Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako stalkata miehen puhelin/viestit jos on erittäin vahva epäily toisesta naisesta?
02.06.2016 |
Saako? Jos on kovat epäilyt asiasta, mies poissaoleva, seksi ei maistu, yllättäviä menoja on tullut jne jne. Pitääkö elää epätietoisuudessa vai saako tässä tapauksessa ottaa asioista selvää?
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin tää puhelimen koskemattomuus on mennyt jo ihan naurettavuuksiin. Vielä 20 vuotta sitten ei kellään edes ollut mitään mobiililaitteita ja kaikki käytti yhteistä puhelinta kotona, puhumiseen.
Nyt sitten ihmiset kommunikoi tunteja päivässä, yksin ja hiljaa, jonkun pyhän luurinsa kautta, ja kukaan ei koskaan saa hipaistakaan sitä tai joutuu heti linnaan. Mikäs se otollisempi väline pettämiskuvioiden hallintaan, kun jatkuvasti käden ulottuvilla oleva oma pyhä puhelin, jonka sisällöstä ei muiden tarvitse koskaan tietää.
Juuri näin. Omasta mielestäni parisuhteessa ei normalisti pitäisi olla niin salaista, etteikö toinen osapuoli saisi siihen koskea. Esim: vastailla puhelimeen jos joku soittaa eikä omistaja pääse syystä tai toisesta vastaamaan tai vilaista keltä viesti on tullut jos on tarve ( mieluusti tosin ei availla ellei ole oiekasti pakko, koksa muuten toinen osapuoli en mahdollisesti sitä huomaa/muista ).
Minkä ihmeen takia minun pitäisi tietää, keneltä miehen puhelimeen tuli viesti? Oikeasti? En keksi ainuttakaan syytä.
Paitsi sairaalloisen mustasukkaisuuden.
Mä käytän mökillä miehen ipadia ja siinä siis hänellä on facebook auki eli jos kirjoittaa sen facebook.com ni se menee suoraan hänen auki olevaan faceen, pitää käytön alkaessa laittaa yksityinen selaus ni sitten ei mee mailiin/facebookiin suoraan, jos kirjoitaa gmail tai facebook. Ekaa kertaa käyttäessä minä kirjotin joskus vaan sen facebookin tarkoituksena päästä siihen kirjautumissivuille ja olinkin miehen facebookin etusivulla ja viestikuvakkeessakin oli että oli tullut viesti ja en ees ruvennu kirjaa ulos ku häiritti olla siellä ni kiikutin sen pihalle, missä hän grillas, että "ota tää pois täältä, apua, oon sun facessa". Minusta tuntui tosi väärältä olla siellä, vaik ei siellä mitään salaista ole varmastikaan. Pitäis olla minusta itsestäänselvyys se, että salaa ei urkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tosiaan saa stalkata. Jos kerran on niin vahva epäily, niin sitten kysyt ihan suoraan. Sillä se epätietoisuus loppuu.
Joo, pettäjäthän tunnetusti myöntävät kysyttäessä. "No nyt kun kysyit niin joo, mulla on suhde työkaverin kanssa, ei kai haittaa".
Ja vastaus kysymykseen: SAA.
Itse olin ehdottomasti sitä mieltä ettei toisen puhelimeen kajota.. Kunnes aloin epäillä pettämistä. Silloin katsoin, 1. kertaa elämässäni ja toinen nainen sieltä paljastui. En olisi ikinä saanut tietää kaikkea jos en olisi katsonut. Eläisin vieläkin valheessa.
No sehän olisi ollut ihan sun oma päätös jatkaa ja elää suhteessa jossa toiseen ja toisen sanaan ei voi luottaa. Toisaalta, kysyitkö sä edes yhtään mitään vaan aloitko samantien tutkia puhelinta?
Ja siis en tosiaan puolustele pettämistä, sen verran suoraselkäinen pitää olla että toista naista/miestä ei heilastella vaan ne lusikat jaetaan ensin ja sitten sen jälkeen saa elää kuin sinkku ja hankkia vaikka haaremin. Toisaalta en ymmärrä näitäkään, jotka pitää kynsin ja hampain kiinni siitä puolisostaan vaikka eivät enää voi/osaa/pysty luottamaan mihinkään mitä toinen sanoo/tekee.
