Lue keskustelun säännöt.
Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!
28.05.2016 |
Kyseessä siis yläasteikäinen tyttäreni. Hän on ollut koulukiusattu ja ujo introvertti, joka on yrittänyt viittailla tunnilla, mutta pelkää epäonnistumisia. Tyttö on aina tehnyt kotitehtävänsä. Aina.
Nyt opettaja sanoi, että antaa numeroksi 8 kevättodistukseen.
Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Kommentit (459)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos opettaja tekee kokeen josta oppilas saa 10, peräti kolme kertaa peräjälkeen, hänelle kuuluu 10 todistukseen. Ei ole oppilasn vika jos opettaja ei osaa tehdä kokeita jotka olisivat linjassa halutun tavoitetason kanssa.
Kuinka monta kertaa täytyy sanoa, että todistuksen arvosana ei määräydy pelkästään koesuoritusten keskiarvon mukaan?
Vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Miksi oppilasta rangaistaan siitä, että hän ei osaa pistareissa eikä tajua heti tunneilla, koska opettaja on niin huono opettamaan, vaan tekee kotona töitä ja opiskelee asiat itse kotona kokeeseen?
Jos oppilas opettelee tunnilla opetetut asiat itsenäisesti kotona, hänen luulisi osaavan ne pistokokeissa. Vai ajatteletko, että riittää, kun opiskelee koko koealueen asiat vasta juuri ennen koetta? Ei asioita ole tarkoitus opetella kokeita varten, vaan itseä ja omaa oppimista varten.
Kuvittelevatko opettajat, että lapset jaksavat sen raskaan, turhauttavan koulupäivän ja surkean opetuksen jälkeen opetella kaikki asiat itsenäisesti vielä illalla? Täytyy odottaa, että vanhemmilla on aikaa auttaa, välillä täytyy nukkua ja ehkä jopa harrastaa ja nähdä kavereita, jne.
Ei ole mahdollista pysyä opettajan mielivaltaisten pistokokeiden ja vihkojen tarkastusten sun muiden tahdissa, vaan asiat opetellaan viimeistään kokeeseen. Näin toimitaan yliopiston tenteissäkin.
Miksi tästä rangaistaan peruskoulussa?
Yliopiston tenteissä ei todellakaan pärjää tuolla ulkolukutekniikalla, että hetkeä ennen koetta yrität opetella koko kurssikokonaisuuden. Tietopohjaa aletaan rakentamaan kurssin alusta alkaen ja tenttiin luku on lähinnä kurssin aikana opeteltujen asioiden kertausta ja mieleenpalauttamista.
Jos opettelee asiat pelkästään kokeeseen, ne hyvin todennäköisesti unohtaa heti kokeen jälkeen. Sitten joutuu aloittamaan seuraavan kurssin kertaamalla edellisen kurssin asiat, koska ne pitäisi olla sisäistettynä oppiakseen toisen kurssin sisällöt.
Tuota ulkolukua kutsutaan bulimiaoppimiseksi. Kokeessa oppilas oksentaa kaiken tiedon paperille ja sen jälkeen ei enää muista/osaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Miksi oppilasta rangaistaan siitä, että hän ei osaa pistareissa eikä tajua heti tunneilla, koska opettaja on niin huono opettamaan, vaan tekee kotona töitä ja opiskelee asiat itse kotona kokeeseen?
Jos oppilas opettelee tunnilla opetetut asiat itsenäisesti kotona, hänen luulisi osaavan ne pistokokeissa. Vai ajatteletko, että riittää, kun opiskelee koko koealueen asiat vasta juuri ennen koetta? Ei asioita ole tarkoitus opetella kokeita varten, vaan itseä ja omaa oppimista varten.
Kuvittelevatko opettajat, että lapset jaksavat sen raskaan, turhauttavan koulupäivän ja surkean opetuksen jälkeen opetella kaikki asiat itsenäisesti vielä illalla? Täytyy odottaa, että vanhemmilla on aikaa auttaa, välillä täytyy nukkua ja ehkä jopa harrastaa ja nähdä kavereita, jne.
Ei ole mahdollista pysyä opettajan mielivaltaisten pistokokeiden ja vihkojen tarkastusten sun muiden tahdissa, vaan asiat opetellaan viimeistään kokeeseen. Näin toimitaan yliopiston tenteissäkin.
Miksi tästä rangaistaan peruskoulussa?
