Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ammattitutkinnon huonon maineen juuret?
Kääkkä
01.06.2016 |
Olen syntynyt 1960-luvulla ja olen kyllä peruskoulun käynyt, sehän tuli voimaan Suomessa porrastetusti. Kun minä lopetin yläasteen, jatkoon mentiin kolmeen paikkaan
- lukioon: pinkot, lahjakkaat, nörtit, keskitason oppilaat jotka eivät tienneet mitä tekisivät ja menivät kavereiden perässä, vanhempiensa pakottamat (minä)
- kauppaopistoon: keskitason todistuksen hankkineet tytöt, muutama poika myös
- ammattikouluun: koulunsa syystä tai toisesta sössineet eli huonon todistuksen saaneet, lahjattomat ja muut ongelmaoppilaat (lue: moni heistä tunnistettaisiin nykyisin jonkun oppimisongelman piinaamaksi).
Koulumenestystä arvostettiin nuoruudessani todella paljon, vähintään yhtä paljon kuin nykyisin. Mutta silloin amis todella oli muutamaa poikkeuslinjaa lukuunottamatta paikka, jossa ei suuresti opittu mitään, se vain koluttiin läpi. Tosin ne jotka valmistuivat hyvin arvosanoin, saivat kyllä takuuvarmasti töitä. Nykyamikseen ei voi missään tapauksessa verrata, vaatimukset ovat nyt amiksessakin ihan toiset. Mun molemmat veljet menivät vitosen keskiarvoilla amikseen 1970-luvun lopulla, mutta mun oma poika pääsi nipinnapin amikseen sähköpuolelle 7,8 keskiarvolla! Poika kertoi myöhemmin, että sähkölle sinä vuonna tulleista hänellä oli kuulemma huonoin keskiarvo. Joukossa oli sekä pelkän ammattitutkinnon että kaksoistutkinnon suorittajia 10:n ja 9:n matematiikalla, fyssalla ja kemialla. Ei 1980-luvulla olisi edes ajateltu amista noilla todistusnumeroilla.
Yliopistoon ei mun teinivuosina päässyt amiksen kautta, ei puhettakaan. Lukion jälkeen saattoi jatkaa kauppaopistoon yo-pohjalaisille linjoille, opistotason koulutukseen (yleisimmät taisivat olla sairaanhoito-oppilaitos ja teknillinen opisto). Jako oli aika selvä.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
mummot täällä taas muistelee jotain 1800-lukua
herätkää jo nykyaikaan!
Olisiko sinulla tarjottavaa tähän keskusteluun nykyajasta? Jollei ole, ehkä olet väärässä paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähkötekniikka taitaa olla ns. amiksen lukio. Karkea käsite, mutta kuvaa tilannetta parhaiten. Mun kummitytön äiti on amiksen opinto-ohjaaja ja kertoi taannoin, että sähkölle ei joissakin amiksissa pääse enää lainkaan alle 8:n keskiarvolla. Esimerkiksi Vaasassa ruotsinkielisessä amiksessa pitää ka:n olla sähköllä jo 8,2. Tyttöjen suosimista linjoista samanlaisia ovat olleet media-assistentin tutkinto, joka kuitenkin on monessa amiksessa jo lopetettu, koska työllistymisnäkymät ovat niin onnettomat, ja lähihoitajan tutkinto.
Ammattikoulun huonosta maineesta vastaa osin niiden henkilökuntakin. Eipä sinne mitään huippukouluttajia mene.
Jyväskylässä kosmetologilinja on suosituin. Reilusti yli kasin ka.-raja.
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä kosmetologilinja on suosituin. Reilusti yli kasin ka.-raja.
Huomaa kyllä amiksen tason, kun suosituimpiin tarvitsee "reilusti yli kasin" keskiarvon, jolla pääsisi keskitason lukioon. Huippulukioihin vaatimuksena 9,5 keskiarvo. Mahtaakohan moneen amikseen moista olla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähkötekniikka taitaa olla ns. amiksen lukio. Karkea käsite, mutta kuvaa tilannetta parhaiten. Mun kummitytön äiti on amiksen opinto-ohjaaja ja kertoi taannoin, että sähkölle ei joissakin amiksissa pääse enää lainkaan alle 8:n keskiarvolla. Esimerkiksi Vaasassa ruotsinkielisessä amiksessa pitää ka:n olla sähköllä jo 8,2. Tyttöjen suosimista linjoista samanlaisia ovat olleet media-assistentin tutkinto, joka kuitenkin on monessa amiksessa jo lopetettu, koska työllistymisnäkymät ovat niin onnettomat, ja lähihoitajan tutkinto.
no tuo on kyllä paskapuhetta sillä vasa svenska yrkesinstitutiin pääsi sähköasentajan tutkintoon 5,4 keskiarvolla ainakin opintopolun mukaan
Kääkkä kirjoitti:
Yliopistoon ei mun teinivuosina päässyt amiksen kautta, ei puhettakaan. Lukion jälkeen saattoi jatkaa kauppaopistoon yo-pohjalaisille linjoille, opistotason koulutukseen (yleisimmät taisivat olla sairaanhoito-oppilaitos ja teknillinen opisto). Jako oli aika selvä.
Kyllä pääsi, mutta reitti oli vähän nykyistä pitempi. Keskikoulutodistuksella saattoi pyrkiä suoraan opistoon, tai keskikoulutodistusta vastaavalla peruskoulutodistuksella. Jos oli vaan kansa-kansalaiskoulun käynyt, ammattikoulututkinnolla pääsi myös opistoon.
Käytännössä 1980-luvun vaihteessa lähes kaikki opistolaiset olivat ylioppilaita. Omalla kurssillani meitä ei-ylioppilaita oli vain 3, joista yksi oli käynyt lukion, mutta ei kirjoittanut ylioppilaaksi, yksi ammattikoulun käynyt ( kurssin priimus) ja yksi keskikoulun käynyt, lisänä muutama muu sen ajan lyhempi koulutus.
Nykyisin alkaa olla kyllä koulutus kuin koulutus aika alamaissa. Eniten taso on pudonnut ammattikorkeakouluissa, jotka tulivat entisten kauppa-, metsä-, sairaanhoito- ym. opistojen tilalle. Ennen opittiin oikeita alan ammattiasioita 3 oppivuodessa opistoissa , joissa oli siis ylempitasoista opetusta kuin nykyisissä ammattiopistoissa. Sairaaloissa olivat hätää kärsimässä, kun amk:sta 4 vuodessa valmistuneet sairaanhoitajat osasivat kyllä tehdä tieteellisiä tutkimuksia, mutta eivät edes pistää.
Alue: Aihe vapaa
mummot täällä taas muistelee jotain 1800-lukua
herätkää jo nykyaikaan!