Pääsykokeista luovutaan vihdoin ja viimein!

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Herramunvereni! 
Kun mikään ei riitä!!
Miksi aikuislukion pari vuotta olisi jotenkin huonompi vaihtoehto kuin se, että hinkkaat yksinäsi tai jollain pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla niitä aineita, jotka skippasit aikaisemmin?  Tai mene avoimeen yliopistoon ja suorita siellä riittävän hyvin tarpeeksi iso määrä kursseja, niin pääset unelmiesi alalle. Äitisikö sinut pakotti runoanalyyseihin ja filosofiaan vai tuntuiko se vain kivemmalta - ja helpommalta, ja niinku siis mun jutulta -  kuin matematiikka koulussa?

Miten niin hinkkaan yksinäni pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla aineita, jotka skippasin aiemmin? Pari vuotta aikuislukiossa on eri asia, kuin parin kuukauden pänttääminen pääsykokeeseen.
Et ole ilmeisesti itse ylioppilas, kun et tiedä, että runoanalyysit kuuluvat siihen pakolliseen äidinkielen aineistokokeeseen. Ja nuo aineet, jotka mainitsin ovat siis niitä, joita minun pitäisi mennä korottamaan, koska ne menivät huonosti. Matikka meni ihan kivasti, siksi minun pitäisi korottaa juuri reaalia ja äidinkieltä.

Ai sinä et kirjoittanutkaan siis tätä "Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa."

Niin. Puhuin tuossa siitä yo-todistuksen numeroiden korottamisesta. Jos nykyinen yo-todistukseni ei olisi ollut riittävä, eikä pääsykokeita olisi järjestetty, minun olisi pitänyt käydä korottamassa reaalia ja äidinkieltä. Mikä tässä on nyt epäselvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin Yliopistossa kaikkein kovimmissa tiedekunnissa on oppilasaineksen taso ollut niin laadukas juuri rankan pääsykoeseulonnan vuoksi. Pääsykoe mittaa motivaatiota ja kykyä ottaa haltuun kyseisen alan käsitteitä ja tapauksia. Vaikka miten olisi kirjoittanut laudaturin äikästä ja terveystiedosta, ei se tarkoita että hahmotat jonkin tieteenalan ongelmia. 

Moni huomaa jo pääsykoevaiheessa että se ala ei olekaan se oma juttu, ja se on hyvä. 

Ja taas se "ei oma juttu" tupsahti.

Laittamalla oppilaan ohjaus kuntoon yläkokuluun ja lukioon päästäisiin isosta osasta näitä tapauksia. Ei tietenkään kaikista, mutta merkittävän isosta osasta.

Niin no mitä omaa yläasteaikaa muistelen, niin.jatkokoulutuspuheet keskittyivät ainoastaan eri lukioiden esittelyyn. Ammattikoulut käytiin pikaisesti läpi noin vartissa, kolmannen asteen opinnoista ei muuta puhuttu kuin että nyt pääsevät ammattikoulun suorittaneetkin hakemaan yliopistoon.

Itse keksinkin sitten vasta 25-vuotiaana mikä olisi se "oma juttu" ja hakeuduin opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sellaiset koulut kuin lääkis/oikis? Ei yo-koe mittaa lainkaan niitä asioita joita hakijoilta vaaditaan. Ja motivaatiokirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Opiskelijoiden taso tulee laskemaan reilusti.

Millä perusteella opiskelijoiden taso "tulee laskemaan"? Oletatko siis, että parhaat tyypit oikeustieteelliseen eivät menesty yo-tutkinnossa, söhläävät mahdollisen soveltuvuuskokeen, eivät osaa kirjoittaa ja munivat vielä haastattelunkin? Mistä näille Karpaattien neroille oikein löytyisi tasoaan vastaava huippukoulu?