Miten niin oma päätös? Minä luulin, että puolisooni voi luottaa ja että hän on rehellinen, eihän silloin ole oma päätökseni olla epäluotettavassa suhteessa kun minä todella luulin sen olevan luotettava.
Kunnes tuli hetki, jolloin hän teki jotain sellaista, mikä osoitti että nyt on jotain pahasti pielessä, katsoin puhelimen 1. kertaa ja selvisi suhde. Minulla oli todella vahvat epäilyt ja olisi pitänyt ehkä tajuta jo ajat sitten, mutta mistä helvetistä olisin voinut tietää? Seksiä oli, mies sanoi rakastavansa, kielsi pettävänsä (kyllä siis kysyin ensin!), halusi olla kanssani, olin täydellinen kumppani hänelle hänen sanojensa mukaan ja niin edelleen. Onneksi rikoin omia periaatteitani ja katsoin sen puhelimen. Sitten se totuus tuli ilmi.
On niin helppo tuomita ennen kuin itse on siinä tilanteessa. Niin minäkin ennen tein.
Etkö luota omaan vaistoosi sen vertaa, että olisit eronnut suhteesta kun sinulla oli vahvat epäilykset asiasta? Tuossahan kohti luotto toiseen on mennyt jo. Mitäs jos sieltä puhelimesta ei olisi löytynytkään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa katsoa jos on vahva epäilys. Mielenkiintoista että aikana jolloin aivan kaikkea sähköistä viestintää käyvät läpi ja vakoilevat lukemattomat eri tahot yksityisistä henkilöistä ja yrityksistä valtioihin, kuitenkin sille omalle, läheisimmälle ihmiselle ei voi näyttää kenelle kirjoittelee? En koskaan alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa, kuka pitää minulta niin paljon salassa asioita, että täytyy oma puhelinkin lukita suojakoodin taakse.
Mieheni kanssa käytämme toistemme puhelimia aivan surutta ja samaa tietokonetta ja tablettia, koskaan ei ole tullut tarvetta erityisesti stalkata kun toinen ei aktiivisesti yritä salailla minulta mitä elämäänsä kuuluu. Enkä kyllä vastavuoroisesti haluaisi/halua että kukaan ystävä tai kaveri lähettelee minulle viestillä niin yksityisia asioita, että minun sen takia pitäisi kieltää miestäni koskemasta puhelimeeni jos hän sitä tarvitsee. Enkä kyllä itsekään tuollaisia arkaluontoisia asioita lähetä sähköisesti kellekään, jos tarkoituksena on ettei kukaan muu kuin tämä henkilö sitä asiaa saa tietoonsa.
Parisuhteessa kummallakin on omat rajansa. Minä en taas koskaan olisi yhdessä sellaisen miehen kanssa, joka vaatisi nähdä mitä minä keskustelen yksityisesti muiden kanssa. Se mitä puhun vaikkapa kavereideni kanssa ei kuulu miehelle. Aina on vaihtoehto etsiä sellainen nainen, jolle tuo ei olisi ongelma.
Lainaamassasi tekstissä oli kyse siitä kenelle kirjoittelee, ei mitä. Se luottamus toimii nimittäin toisinkin päin; mieheni luottaa siihen että minä en lue hänen kavereidensa lähettämiä viestejä, ja minä luotan siihen ettei häntäkään kiinnosta pätkääkään mitä minun kaverini minulle kirjoittelevat. Jos on jotain hauskoja tai mielenkiintoisia kuulumisia niin kerromme ne kyllä ihan vapaaehtoisesti, molemmat tietävät/tuntevat toisen ystävät ja kaverit vähintään nimeltä. Jos täytyy oma puhelin suojata koodeilla ja pitää mukana suihkussakin ettei vaan kukaan lue mitä se Mirkku on nyt taas avautunut, niin kyllähän se kertoo siitä että suhteessa epäluottamus on normaalitila. Toisin kuin AP:n tapauksessa missä halu viestien lukemiseen on herännyt vasta toisen käytöksen muututtua radikaalisti ilman mitään selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tosiaan saa stalkata. Jos kerran on niin vahva epäily, niin sitten kysyt ihan suoraan. Sillä se epätietoisuus loppuu.