Yliopiston tenteissä ei todellakaan pärjää tuolla ulkolukutekniikalla, että hetkeä ennen koetta yrität opetella koko kurssikokonaisuuden. Tietopohjaa aletaan rakentamaan kurssin alusta alkaen ja tenttiin luku on lähinnä kurssin aikana opeteltujen asioiden kertausta ja mieleenpalauttamista.
Jos opettelee asiat pelkästään kokeeseen, ne hyvin todennäköisesti unohtaa heti kokeen jälkeen. Sitten joutuu aloittamaan seuraavan kurssin kertaamalla edellisen kurssin asiat, koska ne pitäisi olla sisäistettynä oppiakseen toisen kurssin sisällöt.
Mutta riittää että opetellaan viimeistään kokeeseen, jos joku asia on vaikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juurikin näistä "puhumattomista" tulee niitä hissukoita tohtoritutkijoita aiheesta kärpäsen elämä somemaailmassa. Ja heitä just nyt irtisanotaan. Ja kuka maksaa... Äiti, onko lapsesi sosiaalinen, onko hänellä muuta elämää kun kympit koulussa (tossa vaiheessa ei numeroilla EI mitään merkitystä)? Onko hän onnellinen? Onko hänellä kavereita? Merkitseekö muut kuin koulunumerot jotain? Vrt.Pressa Niinistö
En ole lukenut ketjua, joten tämä pelkän avauksen perusteella.
Lisään vielä YRITTÄNYT viitata, eikö opettaja ole huomioinut? Jos ei, niin ota yhteyttä kouluun.
Onko joku tehtävä jäänyt palauttamatta tai onko saanut huonompia numeroita tehtävistä, jotka vaikuttavat arvosteluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lopuksi: UUSI OPS ASTUU VOIMAAN ELOKUUSSA luokille 1 ja 6. Moni kunta ottaa sen yleisen osan käyttöön kaikilla vuosiluokilla. Tämä muuttaa arviointia osaltaan ensi vuonna.
Kuinka voidaan opettaa vanhan opsin mukaan mutta arvioida uuden mukaan!?
Ei voi olla näin.
Ei pelkästään voi olla vaan on. Mutta kaikki kunnat kai eivät ota yleistä osaa käyttöön luokilla 2-5 ja 7-9. Omani ottaa.
Yleisen osan myötä tulee siis muutoksia arviointiin, ilmiöpohjainen osuus jokaiselle oppilaalle jokaisella vuosiluokalla jne. Muutos on siis muutakin arvioinnin muutosta. Omassa kunnassa esim arviointikerrat putoavat viidestä kahteen. Osa nyt numeromuotoisesat arvioinnista muuttuu sanalliseksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Voi tietenkin olla näinkin, mutta epäilen tätä, koska edelleenkin juuri tietyistä kouluista tulevilla oppilailla tapahtuu tätä tippumista järjestelmällisesti ja taas toisista tätä ei käy käytännössä koskaan. Teen tästä omatoimisesti vertailun aina ensimmäisen kurssin arvoituani (ennen sitä en tiedä oppilaiden yläkoulupäättöarvosanoja) ja järjestelmällisesti sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen samojen koulujen kohdalla.
Tai ehkä siellä toisessa koulussa on ne lahjakkaat ja toisessa heikot, joille on vaan siellä annettu superhyvää opetusta (, jonka sisällöt ovat ilmeisesti ehtineet unohtua yläkoulun ja lukion välisen kesän aikana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omana kouluaikanani ei riittänyt, että viittailee vaan piti viitata "tarpeeksi". Todellisuudessa siis päätettiin numeron nostamisesta mielivaltaisesti. Samoin joku saattoi saada parikin pykälää korkeamman arvosanan, jos ottivat valinnaisena aineena esim. äidinkielen. Mutta toiset eivät saaneet samalla perusteella korotusta ja saivat huonomman arvosanan todistukseen, vaikka arvosteluidenkin keskiarvo olisi 10.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Miksi oppilasta rangaistaan siitä, että hän ei osaa pistareissa eikä tajua heti tunneilla, koska opettaja on niin huono opettamaan, vaan tekee kotona töitä ja opiskelee asiat itse kotona kokeeseen?
Jos oppilas opettelee tunnilla opetetut asiat itsenäisesti kotona, hänen luulisi osaavan ne pistokokeissa. Vai ajatteletko, että riittää, kun opiskelee koko koealueen asiat vasta juuri ennen koetta? Ei asioita ole tarkoitus opetella kokeita varten, vaan itseä ja omaa oppimista varten.