 

Opiskelijoiden taso tulee laskemaan ihan vain sillä perusteella, että yliopistojen rahoitusta ohjataan yhä enemmän yksityiseen suuntaan ja opiskelijavalinnoissa aletaan käyttää motivaatiokirjeitä ja haastatteluja. Mitä luulet tapahtuvan, jos hakijan taustalta löytyy mukava summa rahaa yliopistolle, ei varmaan valita tätä kyseistä henkilö, vaikka joku muu olisi oikeasti parempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sellaiset koulut kuin lääkis/oikis? Ei yo-koe mittaa lainkaan niitä asioita joita hakijoilta vaaditaan. Ja motivaatiokirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Opiskelijoiden taso tulee laskemaan reilusti.

Millä perusteella opiskelijoiden taso "tulee laskemaan"? Oletatko siis, että parhaat tyypit oikeustieteelliseen eivät menesty yo-tutkinnossa, söhläävät mahdollisen soveltuvuuskokeen, eivät osaa kirjoittaa ja munivat vielä haastattelunkin? Mistä näille Karpaattien neroille oikein löytyisi tasoaan vastaava huippukoulu?

 

Opiskelijoiden taso tulee laskemaan ihan vain sillä perusteella, että yliopistojen rahoitusta ohjataan yhä enemmän yksityiseen suuntaan ja opiskelijavalinnoissa aletaan käyttää motivaatiokirjeitä ja haastatteluja. Mitä luulet tapahtuvan, jos hakijan taustalta löytyy mukava summa rahaa yliopistolle, ei varmaan valita tätä kyseistä henkilö, vaikka joku muu olisi oikeasti parempi?

Pohjana kuitenkin on aina yo-kokeen tulokset. USA:ssa SAT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin Yliopistossa kaikkein kovimmissa tiedekunnissa on oppilasaineksen taso ollut niin laadukas juuri rankan pääsykoeseulonnan vuoksi. Pääsykoe mittaa motivaatiota ja kykyä ottaa haltuun kyseisen alan käsitteitä ja tapauksia. Vaikka miten olisi kirjoittanut laudaturin äikästä ja terveystiedosta, ei se tarkoita että hahmotat jonkin tieteenalan ongelmia. 

Moni huomaa jo pääsykoevaiheessa että se ala ei olekaan se oma juttu, ja se on hyvä. 

Ja taas se "ei oma juttu" tupsahti.

Laittamalla oppilaan ohjaus kuntoon yläkokuluun ja lukioon päästäisiin isosta osasta näitä tapauksia. Ei tietenkään kaikista, mutta merkittävän isosta osasta.

Niin no mitä omaa yläasteaikaa muistelen, niin.jatkokoulutuspuheet keskittyivät ainoastaan eri lukioiden esittelyyn. Ammattikoulut käytiin pikaisesti läpi noin vartissa, kolmannen asteen opinnoista ei muuta puhuttu kuin että nyt pääsevät ammattikoulun suorittaneetkin hakemaan yliopistoon.

Itse keksinkin sitten vasta 25-vuotiaana mikä olisi se "oma juttu" ja hakeuduin opiskelemaan.

Eli sinun tapauksessasi kunnollinen oppilaanohjaus olisi ollut hyödyllinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Työn ohessa on kuule opiskeltu ennenkin, ei se mitään uutta ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo mikä uudistuksessa eniten häiritsee, on motivaatiokirje ja haastattelu. Ensinnäkin ne mahdollistavat todella helposti väärinkäytökset ts. suhteilla ja rahalla sisäänpääsyn, mitä tietyt hallituspuoleet kyllä varmasti juuri yrittävätkin.

Toisekseen, onkohan hallituksella käsitystä siitä, että on ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita, mutta eivät verbaalisesti? Kuinka esim. joku matemaattisesti erittäin lahjakas introvertti nörtti pärjää haastattelussa tai rustaa myyvän motivaatiokirjeen itsestään? Akateemisilla aloilla tarvitaan kuitenkin monenlaisia lahjakkuuksia.

