Opettajat!! kokeista 10,10 ja 10-, numero todistuksessa 8!

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

Mitä intressiä kenellekään opettajalla olisi "estää" oppilaiden pääsy johonkin tiettyyn kouluun? Valoja päälle nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

Mitä intressiä kenellekään opettajalla olisi "estää" oppilaiden pääsy johonkin tiettyyn kouluun? Valoja päälle nyt.

No öh. Opettaja on ihminen ja ihminen kun saa valtaa, se valta alkaa poltella. Sitä paitsi osa voi myös olla sitä mieltä, että ujo ei voi menestyä jne ja siksi arvioi kuten arvioi. Suulas hölö saa puhuttua numeroitaan ylös, ujolla ne helposti valahtaa alas. Ja juu, itse olen suulas hölö ja selittämällä edennyt käsittämättömän pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

...hyvien lukioiden oppilaaksi siis pääse ne, jotka KRITEERIEN pohjalta on ysin oppilaita. Ei se nyt mikään yläkoulun valinta ole, kuka päästetään minnekin, vaan lukion päätös kenet se opiskelijaksi ottaa...

Kriteeri smhiteeri. Kyllä kaikki ymmärtävät kriteerien tarkoittavan niitä asioita joita pitäisi osata. Ei noissa listoissa avata mitenkään, kuinka noita taitoja arvioidaan. Siitähän tässä koko ketjussa on kyse. Ihan naurettava väittää, että nykyinen saati tuleva opsin mukainen arviointi olisi mitenkään objektiivista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei voi pakottaa oman persoonallisuutensa vastaiseen toimintaa ja siitä ei saisi rangaistusta antaa.

Koskeeko tämä myös niitä puheliaita, tai levottomia lapsia, joiden on mahdotonta pysyä tunnin aikana hiljaa paikallaan? Moni ujo/ujon vanhempi tuntuu unohtavan tämän toisen ääripään, joilta vaaditaan yhtälailla sopeutumista yleiseen normiin, vaikka se sotisi heidän persoonaansa vastaan. Ei kukaan silti nouse barrikadeille ja soittele rehtoreille ja AVIin.

No näille janijessikoille, jotka häiritsevät vielä yläasteellakin jatkuvasti opetusta ja työrauhaa on omat tukimuotonsa. Lähete neuropuolelle ja nappi huuleen. Hiljaiset ei häiritse muita mutta nämä pellet häiritsevät aivan kaikkia.

Ope

Onhan jännitykseenkin olemassa helpottavia lääkkeitä. Samalla logiikalla voisi sanoa ujolle, että nappi huuleen ja viittaamaan. Näin ei kuitenkaan saa sanoa, koska ujon persoonallisuutta ei saa arvostella, mutta viestisi ja sen saamat peukut kertovat, että puheliaan ja levottoman persoonallisuutta saa. Näköjään niin, että "ope" nimittelee peräti pelleksi, koska ovat persoonaltaan epäsopivia.

ps. Jos sinä olet opettaja, minä olen sitten vaikka Paavi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei voi pakottaa oman persoonallisuutensa vastaiseen toimintaa ja siitä ei saisi rangaistusta antaa.

Koskeeko tämä myös niitä puheliaita, tai levottomia lapsia, joiden on mahdotonta pysyä tunnin aikana hiljaa paikallaan? Moni ujo/ujon vanhempi tuntuu unohtavan tämän toisen ääripään, joilta vaaditaan yhtälailla sopeutumista yleiseen normiin, vaikka se sotisi heidän persoonaansa vastaan. Ei kukaan silti nouse barrikadeille ja soittele rehtoreille ja AVIin.

No näille janijessikoille, jotka häiritsevät vielä yläasteellakin jatkuvasti opetusta ja työrauhaa on omat tukimuotonsa. Lähete neuropuolelle ja nappi huuleen. Hiljaiset ei häiritse muita mutta nämä pellet häiritsevät aivan kaikkia.