Kuvittelevatko opettajat, että lapset jaksavat sen raskaan, turhauttavan koulupäivän ja surkean opetuksen jälkeen opetella kaikki asiat itsenäisesti vielä illalla? Täytyy odottaa, että vanhemmilla on aikaa auttaa, välillä täytyy nukkua ja ehkä jopa harrastaa ja nähdä kavereita, jne.
Ei ole mahdollista pysyä opettajan mielivaltaisten pistokokeiden ja vihkojen tarkastusten sun muiden tahdissa, vaan asiat opetellaan viimeistään kokeeseen. Näin toimitaan yliopiston tenteissäkin.
Miksi tästä rangaistaan peruskoulussa?
Yliopiston tenteissä ei todellakaan pärjää tuolla ulkolukutekniikalla, että hetkeä ennen koetta yrität opetella koko kurssikokonaisuuden. Tietopohjaa aletaan rakentamaan kurssin alusta alkaen ja tenttiin luku on lähinnä kurssin aikana opeteltujen asioiden kertausta ja mieleenpalauttamista.
Jos opettelee asiat pelkästään kokeeseen, ne hyvin todennäköisesti unohtaa heti kokeen jälkeen. Sitten joutuu aloittamaan seuraavan kurssin kertaamalla edellisen kurssin asiat, koska ne pitäisi olla sisäistettynä oppiakseen toisen kurssin sisällöt.
Mutta riittää että opetellaan viimeistään kokeeseen, jos joku asia on vaikea.
Kuten sanoin jo aiemmin, ei ole tarkoitus, että asiat opetellaan kokeita varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntiaktiivisuus vaikuttaa yleensä vain ylöspäin, ja jos alaspäin, kyse on tyyliin puhelimella olosta tai kavereiden kanssa juttelusta tunnilla. Ei omalla yläasteellani kukaan opettaja rankaissut epäaktiivisuudesta vaan vääränlaisesta aktiivisuudesta vain.
Yhteyttä ensin opettajaan ja sitten rehtoriin asian tiimoilta. Kuullostaa perin epäoikeudenmukaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntiaktiivisuus vaikuttaa yleensä vain ylöspäin, ja jos alaspäin, kyse on tyyliin puhelimella olosta tai kavereiden kanssa juttelusta tunnilla. Ei omalla yläasteellani kukaan opettaja rankaissut epäaktiivisuudesta vaan vääränlaisesta aktiivisuudesta vain.
Toisissa kouluissa tehdään näin ja toisissa vaikuttaa alaspäin pelkkä vähäinen puheenvuorojen hakeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Voi tietenkin olla näinkin, mutta epäilen tätä, koska edelleenkin juuri tietyistä kouluista tulevilla oppilailla tapahtuu tätä tippumista järjestelmällisesti ja taas toisista tätä ei käy käytännössä koskaan. Teen tästä omatoimisesti vertailun aina ensimmäisen kurssin arvoituani (ennen sitä en tiedä oppilaiden yläkoulupäättöarvosanoja) ja järjestelmällisesti sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen samojen koulujen kohdalla.
Tai ehkä siellä toisessa koulussa on ne lahjakkaat ja toisessa heikot, joille on vaan siellä annettu superhyvää opetusta (, jonka sisällöt ovat ilmeisesti ehtineet unohtua yläkoulun ja lukion välisen kesän aikana).
Tämähän on ihan tunnettu fakta myös ylioppilaskirjoitusten arvosanojen muuttumisen kohdalla. Joiltain kouluilta parhaat kokeet lähtevät L:nä, mutta lautakunnasta ne palaavat M:nä.
Lukion pitkän matikan ensimmäisen kurssin hylätty tarkoittaa, ettei oppilas osaa mm. laskujärjestystä, murtolukujen laskusääntöjä, ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisua ja/tai helpoimpiakaan prosenttilaskuja. Asioita joiden todellakin pitäisi olla erinomaisesti hallinnassa, jos yläkoulun matematiikan on hallinnut 10 tasoisesti. Jos kurssin lopuksi siis tulee hylätty, niin se tarkoittaa ettei oppilas osannut näitä yläkoulun pohjalta EIKÄ myöskään oppinut niitä vielä tuon ensimmäisen kurssin aikanakaan.
Mutta tietenkin se lukionope on vaan paska ja tuo hylätty arvosana on vain opettajan syytä...