Joo, pettäjäthän tunnetusti myöntävät kysyttäessä. "No nyt kun kysyit niin joo, mulla on suhde työkaverin kanssa, ei kai haittaa".
Ja vastaus kysymykseen: SAA.
Itse olin ehdottomasti sitä mieltä ettei toisen puhelimeen kajota.. Kunnes aloin epäillä pettämistä. Silloin katsoin, 1. kertaa elämässäni ja toinen nainen sieltä paljastui. En olisi ikinä saanut tietää kaikkea jos en olisi katsonut. Eläisin vieläkin valheessa.
Siitä voi napsahtaa vuos linnaa pahimmassa tapauksessa.
Suomen vankilat ovatkin täynnä kotirouvia, jotka stalkkasivat miehensä puhelimen kerran ja jäivät siitä kiinni, etkö tiennyt? ;)
Eli lait ovat perseestä ja väärässä, kyllä stalkata saa?
Samaan tapaan, miehet saa kytätä teitä, seurata minne menette tyttöjen iltana ja lukea päiväkirjat?
Enhän minä niin ole sanonut :D
Sanoin vain, että suomen vankilat ovatkin täynnä stalkkaavia kotirouvia ;) Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä saa.
Tässä näkee av-mamman moraalin. Onneksi kohta tulee se pakistanilainen kepilläkuritus niin voi hakata nämä siniseksi laillisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naisystävä tekisi tuollaista, niin olisi sen viimeinen temppu. Ensin lortolle kenkää ja sitten rikosilmoitus.
Haha, et pysty todistamaan mitään, ei ole kuin sana sanaa vastaa.
Kyllä minun mielestä saa, olen ollut itse samassa tilanteessa ja asia selvisi kun stalkkasin miehen puhelimen, whatsappin ja Facebookin. Ei löytynyt mitään epäilyttävää ja mies ei edes tiennyt operaatiosta ja mä sain mielenrauhan.Omituisia miehiä teillä. Vaimo ei tiedä puhelimeni suojakoodia, eikä mitään salasanojani, joten hän ei millään edes pääse katsomaa noita asioita.
Uskomatonta, että sinäkin rehentelet rikoksellasi ja kuvittelet että kaikki on ihan ok.
En tiennytkään, mutta penkoessani miehen työpöytää löysin lapun, johon oli kirjoitettu kaikki salasanat ylös. Sitten ei tarvinnut kuin yöllä miehen nukkuessa ottaa asioista vähän selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehellä onkin oikeasti kiire töissä ja stressin takia ei seksi maistu, siinähän rikot suhteenne tekemällä rikoksen. Ja vastauksena kysymykseen, EI SAA!
Ompa vakaa suhde, jos ero tulee sen takia että stalkkasi toisen puhelimen.
Lähinnä näkisin, että voi tulla riita ja siitä seurata keskusteluja asiasta, jolloin sillä voikin olla suhdetta vahvistava vaikutus. "Miksi olet epävarma, miksi ajattelit minun pettävän, oikeasti minusta tuntuu x, siksi olen ollut sellainen, koska x" jne -> kommunikaatioyhteyden avautuminen.
Painu vittuun. Tollaselle potku perseelle ja meikit perässä pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me luetaan toisten viestejä milloin huvittaa ja käytetään toistemme puhelimia, jos ne on lähinnä.Meillä on yhteiset rahat ja velatkin.Ihan outoa jos puolison kanssa on piiloitettavia salaisuuksia.
Näin teillä. Kuten muillakin täällä, niin minulla on työpaikan puhelin käytössä ja vaimolla ei ole mitään asiaa kurkkia sitä. Toisaalta suojakoodi on pakollinen ja menee nopeasti päälle, joten ei sille ole paljoa mahdollisuuksiakaan.
Ja minulla ei ole mitään tarvetta käyttää vaimon puhelinta. Joskus huikkaa lukemaan viestin, jos se pitää saada heti luettua ja hän on esimerkiksi vessassa tms.