Ope

Onhan jännitykseenkin olemassa helpottavia lääkkeitä. Samalla logiikalla voisi sanoa ujolle, että nappi huuleen ja viittaamaan. Näin ei kuitenkaan saa sanoa, koska ujon persoonallisuutta ei saa arvostella, mutta viestisi ja sen saamat peukut kertovat, että puheliaan ja levottoman persoonallisuutta saa. Näköjään niin, että "ope" nimittelee peräti pelleksi, koska ovat persoonaltaan epäsopivia.

ps. Jos sinä olet opettaja, minä olen sitten vaikka Paavi.

Minäkin olen opettaja ja aika samoilla linjoilla. Ujo ei pilaa kenenkän muun koulunkäynti, nämä kurittoat ja kasvattamat jääneet örvelöt pilaavat kaikkien mahdollisuudet. Montakohan iltaa minäkin olen istunut kouluilla pohtimassa "työrauhaongelmia"... Viimeksi kun kuopuksen koululla oli avoimet ovet, kolme poikaa meni lattialle makaamaan ja huutamaan älämölöä. Päälle sitten painia ja lisää älämölöä. Siellä ne sitten "demonstroi" taitojaan kaikille vanhemmille. Heidän vanhempansa eivät toki olleet näytöstä seuraamassa, kun se kasvatus on jo aikaa ulkoistettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

Mitä intressiä kenellekään opettajalla olisi "estää" oppilaiden pääsy johonkin tiettyyn kouluun? Valoja päälle nyt.

No öh. Opettaja on ihminen ja ihminen kun saa valtaa, se valta alkaa poltella. Sitä paitsi osa voi myös olla sitä mieltä, että ujo ei voi menestyä jne ja siksi arvioi kuten arvioi. Suulas hölö saa puhuttua numeroitaan ylös, ujolla ne helposti valahtaa alas. Ja juu, itse olen suulas hölö ja selittämällä edennyt käsittämättömän pitkälle.

Mitä se opettaja mielestäsi hyötyy siitä, että joku oppilas ei pääse johonkin tiettyyn lukioon? Ja eihän se yksi aineenopettaja tiedä, mitä oppilas saa numeroksi muista aineista, jotka vaikuttavat keskiarvoon. Vai luuletko, että he opettajanhuoneessa keskustelevat porukalla, että annetaanpa kaikki sille ujolle vähän huonompi numero, ettei hän vaan pääsee hyvään lukioon? Avaisitko vähän ajatusmaailmaasi, kun minä en todellakaan ymmärrä.

Nbn kirjoitti:

Se että tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon on perseestä. Jotkut ovat ujoja jne eivätkä halua viitata, niin miten se alentaa muka osaamista jota numero kuvaa. Tuntiaktiivisuuden pitäisi olla ennemminkin plussa eli jos joku on aktiivinen pitää sen vaikuttaa positiivisesti mutta ei negatiivisesti. Osaaminen näkyy kokeessa. Tuollaisen jälkeen ei varmasti lastasikiaan kauheasti huvita panostaa kouluun kun siitä ei mitään palkintoa saa.

Jos 10 on arvosteluasteikon korkein numero, niin silloin kokonaissuorituksen pitää olla 10. Jos tunneilla on passiivinen niin ei silloin voi antaa täysiä pisteitä. Samalla luokalla voi olla joku toinen jolla myös on kokeiden keskiarvo 10 ja on lisäksi aktiivinen tunneilla. Kysymys on nimenomaan kokonaisuuden arvostelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

Mitä intressiä kenellekään opettajalla olisi "estää" oppilaiden pääsy johonkin tiettyyn kouluun? Valoja päälle nyt.

No öh. Opettaja on ihminen ja ihminen kun saa valtaa, se valta alkaa poltella. Sitä paitsi osa voi myös olla sitä mieltä, että ujo ei voi menestyä jne ja siksi arvioi kuten arvioi. Suulas hölö saa puhuttua numeroitaan ylös, ujolla ne helposti valahtaa alas. Ja juu, itse olen suulas hölö ja selittämällä edennyt käsittämättömän pitkälle.