Vierailija kirjoitti:
Mihin koulussa tarvitaan kokeita?
Ei välttämättä tarvitakaan, mutta tietyt oppilaan tiedossa olevat mittarot on oltava.
Kokeen sijaan voi esimerkiksi olla portfolioarviointi, jossa oppilas tuottaa määrän X tuotoksia ja ne arvioidaan.
Esim. kielessä voisi olla näin:
- ota valokuva, jossa näkyy englanninkielistä tekstiä
- etsi tuntia varten youtubevideo, jossa on englanninkielinen laulu ja sen sanat + näytä tunnilla
- katso leffa enkkuäänellä ja -tekstityksellä
- kirjoita englanniksi tietyt tekstit, vaikkapa postaus keskusteluryhmään
- käy opettajan kanssa keskustelu englanniksi
- + jotain spesifimpää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Miksi oppilasta rangaistaan siitä, että hän ei osaa pistareissa eikä tajua heti tunneilla, koska opettaja on niin huono opettamaan, vaan tekee kotona töitä ja opiskelee asiat itse kotona kokeeseen?
Jos oppilas opettelee tunnilla opetetut asiat itsenäisesti kotona, hänen luulisi osaavan ne pistokokeissa. Vai ajatteletko, että riittää, kun opiskelee koko koealueen asiat vasta juuri ennen koetta? Ei asioita ole tarkoitus opetella kokeita varten, vaan itseä ja omaa oppimista varten.
Kuvittelevatko opettajat, että lapset jaksavat sen raskaan, turhauttavan koulupäivän ja surkean opetuksen jälkeen opetella kaikki asiat itsenäisesti vielä illalla? Täytyy odottaa, että vanhemmilla on aikaa auttaa, välillä täytyy nukkua ja ehkä jopa harrastaa ja nähdä kavereita, jne.
Ei ole mahdollista pysyä opettajan mielivaltaisten pistokokeiden ja vihkojen tarkastusten sun muiden tahdissa, vaan asiat opetellaan viimeistään kokeeseen. Näin toimitaan yliopiston tenteissäkin.
Miksi tästä rangaistaan peruskoulussa?
Yliopiston tenteissä ei todellakaan pärjää tuolla ulkolukutekniikalla, että hetkeä ennen koetta yrität opetella koko kurssikokonaisuuden. Tietopohjaa aletaan rakentamaan kurssin alusta alkaen ja tenttiin luku on lähinnä kurssin aikana opeteltujen asioiden kertausta ja mieleenpalauttamista.
Jos opettelee asiat pelkästään kokeeseen, ne hyvin todennäköisesti unohtaa heti kokeen jälkeen. Sitten joutuu aloittamaan seuraavan kurssin kertaamalla edellisen kurssin asiat, koska ne pitäisi olla sisäistettynä oppiakseen toisen kurssin sisällöt.
Mutta riittää että opetellaan viimeistään kokeeseen, jos joku asia on vaikea.
Kuten sanoin jo aiemmin, ei ole tarkoitus, että asiat opetellaan kokeita varten.
Vaan pistokokeita ja opettajan mielistelyä eli tuntiaktiivisuutta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on.
Täällä on moni kehottanut ap:tä ottamaan itse yhteyttä opettajaan ja kysymään arvioinnin perusteita, mutta ap ei ole vastannut tähän mitään, vaan jankuttaa vain siitä, miten väärin tuo arviointi on.
Opettajalla saattaa olla todella hyvä peruste numerolle enkä tarkoita nyt tuntiaktiivisuutta. Esim. ap kertoi open keräävän vihkoja ja katsovan niitä läpi: entä jos näistä huomannut, ettei oppilaan osaamisen taso ole niin hyvä kuin kokeessa vaikuttaisi olevan? Tai opettajalla on ollut isojen kokeiden lisäksi pistareita, joissa lapsi ei ole pärjännyt ja joista lapsi ei ole kotona puhunut mitään? Tällaisista emme voi tietää yhtään mitään. Koulun arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja hyvä opettaja arvioi osaamista myös muilla tavoin kuin kokeilla.
Toinen mahdollisuus on, että opella on käynyt näppäilyvirhe Wilman kanssa. Itse olen lukion opettajana virhenäppäillyt arvosanoja pariinkin otteeseen ja korjannut tietenkin virheen välittömästi, kun opiskelija tulee siitä kysymään.