No työpuhelin on ehkä vähän eriasia kun arkipuhelin. Muutenkin kun on töitä joissa on vaitiolo velvollisuus, eikä minustakaan olisi hauskaa että asiakkaiden tietoja urkittaisiin puhelimella. Pitäähän niilläkin olla omaa yksityisyyttä. Arkipuhelimessa taas ei minusta pitäisi olla erikosita jos kumppani vastaa " hei matti täälä, mitä asiaa?" jos en ole paikalla ja kertoo siitä tälle, että olen paikassa x ja tulen mahdollisesti hetkellä y jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin tää puhelimen koskemattomuus on mennyt jo ihan naurettavuuksiin. Vielä 20 vuotta sitten ei kellään edes ollut mitään mobiililaitteita ja kaikki käytti yhteistä puhelinta kotona, puhumiseen.
Nyt sitten ihmiset kommunikoi tunteja päivässä, yksin ja hiljaa, jonkun pyhän luurinsa kautta, ja kukaan ei koskaan saa hipaistakaan sitä tai joutuu heti linnaan. Mikäs se otollisempi väline pettämiskuvioiden hallintaan, kun jatkuvasti käden ulottuvilla oleva oma pyhä puhelin, jonka sisällöstä ei muiden tarvitse koskaan tietää.
Juuri näin. Omasta mielestäni parisuhteessa ei normalisti pitäisi olla niin salaista, etteikö toinen osapuoli saisi siihen koskea. Esim: vastailla puhelimeen jos joku soittaa eikä omistaja pääse syystä tai toisesta vastaamaan tai vilaista keltä viesti on tullut jos on tarve ( mieluusti tosin ei availla ellei ole oiekasti pakko, koksa muuten toinen osapuoli en mahdollisesti sitä huomaa/muista ).
Sun kaveri keertoo jotain salattavaa vaikka perheestään/lapsettomuudesta/yms. sun miehelle ja sinä kyttääjä kyttäät sen selville eja se tuirpa ei varmasti pysy kiinni noin moraalittomalla akalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju romutti jälleen kerran kuvitelmani naisten moraalista. Mitähän minä oikein mietin, kun olen joskus luottanut naisiin? Ei tule tapahtumaan koskaan enää. Kiitos av-naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa katsoa jos on vahva epäilys. Mielenkiintoista että aikana jolloin aivan kaikkea sähköistä viestintää käyvät läpi ja vakoilevat lukemattomat eri tahot yksityisistä henkilöistä ja yrityksistä valtioihin, kuitenkin sille omalle, läheisimmälle ihmiselle ei voi näyttää kenelle kirjoittelee? En koskaan alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa, kuka pitää minulta niin paljon salassa asioita, että täytyy oma puhelinkin lukita suojakoodin taakse.
Mieheni kanssa käytämme toistemme puhelimia aivan surutta ja samaa tietokonetta ja tablettia, koskaan ei ole tullut tarvetta erityisesti stalkata kun toinen ei aktiivisesti yritä salailla minulta mitä elämäänsä kuuluu. Enkä kyllä vastavuoroisesti haluaisi/halua että kukaan ystävä tai kaveri lähettelee minulle viestillä niin yksityisia asioita, että minun sen takia pitäisi kieltää miestäni koskemasta puhelimeeni jos hän sitä tarvitsee. Enkä kyllä itsekään tuollaisia arkaluontoisia asioita lähetä sähköisesti kellekään, jos tarkoituksena on ettei kukaan muu kuin tämä henkilö sitä asiaa saa tietoonsa.
Parisuhteessa kummallakin on omat rajansa. Minä en taas koskaan olisi yhdessä sellaisen miehen kanssa, joka vaatisi nähdä mitä minä keskustelen yksityisesti muiden kanssa. Se mitä puhun vaikkapa kavereideni kanssa ei kuulu miehelle. Aina on vaihtoehto etsiä sellainen nainen, jolle tuo ei olisi ongelma.