Mitä se opettaja mielestäsi hyötyy siitä, että joku oppilas ei pääse johonkin tiettyyn lukioon? Ja eihän se yksi aineenopettaja tiedä, mitä oppilas saa numeroksi muista aineista, jotka vaikuttavat keskiarvoon. Vai luuletko, että he opettajanhuoneessa keskustelevat porukalla, että annetaanpa kaikki sille ujolle vähän huonompi numero, ettei hän vaan pääsee hyvään lukioon? Avaisitko vähän ajatusmaailmaasi, kun minä en todellakaan ymmärrä.

Hän pääsee käyttämään valtaa. Se hivelee. Näkeehän hän Wilmasta ne numerot ja usein ne on muutenkin tiedossa. Ja kyllä, kyllä opettajanhuoneissa puhutaan tosi paljon oppilaista ja perheistä. Voisi jopa käyttää verbiä "juoruillaan". 

Omalle lapselleni on jo jopa eskariope "suositellut" vähemmän vaativaa koulua. Ihan selkeästi ja puhtaasti omien ennakkoluulojen ja mielipiteiden pohjalta. Kyseinen lapsi on nyt vaativan koulun yläkoulussa ja tikkaa keskiarvolla 9,8. Luokan paras.

Mitä se opettaja mielestäsi hyötyy siitä, että joku oppilas ei pääse johonkin tiettyyn lukioon? Ja eihän se yksi aineenopettaja tiedä, mitä oppilas saa numeroksi muista aineista, jotka vaikuttavat keskiarvoon. Vai luuletko, että he opettajanhuoneessa keskustelevat porukalla, että annetaanpa kaikki sille ujolle vähän huonompi numero, ettei hän vaan pääsee hyvään lukioon? Avaisitko vähän ajatusmaailmaasi, kun minä en todellakaan ymmärrä.[/quote]

No mitä se opettaja hyötyy ujojen nolaamisesta luokassa? Kai se on jonkinlaista sadistista vallankäyttöä.

Onhan se nuo peruskoulun numerot joskus naurettavia. Annetaan numeroita pärstäkertoimen mukaan, mutta silti nämä hyvät oppilaat menestyvät opinnoissaan muualla. Mahtaa niitä opettajia harmittaa joskus, kun sinnillä on annettu huonoa matematiikan numeroa hyvälle oppilaalle, kun se ei ollut EKSTROVERTTIIII.

Joskus ihmettelen, mihin sitä tunnilla pälättämistä tarvitaan oikeassa elämässä. Eiköhän se menestymisen salaisuus ole älykkyys, eikä se, että osaat tunnilla opettajalle mielistellä ja pälistä.

Pizzaeater666 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntiaktiivisuuden vaatiminen on syvältä.

Itse kun opin että hyvän numeron saadakseen on esitettävä kysymyksiä tunnilla niin aloin esittämään kysymyksiä.

Opetuksen seuraaminen kärsi huomattavasti kun keskityin miettimään mitä voisin kysyä. Se vei kovasti energiaa kaltaiseltani ujolta introvertilta, mutta sain numerot nousemaan.

Kotona piti vaan tehdä enemmän töitä kun enää ei voinut tunneilla keskittyä oppimiseen.

hehe ja minulle sosiaalisesti aktiiviselle vei kamalasti energiaa se että jouduin istumaan hiljaa paikoillani. Millon oli mikäkin stressinauha kädessä ja purkka suussa etten ihan koko tuntia kälättänyt. Silti tuli yläasteen päättötokariin keskiarvoksi 8,9 mutta voi luoja mitä se olisikaan jos _pelkkiä_ koetuloksia olisi tuijoteltu. Ylppäreistäkin tuli LLEEM mutta lähesvarma olen, että en näihin tuloksiin olisi päässyt ilman vuorovaikutusta tunneilla. Tuntiaktiivisuuden unohtaminenkin on siis perseestä.

Koulussa onkin oletuksena että kaikki oppivat puhumalla ja keskustelemalla.