Kolmas mahdollisuus on, että opettajan arviointi on oikeastikin epäoikeudenmukainen, mutta myös tästä kannattaisi opettajan kanssa käydä keskustelua ennenkuin menee valittamaan asiasta rehtorille.
Lukion matematiikan opena voin muuten kertoa, että jotkut koulut antavat arvosanoja todellakin aivan liian löysin perustein: peruskoulusta 10 arvosanan saanut oppilas ei välttämättä pääse edes läpi pitkän matikan ensimmäistä kurssia. Ilmeisesti jotkut yläkouluopet on ottaneet numeroiden kanssa sen lähestymistavan, että "pakko antaa vähintään 9 tai oppilas ei pääse hyvään lukioon", jota tässäkin keskustelussa moni tuntuu haluavan. Enemmän oppilas kärsii liian löysästi saaduista arvosanoista, kun osaaminen onkin oikeasti kaukana annetusta numerosta kuin liian tiukasti annetusta arvosanasta (joita kyllä harvoin näkee).
Jos kympin oppilaat eivät pääse läpi opettamiasi aineita, mielestäni sinun on syytä katsoa peiliin.
Tietyistä kouluista tulevat kympin oppilaat pääsevät ja suoriutuvat edelleen lukiossakin saman tasoisesti. Toisista kouluista tulevat eivät pääse. En näe, että tässä olisi minulla peiliin katsomisen paikka, vaan väitän, että näiden eri syöttökoulun kympit eivät vaan kerro samaa osaamista. Toisesta numero kertoo oikeastikin kympin osaamisesta, toisesta ehkä n. 7 osaamista yläkoulussa eli osaamista, jolla kannattaa mennä lyhyen matikan puolelle tai pitkässä taistella kurssien läpipääsyn kanssa (jollei sitten oppilaan osaamistaso nouse yläkoulutasosta esim. erilaisen opetustyylin vuoksi).
Todennäköisemmin kyse on siitä, että jotkut oppilaat ovat saaneet hyvää opetusta ja tämän seurauksena kymppejä, ja jotkut puolestaan ovat vain olleet lahjakkaita. Opetuksessasi ainoastaan synnynnäisesti lahjakkaat jatkavat kymppien saamista.
Voi tietenkin olla näinkin, mutta epäilen tätä, koska edelleenkin juuri tietyistä kouluista tulevilla oppilailla tapahtuu tätä tippumista järjestelmällisesti ja taas toisista tätä ei käy käytännössä koskaan. Teen tästä omatoimisesti vertailun aina ensimmäisen kurssin arvoituani (ennen sitä en tiedä oppilaiden yläkoulupäättöarvosanoja) ja järjestelmällisesti sama ilmiö toistuu vuodesta toiseen samojen koulujen kohdalla.
Tai ehkä siellä toisessa koulussa on ne lahjakkaat ja toisessa heikot, joille on vaan siellä annettu superhyvää opetusta (, jonka sisällöt ovat ilmeisesti ehtineet unohtua yläkoulun ja lukion välisen kesän aikana).Tämähän on ihan tunnettu fakta myös ylioppilaskirjoitusten arvosanojen muuttumisen kohdalla. Joiltain kouluilta parhaat kokeet lähtevät L:nä, mutta lautakunnasta ne palaavat M:nä.
Tätä kyllä epäilen hyvin vahvasti, koska opettajat saavat melko tarkat pisteytysohjeet oman aineryhmänsä liitolta. Nuo pistetytysohjeet voivat olle erilaiset kuin ne, mitä lautakunta käyttää, mutta ainakaan matemaattisissa aineissa pisteiden muutokset eivät yleensä ole kovin suuria.
Sen sijaan koulun päättötodistuksen ja yo-arvosanojen välinen ero voi olla joissain kouluissa isokin. Esim. päättöarvioinnista 9 ja YO-kokeesta C.
Yliopiston tenteissä ei todellakaan pärjää tuolla ulkolukutekniikalla, että hetkeä ennen koetta yrität opetella koko kurssikokonaisuuden. Tietopohjaa aletaan rakentamaan kurssin alusta alkaen ja tenttiin luku on lähinnä kurssin aikana opeteltujen asioiden kertausta ja mieleenpalauttamista.
Jos opettelee asiat pelkästään kokeeseen, ne hyvin todennäköisesti unohtaa heti kokeen jälkeen. Sitten joutuu aloittamaan seuraavan kurssin kertaamalla edellisen kurssin asiat, koska ne pitäisi olla sisäistettynä oppiakseen toisen kurssin sisällöt.