Matemaattisilla aloilla ja tekniikassa on jo varsin hyvä valintasysteemi. L, E, jopa M sopivista aineista takaa pääsyn moneen paikkaan.  Vahva L ylppäreissä on vakuuttava näyttö osaamisesta.

Niin nyt onkin, mutta entäpä sitten kun tämän uudistuksen myötä näiden lahjakkaiden ohitse alkaa kiilaamaan "motivoituneita ja haastatteluissa pärjänneitä"?

Miksi alkaisi? Kun pohjana kuitenkin on se, miten on valtakunnallisen tason kokeen suorittanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin Yliopistossa kaikkein kovimmissa tiedekunnissa on oppilasaineksen taso ollut niin laadukas juuri rankan pääsykoeseulonnan vuoksi. Pääsykoe mittaa motivaatiota ja kykyä ottaa haltuun kyseisen alan käsitteitä ja tapauksia. Vaikka miten olisi kirjoittanut laudaturin äikästä ja terveystiedosta, ei se tarkoita että hahmotat jonkin tieteenalan ongelmia. 

Moni huomaa jo pääsykoevaiheessa että se ala ei olekaan se oma juttu, ja se on hyvä. 

Ja taas se "ei oma juttu" tupsahti.

Laittamalla oppilaan ohjaus kuntoon yläkokuluun ja lukioon päästäisiin isosta osasta näitä tapauksia. Ei tietenkään kaikista, mutta merkittävän isosta osasta.

Niin no mitä omaa yläasteaikaa muistelen, niin.jatkokoulutuspuheet keskittyivät ainoastaan eri lukioiden esittelyyn. Ammattikoulut käytiin pikaisesti läpi noin vartissa, kolmannen asteen opinnoista ei muuta puhuttu kuin että nyt pääsevät ammattikoulun suorittaneetkin hakemaan yliopistoon.

Itse keksinkin sitten vasta 25-vuotiaana mikä olisi se "oma juttu" ja hakeuduin opiskelemaan.

Eli sinun tapauksessasi kunnollinen oppilaanohjaus olisi ollut hyödyllinen?

No näin sanoisin. Ala, jota lähdin 25-vuotiaana opiskelemaan, oli sosiaalialan korkeakouluopinnot.

Noilla yläasteen ohjauksen tunneilla sosiaaliala oli lähihoitajalinja, ei muuta. Tietty jos silloin olisi puhuttu enemmän korkeakouluopinnoista ja eri aloista joihin niistä valmistutaan, niin ehkä olisi tullut tämä ala mietintämyssyyn jo aiemmin? Ken tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Työn ohessa on kuule opiskeltu ennenkin, ei se mitään uutta ole.

Hienosti löysit sen pääpointin. Olet varmaan yliopistosta valmistunut.

Jos kerran ennenkin on töitä tekemällä opiskeltu niin miksi viimeiset 20v systeemiä on tuunattu siten että töiden tekeminen opiskelun ohessa on mahdollisimman hankalaa?

Aikanaan esim. opintotuki ei riippunut aivan niin suuresti tuloista kuin nyt ja sitä seurattiin eri tavalla. Esimerkki: aikanaan voit kesällä tienata mielin määrin kun ei ollut vuositulorajoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Eihän tässä ole kyse pelkästään siitä, vaan siitä, miten se ylioppilaskoe menee. Vaikka olisi täysin selvillä, mihin haluaa, mutta jos kirjoitukset menevät huonosti, sinulla ei ole edes mahdollisuutta päästä haluamaasi paikkaan koskaan.

Kokeet voi suorittaa kolmessa osassa ja arvosanoja voi korottaa, jos et ole ennen kuullut. On oma asiasi, jos et ole suorittanut tarpeellisia kursseja, opiskellut kunnolla kouluvaiheessa, kerrannut riittävästi, suoriutunut kokeesta tai klaarannut korotuksiakaan. 