Jotkut kuitenkin tarvitsevat rauhallisen ympäristön ja mahdollisuuden pohtia ja sisäistää asioita päänsä sisällä ihan hiljaa oppiakseen.

Miksi oppilaita ei voitaisi jakaa ryhmiin heidän oppimistyyliensä mukaan. Keskustelua kaipaavat saisivat keskustella keskenää häiritsemättä muita.

Ja hiljaiset saisivat kuunnella luentoa ja lukea hiljaa, häiritsemättä muita.

Tai ehkä voitaisiin etsiä joku keskitie.

Ennen vaadittiin kaikilta hiljaisuutta, eikä hyväksytty muita tapoja.

Nykyään vaaditaan kaikilta keskustelua, eikä hyväksytä muita tapoja.

Voisiko näiden väliltä löytää jotakin..

Vierailija kirjoitti:

Nbn kirjoitti:

Se että tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon on perseestä. Jotkut ovat ujoja jne eivätkä halua viitata, niin miten se alentaa muka osaamista jota numero kuvaa. Tuntiaktiivisuuden pitäisi olla ennemminkin plussa eli jos joku on aktiivinen pitää sen vaikuttaa positiivisesti mutta ei negatiivisesti. Osaaminen näkyy kokeessa. Tuollaisen jälkeen ei varmasti lastasikiaan kauheasti huvita panostaa kouluun kun siitä ei mitään palkintoa saa.

Jos 10 on arvosteluasteikon korkein numero, niin silloin kokonaissuorituksen pitää olla 10. Jos tunneilla on passiivinen niin ei silloin voi antaa täysiä pisteitä. Samalla luokalla voi olla joku toinen jolla myös on kokeiden keskiarvo 10 ja on lisäksi aktiivinen tunneilla. Kysymys on nimenomaan kokonaisuuden arvostelusta.

Kokonaisuuden arvosteluun kuuluu lapsen temperamentin arvostelu?

Jos on oikeanlainen temperamentti, niin saa hyvän numeron ja jos on vääränlainen temperamentti niin saa huonomman numeron.

Opettajat ovat kapea-alaisia. Keneltä se hyvä numero, esim. 10, on pois? Muista, että opettajat ovat viime kädessä palvelijoita; he tuottavat opetuspalvelua. Opettajat eivät kykene laajaan, humaaniin ajatteluun. Suorittajaihmiset suorittavat "velvollisuuksiaan". Opettajat arvioivat pärstäkertoimen mukaan. Keinotekoiset arviointikriteerit palvelevat ainoastaan opettajan työtä, ei oppilasta. Koulumaailmassa on muitakin rakenteita, jotka nimenomaan ovat kehitetty opettajan "hyväksi", ei oppilaan. (Pitkät välitunnit, wilma-järjestelmä, täydellinen, kontorolloitamaton valta antaa numeroita, vanhempain-illat, jne. ). Suomalainen koulujärjestelmä kaipaa remonttia. Esim. aineenopettajakoulutuksen voisi lopettaa, sen sijaan luokanopettajat voisivat hoitaa koko 9-vuotisen peruskoulutuksen. Tai päinvastoin: aineenopettajat ensimmäisestä luokasta lähtien.

Olen opettaja. Katson yleensä huonointa numeroa ja sen perusteella annan arvosanani. Numero voi nousta mm. tuntiaktiivisuudella (joka on muutakin kuin viittaamista) ja harrastuneisuudella. Kymppiin tarvitsee aina osoittaa kiinnostusta aineeseen.

En myöskään hyväksy sitä että oppilaat opettelevat koeasiat ulkoa. Vaikka saisi kokeista 11, se on ihan sama jos tunneilla ei osaa mitään. Oppilaat usein opettelevat koealueen ulkomuistista, oksentavat tietonsa paperille ja sen jälkeen ei ole hajuakaan, mitä kokeessa kysyttiin. Saati sitten taitoa soveltaa. Siksi painotan paljon enemmän tuntiosaamiseen, että oppilaat osaisivatkin jotain oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja. Katson yleensä huonointa numeroa ja sen perusteella annan arvosanani. Numero voi nousta mm. tuntiaktiivisuudella (joka on muutakin kuin viittaamista) ja harrastuneisuudella. Kymppiin tarvitsee aina osoittaa kiinnostusta aineeseen.