Lainaamassasi tekstissä oli kyse siitä kenelle kirjoittelee, ei mitä. Se luottamus toimii nimittäin toisinkin päin; mieheni luottaa siihen että minä en lue hänen kavereidensa lähettämiä viestejä, ja minä luotan siihen ettei häntäkään kiinnosta pätkääkään mitä minun kaverini minulle kirjoittelevat. Jos on jotain hauskoja tai mielenkiintoisia kuulumisia niin kerromme ne kyllä ihan vapaaehtoisesti, molemmat tietävät/tuntevat toisen ystävät ja kaverit vähintään nimeltä. Jos täytyy oma puhelin suojata koodeilla ja pitää mukana suihkussakin ettei vaan kukaan lue mitä se Mirkku on nyt taas avautunut, niin kyllähän se kertoo siitä että suhteessa epäluottamus on normaalitila. Toisin kuin AP:n tapauksessa missä halu viestien lukemiseen on herännyt vasta toisen käytöksen muututtua radikaalisti ilman mitään selitystä.
Jos kyyläät kenelle kirjoitan whatsapissa, näet keskustelujen alut. Siksi ei voi erottaa toisistaan sitä mitä kirjoittaa ja kenelle.
Minulla on suojakoodit puhelimessani myös ollessani sinkku. Se ei ole epäluottamuslause, vaan osoitus siitä että olen parisuhteessaKIN oma autonominen yksilö, jolla on aina oikeus yksityisyyteen. On sairasta mustasukkaisuutta ja peräti läheisriippuvuutta perustella viestien stalkkaamista epäluottamuksella kun kyseessä on yksityiset, parisuhteesta erillään olevat keskustelut muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin tää puhelimen koskemattomuus on mennyt jo ihan naurettavuuksiin. Vielä 20 vuotta sitten ei kellään edes ollut mitään mobiililaitteita ja kaikki käytti yhteistä puhelinta kotona, puhumiseen.
Nyt sitten ihmiset kommunikoi tunteja päivässä, yksin ja hiljaa, jonkun pyhän luurinsa kautta, ja kukaan ei koskaan saa hipaistakaan sitä tai joutuu heti linnaan. Mikäs se otollisempi väline pettämiskuvioiden hallintaan, kun jatkuvasti käden ulottuvilla oleva oma pyhä puhelin, jonka sisällöstä ei muiden tarvitse koskaan tietää.
Juuri näin. Omasta mielestäni parisuhteessa ei normalisti pitäisi olla niin salaista, etteikö toinen osapuoli saisi siihen koskea. Esim: vastailla puhelimeen jos joku soittaa eikä omistaja pääse syystä tai toisesta vastaamaan tai vilaista keltä viesti on tullut jos on tarve ( mieluusti tosin ei availla ellei ole oiekasti pakko, koksa muuten toinen osapuoli en mahdollisesti sitä huomaa/muista ).
Minkä ihmeen takia minun pitäisi tietää, keneltä miehen puhelimeen tuli viesti? Oikeasti? En keksi ainuttakaan syytä.
Paitsi sairaalloisen mustasukkaisuuden.
Ei kaikkia tarvii laittaa mstasukkaisuuden piikkiin. Itse olen vain kotona tottunut siihen, että kiireen keskellä kumppani voi kysäsitä keneltä viesti on tullut tai pyytää vastaamaan jos joku soittaa jne. Myöskin kun saattaa tulla tilauksia puhelimeen niin on normaalia ollut että jompikumpi käy läpi mistä viesti on peräisin, onko se tilaus vai ihan perus viesti. Eiköhän terveessä parisuhteessa ihmiset ole oppineet tuntemaan toisensa sen verran että erottaa sen mustasukkaisuuden ja normaalin katsomisen toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tosiaan saa stalkata. Jos kerran on niin vahva epäily, niin sitten kysyt ihan suoraan. Sillä se epätietoisuus loppuu.
Joo, pettäjäthän tunnetusti myöntävät kysyttäessä. "No nyt kun kysyit niin joo, mulla on suhde työkaverin kanssa, ei kai haittaa".
Ja vastaus kysymykseen: SAA.
Itse olin ehdottomasti sitä mieltä ettei toisen puhelimeen kajota.. Kunnes aloin epäillä pettämistä. Silloin katsoin, 1. kertaa elämässäni ja toinen nainen sieltä paljastui. En olisi ikinä saanut tietää kaikkea jos en olisi katsonut. Eläisin vieläkin valheessa.
No sehän olisi ollut ihan sun oma päätös jatkaa ja elää suhteessa jossa toiseen ja toisen sanaan ei voi luottaa. Toisaalta, kysyitkö sä edes yhtään mitään vaan aloitko samantien tutkia puhelinta?