Niin, voi korottaa kerran. Entä jos sekään ei vielä riitä. Pääsykokeisiin voi mennä vaikka miten monta kertaa. Hain pari vuotta sitten kauppatieteelliseen. Olisi kyllä ollut aika naurettavaa lähteä sitä varten ilmoittautua yo-kokeisiin ja lukemaan jotain 10 vuoden takaisia lukiokirjojani, että saan korotettua yo-todistuksen numeroita. Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa.

Herramunvereni! Kun mikään ei riitä!!Miksi aikuislukion pari vuotta olisi jotenkin huonompi vaihtoehto kuin se, että hinkkaat yksinäsi tai jollain pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla niitä aineita, jotka skippasit aikaisemmin?  Tai mene avoimeen yliopistoon ja suorita siellä riittävän hyvin tarpeeksi iso määrä kursseja, niin pääset unelmiesi alalle. Äitisikö sinut pakotti runoanalyyseihin ja filosofiaan vai tuntuiko se vain kivemmalta - ja helpommalta, ja niinku siis mun jutulta -  kuin matematiikka koulussa?

Miten niin hinkkaan yksinäni pääsykokeeseen valmistavalla kurssilla aineita, jotka skippasin aiemmin? Pari vuotta aikuislukiossa on eri asia, kuin parin kuukauden pänttääminen pääsykokeeseen.Et ole ilmeisesti itse ylioppilas, kun et tiedä, että runoanalyysit kuuluvat siihen pakolliseen äidinkielen aineistokokeeseen. Ja nuo aineet, jotka mainitsin ovat siis niitä, joita minun pitäisi mennä korottamaan, koska ne menivät huonosti. Matikka meni ihan kivasti, siksi minun pitäisi korottaa juuri reaalia ja äidinkieltä.

Ai sinä et kirjoittanutkaan siis tätä "Varmaan yliopistokin olisi hyötynyt paljon enemmän siitä, että olisin käynyt kirjoittamassa reaalissa kirjoittamani biologian, psykologian ja filosofian tai äidinkielen runoanalyysejä, kuin siitä, että luin pääsykokeeseen taloustiedettä, johtamista, markkinointia ja laskentatoimen matematiikkaa."

Niin. Puhuin tuossa siitä yo-todistuksen numeroiden korottamisesta. Jos nykyinen yo-todistukseni ei olisi ollut riittävä, eikä pääsykokeita olisi järjestetty, minun olisi pitänyt käydä korottamassa reaalia ja äidinkieltä. Mikä tässä on nyt epäselvää?

Jos kerran olet niin haka, että luet parissa kuukaudessa pääsykokeisiin tarvittavat määrät muutamasta itsellesi vieraasta aineesta, miksi yo-arvosanojen korottaminen samanvertaisella panostuksella olisi mahdoton?

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

No mutta entä ne, jotka sai hyvät paperit, mutta pärjäsi pääsykokeissa heikosti? Omat ongelmathan ne aina on isoimmat ja tärkeimmät.

Ihan hyvä vain, yksinkertaista ja kaikki on samalla viivalla. Ei kun vaan kirjat kouraan ja lukemaan niihin ylioppilaskokeisiin. Ja korvat auki jo tunneilla, niin ei tarvitse hikuttaakaan niin paljoa vapaa-ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin että yksi saatanan koe kolmen vuoden opiskelun jälkeen määrittää sitten tulevaisuuden. Hieno homma. Ahdistaa. Tuntuu myös epätasa-arvoiselta niitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet jo vuosi tai pari sitten, mutta eivät ole vielä päässeet kouluun. 

Kauhea itku siitä, että 12 vuoden opintojen jälkeen pitäisi ykskaks valita, mitä menee opiskelemaan. Väitättekö tosissaan, että tilanne tulee täysin puskista? 

Suuri osa ei tiedä, mitä haluaa opiskella. Suuri osa heistä, joille alanvalinta on selvä, on päätynyt siihen ympäristön painostamina, ei omasta tahdostaan. Vain pienelle osalle nuoria on viimeisenä lukuvuotena selvää, mikä on heidän juttunsa.