En myöskään hyväksy sitä että oppilaat opettelevat koeasiat ulkoa. Vaikka saisi kokeista 11, se on ihan sama jos tunneilla ei osaa mitään. Oppilaat usein opettelevat koealueen ulkomuistista, oksentavat tietonsa paperille ja sen jälkeen ei ole hajuakaan, mitä kokeessa kysyttiin. Saati sitten taitoa soveltaa. Siksi painotan paljon enemmän tuntiosaamiseen, että oppilaat osaisivatkin jotain oikeasti.

Itse asiassa sehän on sinun asiasi laatia koe, joka ei ole ulkoa opetellun oksentamista. Plus että tuntiosaamisen lisäksi voisit teettää esimerkiksi projekteja. Että kyllä niitä keinoja on paaaaaljon enemmän kuin tuo kapoinen repertuaari mitä sinä käytät. Plus että en tajua ajattelua, että kielteisesti kehnoimman kautta lähdetään liikkeelle. Kokonaisuuttahan sinun pitäisi arvioida, eikä lähteä liikkeelle niin alhaalta kuin pystyt. t. ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja. Katson yleensä huonointa numeroa ja sen perusteella annan arvosanani. Numero voi nousta mm. tuntiaktiivisuudella (joka on muutakin kuin viittaamista) ja harrastuneisuudella. Kymppiin tarvitsee aina osoittaa kiinnostusta aineeseen.

En myöskään hyväksy sitä että oppilaat opettelevat koeasiat ulkoa. Vaikka saisi kokeista 11, se on ihan sama jos tunneilla ei osaa mitään. Oppilaat usein opettelevat koealueen ulkomuistista, oksentavat tietonsa paperille ja sen jälkeen ei ole hajuakaan, mitä kokeessa kysyttiin. Saati sitten taitoa soveltaa. Siksi painotan paljon enemmän tuntiosaamiseen, että oppilaat osaisivatkin jotain oikeasti.

Itse asiassa sehän on sinun asiasi laatia koe, joka ei ole ulkoa opetellun oksentamista. Plus että tuntiosaamisen lisäksi voisit teettää esimerkiksi projekteja. Että kyllä niitä keinoja on paaaaaljon enemmän kuin tuo kapoinen repertuaari mitä sinä käytät. Plus että en tajua ajattelua, että kielteisesti kehnoimman kautta lähdetään liikkeelle. Kokonaisuuttahan sinun pitäisi arvioida, eikä lähteä liikkeelle niin alhaalta kuin pystyt. t. ope

Olet varmaan kielten ope? Niin, joissain aineissa kun pystyy tekemään soveltavia kokeita niin ettei luokkaan tule kuitenkaan 50% nelosia. Nykyään kun niiden oikeasti huonojen kohdalla tehdään niin että koetta helpotetaan niin kauan että menee läpi.

Mitäs ne projektit ovat jos eivät tuntitöitä? Tänä vuonna olen teettänyt useampia esseitä, pari ryhmäprojektia, tehtäväkansioita, tutkielman, puheen ja esityksen. Tästä tuli kollegoilta sanomista, että pitäisi painottaa enemmän tuntitekemiseen, kun oppilaat väsähtävät jos joutuvat tekemään paljon kotona. Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä hyvien lukioiden ka sisäänpääsyraja alkaa 9:llä, ja on parhaiden osalta reilusti yli ysin. Osa opettajista ihan tahallaan jakelee naamakertoimen perusteella kaseja todistukseen kokeissa menestyneille oppilaille, joista ne eivät pidä, koska jo yhdellä kasilla voivat estää oppilaan näihin lukioihin pääsyn. Minun pojalleni kävi näin, kokeista ysiä ja kymppiä, todistukseen molemmista kursseista kasi, vaikka jälkimmäisen kurssin kohdalla poika teki kaikkensa ja jälkimmäisen kurssin koearvosanat olivat 10 ja 9+. 