Ja siis en tosiaan puolustele pettämistä, sen verran suoraselkäinen pitää olla että toista naista/miestä ei heilastella vaan ne lusikat jaetaan ensin ja sitten sen jälkeen saa elää kuin sinkku ja hankkia vaikka haaremin. Toisaalta en ymmärrä näitäkään, jotka pitää kynsin ja hampain kiinni siitä puolisostaan vaikka eivät enää voi/osaa/pysty luottamaan mihinkään mitä toinen sanoo/tekee.
Miten niin oma päätös? Minä luulin, että puolisooni voi luottaa ja että hän on rehellinen, eihän silloin ole oma päätökseni olla epäluotettavassa suhteessa kun minä todella luulin sen olevan luotettava.
Kunnes tuli hetki, jolloin hän teki jotain sellaista, mikä osoitti että nyt on jotain pahasti pielessä, katsoin puhelimen 1. kertaa ja selvisi suhde. Minulla oli todella vahvat epäilyt ja olisi pitänyt ehkä tajuta jo ajat sitten, mutta mistä helvetistä olisin voinut tietää? Seksiä oli, mies sanoi rakastavansa, kielsi pettävänsä (kyllä siis kysyin ensin!), halusi olla kanssani, olin täydellinen kumppani hänelle hänen sanojensa mukaan ja niin edelleen. Onneksi rikoin omia periaatteitani ja katsoin sen puhelimen. Sitten se totuus tuli ilmi.
On niin helppo tuomita ennen kuin itse on siinä tilanteessa. Niin minäkin ennen tein.
Etkö luota omaan vaistoosi sen vertaa, että olisit eronnut suhteesta kun sinulla oli vahvat epäilykset asiasta? Tuossahan kohti luotto toiseen on mennyt jo. Mitäs jos sieltä puhelimesta ei olisi löytynytkään mitään?
Juu, lusikat jakoon vaan, lapsilta rikkoa koti, talo myyntiin, koska "minusta tuntui siltä, luotan vaistooni" vaikka kaikki on muuten ollut hyvin.
Olen edelleen saman miehen kanssa. Enkä stalkkaa hänen puhelintaan ikinä, koska se on väärin. Olen silti edelleen tyytyväinen, että katsoin sen puhelimen silloin. En minä mitään viestejä kavereilta lukenut, eivät ne minulle kuulu, katsoin onko viestittelyä jonkun ulkopuolisen kanssa.
Tiesitkö, että yli puolet uskottomuuden kokeneista suhteista jatkuu, vaikka valtaosa on ollut sitä mieltä ettei ikinä voisi antaa luottamuksen menettämistä anteeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin tää puhelimen koskemattomuus on mennyt jo ihan naurettavuuksiin. Vielä 20 vuotta sitten ei kellään edes ollut mitään mobiililaitteita ja kaikki käytti yhteistä puhelinta kotona, puhumiseen.
Nyt sitten ihmiset kommunikoi tunteja päivässä, yksin ja hiljaa, jonkun pyhän luurinsa kautta, ja kukaan ei koskaan saa hipaistakaan sitä tai joutuu heti linnaan. Mikäs se otollisempi väline pettämiskuvioiden hallintaan, kun jatkuvasti käden ulottuvilla oleva oma pyhä puhelin, jonka sisällöstä ei muiden tarvitse koskaan tietää.
Juuri näin. Omasta mielestäni parisuhteessa ei normalisti pitäisi olla niin salaista, etteikö toinen osapuoli saisi siihen koskea. Esim: vastailla puhelimeen jos joku soittaa eikä omistaja pääse syystä tai toisesta vastaamaan tai vilaista keltä viesti on tullut jos on tarve ( mieluusti tosin ei availla ellei ole oiekasti pakko, koksa muuten toinen osapuoli en mahdollisesti sitä huomaa/muista ).
Miehes saa tarkastaa kurkkaamalla pöksyihisi, et onko sulla menkat alkanu tai onko pieru tullu värillisenä? Siusta ihan ok?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju romutti jälleen kerran kuvitelmani naisten moraalista. Mitähän minä oikein mietin, kun olen joskus luottanut naisiin? Ei tule tapahtumaan koskaan enää. Kiitos av-naiset.
