiin tulevat sisääntuloväylät asuinkaduiksi. Bulevardien rakentaminen tarkoittaisi todennäköisesti jonkinlaisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa.
1960-luvulla autoilusta tuli Suomessa niin suosittua, että koko tulevaisuuden uskottiin olevan autojen. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, vallassa on uudenlainen suunnittelijoiden ja poliitikkojen sukupolvi ja historia alkaa kulkea taaksepäin.
”Meillä on paljon katuja, joilla lähes kaikki tila on autoilla. Nyt meidän täytyy tehdä kaupunkia, jossa auto on vain yksi neljästä liikkumismuodosta”.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
. Lunta tai jäätä on etelässä ylipäätään vain loka-huhtikuun väillä.
Vain? :D Toihan on puolet vuodesta! Ja vaikka ei olis lunta, niin ei suurin osa ihmisistä jaksa polkea +3 tihkusateessa mitään 15 km työmatkaa. Ja siihen päälle kauppakassit, tavarat, lapset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein puhutaan tästä, että Helsinki elättää muun Suomen, ja siksi muilta pitäisi löytyä nöyryyttä helsinkiläisten edessä. On kuitenkin eri asia tarkastella Helsingissä toimivien pääkonttoreiden ja muiden yritysten tuloja kuin itse helsinkiläisten henkilökohtaisia ansiotuloja. Jälkimmäisiä tarkasteltaessa tilanne ei ole yhtä mairitteleva Helsingin kannalta verrattuna ympäryskuntiin. Helsinkiin on kasautunut todella paljon pienituloisia.
Yritysten siirtyminen pois Helsingin keskustasta ei ole vain laiskaperseisten autoilijoiden uhoa ja kitinää, vaan kehityssuunta, joka on jo havaittavissa. Pääkonttorit ovat jo kauan siirtyneet kaupungin ytimestä. Perinteisesti työpaikkoja on imenyt Espoo, mutta kun tarkastellaan esim. viimeistä 10 vuotta, joiden aikana yksityisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet Helsingissä 3 %, ovat ne lisääntyneet Vantaalla 8 %. Jokainen voi vain arvata, mihin suuntaan tietullit, lisääntyneet ruuhkat ja huonompi saavutettavuus tätä sysää.
Jokainen voi miettiä, ketkä näissä pääkonttoreissa, suurehkoissa teknologiayrityksissä ym. käyvät töissä. Ovatko he pääosin helsinkiläisiä jopoilevia kommareita, vai kehyspaikkakuntalaisia kiireisiä perheenisiä ja -äitejä, jotka hektisessä arjessa koittavat säästää aikaa ollakseen enemmän perheensä kanssa? Tietysti autoton keskusta on kiva juttu hipsterille, joka voi pyöräillä töihin kahvilaan ja leikkiä suurkaupunkilaista lukemalla kirjaa kadun varrella, kun autot eivät enää häiritse. Mutta tuleva Helsingin verotulotyhjiö ei tällaisella toiminnalla täyty. Turistit voi toki tykätä, mutta se kahvilakulutus ja matkamuistojen shoppailu ovat aika vaatimatonta toimintaa menestyvien suuryritysten verotettavien tulojen rinnalla. Etenkin, kun keskustasta katoavat shoppailemasta muut kuin sen tuntumassa asuvat, vaikka tällaisenaankin kehityssuunta on kehien kauppakeskusten eduksi.
Putoavat verotulot vaikuttavat jokaisen helsinkiläisen arkeen. On makuasia, arvostaako enemmän autojen puuttumista elinympäristöstä vai kunnallisten palveluiden (terveydenhoito, lasten koulut ym.) tasoa.