Ymmärrän hyvin, että nuori ei tiedä, mitä lähtisi opiskelemaan, Eihän jheillä oikeasti ole edes selvää käsitystä siitä, mitä ko. ala ja sen työtehtävät pitävät sisällään.

Mihin perustat tämän käsityksen? Lähipiirissä nuorilla on ollut hyvin selvää, mitä haluavat, vaikka vanhemmat ovat jopa yrittäneet estellä nuorta hakeutumasta tietylle alale. Silti sinne on menty ja oltu tyytyväisiä.

Sitten 30-35 vuotiaana kun on tehty 10v töitä ruvetaan katsomaan uutta alaa kun se nuoruuden haaveammatti ei sitten ollutkaan ihan sitä mitä silloin teininä kuvitteli. Harvinaisen iso osa aikuisopiskelijoista on just tuossa 30-40 välillä ja vaihtamassa kokonaan toiselle alalle.

Eikun sori, tässä uudessa systeemissä ei voi opiskella uutta alaa ainakaan täysipäiväisenä opiskelijana jos on jo yliopistotutkinto. Eli pitää tehdä jotain duunia samalla ja opinnot venyy.

Kumpi sitten on parempi: menee opiskelemaan haavealaa ja huomaa 35v iässä, että ei se oikea ollutkaan tämä vai menee opiskelemaan vanhempien toivomaa alaa ja huomaa 35v iässä, että ei se oikea ollutkaan tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Mitäs jos yliopistossa on sellanen ala jota haluaa opiskella, mutta ei ole pärjännyt syystä tai toisesta yo-kirjoituksissa? Kaikenlisäksi kun kirjoitukset eivät edes mittaa sitä, että on motivaatiota ja halua opiskella jotain alaa yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Yliopistoissahan juuri on myös keskinkertaisia ihmisiä keskinkertaisilla papereilla. Ja valmistuvat hyvin arvosanoin ja löytävät paikkansa työelämästä. Mikä ongelma tässä on?

Ei yliopisto ole mikään eliittilaitos, jonne tulisi hyväksyä vain äo parhaimmat, kauneimmat, verbaalisesti lahjakkaimmat ja hyvällä taustalla varustetut yksilöt. Eihän niitä paikkoja koskaan saisi täytettyä.

Yhteiskunnallisessa mielessä sosiaalinen liikkuvuus on erittäin toivottua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

En ole tuo, jota lainasin, mutta vastaan silti sinulle.

Minä sain keskinkertaiset paperit lukiosta, sillä siinä iässä kiinnosti moni muu asia kuin lukio. Silti ka 8,5 ja kirjoitin kuusi M ylppäreistä. Päivääkään lukematta.

Välivuoden jälkeen sitten pääsin Helsinkiin oikeustieteelliseen, minä, KESKINKERTAINEN ihminen! Eli todellinen potentiaalini näkyi pääsykokeissa ja nyt opinnoissa. Lukio vaan on siinä kohdin elämää, kun koulu ei välttämättä kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää, jos uudistus menee läpi! Mietinpä vaan miten sitten käy meille, jotka ovat saaneet keskinkertaiset paperit kirjoituksista... Ja uskoisin, että tuo uudistus aiheuttaisi paljon keskeytyksiä, sillä tällä hetkellä pelkästään pääsykokeisiin lukiessaan voi jo tuumailla, että onko tämä sitä mitä haluan opiskella monta vuotta. Itse sanoisin, että suurin ongelma on se, että nykypäivänä on ihan hirveän vaikeaa päästä yliopistoon opiskelemaan. Itsekin olen jo tammikuusta lähtien opiskellu kauppiksen pääsykokeisiin mutta silti tuntuu, että paikka ei aukea vielä tänä vuonna, vaan joudun viettää vielä toisen välivuoden vaikka en haluaisi.

Keskinkertaiset ihmiset keskinkertaisilla papereilla voivat valita muitakin kuin yliopistoja. 

Ei niillä keskinkertaisilla papereilla ole asiaa suosituimmille amk-linjoille..