Olen ketjuun osallistunut nainen ja olen aika pöyristynyt näistä vastauksista täällä. Ja ilmeisesti olen vähemmistössä kantani mukaan, eli en skannaisi miehen puhelinta ja oma puhelimeni on myös suojattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos miehellä onkin oikeasti kiire töissä ja stressin takia ei seksi maistu, siinähän rikot suhteenne tekemällä rikoksen. Ja vastauksena kysymykseen, EI SAA!
Ompa vakaa suhde, jos ero tulee sen takia että stalkkasi toisen puhelimen.
Lähinnä näkisin, että voi tulla riita ja siitä seurata keskusteluja asiasta, jolloin sillä voikin olla suhdetta vahvistava vaikutus. "Miksi olet epävarma, miksi ajattelit minun pettävän, oikeasti minusta tuntuu x, siksi olen ollut sellainen, koska x" jne -> kommunikaatioyhteyden avautuminen.
Painu vittuun. Tollaselle potku perseelle ja meikit perässä pihalle.
:D Päivän naurut!
En minä kenenkään puhelinta ole stalkannut, en vain ymmärrä, kenellä avioliitto/suhde kaatuu puhelimen stalkkaamiseen. Sinä sen sijaan voisit harjoitella sosiaalista kanssakäymistä :)
Vierailija kirjoitti:
Lukisin ehdottomasti! Jos löytyy jotain, niin potku perseelle eikä selitystä tarvitse edes antaa! Jos ei mitään löydy, niin sitten hiljaa vaan. Tosin mies on voinut jo viestit poistaa.
Itse eroaisin jo nyt. Intuitio on usein oikeassa. Jos mies vaikuttaa salailevalta, hänellä on todennäköisesti jotain meneillään. Meidän suhteessa ainakin molemmat käyttävät toistensa puhelimia, eikä niitä salailla tai piilotella mitenkään. Ei ole tarvetta.
Tai sitten miehellä on stressiä, jonka vuoksi on enemmän töissä, eivätkä petipuuhat onnistu. Ei kuulosta kovin kaukaa haetulta sekään, sellaista se nykyään helposti on. Minullakin sama tilanne ja olen varma, ettei mitään mitään pettämistä ole, vaikka toinen osapuoli on todella hajamielinen ja näprää pitkät ajat kännykkäänsä. Olen joskus vähän kuikuillut, enkä nähnyt mitään epäilyttävää. Häpeäkseni myönnän myös joskus aikaa sitten tutkineeni puhelimen läpi, eikä siellä ollut mitään. Että parempi vain kun annat olla. Keskittyisin itse siihen, että miten voisin auttaa häntä lievittämään stressiään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa katsoa jos on vahva epäilys. Mielenkiintoista että aikana jolloin aivan kaikkea sähköistä viestintää käyvät läpi ja vakoilevat lukemattomat eri tahot yksityisistä henkilöistä ja yrityksistä valtioihin, kuitenkin sille omalle, läheisimmälle ihmiselle ei voi näyttää kenelle kirjoittelee? En koskaan alkaisi seurustelemaan ihmisen kanssa, kuka pitää minulta niin paljon salassa asioita, että täytyy oma puhelinkin lukita suojakoodin taakse.
Mieheni kanssa käytämme toistemme puhelimia aivan surutta ja samaa tietokonetta ja tablettia, koskaan ei ole tullut tarvetta erityisesti stalkata kun toinen ei aktiivisesti yritä salailla minulta mitä elämäänsä kuuluu. Enkä kyllä vastavuoroisesti haluaisi/halua että kukaan ystävä tai kaveri lähettelee minulle viestillä niin yksityisia asioita, että minun sen takia pitäisi kieltää miestäni koskemasta puhelimeeni jos hän sitä tarvitsee. Enkä kyllä itsekään tuollaisia arkaluontoisia asioita lähetä sähköisesti kellekään, jos tarkoituksena on ettei kukaan muu kuin tämä henkilö sitä asiaa saa tietoonsa.