Mitä intressiä kenellekään opettajalla olisi "estää" oppilaiden pääsy johonkin tiettyyn kouluun? Valoja päälle nyt.

Mä veikkaan et enemmän tapahtuu sellasta et opet antaa vähän paremman numeron ku oppilas x anoo sitä päästäkseen haluaamansa kouluun. Oli miten oli niin arvosanoissa on todella paljon heittoa ja samalla osaamistasolla numero voi heittää kolmekin numeroa opesta riippuen (on tätä tutkittukin). Opet kyllä itsekin tiedostaa arvioinnin vaikeuden ja monet toivois tarkempia linjauksia ops:ssa. Lukiossa sen iteki huomas miten niissä väh. 9:n keskiarvolla (lukiossani oli korkea raja) lukioon tulleissa oppilaissa oli ihan kauheesti vaihtelua.

Käyttäydy nyt, kuten  kehittynyt ihminen tekee: soittaa pirauta sille opettajalle ja kysy ihan asiallisesti perustetta tyttäresi numeroon. Asia ei täällä vatkaamalla selviä, pikemminkin syntyy väärinkäsityksiä ja asia paisuu kohtuuttumaksi, kun sitä tarpeeksi venyttää joka suuntaan. Opettajatkin ovat vain ihmisiä, kyllä heidän kanssaan voi keskustella ja pitääkin keskustella. Ja jos numero on annettu ns. pärstäkertoimen perusteella, niin opettajakin ehkä miettii uudelleen asennoitumistaan oppilaaseen. Sinä voit kertoa oman näkemyksesi, jos asia näin vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Nbn kirjoitti:

Se että tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon on perseestä. Jotkut ovat ujoja jne eivätkä halua viitata, niin miten se alentaa muka osaamista jota numero kuvaa. Tuntiaktiivisuuden pitäisi olla ennemminkin plussa eli jos joku on aktiivinen pitää sen vaikuttaa positiivisesti mutta ei negatiivisesti. Osaaminen näkyy kokeessa. Tuollaisen jälkeen ei varmasti lastasikiaan kauheasti huvita panostaa kouluun kun siitä ei mitään palkintoa saa.

Jos 10 on arvosteluasteikon korkein numero, niin silloin kokonaissuorituksen pitää olla 10. Jos tunneilla on passiivinen niin ei silloin voi antaa täysiä pisteitä. Samalla luokalla voi olla joku toinen jolla myös on kokeiden keskiarvo 10 ja on lisäksi aktiivinen tunneilla. Kysymys on nimenomaan kokonaisuuden arvostelusta.

Arvioinnin oltava yksilöllistä päättötodistukseen asti, jolloin muuttuu yhteneväksi. Vertailla ei saa ennen sitä.

Aika karu juttu oli ruotsalaisessa lehdessä, jossa kolme nuorta oli palauttanut saman esseen. Valkoinen tyttö sai siitä kiitettävän, valkoinen poika kasin ja maahanmuuttajapoika seiskan. Ihan samasta esseestä. Valkoisen tytön esseessä sama kielenkäyttö oli arvioitu "rikkaaksi ja vaihtelevaksi", maahanmuuttajapojalla ihan samassa esseessä oli havaittu "selviä puutteita sanavarastossa ja kielen köyhyyyttä".

Saman olen huomannut, kun outo opettaja on arvioinut adoptiolapseni suomen kieltä. Siinä kuullaan "viitteitä siitä, ettei kieli ole oma äidinkieli" tms. Ja kuitenkin tää lapsi on läpäissyt toistuvasti vaikeita äidinkielen kokeita eri luokka-asteilla, eikä hänet oikeasti tuntevat kuule tai näe kielessä puutteita. Kaikista suomen kokeista tähän asti tullut täydet tai lähes täydet pisteet. Silti outo ihminen aina kuulee näitä höpöjä.