Minua vähän huvitti, kun jonkin aikaa sitten luin lehdestä, että Espookin on halukas pohtimaan mahdollisuutta, että kaupunkibulevardit alkaisivat jo sen puolella. Moni helsinkiläishipsteri taputti riemuissaan käsiään, mutta Helsingin huonompi saavutettavuushan on voitto Espoolle. Läntisestä Suomesta katsottunahan siihen syntyisi pullonkaula, johon yritysten on hyvä kasautua, kun edemmäs Helsinkiä kohti siirryttäessä alkaa saavutettavuus oleellisesti heikkenemään. Ja kehää pitkin on näppärä kuitenkin siirtyä lentokentälle sekä Helsingin pohjois- ja itäpuolelle.
Fakta on se että tulevaisuudessakin ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin. 20 vuoden päästä ylivoimainen enemmistö maaseudun ihmisistä on muuttanut suuriin kaupunkeihin.
Näin tietysti. Ja se on vain luonnollista kehitystä. Ihmiset luonnollisesti asettuvat asumaan sinne, missä on toimeentulokeinot tarjolla. Maalla asuttiin, koska työpaikat olivat siellä, kun elettiin maataloudesta. Maatöissä tarvittiin paljon työvoimaa, ja ihmiset asuivat siellä missä työtkin olivat. Kun maatalous on koneistunut ja teollistunut, työvoiman tarve siellä on vähentynyt. Vastaavasti samaan aikaan teollisuus ja kauppa ovat alkaneet tarjota enemmän ja enemmän työpaikkoja, joten ihmiset ovat siirtyneet asumaan näiden paikkojen ympäristöön, jolloin on syntynyt kaupunkeja. Kaupunkihan ei ole mikään itsetarkoitus, vaan sellainen syntyy siksi, että jollekin alueelle keskittyy paljon työtä tekeviä ihmisiä.
Maa- ja metsätalouden työllistävä vaikutus vähenee edelleen, eikä uusia teollisuuslaitoksiakaan lähinnä paikkaan sidottua kaivostoimintaa lukuun ottamatta perusteta haja-asutusalueille, joten kaupungistuminen jatkuu. Enkä tiedä onko se sitten jotenkin huono asia. Ihmisten asuminen pienillä alueilla jättää vastaavasti suuremman osan maasta luonnontilaan.
Unohdat, että olemme jo palveluyhteiskunta eikä paikalla ole samanlaista merkitystä kuin teollisuusyhteikunnan aikaan oli. Jos voi valita asumisen betonibunkkerissa keskellä meteliä tai pienessä yhteisössä järven rannalla, niin se järvi vie usein voiton.
Luonnontilainen alue ei valitettavasti ole sellainen onnela kuin Disneyn elokuvissa esitetään. Kun Helsingissä joku Nuuksio edustaa ultimaattumista luontoelämystä (tietty yhdessä Rukan kanssa), niin voi olla että viherpipertäjät eivät varsinaiseen puhtaaseen luontoon uskaltaudu milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.
kaikkein fiksuinta olisi tehdä asiointiparkkaus täysin maksuttomaksi. Kulut voi leipoa hienovaraisesti tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Psykologinen vaikutus olisi valtava.
Ei todellakaan voi. Muiden ei pidä joutua maksamaan autoilijoiden kuluja.
Jos on kohtuumatkan päässä olemassa kauppakeskus, jossa parkki maksaa, ja kauppakeskus, jossa parkki on esim. 2 tuntia ilmainen, arvaa, kumpaan autoileva perhe menee ostoksille. Jos Iso Omena ja Sello ovat maksuttomia, ei Tapiolan Ainoa houkuttele.
...ja jos suuret massat pysyy poissa, eivät kauppakeskukset elä pelkillä vauvalomalaisten latteilla, flipfloppaajien notkumisella ja mummujen maitopurkeilla.
Jokainen voi käydä akselilla loka-maaliskuu tutustumassa tähän "elävään kaupunkiin". Siellä ketään tietenkään ole. Suomessa on iso osa vuodesta saatanan kylmä, mutta tätä nämä viheridiootit eivät sisäistä. Vie nyt lapsia tarhaan joulukuussa jollain vitun fillarilla...