Parisuhteessa kummallakin on omat rajansa. Minä en taas koskaan olisi yhdessä sellaisen miehen kanssa, joka vaatisi nähdä mitä minä keskustelen yksityisesti muiden kanssa. Se mitä puhun vaikkapa kavereideni kanssa ei kuulu miehelle. Aina on vaihtoehto etsiä sellainen nainen, jolle tuo ei olisi ongelma.
Lainaamassasi tekstissä oli kyse siitä kenelle kirjoittelee, ei mitä. Se luottamus toimii nimittäin toisinkin päin; mieheni luottaa siihen että minä en lue hänen kavereidensa lähettämiä viestejä, ja minä luotan siihen ettei häntäkään kiinnosta pätkääkään mitä minun kaverini minulle kirjoittelevat. Jos on jotain hauskoja tai mielenkiintoisia kuulumisia niin kerromme ne kyllä ihan vapaaehtoisesti, molemmat tietävät/tuntevat toisen ystävät ja kaverit vähintään nimeltä. Jos täytyy oma puhelin suojata koodeilla ja pitää mukana suihkussakin ettei vaan kukaan lue mitä se Mirkku on nyt taas avautunut, niin kyllähän se kertoo siitä että suhteessa epäluottamus on normaalitila. Toisin kuin AP:n tapauksessa missä halu viestien lukemiseen on herännyt vasta toisen käytöksen muututtua radikaalisti ilman mitään selitystä.
Jos kyyläät kenelle kirjoitan whatsapissa, näet keskustelujen alut. Siksi ei voi erottaa toisistaan sitä mitä kirjoittaa ja kenelle.
Minulla on suojakoodit puhelimessani myös ollessani sinkku. Se ei ole epäluottamuslause, vaan osoitus siitä että olen parisuhteessaKIN oma autonominen yksilö, jolla on aina oikeus yksityisyyteen. On sairasta mustasukkaisuutta ja peräti läheisriippuvuutta perustella viestien stalkkaamista epäluottamuksella kun kyseessä on yksityiset, parisuhteesta erillään olevat keskustelut muiden kanssa.
Sinä et siis luota siihen ettei kumppanisi stalkkaa viestejäsi läpi jos et aktiivisesti sitä ole estämässä? Mielestäni tuo on jo aika suuri epäluottamuslause sitä toista kohtaan. Enkä käytä mitään Whatsappeja, en tiedä miten ne toimivat, eikä se etten mustasukkaisesti suojele puhelintani ja kaikkea sähköistä kommunikaatiota tarkoita etten olisi autonominen yksilö jolla on oikeus yksityisyyteen, se vain kertoo siitä että luotan automaattisesti mieheni ymmärtävän tuon asian ilman että minun tarvitsee häntä pakottaa kunnioittamaan yksityisyyttäni.
Ja silloin kun on epäilys siitä, että kumppani on parisuhteessa toisen kanssa samaan aikaan kuin sinun kanssasi, niin ei se mitään läheisriippuvutta ole jos haluaa asian selvittää, se on vain järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju romutti jälleen kerran kuvitelmani naisten moraalista. Mitähän minä oikein mietin, kun olen joskus luottanut naisiin? Ei tule tapahtumaan koskaan enää. Kiitos av-naiset.
Millainen mies edes käy av:lla ja ennen kaikkea MIKSI.
Alue: Aihe vapaa
Miten niin oma päätös? Minä luulin, että puolisooni voi luottaa ja että hän on rehellinen, eihän silloin ole oma päätökseni olla epäluotettavassa suhteessa kun minä todella luulin sen olevan luotettava.
Kunnes tuli hetki, jolloin hän teki jotain sellaista, mikä osoitti että nyt on jotain pahasti pielessä, katsoin puhelimen 1. kertaa ja selvisi suhde. Minulla oli todella vahvat epäilyt ja olisi pitänyt ehkä tajuta jo ajat sitten, mutta mistä helvetistä olisin voinut tietää? Seksiä oli, mies sanoi rakastavansa, kielsi pettävänsä (kyllä siis kysyin ensin!), halusi olla kanssani, olin täydellinen kumppani hänelle hänen sanojensa mukaan ja niin edelleen. Onneksi rikoin omia periaatteitani ja katsoin sen puhelimen. Sitten se totuus tuli ilmi.
On niin helppo tuomita ennen kuin itse on siinä tilanteessa. Niin minäkin ennen tein.